Mainos

Matkalla alkoholismiin?

  • 467 514
  • 1 646

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat

godspeed

Jäsen
Olisikohan sitä ikää sen verran, että alkoholi jäisi taakse tai vähenisi reippaasti. En osaa sanoa mikä olisi parempi vaihtoehto, koska pystyn olemaan juomattakin. Olen kuitenkin juonut jo parinkin elämän verran. Lisäksi isäni aikanaan kuoli haimatulehdukseen, joskin hieman vanhempana, mutta olen ajatellut, että se voi osua myös omalle kohdalle. En pelkää kuolemaa, enkä tauteja, mutta ehkä se terveys hiipii mieleen juuri silloin kun tajuaa, ettei ole enää parikymppinen eli kuolematon. Syy miksi kirjoitan tämän juuri nyt ja julkisesti, on se, että saan konkretiaa ajatuksille. Saan itseni paremmin miettimään asianlaitaa, kun kirjoitan mitä mietin. Haluan olla rehellinen ennen kaikkea itselleni.

Kiitos.

Tämä oli hyvä leffa: Lento (2012) ⭐ 7.3 | Drama, Thriller
 
Viimeksi muokattu:

godspeed

Jäsen
Tästä se lähtee. Ahdistaa ja puristaa, mutta niinhän se on tehnyt jo vuosia...

Hain kioskilta limpparia ja vissyä, en katsonutkaan alkohyllyä kohti. Ei tämä sillain vaadi kuin vähän asennoitumista, että ei sillä juomisella lopulta mitään voita, vaan se on sitä kehässä pyörimistä. Kun olet yhden juonut, niin pitää saada jo se seuraava. Kaikki meistä tietää tämän, vaikka ei sillain alkoholismia olisikaan ja juominen olisi ns hallussa. Minulla se ei ole ja nyt on sitten pistettävä poikki tämä touhu. Menen askel kerrallaan, niin se vaan on mieleisempää, kuin huutaa kylillä että GODSPEED LOPETTAA. Ei, se ei ole tyyliäni ja saa ahdistuksen kohoamaan. Kunhan lasissa on vaan jotain mitä hörppiä, minähän olen vannoutunut vissynlitkijä nykyään :)

Kiitos ja näkemiin.
 

godspeed

Jäsen
Olen tehnyt tämän irtaantumisen periaatteessa jo kerran, kun pyristelin tupakasta viisi vuotta sitten eroon. Tuntuu nyt helpommalta alkon suhteen, mutta tässäkään ei saisi yhtään antaa siimaa mihinkään suuntaan. Aika ei ole ehkä kypsä vielä muuhun kuin päivien laskemiseen, mutta kyllä tässä nyt jo saa tyytyväinen prosessiin olla. Oli pakko saada tämä kirjoitettua, jotta mieli pysyy aisoissa ja muisti virkeänä millaista sellainen jatkuva ryyppääminen on - ei lainkaan mielekästä kun sen itselleen myöntää :)
 

godspeed

Jäsen
Viikkohan tässä tulee jo täyteen! Seuraavaksi kuukauden etappi. Jos joku miettii, että mitä tuo ilakoi jostain viikosta, niin se on iso asia ongelmakäyttäjälle. Osa ei pysty olemaan päivääkään ilman, ja se tie voi kestää kuukausia tai jopa vuosia yhtä soittoa. On suoranainen ihme, että minä istun tässä nyt ja elämä on ihan ok. Tosi moni olisi samalla historialla jo haudassa tai kovasti jo matkalla sinne, joten minä koen, että tässä olisi pelastusta tarjolla. Nyt en vaivaa teitä enää nällä asioilla, fiilis on mahtava.

Kiitos.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Viikkohan tässä tulee jo täyteen! Seuraavaksi kuukauden etappi. Jos joku miettii, että mitä tuo ilakoi jostain viikosta, niin se on iso asia ongelmakäyttäjälle. Osa ei pysty olemaan päivääkään ilman, ja se tie voi kestää kuukausia tai jopa vuosia yhtä soittoa. On suoranainen ihme, että minä istun tässä nyt ja elämä on ihan ok. Tosi moni olisi samalla historialla jo haudassa tai kovasti jo matkalla sinne, joten minä koen, että tässä olisi pelastusta tarjolla. Nyt en vaivaa teitä enää nällä asioilla, fiilis on mahtava.

Kiitos.
Vaivaa rauhassa, jos siitä on apua. Kyllä tänne tekstiä mahtuu. Onnittelut ekasta viikosta, nyt vaan päiviä jonoon.
 

godspeed

Jäsen
Vaivaa rauhassa, jos siitä on apua. Kyllä tänne tekstiä mahtuu. Onnittelut ekasta viikosta, nyt vaan päiviä jonoon.

Tänks. Kun pää on selvä, alkaa pelätä kuolevansa. Tämän olen nyt huomannut. Epäsuoraa itsetuhoisuutta on ollut niin pitkään, että tavallaan siinä sumussa ei osaa ajatella mitään suuriakaan haittoja. On ehkä jopa halunnutkin lopulta kuolla, mikä tuntuu nyt omituiselta ajatukselta. Elämänilo on jo tässä ajassa hieman palannut.

Kirjoittanut olen kuitenkin aina, koska sillä tavalla on saanut psyykattua ja piiskattua itseään eri tavoin todella syvistä montuistakin ylös. Suosittelen ihmisille laittamaan ajatuksia ylös, vaikka ei kokisi itseään hyväksikään kirjoittajaksi. Kaikki meistä osaa kuitenkin tarvittavan.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Tänks. Kun pää on selvä, alkaa pelätä kuolevansa. Tämän olen nyt huomannut. Epäsuoraa itsetuhoisuutta on ollut niin pitkään, että tavallaan siinä sumussa ei osaa ajatella mitään suuriakaan haittoja. On ehkä jopa halunnutkin lopulta kuolla, mikä tuntuu nyt omituiselta ajatukselta. Elämänilo on jo tässä ajassa hieman palannut.

Ensimmäinen kerta kun tuli tätä ketjua klikattua. Hämmentävää, terapeuttiskakin. Miten ohuella mennään siinä onko kyse alkoholismista vai ”maistuu hyvin”-linjasta. Aina on itsellä maistunut mutta koskaan ei ole vielä ollut kropassa tunnetta että viinaa on saatava. Toki työviikon jälkeen maistuu hyvin mutta käsittääkseni puhutaan kumminkin eri asioista.

Tsemppiä @godspeed taisteluun. Onhan se selvä että ei tuollainen meininki mitä yllä kuvasit pitkään kanna.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Ensimmäinen kerta kun tuli tätä ketjua klikattua. Hämmentävää, terapeuttiskakin. Miten ohuella mennään siinä onko kyse alkoholismista vai ”maistuu hyvin”-linjasta.
Monelle se "maistuu hyvin" -linja on oikeasti sitä alkoholismia. Tuo kun helposti on yksi niistä lukemattomista selityksistä, joilla addiktoitunut ihminen itselleen sitä elämänvalhettaan perustelee.

Minun kohdaltani oli hyvin selkeää silloin aikanaan, että riippuvuutta se oli jo silloin hyvin varhain teini-ikäisenä, mutta se onneksi loppui myös hyvin nuorena. En sitä riippuvaisuuttani vain silloin ymmärtänyt, ja sen tajuamiseen meni vielä pitkän aikaa senkin jälkeen, kun sen itse dokaamisen lopetin.

Tsemppiä @godspeed !
 
Viimeksi muokattu:

godspeed

Jäsen
Miten ohuella mennään siinä onko kyse alkoholismista vai ”maistuu hyvin”-linjasta.

Olen miettinyt nyt pari päivää kysymystäsi, että milloin on kyse alkoholismista, enkä osaa vieläkään sitä sanoiksi pukea. Se on hyvin mystinen juttu ja jotkut vetää rajoja asiassa hyvin herkästikin. Häpeä on minusta hyvä tunne, koska silloin kyseessä saattaa olla oikea tarve kyseenalaistaa oma alkoholinkäyttö, vaikka sitä ei kellekään suostuisi myöntämäänkään. Myös silloin kun juomisesta katoaa ilo, mutta sitä silti suunnittelee kaiken aikaa (joka päivä), voidaan puhua ongelmasta. Yleensä jos tekemiseen liittyy jonkinasteinen pakko, kannattaa miettiä missä mennään. Määrät ovat tietysti hyvin yksinkertainen mittari.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Se on se pakkomielle siihen riippuvuuden kohteeseen. Niitä perimmäisiä syitä olen itse paljonkin sitten miettinyt, ja aika hyvin niistä perillekin päässyt, että mitä pohjimmiltaan niin pakonomaisesti siihen alkoholiin pakenin.

Määrien tuijottaminen on nähdäkseni todella huono mittari riippuvuuden tunnistamisessa. Tai ainakin omalta kohdaltani se näin oli, että ei sillä ollut mitään merkitystä että paljon join tai mitä alkoholia join, vaan se että miksi join sillä tavalla niin kuin join.

Miten tästä elämästä ja itsestään oppii diggaamaan sillä tavalla, että ei tarvitse juoda? Tuo on semmoinen kysymys, mihin on pitänyt opetella vastaamaan sen jälkeen, kun se dokaaminen jäi. Yhdessä sen kanssa, että sen ongelman ihan aidosti itselleen tunnustaa.
 

U2

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara & anyone against russia...
Mulla juominen lähti semisti lapasesta jo työskennellessäni - öö, sanotaan nyt vaikka näin - isossa suomalaisessa IT-talossa. Sitten kun YT:t osui kohdalle, alamäki oli jyrkkä. Kuolema ei ollut kaukana - itsetuhoisia ajatuksia riitti ihan puukkotelineen aamuöisestä inventoinnista lähtien...

Nyt ehkä menee hieman paremmin - jonkinlainen työpaikka löytyy, mutta parisuhde on päättymässä virallisestikin marraskuussa. Talokin pitäisi myydä - joko rouvalle tai jollekin...Työt ulkomailla kiinnostavat - paikkakin olisi tyrkyllä. Se voi olla joko jackpot tai the end...
 

Leicester

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Hiljaisten seiväshyppääjien kerho
Se on se pakkomielle siihen riippuvuuden kohteeseen.
Ei sen tarvitse ihan pakkomielle olla, vaan silloin kun alkoholin liittää aina tiettyhin tilanteisiin , tai kun se on palkinto jostain, niin on jo kehittynyt alkoholiriippuvuus. Itse huomasin eilen, kun kävin eilen lasten kanssa uimassa ja istuin sen jälkeen loppukesän auringossa, niin mieli kertoi, että kylmä olut kuuluisi tähän tilanteeseen, varsinkin kun mahdollisesti on kesän viimeinen lämmin päivä.

Niin moneen asiaan alkoholi on liittynyt itselläni itsestäänselvyytenä kuten esim. saunomiseen, mökkireissuihin, keikkoihin, kesän ensimmäiseen/viimeiseen terassikeliin, pelivuoron jälkeen jne. . Lista on pitkä.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Ei sen tarvitse ihan pakkomielle olla, vaan silloin kun alkoholin liittää aina tiettyhin tilanteisiin , tai kun se on palkinto jostain, niin on jo kehittynyt alkoholiriippuvuus. Itse huomasin eilen, kun kävin eilen lasten kanssa uimassa ja istuin sen jälkeen loppukesän auringossa, niin mieli kertoi, että kylmä olut kuuluisi tähän tilanteeseen, varsinkin kun mahdollisesti on kesän viimeinen lämmin päivä.

Niin moneen asiaan alkoholi on liittynyt itselläni itsestäänselvyytenä kuten esim. saunomiseen, mökkireissuihin, keikkoihin, kesän ensimmäiseen/viimeiseen terassikeliin, pelivuoron jälkeen jne. . Lista on pitkä.
Okei. No sinulla se on sitten kenties huomattavasti yksinkertaisempi asia ratkaistavaksi, kun sen tuolla tavalla ymmärrät?

Minä kun sen alkoholismin kanssa koko lapsuuteni olen kasvanut, ja itse addiktion alkoholiin myös teini-ikäisenä kehittänyt, niin sen ongelmavyyhdin purkaminen on ollut huomattavasti monisäikeisempi juttu. Se ongelman ratkaisu on ollut paljon muutakin, kuin vain sitä, että se brenkun juonti jää pois.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Niin moneen asiaan alkoholi on liittynyt itselläni itsestäänselvyytenä kuten esim. saunomiseen, mökkireissuihin, keikkoihin, kesän ensimmäiseen/viimeiseen terassikeliin, pelivuoron jälkeen jne. . Lista on pitkä.

No nämä mainitsemasi asiat kyllä liitän helposti suomalaiseen kulttuuriin, varsinkin nyt keski-iässä oleville. Nuoremmat ovat tässä selkeästi viisastuneet. En nyt ihan nikottelematta yhdistäisi ongelmakäyttöön yllä mainittuja. Toki joidenkin kohdalla voi näinkin olla.
 

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Olen lukenut teidän kaikkien @adolf , @U2 , @opelix , @godspeed , @Leicester viestit enkä nyt lainaa ketään vaan tuon esille omia kokemuksia.

Jossain oli että silloin on alkoholinkäytössä ongelmia kun odottaa polttavasti aina jotain hetkeä jolloin saa ottaa. Tiettyä kellonaikaa, kun lapset on nukkumassa tai ex-puolisolla tai perjantaita kun työt loppuu yms. Sillä perusteella monella varmaan on ongelmia. Mutta kyllähän siinä on jotain järkevää ajatusta jota en osaa sanoiksi varmaan muuttaa. Että syy olla juomatta on vain siinä ettei jokin itselle sovittu "sääntö" täyty ja kun se täyttää niin kaikki on vapaata ja sitten mennään. Silloin saattaa on huonolla tolalla... Voi käydä niin ettei se käyttö lopu vaikka tilanne niin vaatisi.

Itse on en pysty sanomaan missä vaiheessa alkoholin käyttöni muuttui sairaudeksi. En usko että kovin moni osaa sitä sanoa. Jossain vaiheessa minulla oli kellonaika (klo 19) mitä ennen ei saanut aloittaa. Osoitin omasta mielestäni harkintaa. Aluksi känni-iltoja oli vain yksi viikossa. Sitten sallittiin kaksi. Ja sitten oli vaikeaa elämässä tarvi vähän nollausta. Ja yhtäkkiä ei ollut enää väliä vaikka kaikkina iltoina veti. Kunhan ei päivällä. Silloin oltiin krapulassa. Ja sitten jossain vaiheessa tuli se hetki että alkoholia otettiin myös aamulla, päivällä ja sitten yöllä ettei aamulla ei ole niin vaikeaa. Ja yhtäkkiä olin alkoholisti. Vaikka ei se mikään yllätys ollut kaiken sen kehityksen jälkeen...
 
Viimeksi muokattu:

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Jossain oli että silloin on alkoholinkäytössä ongelmia kun odottaa polttavasti aina jotain hetkeä jolloin saa ottaa. Tiettyä kellonaikaa, kun lapset on nukkumassa tai ex-puolisolla tai perjantaita kun työt loppuu yms.
Siitä omasta käytöstäni ajattelen, että tämmöisetkin kysymykset olivat kovin triviaaleja. Ja korostan nyt siis sitä, että kyse on vain omasta tapauksestani. Ettei kenellekään tule olo, että alan ohjeistamaan muita, että näin nämä asiat nyt oikeasti menee kaikkien kohdalla.

Toki oli noin, että silloin nuorukaisena sitä jotain dokausreissua venasi viikon tai kaksikin etukäteen aivan täpinöissään, jos oli joku oikein spesiaalireissu tiedossa. Mutta ei se, että toimin näin, ollut kuitenkaan mikään semmoinen juttu, että kun tämä asia X tapahtui, niin juuri se oli nyt se olennainen merkki, joka minusta sitten teki alkoholiin addiktoituneen ihmisen.

Kyllä se niin oli, että se päihde ihan kokonaisvaltaisesti lähti kuljettamaan ja pyörittämään sitä elämää siinä jossain 16-17-vuotiaana. Tämä oli sitä addiktiota minun kohdallani.

Mutta siis tuo kuvaamasi esimerkki on oikein oiva esimerkki siitä addiktoituneen ihmisen pään sisäisestä maailmasta. Pienoiskoossa se, mistä siinä addiktiossa on kyse. Vaimo ja lapset nukkumaan, jotta pääsee sen tärkeimmän asian äärelle, eli dokaamaan. Näin katalasti se asioiden tärkeysjärjestys siellä addiktin aivoissa menee, ja tuossa ei tarvitse mikään psykologi olla ymmärtääkseen, että tuosta kärsii kaikki. Niin alkoholisti, kuin se hänen perheensäkin.

Niin se brenkku tuollaisilla käytännön esimerkeillä meni aikanaan isälläni perheensä edelle, ja niin se meni myös minullakin aikanaan monien semmoista asioiden edelle, jotka oikeasti ovat paljon paljon tärkeämpiä, merkityksellisempiä ja arvokkaampia. Tuota asiaa en vain silloin itse ymmärtänyt, vaan olin sille ihan sokea.
 
Viimeksi muokattu:

U2

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara & anyone against russia...
Ja vielä, @U2 tsemppiä tulevaan. Älä lannistu, äläkä anna viinan viedä. Mihin sitten päädytkään.

Kiitos! Avioero tosiaan tulossa loppuvuodesta voimaan. Se vie mihin vie, mutta oma näkemys on se, että ei se tästä ainakaan paljoa huonompaan suuntaan voi mennä.

Itse olen sitä mieltä että viina on ollut tapa turruttaa itsensä - joku muu voi hyvin ymmärrettävästi olla eri mieltä. Mikä on syy ja mikä on seuraus...?

Vituttaahan se, että jo toista kertaa eroaa, mutta jos suhde on toksinen, ei ole muuta vaihtoehtoa. Ja jos sitä joku miettii, niin eka avioliitto päättyi ihan muihin syihin kuin päihteisiin.

Vika voi nyt hyvin todennäköisesti löytyä peilistä, vaikka ei kumppanillekaan ihan puhtaita papereita asiasta voi antaa.

Mutta eteenpäin, jos elämä niin suo!
 

L. Öysä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valioliiga
Addiktiota on hankala määrittää, koska ei ole olemassa jotain rajaa jonka toisella puolella ihminen on addikti ja toisella ei. Muuttujia on paljon ja tilanteet yksilöllisiä jokaisella ihmisellä. Kaikki suurkäyttäjät eivät ole addikteja ja toisaalta addiktio voi olla, vaikka määrät eivät olisi valtavia.

Itsellä oli vuosia sitten lasten ollessa pieniä tapana polttaa iltarööki lasten mentyä nukkumaan. Tämä oli sinänsä harmitonta ja nautin suuresti niistä muutamasta minuutista parvekkeella yksikseni. Koskaan en polttanut enempää kuin sen yhden, mutta ajan kuluessa se yksi oli saatava joka ilta tai ilta oli pilalla. Siinä vaiheessa aloin havahtumaan tilanteeseen kun huomasin ajatusten pyörivän jo päivällä siinä iltahetkessä ja mitä lähemmäs se tuli, sitä kireämmällä oli pinna. Lapset piti saada äkkiä nukkumaan että pääsee röökille ja hermo kiristyi jos tuli jotain yllättävää, kuten esim. lapset eivät nukahtaneet tms. perussettiä lapsiperheessä. Fyysisesti tuskin olin nikotiiniin koukussa, mutta henkinen addiktio oli kehittynyt salakavalasti ja peli piti puhaltaa poikki koska iltaröökistä oli enemmän haittaa kuin nautintoa. Uskonkin addiktioiden olevan enemmän henkistä laatua, tai ainakin alkavan sellaisina. Fyysinen riippuvuus sitten kehittyy sitä mukaa kun määrät kasvavat ja stimulanttia saadaan toistuvasti.
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Addiktiot ovat dopamiiniruiske aivojen mielihyväkeskukseen. Tämä kun päihdepuolella auttaa hetkisesti henkiseen ja fyysiseen pahoinvointiin. Ja tottakai myöskin syventävät näitä pahoinvointeja. Joten pitää ottaa lisää sitä lääkettä jne. Noidankehä on valmis.
 

godspeed

Jäsen
Tämä viha ja raivo ja ihmisten sietämättömyys toki kuuluvat asiaan, mutta on hankalaa olla. Tupakkariippuvuus all over again.

Jos alko jää pysyvästi, niin pidän kyllä visusti huolen, ettei tippaakaan enää, koska näitä oireita on vaan niin raskasta käydä uudelleen ja uudelleen läpi. Tämäkin voi olla myös taas vuosien urakka...
 

godspeed

Jäsen
...enkä minä nyt tietystikään ketään vihaa tai muutakaan, mutta vähän jokainen asia ärsyttää vaan tällä hetkellä. Ei varsinaisesti tee edes mieli juoda, mutta puutostila oireilee sitten tiuskimisena ja myräkkänä korvien välissä.

Ehkä eniten tässä on vihainen itselleen ja sättii mitä kaikkea on tullutkaan tehtyä, mutta omalla tavallaan sekin kuuluu prosessiin. Voi aina muistutella itseään, että muistatko silloin kun oli karsea krapula ja teki mieli hypätä ikkunasta, ja muistatko silloin kun kaikki rahat meni, eikä lisää tullut vähään aikaan. Mutta tämän kautta osaa myös olla itselleen sitten armollisempi, koska on päässyt jo hyvään alkuun. Olo on toki sinällään ristiriitainen, koska onhan minulla näitä muitakin tauteja. Mutta olkoon vaikka miljoona tautia, en luovuta.
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Sellanen hieman harvinaisempi päivitys tähän ketjuun, eli miten olet koittanut eroon alkoholismista muilla päihteillä. Kannabis on ollut mulle se tehokkain tapa, mutta tuon olen jättänyt jo pitkän aikaa sitten. Toimi kyllä, mutta kun ei jaksa säätää asian kanssa. Kolme viikkoa sitten iskin kielen alle LSD lapun, enkä suosittele tätä metodia, jos et ole sinut itsesi kanssa. Viinan himo loppui mutta trippi oli aivan vitun haastava. En kerro täällä siitä enempää.

Nyt olen lähdössä Minnesota hoitoon kuukaudeksi, kun rahoitus on valmiina ja motivaatio korkealla. On tää vaan niin vittumainen sairaus.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös