Matkalla alkoholismiin?

  • 406 288
  • 1 384

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
No niin. Muutaman kuukauden lähes päivittäisien dokaamisen jälkeen tein päästöksen ja hakeuduin täällä Turussa vieroitukseen eli tuttavallisemmin katkaisuhoitoon. Vaihtoehtoina olivat 3, 6 ja 9 päivää. Valitsin pisimän ajan eli 9 päivää. Perjantaina tulin aamulla klo 9. Kaikki kamat.. vaatteet, jalkineet ja teppu lunnnollisesti tutkittiin ensin mahdollisten ryynien jemmaamisen varalta (vaikka bentsoja en käytäkään) ja sitten pariksi tunniksi kuumaan uuniin luteiden varalta. Täällä kun on aikoinaan niitä ongelmia ollut.

Ensimäisenä oli lääkärin tulohaastattelu ja tarkastus. Kuunneltiin keuhkot, sydän ja mitattiin verenpaine. Sitten makuulle ja sisäelinten tunnustelu. Maksa ei ollut turvonut eikä minkäänlaisia kipuja esiintynyt. Seuraavaksi 5 mg puhdasta b- vitamiinia ruiskulla kankkuun ja sen olen saanut nyt kolmena päivänä. Tämä kun ehkäisee mahdollisen aivohalvauksen, jonka putken lopettaminen ja ryyppääminen voivat suurella riskillä aiheuttaa. Tämän jälkeen keskusteltiin mahdollisista jatkohoidoista esim Antabuksen aloittamssa jne.

Fyysisinä hoitomuotoina täällä on akupunktio ja fysioakusinen tuoli. Kumpaakaan en ole vielä kokeillut mutta on kuulemma koettu hyväksi. Netistä löytyy paljon tietoa. Henkilökunta on leppoisaa ja päivittäin on mahdollisuus parin tunnin ulkoiluus (aim kaupassa käyntiin jne). Paitsi huumevieroituksssa oleville, jotka menevät ryhmässä valvojien kanssa. Nyt kolmantena päivänä lähden käymään kotona kun on kiva nähdä tyttöystävä. Tänne kun ei vierailijoita sallita. Ruoka on hyvää ja sitä saa riittävästi. Aamiainen, lounas, iltapäiväkahvit, päivällinen ja iltapala. Myöhemin saa vielä hakea esim jugurttia omaan huneeseen plus js haluaa kaupasta hakea jotain.

Lääkkeet annetaan aamulla, päivällä, illalla ja sitten yöksi. Kaikki rauhoittavia mahdollisten viinakramppien vuoksi ja tietenkin masennukseen tai ahdistavaan oloon.

1. päivä:
60 mg diapamia tasaisesti pitkin päivää ja yölääkkeeksi. Nukuin suht hyvin ja aamulla oli hirveä nälkä, jota en ole kokenut kuukausiin.

2. päivä:
Aamulla diapami, päivällä diapami, iltalääkkeeksi ketipinor kun hieman ahdisti ja yölääkkeeksi tenox. Nukun kun tukki 9 tuntia. Ja aamulla oli aika zombie olo. Johtui ketipinorista (aika vahva neurolepti jlla hoidetaan psykoosia ja skitsofreenia). Mulla kun ei ole toleranssia niin nämä toimivat mainiosti.

Tänään kolmantena päivänä sama lääkitys kuin eilenkin. Ja nyt eka kertaa lähden täältä ulkomaailmaan eli käymään kotona.

Ei ole näin hyvää oloa ja fiilistä ollut vuosiin. Mulla on tabletti messissä ja katselen Netflixiä ja Viaplayta. Se vaan ihmetyttää kun samoissa tiloissa ovat myös huumevieroituksssa olevat mutta mitään ongelmia ei ole ollut vaan siellä on todella lämminhenkistä jengiä. Noin puolet täällä on naisia ja varsinkin huumevieroituksssa. Naapurihuneessa asuu mun ikänen nainen, joka on vetänyt aivan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Aika hyvä korvaushoito noilla on kun hänkin on rauhallinen ja erittän mukava. Pääkin toimii kun partaveitsi. Monilla miespuolisilla on vankilatausta ja jo nuorena alkanut laitoskierre. Mulle tää on eka kerta vieroituksessa. Ehkä paras päätös vuosiin.

Jos tuntee, että juominen on lähtenyt lapasesta niin rohkeasti vaan katkolle. Siinä ei ole mitään häpeämistä. Mulla on nyt kolmen päivän jälkeen fyysisesti loistava olo eikä viina ole käynyt edes mielessä. Jakson jälkeen on varmasti rima korkealla aloittaa taas mutta tiedän, että se vielä joskus alkaa. On se sitten ensi kesänä tai vuden kuluttua mutta silloin teen tämän saman asia mutta heti kun huomaan ettei pysty lopettamaan. Moni tulee jo muutaman päivän putken jälkeen ja ovat tuon lyhimmän ajan eli kolme päivää. Tsemppiä kaikille kaltaisilleni alkoholisteille. Apua on tarjolla js sitä haluaa.
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Omassa päässä leikkasi suoraan tähän kohtaan:

http://www.youtube.com/watch?v=dBTK4nUzVlM&t=0m24s
mikä vie Youtubeen.

No vitsit vitseinä ja tsemppiä!
Kiitos tsempeistä. Tuo tubepätkä on ikävä kyllä niin totta monien kohdalla. Tänne tuli eilen kaveri selviämisaseman kautta ja kertoi iltapäiväkahvilla, että parin kuukauden välein käy katkolla kun ei vaan pysty lopettamaan. Nytkin oli puhaltanut yli neljä promillea tulessaan selvarille. Sälli on mua pari vuotta nuorempi ja maksa on jo rasvoittunut kunnolla. Ei vielä kutenkaan kirroosi iskenyt. Karmeeta kuunneltavaa ja tuntuukin, että meikäläinen on täysin pyhäkoulupoika kun kuuntelee noita vaikka vanhempiakin äijiä. Ne on moni jo henkisestikin valmistautunut taivaaseen lähtöön.

Omalla kohdalla näkee sitten missä mennään vaikkapa ensi keväänä. Tämä nyt on vaan mun risti joka pitää kantaa.
 

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
Tupakki on jo lopetettu ja tänään alkoi juomattomuus. Päivä kerrallaan tätäkin vähintään kohtuukäyttö tarkoituksena. Jos lopputuloksena ei nappaa edes kohtuukäyttö, niin sitten se on niin.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Katko ei valitettavasti paranna alkoholismia. Se vaan hoitaa ihmisen parempaan kuntoon, jotta juominen voi jatkua.

Antabus on tarkoitettu läheisten huijaamiseen. Apteekista kyypakkauksia ja antabuksen läpi juominen onnistuu.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Katko ei valitettavasti paranna alkoholismia. Se vaan hoitaa ihmisen parempaan kuntoon, jotta juominen voi jatkua.

Antabus on tarkoitettu läheisten huijaamiseen. Apteekista kyypakkauksia ja antabuksen läpi juominen onnistuu.
Mitä sä siitä dokaamisesta saat enää irti?
 

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
1,5 viikkoa kaljatta on jo jonkinmoinen saavutus, kun viimeksi olen pidempään ollut juomatta vuoden 2011 keväällä n. 2 kuukautta. Helppo muistaa, kun muutoin tämä on ollut viimeiset n. 10 vuotta aika railakasta menoa. Ja tarkoituksena on nimenomaan jättää kalja kokonaan pois, koska kuten ylläolevan viestin kirjoittajalle, minullekaan ei kura enää maistu. Ei vain uppoa vaan alkaa ällöttää. Joku viisas joskus sanoi, että pitää tympääntyä jotta vähentäminen/lopettaminen onnistuu. Toki ollaan vasta alkutaipaleella, mutta hyvä viilis asian suhteen. Muutaman lonkeron ja/tai muutaman lasillisen viiniä suon itselleni joskus tästä eteenpäin, mutta yhtään enempään ei ole hinkuakaan. Täysraittius ei ole tavoitteena, koska kohtuukäytössä ei ole mitään vikaa. Eikä sitä sitäpaitsi tiedä, vaikka joskus tulevaisuudessa jäisi alkomahooli kokonaan unholaan.

Olin tällaisen viestin kirjoittanut vajaa vuosi sitten. Itseasiassa tilanne on muutoin sama, mutta kaljanjuonti loppui todellakin täysin. Siideri taas ei oikein aina pysy kohtuudessa, joten taitaa olla niin että sekin pitää jättää. Tuntuu vähän huijaukselta sallia itselleen sellaista mikä ei pysy hanskassa.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Mitä sä siitä dokaamisesta saat enää irti?

Tässä ketjussa käsitellään alkoholismia, joka on sairaus. Ei alkoholisti saa mitään "ensimmäistä kertaa kännissä" -fiiliksiä, hyvä jos saa lyhyen nousuhumalan tunteen. Viinalla pääsee jonkinlaiseen normaaliin olotilaan, krapula saattaa alkaa jo 1-1,5 promillessa.
 

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
Tässä ketjussa käsitellään alkoholismia, joka on sairaus. Ei alkoholisti saa mitään "ensimmäistä kertaa kännissä" -fiiliksiä, hyvä jos saa lyhyen nousuhumalan tunteen. Viinalla pääsee jonkinlaiseen normaaliin olotilaan, krapula saattaa alkaa jo 1-1,5 promillessa.

Sen verran pitää tähän tarttua, että olen elänyt siinä käsityksessä, ettei tarvitse olla rapajuoppo ollakseen alkoholisti. Yleensä viestisi kaltainen on vain se jäävuoren huippu.
 

keigykedy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Leijonat
Katko joo ei kyllä paranna jos ei sitten ole ihan mielettömän vahva itsekuri.
Mikä sen sijaan parantaa, niin älyttömältä kun se kuulostaakin, on akuutti haimatulehdus. Ne kivut, se miten lähellä loppua käytiin, läheisten aito huoli kohdattuna selvinpäin ja se tieto että seuraava nautittu olut voi olla se viimeinen on vähän helvetin paljon tehokkaampi ja motivoimampi tapa pistää korkki lopullisesti kiinni.
Nevöagain
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Sen verran pitää tähän tarttua, että olen elänyt siinä käsityksessä, ettei tarvitse olla rapajuoppo ollakseen alkoholisti. Yleensä viestisi kaltainen on vain se jäävuoren huippu.

Niin mihin vedetään se alkoholistin ja heavy userin välinen raja? Rappioalkoholistin ja alkoholistin välinen raja on minusta helpompi vetää. Rappiot ovat jo juoneet itsensä pohjasta läpi, eikä heille voi enää tehdä mitään. Pelkät alkoholistit ovat vasta matkalla pohjalle tai juuri pohjakosketuksen saavuttaneet.
Olen ollut nyt 6 vuotta kuivilla, ja kun mietin milloin juomisesta vielä sai hyvät nousut, niin paljon paljon kauemmas menneisyyteen saa mennä.
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Katko joo ei kyllä paranna jos ei sitten ole ihan mielettömän vahva itsekuri.
Mikä sen sijaan parantaa, niin älyttömältä kun se kuulostaakin, on akuutti haimatulehdus.

Katkon ansiosta sain vuosia jatkuneen ertittäin kovan alkoholin juonnin loppumaan. Tosin sairastuminen vielä antoi buustia tähän kaikkeen. Nyt 13. päivä tulee täyteen 10 kuukautta raittiutta, enkä myöskään enää lähde tuohon leikkiin mukaan. Jo ylläpitohoitojen ja syövän uusiutumispelon vuoksikin. Tosin en ole vielä remissiossa mutta ennuste on pirun hyvä.

Haimatulehdus, tuo vittumainen pikku piru, on katkaissut monen juopon dokaamisen. Paska juttu vaan, että tätä ei ennakoi ennen, kuin nalli napsahtaa. Olen iloinen puolestasi, ettei käynyt pahemmin. Usein tuossa tilanteessa ovat myös maksa ja munuaiset vaurioituneet. Tosin haimatulehdus voi iskeä myös alkoholia kohtuullisesti käyttävälle ihmiselle. Mulla ultrassa havaittiin rasvamaksa, mutta tämän tiedon saavat varmasti 95% alkoholisteista. Siitä on sitten x aika maksakirroosiin, joka jossakin vaiheessa tuo riesaksi maksasyövän jos juomista ei himmaa.
 

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
Niin mihin vedetään se alkoholistin ja heavy userin välinen raja? Rappioalkoholistin ja alkoholistin välinen raja on minusta helpompi vetää. Rappiot ovat jo juoneet itsensä pohjasta läpi, eikä heille voi enää tehdä mitään. Pelkät alkoholistit ovat vasta matkalla pohjalle tai juuri pohjakosketuksen saavuttaneet.
Olen ollut nyt 6 vuotta kuivilla, ja kun mietin milloin juomisesta vielä sai hyvät nousut, niin paljon paljon kauemmas menneisyyteen saa mennä.

Niin no minä ajattelen sellaisen tutkimuksen kautta, jonka mukaan Suomessa on jopa puoli miljoonaa alkoholistia kun tarpeeksi laveasti ajatellaan. Riskirajat eivät nimittäin ole erityisen suuret, kuten vaikkapa jo 10 kaljaa päivässä on hirvittävä määrä. Rappioalkoholisteista taasen ei ole juuri mielekästä tai kiinnostavaa puhua mainitsemistasikaan syistä.
 
Viimeksi muokattu:

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Tässä ketjussa käsitellään alkoholismia, joka on sairaus. Ei alkoholisti saa mitään "ensimmäistä kertaa kännissä" -fiiliksiä, hyvä jos saa lyhyen nousuhumalan tunteen.Viinalla pääsee jonkinlaiseen normaaliin olotilaan, krapula saattaa alkaa jo 1-1,5 promillessa.
Niin, tosissaan alkoholismi taitaa olla jo hyvin pitkällä jo tämmöisiä tuntemuksia on.

Tarkoitukseni oli hieman ravistella. Itse olin viimeisen 1-2 vuotta lihavoidun tekstin kaltaisessa tilanteessa. Alkoholismi oli kuitenkin ruvennut kehittymään nähdäkseni jo selvästi tuota aikaisemmin.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Minä olin varmasti jo pitkällä alkoholismin polulla, vaikka töissä vielä kävinkin. Työ on yleensä se viimeinen, josta pidetään kiinni. No, onnistuin säilyttämään perheen, kodin ja jonkin verran omaisuuttakin. Mutta viinasta olin pyristellyt eroon jo vuosia. Oli katkolla käyntejä, antabusta, Myllyhoitoa jne. Lopulta Minnesota-hoito oli se, mikä putken katkaisi.

Harva kai kerrasta naksahtaa alkoholistiksi, siihen tarvitaan riittävästi päihdettä ja "suotuinen" perimä. Näin ainakin minnesotaoppien mukaan.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Harva kai kerrasta naksahtaa alkoholistiksi, siihen tarvitaan riittävästi päihdettä ja "suotuinen" perimä. Näin ainakin minnesotaoppien mukaan.
Joo en osaa sanoa mikä se lopullinen totuus. Vai onko semmoista lopulta ollenkaan.

No eniweis, itse olin 22-vuotias kun homma loppui. Olin sellainen hyvin tanakka viikonloppujuoppo. Kaikki täydelliset muistinmenetykset mukana ja mitä siihen nyt liittyykään. Erittäin "suotuisa" perimä.
 
Suosikkijoukkue
Tappara, Setämiehet
Tässä ketjussa käsitellään alkoholismia, joka on sairaus. Ei alkoholisti saa mitään "ensimmäistä kertaa kännissä" -fiiliksiä, hyvä jos saa lyhyen nousuhumalan tunteen. Viinalla pääsee jonkinlaiseen normaaliin olotilaan, krapula saattaa alkaa jo 1-1,5 promillessa.
Eikös se ollut (mm.) Pekka Myllykoski-vainaa kun sanoi joskus ettei ole vuosikausiin harrastanut humalahakuista juomista vaan lähinnä krapulan välttelyä. Vaikka siis ainakin tuolloin joi kokoajan.
 

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
Alkoholismi on kyllä omituinen asia. Jotkut saattavat pitää ratajuoppona jos huikkaa tasoittavia ja joillekkin tasoittavat kuuluu normaalisti siihen alkoholin käyttötapaan. Yksi 55vuotias kaverini on vetänyt 35vuotta tiukkaa lähes päivittäin ja on täysin normaali fyysisesti ja henkisesti. Juuri olin hänen mökillään käymässä ja kaveri oli juonut vodkaa kaksi viikkoa putkeen. Tämä siis on hänelle normaalia kun aamu alkaa vodkacolalla ja alkaa puuhailemaan mökkiaskareita. Välillä ihmettelen, että miten voi juoda noin paljon eikä ole mitään ongelmaa työpaikan tai terveyden suhteen. Kaveripiiristäni löytyy myös toinenkin juoppo kuka vetää yömyssyksi 10-12 olutta joka ilta. Viikonloppuisin vapaalla ollessaan hän ottaa hirvilimua pari päivää putkeen. Tätä hän on tehnyt 90-luvulta lähtien.
Kumpaakin näitä henkilöitä yhdistää yksi asia ja se on se, että he eivät tee alkoholista ongelmaa. Se on vain iso osa heidän elämää.

Itse luokittelisin nämä ihmiset täysin alkoholisteiksi vaikka heillä menee elämissään todella hyvin.

Voiko siis alkoholistilla mennä hyvin?
 
Suosikkijoukkue
Tappara, Setämiehet
Alkoholismi on kyllä omituinen asia.

Itse luokittelisin nämä ihmiset täysin alkoholisteiksi vaikka heillä menee elämissään todella hyvin.

Voiko siis alkoholistilla mennä hyvin?

Heh, niimpä. Tuskin se Lemmykään mietti sohvalla kuollessaan että vittu kun ei tullut oltua raittiimpi ja käytyä kirkossa kakaralauman kanssa vapaa-ajalla ja painettua tärkeetä duunia toimiston nurkassa.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Niin ei sitä kai oikein kukaan osaa sanoa mitenkään pitävästi että missä se alkoholismin ja vain pelkän reilun pämppäämisen raja menee.

En omalta kohdaltanikaan mitään tiettyä rajaa osaa sanoa. Eikä toisaalta tarvitsekaan.
 
Viimeksi muokattu:

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Alkoholistien kanssa toki tulee muistaa sellainen juttukin että ulkopuolelta asiaa tarkasteleva näkee vain monesti ne kulissit. Siellä sisällä asuvat lähiomaiset taas näkevät ja kokevat sen todellisuuden, joka voi niistä poiketa dramaattisestikin.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Alkoholistien kanssa toki tulee muistaa sellainen juttukin että ulkopuolelta asiaa tarkasteleva näkee vain monesti ne kulissit. Siellä sisällä asuvat lähiomaiset taas näkevät ja kokevat sen todellisuuden, joka voi niistä poiketa dramaattisestikin.

Olen ollut alkoholistin lähiomainen, mutta hautajaisista on 12 vuotta.

Se vitutus ei tosin koskaan poistu kuinka asiasta mitään tietämättömät selittävät kuinka se on oma valinta juoko. On tilanteita missä se yksinkertaisesti ei ole.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös