Matkalla alkoholismiin?

[godspeed]

En juo, mutta tekispä mieli taas. Sanonpahan vaan, että tämä minun pyristelyni ei tule päättymään hyvin. Jossain vaiheessa tämä homma leviää. En ole hyväksynyt sitä, että koskaan ei saisi enää juoda. Mistäs sen tietää silloin miten tässä käy? Kun tulee riittävän ankara tilanne ja olo, niin siinä ei juna sitten enää pysähdy.

Ehkä kun kirjoitan tämän, niin se auttaa, mutta tällä hetkellä en tiedä lainkaan mitä tapahtuu esimerkiksi kahden viikon päästä. Pitäisikö tässä jotenkin taas odotella rauhassa vai tapahtuuko sitä ennen jotain? Tai silloin kun olen taas esimerkiksi viikon yksin kotona/mökillä, ja on kaikki maailman valta ja aika juoda yksinään juuri niin kuin huvittaa. Ja olla kännissä, ja tehdä kännissä niitä juttuja, joita tykkäsi kännissä ihan helvetisti tehdä. Kyllä on vaikeaa olla taas. Aamu oli jo aivan perseestä, eikä se siitä ole muuksi muuttunut. Vittujen vittu.

Kiitos ja näkemiin.

 

[WildThing]

En juo, mutta tekispä mieli taas. Sanonpahan vaan, että tämä minun pyristelyni ei tule päättymään hyvin. Jossain vaiheessa tämä homma leviää. En ole hyväksynyt sitä, että koskaan ei saisi enää juoda. Mistäs sen tietää silloin miten tässä käy? Kun tulee riittävän ankara tilanne ja olo, niin siinä ei juna sitten enää pysähdy.

Ehkä kun kirjoitan tämän, niin se auttaa, mutta tällä hetkellä en tiedä lainkaan mitä tapahtuu esimerkiksi kahden viikon päästä. Pitäisikö tässä jotenkin taas odotella rauhassa vai tapahtuuko sitä ennen jotain? Tai silloin kun olen taas esimerkiksi viikon yksin kotona/mökillä, ja on kaikki maailman valta ja aika juoda yksinään juuri niin kuin huvittaa. Ja olla kännissä, ja tehdä kännissä niitä juttuja, joita tykkäsi kännissä ihan helvetisti tehdä. Kyllä on vaikeaa olla taas. Aamu oli jo aivan perseestä, eikä se siitä ole muuksi muuttunut. Vittujen vittu.

Kiitos ja näkemiin.

Tuttu tunne tuo. Mulla oli edelliset yritykset päästä eroon alkoholista juuri tuollaisia. Ehkä se ero itsellä aiempaan on se, että nautin elämästä paljon enemmän selvänä kuin aiemmin. Mulla varmaan on ja tulee olemaan pelastus, kun olen taas innostunut ihan helvetisti liikunnasta. Älä missään nimessä ratkea vielä juomaan. Ehkä se ratkaisu noihin fiiliksiin on ihan kulman takana. Tai jos ei ratkaisu niin ainakin helpotus.

 

[godspeed]

Tuttu tunne tuo. Mulla oli edelliset yritykset päästä eroon alkoholista juuri tuollaisia. Ehkä se ero itsellä aiempaan on se, että nautin elämästä paljon enemmän selvänä kuin aiemmin. Mulla varmaan on ja tulee olemaan pelastus, kun olen taas innostunut ihan helvetisti liikunnasta. Älä missään nimessä ratkea vielä juomaan. Ehkä se ratkaisu noihin fiiliksiin on ihan kulman takana. Tai jos ei ratkaisu niin ainakin helpotus.

Joo. Lähinnä tässä muistelee niitä aikoja, kun nautiskellen joi ja kuunteli samalla musiikkia, katsoi elokuvia, kirjoitti kaikkea ja luki kaikkea. Kyllä, se oli nautintoakin toisinaan, eikä se ollut mitään rämäpäistä ryyppäämistä kaiken aikaa. Välillä oli vaan hyvä olla humalassa ja tehdä niitä omia harrasteitaan, enkä minä ollenkaan nyt edes romantisoi tätä. Alkoholismia? No taatusti. Haitallista? Aivan varmasti sitäkin. Mutta ettei juomisesta saanut mitään? Pötyä, sillä siitä sai paljonkin.

En tiedä kannattaisiko tällaisia viestejä kirjoittaa, koska joku voi triggeröityä, mutta toisaalta, jos juomisesta eroon haluaa niin kaikenlaista pitää kestää ja meitä on moneen junaan, kuten todettua. Juominen on aina omalla vastuulla.

Voi olla, että tämä on vaan tämän päivän juttu. Olen ollut turhautunut ja väsynyt ja kaivannut jotain sellaista tasaista iloa elämään. Liiaksi on suuria eroja hyvien ja huonojen päivien välillä, mutta paljonko johtuu persoonasta ja paljonko mielenterveysongelmista, niin en tiedä. En todellakaan tiedä. Olo voi olla mitä tahansa välillä.

Pelottaakin oikeastaan aika paljon. Olen selvittänyt tosin erityisen vaikeitakin paikkoja rutkasti, ehkä selvitän tämänkin?

Kiitos, että sai kirjoittaa.

 

[WildThing]

Kyllä mullakin juomiseen on mahtunut valtavasti hyviä hetkiä ja juttuja. Jos ne hyvät hetket pystyis vaan ottamaan ilman niitä minulla tulevia haittoja, niin en varmasti olisi kokonaan ilman. Sen takia minulla kesti vuosia raitistua, että vakaasti uskoin pystyväni lopulta siihen eli juomaan suht kohtuudella.

 

[godspeed]

Kyllä mullakin juomiseen on mahtunut valtavasti hyviä hetkiä ja juttuja. Jos ne hyvät hetket pystyis vaan ottamaan ilman niitä minulla tulevia haittoja, niin en varmasti olisi kokonaan ilman. Sen takia minulla kesti vuosia raitistua, että vakaasti uskoin pystyväni lopulta siihen eli juomaan suht kohtuudella.

Kohtuukäytöstäkin on niin paljon erilaisia käsityksiä, että se oma kohtuukäyttökin pitäisi oikeastaan luoda täysin itse, jos siihen pystyy. Kuten se kun mielestäni pari sikspäkkiä viikonloppuna kaljaa oli sossutantan mielestä liiallista, vaikka ainakin silloin se oli monelle ihan tavalliseen tapaan pohjat ennen kuin lähdetään baariin, jossa osataan kuitenkin sitten ottaa järkevästi humaltumatta aivan miten sattuu.

Tuossakin juomatapa on siis jonkun mielestä jo aivan selvästi liikakäyttöä ja jonkun mielestä taas juuri itselleen sopiva ja on kivasti humalassakin. Humalassa ei siis konservatiivisempien käsitysten mukaan saisi lainkaan olla - koskaan. Sen takia nämä määrät ja muut ovat aina veteen piirrettyjä viivoja, ettei niillä voi tietyissä asiayhteyksissä oikeasti mitata mitään, paitsi silloin, kun sossutantta laskee, että tuleeko siitä humalaan.

Mutta itselläni se juominen meni siihen, että join vuosia viikollakin oli sitten mikä tilanne tahansa. Silloin se oli tapa ja tyyli ja siinä ei koskaan pysynyt homma kohtuudessa, vaikka aamulla pääsikin ylös. Kohtuullista se ei siis ollut mitenkään päin, eikä se siinä enää minullakaan tulisi pysymäänkään. Ehkä jos ottaisi, niin se ei heti lähtisi kontrollista, mutta muutaman viikon kuluessa juomisesta huomaisi taas, että tekisi joka päivä mieli ottaa muutama. Joka päivä. Ja se on sitten karsea tunne, niin karsea, että sen takia lopetin kokonaan.

Jos olisin uskovainen ihminen, voisin luikauttaa tässä välissä rukouksen... :D

 

[godspeed]

Jos olisin uskovainen ihminen, voisin luikauttaa tässä välissä rukouksen... :D

Jeesus ja Jumala kuuli minua. Tämä päivä lähti hyvin käyntiin. Ei ahdista, ei masenna. Mutta sitä ei pidä pilata ylianalysoimalla oloa. Nyt vaan nauttimaan kerrankin kun hyvin alkaa!

 

[vsmo]

Mutta itselläni se juominen meni siihen, että join vuosia viikollakin oli sitten mikä tilanne tahansa. Silloin se oli tapa ja tyyli ja siinä ei koskaan pysynyt homma kohtuudessa, vaikka aamulla pääsikin ylös. Kohtuullista se ei siis ollut mitenkään päin, eikä se siinä enää minullakaan tulisi pysymäänkään. Ehkä jos ottaisi, niin se ei heti lähtisi kontrollista, mutta muutaman viikon kuluessa juomisesta huomaisi taas, että tekisi joka päivä mieli ottaa muutama. Joka päivä. Ja se on sitten karsea tunne, niin karsea, että sen takia lopetin kokonaan.

Tuo on viisautta kun sen tajuaa itse ja todellakin vaatii tahdonvoimaa. Omalla kohdalla tilanne on se, että olen kyllästynyt tissutteluun ja kesäksi tilattuja juomia olen myynyt lopulta eteenpäin. Mökkiviikolla tuli otettua muutamia, mutta sieltäkin ajelin harrastusten pariin joten se rajoitti tissuttelua. Mielummin harrastan pirteänä. Tuo tissuttelu rajoittaa muutenkin elämää. Iltaisin on kiva sponttaanisti lähteä vaikka ajelemaan harrasteautolla sen sijaan, että istuu se olut tölkki kädessä.

Lomalla olen joskus aikaisemmin tissutellut muutaman oluen melkein joka päivä ja voisin väittää, että osalla porukkaa "lomalta paluu ahdistus" johtuu juuri tuosta tissuttelun lopettamisesta. Työhön paluu ei ainakaan itsellä tuo ahdistusta. Enemmänkin ahdistaisi jos työt eivät loman jälkeen jatkuisi.

Tässä taitaa käydä samoin kun tupakoinnin kanssa aikonaan. Kun se ei tuo enää mitään uutta ja jännää, niin sen tarve loppuu.

 

[godspeed]

Tuo on viisautta kun sen tajuaa itse ja todellakin vaatii tahdonvoimaa. Omalla kohdalla tilanne on se, että olen kyllästynyt tissutteluun ja kesäksi tilattuja juomia olen myynyt lopulta eteenpäin. Mökkiviikolla tuli otettua muutamia, mutta sieltäkin ajelin harrastusten pariin joten se rajoitti tissuttelua. Mielummin harrastan pirteänä. Tuo tissuttelu rajoittaa muutenkin elämää. Iltaisin on kiva sponttaanisti lähteä vaikka ajelemaan harrasteautolla sen sijaan, että istuu se olut tölkki kädessä.

Lomalla olen joskus aikaisemmin tissutellut muutaman oluen melkein joka päivä ja voisin väittää, että osalla porukkaa "lomalta paluu ahdistus" johtuu juuri tuosta tissuttelun lopettamisesta. Työhön paluu ei ainakaan itsellä tuo ahdistusta. Enemmänkin ahdistaisi jos työt eivät loman jälkeen jatkuisi.

Tässä taitaa käydä samoin kun tupakoinnin kanssa aikonaan. Kun se ei tuo enää mitään uutta ja jännää, niin sen tarve loppuu.

Minulla on ollut nyt tänä kesänä suurimmat vaikeudet olla itseni kanssa, koska juominen on jo niin vahvasti unohtunut. Se ei tarkoita sitä, että nyt olisi täysin vapaa kaikista kiusauksista vaan sitä, että nyt testataan "normaaliolotilassa" kuinka vahvasti niitä kiusauksia oikeasti pystyy sietämään, kun kaikki on niin sanotusti paketissa.

Asiat ovat niin hyvin, että ihmiselle alkaa tulemaan sellaisia kokeilemisen tarpeita. Sinällään varmaan ei halua juoda, ei tarvitse viinaa mihinkään, mutta pitäisi kuitenkin testata. Tämä aiheuttaa nyt runsaasti harmaita hiuksia. Jotkut ihmiset luulevat juuri tässä vaiheessa, että kontrolli pysyy, joten alkavat ottamaan "kohtuudella". Pian kaikki mitä on tehty sen eteen, että kontrolli on, katoaa.

Olen käytännössä unohtanut siis sen, että millaista on olla humalassa, mutta se ei tietenkään ole mikään vaihtoehto mennä kokeilemaan. Olen myös huomannut, että ehkä tämä on jonkinlaista valetta tämä sietäminen siinäkin mielessä, että kertaakaan en ole vielä juomahyllyn ääressä miettinyt, että ostaisiko itselleen jonkin juoman. En kertaakaan.

Tässä mielessä se kun kirjoitan, että nyt on paha paikka, niin paha paikka se on lähinnä sietää kotosalla/mökillä rauhaksiin sitä ristiriitaista kiusoittelevaa oloa kuin vaaraa mennä oikeasti ja konkreettisesti ostaan jotain, saati että touhu sitten menisi ihan juomiseen asti. Se olo voi olla vakava ja huono, mutta onko vaaraa? Ei välttämättä. Tämä siis ihan normaalina arkena, eikä esimerkiksi nyt kun kaikki on kesälomalla ja tykkää dokailla ja heitä sitten pitää välillä nähdä.

Kun tarpeeksi kauan on ilman, niin kyllä se kynnyskin kasvaa ihan hillittömäksi. Yksinään olemista tässä hieman pelkää, jolloin voisi ratketa, joten toivottavasti nämä pahimmat kesän karikot on väistetty ja tässä ei tulisi enää näitä vaaranpaikkoja. Ne ovat henkisesti hyvin hankalia kestää, vaikka niiden vastustamiseen virtaa ja voimaa olisikin enemmän kuin pienessä kylässä.

Mutta eiköhän se tästä kun tunnistaa nämä olonsa, niin niitä on sitten helppo järkevästi jäsennellä ja päästä yli.

 

[godspeed]

Perjantai!

Tähän voisi vaikka tottua. Huusin ja meuhkasin pari päivää sitten kaiken paskan systeemistä taas ja kyllähän se tuntui auttavan. Kun saa vaan mesota kuinka vituttaa, että mitään ei saa syödä, tehdä eikä juoda. Mutta sitten kun jokin prosessissa eteni, niin enää ei teekkään mieli syödä, tehdä eikä juoda. Voi olla muutakin, kuten vaikkapa aikaa viettää päivää, jossa mikään ei kaiva mieltä. Kaltaiseni mieslapsikin voi rauhoittua.

Hyvää illanjatkoa kaikille, oli tilanne ja olo mikä tahansa. Aina se on parempi kun sille tekee jotain sen sijaan, että vain hautoo. Käy vaikka hakkaamassa päätä ladonseinään. Kaikenlainen henkinen kipu kaikkoaa samantien.

 

[ISH]

Olet @godspeed tehnyt hienon matkan toipumisessa ja raitistumisessa. Mutta olisiko jo mahdollista keksiä joku seuraava askel. Että elämä ei olisi 24/h alkoholin ajattelua ja siitä kieltäytymistä. Alkoholi tuntuu pitävän sut edelleen täysin pihdeissään vaikka et juokaan.

Ilmeisesti et ole työelämässä mikä on tietty suurin este seuraavalle askeleelle. Kotosalla on liikaa aikaa ajatella sitä alkoholia ja juomista.

 

[godspeed]

Olet @godspeed tehnyt hienon matkan toipumisessa ja raitistumisessa. Mutta olisiko jo mahdollista keksiä joku seuraava askel. Että elämä ei olisi 24/h alkoholin ajattelua ja siitä kieltäytymistä. Alkoholi tuntuu pitävän sut edelleen täysin pihdeissään vaikka et juokaan.

Ilmeisesti et ole työelämässä mikä on tietty suurin este seuraavalle askeleelle. Kotosalla on liikaa aikaa ajatella sitä alkoholia ja juomista.

Ymmärrän näkökulman, ja olen odottanutkin sitä. Tässä on parhaillaan kesän myötä otettu kaikenlaisia askeleita metritolkulla ja joka suuntaan. Mutta ne oli otettava, jotta tietää missä mennään ja missä asioissa pitää vielä tehdä työtä. Ja tulin yllätetyksi, vaikka luulin, että raittius on täysin hanskassa.

En minä kuitenkaan ajattele alkoholia tai mitään siihen liittyvää 247. Jatkoajan ulkopuolella minulla on ihan tyydyttävä olo niin kuin nyt myös vaikeista oireista kärsivällä mielenterveyspotilaalla voi olla, jolloin tekemiset ja niiden määrä mitataan sitten sitä kautta. Mitä milloinkin jaksaa tehdä, niin sitä tehdään.

Joka päivä alkoholi toki käy mielessä, mutta ei se ole valta-ajatus, kuten se ei ole monella muullakaan raittiilla, vaikka he aloittaisivat päivän toteamalla kliseisesti, että tänään ei juo. Jotkut ovat tehneet toteamustaan vuosikymmeniä, ja se tietoisuus kaikista vaaroista nyt vaan kuuluu asiaan. Asiaan pitää suhtautua aina tietyllä vakavuudella aivan kuten missä tahansa riippuvuudessa. En minä tupakkaakaan enää mieti paljoakaan, mutta sekin vaati aikansa. Nyt alkoholin kanssa vaaditaan ilmeisesti vielä aikaa, mutta minä olen siihenkin valmis. Kokonaan mitään riippuvainen ei vain voi unohtaa tai päättää hylätä, koska kaikesta on niin vahvat ja syvälle juurtuneet muistot, mutta niiden kanssa on opeteltava elämään.

Noin yleisesti olen harrastanut kirjoittamista 20+ vuotta ja se on minulle ollut siis jo kauan pääväylä kanavoida kaikenlaisia ajatuksia ja tunteita, joten niitä eksyy sitten myös Jatkiksen puolelle. Kirjoitan monista asioista ja vähän mihin sattuu ja miten sattuu. Tavallaan ajattelen muitakin mahdollisesti heitä häiritessäni, mutta jos en riko sääntöjä, niin en näe, miksen voisi kirjoittaa mistä tahansa asiasta ummet ja lammet vaikka monologina, kuten jotkut esimerkiksi tällä palstalla tekevät. Se voi ärsyttää ihmisiä, mutta varmaan moderaattorit sitten puuttuvat peliin, jos menee ihan spämmäämiseksi. Spämmi ei ole minun tarkoitukseni, mutta ymmärrän, jos sisällöntuottoni tuntuu toisteiselta. Täysin ymmärrettävää.

Kaikki tämä ihan vilpittömästi, koska en oleta, että joku olisi lukenut kaiken mitä kirjoitan ja tietäisi kaiken mitä minä ajattelen jne jne. En oleta, enkä odota sellaista. Tästä threadista muotoutui kuin varkain vähän tällainen kanava tuoda omaa juttua esille, mutta tietysti mikään pakkohan minun ei ole tätä jatkaa, varsinkaan jos ihmiset ärsyyntyy. Pidetään mielessä, että keksisikö sitä jotain muutakin.

Kiitos @ISH viestistäsi.

 

[godspeed]

Keskusteleminen tai jonkinlainen ajatustenvaihto muuten auttaa kummasti. Tuossa, että floodaa vaan omia juttujaan, niin ei siitä saa samaa asiaa. En ole tässä viikonloppuna juurikaan mitään juomisia miettinyt, kun ollut muuta mietittävää aina havunneulasista universumeihin. Eli tuossa selvästi yksi lääke!

 

[godspeed]

Neuvon kaikkia ottamaan aina vaarin siitä, jos joku huomauttaa asioista. Usein niissä on silloin jotain huomautettavaa. Usein huomautettava myös itse tietää ja ymmärtää, kun häntä huomautetaan, mutta ei ole ehkä osannut tehdä asialle tarvittavaa. Tarvittava tekeminen kuitenkin helpottaisi varmasti oloa.

Tämä pätee aika moneen asiaan ja käytökseen, mutta eritoten riippuvuussairauksiin tai riippuvuutta ilmentävään käytökseen. Joskushan riippuvuus ei välttämättä ole sairaus vaan enemmänkin jonkinlainen pinttynyt tapa. Toki voidaan debatoida onko kyse riippuvuudesta silloin laisinkaan, mutta jos se aiheuttaa esimerkiksi selvää sosiaalista haittaa, niin kyllähän sen muut silloin huomaavat, ja muut huomaavat yleensä ennen kuin itse niin tekee.

Nyt on ollut aika hyvä olla pidemmän aikaa eli useita päiviä putkeen, joten piti sekin päivittää tänne. Pitää nyt vaan nauttia, kun kerrankin oma pää ei sabotoida kaiken aikaa itseään. Alkoholi? Jaa-a, enpä ole asiaa miettinyt sen jälkeen kun huomautettiin, että kannattaisiko jättää vähemmälle sen pohtiminen. Eli huomauttaminen toimii!

 

[godspeed]

On ollut tapana hehkuttaa viikonloppua tässä ketjussa, mutta en aio tässä mehustella enempää. Sanon sen vaan, että siinä vaiheessa kun viikonloput lakkaavat olemasta viikonloppuja, niin ei ole enää mieltä elää. Näissä saa luvan kanssa levätä ja hengähtää sekä nauttia hyvästä viihteestä ja olosta. Ja sen voi tehdä ihan selvinpäin!

 

[Skruf]

Eräs kaveri jolla on sama ongelma, niin uskalsi puhua, ehkä tämä vielä paranee joskus. ei tule helppoa olemaan, mutta yritetään.

 

[WildThing]

Eräs kaveri jolla on sama ongelma, niin uskalsi puhua, ehkä tämä vielä paranee joskus. ei tule helppoa olemaan, mutta yritetään.

Kyllä tästä näköjään voi toipua. En olis vuosi sitten kyllä uskonut. Itse saanut kyllä voimia siitä, että täälläkin on tyyppejä, jotka päässeet alkoholista irti. Tsemppiä sinne! Toivottavasti saat sen päihdetyön pikaisesti käyntiin.

 

[godspeed]

Kyllä tästä näköjään voi toipua. En olis vuosi sitten kyllä uskonut. Itse saanut kyllä voimia siitä, että täälläkin on tyyppejä, jotka päässeet alkoholista irti.

Olo on tosiaan sellainen, että mitäs sitten olisi vuorossa? Minkä pulman kimppuun sitä sitten ryhtyisi, kun ei ole mitään ajankohtaisia vaikeuksia näiden päihdejuttujen kanssa. Vai olisiko minun aikani nyt viimeinkin rauhoittaa keho ja rauhoittaa mieli?

 

[adolf]

Tuli vähän ristiriitaisia ajatuksia tästä maksumuurin takana olevasta kirjoituksesta. Alkoholisti-tutkani hälyyttää voimakkaasti monien kirjoituksessa esiintyneiden henkilöiden kohdalla.

Tähän juttuun painettuun lauseeseen heidän toimintansa voisikin kiteyttää:

Monelle baari edustaa arjen pakopaikkaa.

Pakenemista. Sitähän se on. Ja ainakin jotkut kaverit siellä baarissa ovat selkeästi sillä samalla pakoreissulla.

Kuukausiliite | Neljän tyttären yksinhuoltajaisä kiittää vuolaasti lastensuojelua – Toimittaja istui lähiöbaareissa kuuntelemassa, mitä aamukaljalla puhutaan

Toimittaja Jaakko Muilu kiersi seitsemän aamua Helsingin lähiöbaareja ja kuunteli, mitä siellä puhuttiin. Viikon aikana puhuttiin läheisten syövistä, lasten kuolemista, ystävyydestä ja yksinäisyydestä.

www.hs.fi

Tätä juttua ei selvästikään oltu haluttu kertoa mistään alkoholismi näkökulmasta, ja ymmärrän sen. Mutta sitten taas toisaalta minulle tulee aika vahvasti semmoiset fiilikset, että asiaa pitäisi ymmärtää nostaa esille, kun noinkin ilmiselvistä tapauksista puhutaan.

 

[Creed Bratton]

Tuli vähän ristiriitaisia ajatuksia tästä maksumuurin takana olevasta kirjoituksesta. Alkoholisti-tutkani hälyyttää voimakkaasti monien kirjoituksessa esiintyneiden henkilöiden kohdalla.

Tähän juttuun painettuun lauseeseen heidän toimintansa voisikin kiteyttää:



Pakenemista. Sitähän se on. Ja ainakin jotkut kaverit siellä baarissa ovat selkeästi sillä samalla pakoreissulla.

Kuukausiliite | Neljän tyttären yksinhuoltajaisä kiittää vuolaasti lastensuojelua – Toimittaja istui lähiöbaareissa kuuntelemassa, mitä aamukaljalla puhutaan

Toimittaja Jaakko Muilu kiersi seitsemän aamua Helsingin lähiöbaareja ja kuunteli, mitä siellä puhuttiin. Viikon aikana puhuttiin läheisten syövistä, lasten kuolemista, ystävyydestä ja yksinäisyydestä.

www.hs.fi

Tätä juttua ei selvästikään oltu haluttu kertoa mistään alkoholismi näkökulmasta, ja ymmärrän sen. Mutta sitten taas toisaalta minulle tulee aika vahvasti semmoiset fiilikset, että asiaa pitäisi ymmärtää nostaa esille, kun noinkin ilmiselvistä tapauksista puhutaan.

Luin tuon ja omasta mielestä tuossa lähinnä esiteltiin surullisia ihmiskohtaloita. Esim se ”Pete” Kontulassa, joka oli jo 8:55 aamulla hilpeänä leijonahuikkien jälkeen tulossa terassille. Tai virolainen raksaukko, jonka 2 viikon aa-setti oli mennyt vituiksi ja morkkiksessa kävi yhden drinkin ottamassa.

 

[Patarouva]

Luin tuon ja omasta mielestä tuossa lähinnä esiteltiin surullisia ihmiskohtaloita. Esim se ”Pete” Kontulassa, joka oli jo 8:55 aamulla hilpeänä leijonahuikkien jälkeen tulossa terassille. Tai virolainen raksaukko, jonka 2 viikon aa-setti oli mennyt vituiksi ja morkkiksessa kävi yhden drinkin ottamassa.

Niinpä. Alkoholi oli keskeinen osa juttua, mutta silti juttu oli kirjoitettu ihmiskohtaloiden kautta. Kun näissä raapaistaan vain pintaa niin lukiessa alkoi pohtia, missä asioissa alkoholi oli syy ja missä taas seuraus ja pystyisikö niitä edes erottamaan.

 

[godspeed]

Saisko tuon artikkelin jotenkin kopsattua minulle vaikkapa privaan?

Niinpä. Alkoholi oli keskeinen osa juttua, mutta silti juttu oli kirjoitettu ihmiskohtaloiden kautta. Kun näissä raapaistaan vain pintaa niin lukiessa alkoi pohtia, missä asioissa alkoholi oli syy ja missä taas seuraus ja pystyisikö niitä edes erottamaan.

Minä olen törmännyt jonkinlaiseen ajatteluun, että alkoholiongelma voi olla, vaikka ei olisi kyse alkoholismista. En oikein tiedä mitä tuosta pitäisi ajatella, sillä eikös ne käytännössä ole sama asia? Onko se vain sellaista sanojen pyörittelyä, jossa väistellään vastuuta asiasta.

 

[MacRef]

Saisko tuon artikkelin jotenkin kopsattua minulle vaikkapa privaan?

Hesariltahan saa kokeilutilauksen maksuttomasti. Saa luettua suoraan lähteestä tuon jutun.

 

[godspeed]

Hesariltahan saa kokeilutilauksen maksuttomasti. Saa luettua suoraan lähteestä tuon jutun.

Tuon pystyy näemmä luettuna kuuntelemaan eli ei tarvitse yhden kiinnostavan jutun takia säätää mitään :)

 

[godspeed]

Kuuntelin osan jutusta, en jaksanut ihan loppuun. Ei mulla muuta sanottavaa periaatteessa ole kuin se, että onneksi harrastan monipuolisesti kaikenlaista kulttuuria, niin ei tarvitse notkua puistonpenkillä tai baareissa viihtyäkseen eri elämänvaiheissa.

Lisäksi olen ollut saatanan huono juoppo oikeastaan aina, kun olen pärjännyt myös itsekseni ja viinapääkin on ollut mitä on ollut, eli sinne ei itse kuningaslitku viina missään muodossa onneksi sopinut. Vaikka kyllähän se kaljakin sitä samaa kamaa on, eikä sitä oikein muuksi voi puhua.

Tällä hetkellä olen kyllä hyvin tyytyväinen siihen missä olen nyt ja millainen ihminen olen nyt. Vaihtoehtona voisi olla jotain paljon paskempaakin.

 

[Kuuppa Jumissa]

No niin. Tänään kilahti kello ja kalenterin mukaan tuli tasan 12 kuukautta edellisestä repsahduksesta. Kättelen itseäni näin kuvaannollisesti, halauksenkin antaisin, jos pystyisin. On tämä sen verran haasteellinen vuosi ollut.

Ei tämä kovin yleistä elämässäni ole ollut, että vuoden verran on kuivin suin. Taitaa olla toinen jakso aikuiselämäni aikana kun näin pitkään olen pystynyt raitistelemaan. Ongelmajuomista on jossain määrin ollut jo noin 25 vuotta kaikenlaisten muiden ongelmien sävyttämänä, joten kyllä tätä omalla kohdallani pidän kovana suorituksena. Pahimmillaan dokaaminen on ollut täysipäiväistä, kuukausia kestävää aamusta iltaan ryyppäämistä, pimeässä huoneessa sohvalla maaten, jääkylmää Tapio-viinaa raakana kurkusta kaataen. Sammutaan, herätään ja aloitetaan alusta. Minkäänlaista tissuttelua en ole ammattilaiseksi päädyttyäni harrastanut. Kyllä tässä terveys ja henki olisivat jo herkässä ellen olisi sille juomiselle stoppia saanut.

Edellinen repsahdukseni oli noin 2-3 viikon kuuri, josta kuin ihmeen kaupalla selvisin ilman katkoa tai ammattilaisten apua. Muistelen olon olleen aika rapsakka kun päätin, että nyt se juominen muuten loppuu tähän. Onneksi kaapissa sattui olemaan muutamia reseptilääkkeitä, jotka veivät pahimmat tutinat ja tärinät pois. Sitten ensimmäisenä raittiina päivänä Antabus-tabletti suuhun ja päätös peilin edessä, etten juo enää ikinä. No, ammattilaisena niitäkin lupauksia on tullut tehtyä, joten parempi vain kun elää tässä hetkessä ja jättää lupaukset sellaisille, jotka niitä pystyvät pitämään. Mutta tavoite on, että oma juominen on nyt ohi ja keskityn elämään ja sen vivahteisiin selvin päin ja otan vastaan sen, mitä tulee.

Vaikeinta tässä vuodessa on ehdottomasti olleet ne ensimmäiset viikot, kun ahdistus ja syyllisyys ja morkkis painoivat päälle. Mitä enemmän aikaa on mennyt, sitä helpompi on ollut pysyä raittiina. Mitään todellisia vaaratilanteita ei ole edes ollut, kun on muistanut oman päätöksensä.

Helppoa se ei aina ole ollut, varsinkin kun elää yksin ilman kumppania tai turvaverkkoja. Asiaa on auttanut se, että olen pikku hiljaa löytänyt avun ja oikeanlaisen tuen juomisen taustalla oleviin mielenterveysongelmiin. Olen pystynyt aktivoitumaan, jaksan liikkua ja tehdä kotitöitä, pidän hygieniasta huolta ja mittailen jopa verensokereita.

Tällä kirjoituksella haluan vain kannustaa muita palstalla olevia kirjoittajia, jotka kärsivät samasta ongelmasta. Jos meikäläinen sai korkin kiinni, niin saat kyllä sinäkin.

Koska eilisessä ei kannata elää eikä huomisesta tiedä niin eletään tässä päivässä. Ja ainakin tänään ollaan selvin päin!