Matkalla alkoholismiin?

[Hyman Roth]

Olet oikeassa. Sinun pitää nyt tutustua itseesi! Ihminen sinussa on ollut piilossa juomisen ja sen tuoman kuorrutteen takana. Saadaksesi iloa tyypin kanssa elämisestä sinun kannattaa selvittää mitä tyyppi oikein odottaa/haluaa/tarvitsee elämältään.

Voisit kokeilla petterisihvos-tyylistä haastattelua:
- Hyman Roth, minkälainen ihminen sinä haluat olla?
- Kiitos Hyman Roth hyvästä kysymyksestä. Haluan olla sellainen, joka...

Entäs jos ei nappaa olla yhtään mitään selvinpäin ja lähinnä erakoitua kotiinsa?

Mitä järkeä on muuten selvinpäin edes matkustaa mihinkään? Aloin tässä pohtimaan.. Jos ei periaattesta voi ryypätä rannalla, terassilla, laivalla, lentokoneessa jne, niin miksi edes lähteä mihinkään? Jotain saakelin museoitako pitäisi mennä näkemään ihan ulkomaille saakka? Mietin vaan, kun ehdotettiin tuossa lähtemistä mukaan Pariisiin, mutta kieltäydyin kohteliaasti. En mä siellä käynyt ole, mutta jonkun vitun Eiffel-tornin en jaksa lähteä kärvistelemään ja seuraamaan vierestä muiden punaviininousuja.

 

[TosiFani]

Entäs jos ei nappaa olla yhtään mitään selvinpäin ja lähinnä erakoitua kotiinsa?...

Mitä jos asettaisit itsellesi jonkun aikarajan alkoholittomuudelle? Eli katsoisit, löytyykö elämästä muita asioista kuin nousuhumalan tunne, jos ei löydy niin jatkaisit juomista. Raittiina pitäisi tietysti olla tarpeeksi pitkään, jotta aivojen toimita sopeutuu raittiuteen ja pystyy ehkä tuottamaan hyvänolon tunnetta muistakin asioista kun siitä nousuhumalsta. Jos tällaisia asioita ei löydy, miksi sitten kärvistellä selvinpäin? Vähän lyhyempi elämä suloisen kännin sylissä

 

[Hyman Roth]

Mitä jos asettaisit itsellesi jonkun aikarajan alkoholittomuudelle? Eli katsoisit, löytyykö elämästä muita asioista kuin nousuhumalan tunne, jos ei löydy niin jatkaisit juomista. Raittiina pitäisi tietysti olla tarpeeksi pitkään, jotta aivojen toimita sopeutuu raittiuteen ja pystyy ehkä tuottamaan hyvänolon tunnetta muistakin asioista kun siitä nousuhumalsta. Jos tällaisia asioita ei löydy, miksi sitten kärvistellä selvinpäin? Vähän lyhyempi elämä suloisen kännin sylissä

Älä yllytä. En tiä kauanko tuollaiseen aivojen sopeutumiseen lopulta menee, varmaan mun kohdalla loppuelämä tai vuosia nyt ainakin. En mä koskaan ole edes sanan varsinaisessa merkityksessä ollut rappiolla viinan takia, mutta silti elämä ilman sitä on yhtä nihkeilyä. Pelkkää koomaa, ainoita tarpeita on oikeastaan syöminen kerran pari päivässä. Ainoa syy olla juomatta on se, ettei se nykymenolla pysyisi hanskassa ja sen tiedostaa. Ei tee mieli veneen allekaan kuolemaan.

Pitäis keksiä jotain mikä tuntuu yhtä kivalle eikä ole päihde/huume, kuin rehvakka nousuhumala. Vaan onko sellaista? Olen miettinyt pääni puhki ja kokeillut jopa jotain harrastuksiakin, kuten seinäkiipeilyä, mutta nekin lähinnä vituttavat.

 

[TosiFani]

Älä yllytä...

Miksi en? Jos muutaman vuoden jälkeen olet edelleen samassa jamassa, onko tilanteessa järkeä? Kärvistelet selvinpäin, elämäsi on koomaa. Kai ihmisen fysiologia ja psykologia ottaa aikansa muutokseen, kannattaa kysyä joltain asiantuntijalta.

 

[julle-jr]

Pitäis keksiä jotain mikä tuntuu yhtä kivalle eikä ole päihde/huume, kuin rehvakka nousuhumala. Vaan onko sellaista?

Kalastus. Ei toki samanlaisia tunteita, mutta voimakkaita tunteita kuitenkin on tarjolla. Ja aiheeseen voi perehtyä syvemmin ja syvemmin. Ja kalojen perässä voi myös kiertää ympäri palloa tai hävitä yksinään lapin puroille.

Toki pari sauna- tai terassibisseä hyvän päivän päätteeksi pohjolan tai tropiikin auringon painuessa horisonttiin kuuluvat asiaan ja onhan se syvältä jos muka edes paria ei voi ottaa.

 

[Hyman Roth]

Miksi en? Jos muutaman vuoden jälkeen olet edelleen samassa jamassa, onko tilanteessa järkeä? Kärvistelet selvinpäin, elämäsi on koomaa. Kai ihmisen fysiologia ja psykologia ottaa aikansa muutokseen, kannattaa kysyä joltain asiantuntijalta.

Niin, mutta missä lopulta on edes järkeä? Mulle on jo muutama ihminen sanonut, että ei maailma tarvi päihdeongelmaisia, että joisit vaan mieluummin ittes kerralla hengiltä. No, näkökulma asiaan tietysti sekin. Liekö jotenkin käänteisellä tavalla tarkoitettu kannustavaksi, heh..?

 

[Hyman Roth]

Kalastus. Ei toki samanlaisia tunteita, mutta voimakkaita tunteita kuitenkin on tarjolla. Ja aiheeseen voi perehtyä syvemmin ja syvemmin. Ja kalojen perässä voi myös kiertää ympäri palloa tai hävitä yksinään lapin puroille.

Toki pari sauna- tai terassibisseä hyvän päivän päätteeksi kuuluvat asiaan ja onhan se syvältä jos muka edes paria ei voi ottaa.

Olin nuorempana kova kalamies, mutta jotenkin nekin reissut meni sitten aina ihan juopotteluksi. Joskus mentiin johki koskellekin, mutta porukka ei tainnut saada edes vieheitä veteen joinain kertoina. Lähinnä parisuhteilleet frendit yritti käydä maalaispitäjien baareista vierasta naista niillä reissuilla. No, mutta se oli sitä aikaa..

Ajatus johonkin Lapin tundralle katoamisesta on jollain tapaa kieltämättä lohdullinen. Ei tarvitsisi hävetä itteään tai ottaa huomioon muita ihmisiä.

 

[julle-jr]

Me

Olin nuorempana kova kalamies, mutta jotenkin nekin reissut meni sitten aina ihan juopotteluksi. Joskus mentiin johki koskellekin, mutta porukka ei tainnut saada edes vieheitä veteen joinain kertoina. Lähinnä parisuhteilleet frendit yritti käydä maalaispitäjien baareista vierasta naista niillä reissuilla.

On siis mentävä riittävän kauas sivistyksestä ja autoteistä. Et sä montaa kaljaa saa rinkassa kannettua tai ahkiossa vedettyä kun muutakin välttämätöntä tavaraa on.

 

[Fordél]

Niin, mutta missä lopulta on edes järkeä? Mulle on jo muutama ihminen sanonut, että ei maailma tarvi päihdeongelmaisia, että joisit vaan mieluummin ittes kerralla hengiltä. No, näkökulma asiaan tietysti sekin. Liekö jotenkin käänteisellä tavalla tarkoitettu kannustavaksi, heh..?

Välttämättä missään ei ole mitään järkeä eikä maailma tarvitse päihteettömiäkään ihmisiä. Ihan yhtä turhia hekin ovat. Paremmin maapallolla menisi, jos ihminen ei olisi tullut sekoittamaan kaikkea.

Ihminen syntyy tälle pallolle vastoin omaa tahtoaan ja ilman päämäärää. Kun tänne on jouduttu (tai päästy niin kuin osa näkee), täytyy löytää elämään sisältöä, jotta elämään tulee järkeä. Jollain se voi olla perhe, jollain jokin harrastus, joillain työ, monella näiden yhdistelmä.

Mitään merkityksiä tai onnellisuutta ei elämässä ole mielestäni ilman tekoja. Onnellisuus ja merkitys elämään tulevat sivutuotteina erilaisista teoista tai kenties voi riittää sekin, että on mahdollisuus tehdä asioita.

Sulla on ilmeisesti kaikki mahdollisuudet (esim. terveys ok ja töiden myötä riittävä elintaso?) tehdä elämälläsi asioita, jotka voisivat tuoda elämääsi merkityksiä ja onnea. Pitäisi vain löytää niitä oikeita asioita. Pahinta on mun mielestä se, että jää vain kotiin eikä edes yritä löytää mitään sisältöä. Silloin pää hajoaa varmasti.

Toki jos mielenterveyden osalta on ongelmia, ei voida olettaa, että pystyisi lähtemään tekemään asioita. Ensin pitäisi saada lanttu kuntoon. En tiedä, mikä on tilanteesi tältä osin.

 

[tant gredulin]

Entäs jos ei nappaa olla yhtään mitään selvinpäin ja lähinnä erakoitua kotiinsa?

Sekin on tietty ihan ok, mutta jotain muutahan sä olet hakemassa? Et kirjoittaisi tänne, jos olisit tyytyväinen oloosi.

Kukaan toinen ei voi sun eteen kantaa ratkaisua tai asiaa, josta innostuisit. Sun on tehtävä se itse.

Joskus ongelman ratkaisu on helpompaa kun sen tekee oman itsensä "ulkopuolelta". Miettii, mitä tää tyyppi haluaa? Mitä mä tiedän siitä, mistä se voisi innostua? Silloin ei mieti tunteiden kautta, eikä antaudu niiden lannistamaksi. Ratkaisee vain asiallisesti ongelmaa "mitä mä voin tehdä, että saisin Hyman Rothin innostumaan elämästä".

 

[JYP#44]

Lainaan ketjua omalle ihmettymisen aiheelleni joka koskee alkoholismia.

Olen luonteeltani välillä vähän syrjäänvetäytyvä, ja tykkään usein olla yksin omassa rauhassa jne. Tiedätte kyllä sen ihmistyypin. Alkoholiakin käytän mieluummin yksin kuin esimerkiksi baareissa, sillä en jaksa humalaista örvellystä. Korkeintaan tuttujen kavereiden kanssa saatan ottaa viinaa, sillä tunnen heidät ja he eivät edusta sitä humalassa ärsyttävää ihmisryhmää. Tämän takia en mm. opiskelijabileissä jaksa käydä oikeastaan koskaan, koska ne pyörivät sen viinan ympärillä.

Joskus viikonloppuisin tissuttelen siis omissa oloissani yksin kotonani. Tissuttelu on mielestäni oikea termi, sillä jos otan, niin otan ehkä sen sixpackin koko iltaan. Jos edes sitäkään. Krapulaa en ole kokenut herran muistiin, sillä en mitään turbokännejä vedä. Enkä tosiaan tätä harrastusta ehdi harrastamaan enää kovin usein, onkohan edellisestä kerrasta jo reilu kuukausi aikaa. Työkuviot pilaavat tämänkin touhun.

Syy miksi kirjoitan sitten tähän alkoholisti-ketjuun on pariltakin naiselta tullut kuitti. En tiedä ovatko he oikeasti tosissaan mielipiteensä kanssa, vai provoilevatko tai vittuilevatko vain. Kaksi naista on antanut minulle palautetta miten olen alkoholisti, tai vähintään matkalla alkoholistiksi. Miksi? No siksi, että juon yksin. Jos joisin baarissa "niinkuin normalit ihmiset tekee", niin mitään ongelmaa ei ole. Mutta yksin alkoholia nauttiessa sen on pakko olla alkoholismia. Voisin vielä ymmärtää nuo mielipiteet jos kyseiset neidit eivät itse paljoa alkoholia käyttäisi, mutta näistä toinen on ainakin aika kova juhlija. Siellä baarissa käydään joka viikko, joskus jopa useamminkin. Ja koska kyseessä on opiskelijabileet, niin siellä myös sitten otetaan sitä viinaa. Ja oksennuskuntoon asti parhaimmillaan.

Että tämmöistä. En oikein tiedä miten tuohon pitäisi suhtautua. Ihminen joka itse vetää toistuvasti itsensä oksennuskuntoon väittää, että minulla paljon pienemmillä alkoholimäärillä olisi jotain ongelmaa viinan kanssa. Enkä tosiaan tiedä mikä noiden naisten motiivi on puuttua minun viikonlopputekemisiin.

 

[Hyman Roth]

Lainaan ketjua omalle ihmettymisen aiheelleni joka koskee alkoholismia.

Olen luonteeltani välillä vähän syrjäänvetäytyvä, ja tykkään usein olla yksin omassa rauhassa jne. Tiedätte kyllä sen ihmistyypin. Alkoholiakin käytän mieluummin yksin kuin esimerkiksi baareissa, sillä en jaksa humalaista örvellystä. Korkeintaan tuttujen kavereiden kanssa saatan ottaa viinaa, sillä tunnen heidät ja he eivät edusta sitä humalassa ärsyttävää ihmisryhmää. Tämän takia en mm. opiskelijabileissä jaksa käydä oikeastaan koskaan, koska ne pyörivät sen viinan ympärillä.

Joskus viikonloppuisin tissuttelen siis omissa oloissani yksin kotonani. Tissuttelu on mielestäni oikea termi, sillä jos otan, niin otan ehkä sen sixpackin koko iltaan. Jos edes sitäkään. Krapulaa en ole kokenut herran muistiin, sillä en mitään turbokännejä vedä. Enkä tosiaan tätä harrastusta ehdi harrastamaan enää kovin usein, onkohan edellisestä kerrasta jo reilu kuukausi aikaa. Työkuviot pilaavat tämänkin touhun.

Syy miksi kirjoitan sitten tähän alkoholisti-ketjuun on pariltakin naiselta tullut kuitti. En tiedä ovatko he oikeasti tosissaan mielipiteensä kanssa, vai provoilevatko tai vittuilevatko vain. Kaksi naista on antanut minulle palautetta miten olen alkoholisti, tai vähintään matkalla alkoholistiksi. Miksi? No siksi, että juon yksin. Jos joisin baarissa "niinkuin normalit ihmiset tekee", niin mitään ongelmaa ei ole. Mutta yksin alkoholia nauttiessa sen on pakko olla alkoholismia. Voisin vielä ymmärtää nuo mielipiteet jos kyseiset neidit eivät itse paljoa alkoholia käyttäisi, mutta näistä toinen on ainakin aika kova juhlija. Siellä baarissa käydään joka viikko, joskus jopa useamminkin. Ja koska kyseessä on opiskelijabileet, niin siellä myös sitten otetaan sitä viinaa. Ja oksennuskuntoon asti parhaimmillaan.

Että tämmöistä. En oikein tiedä miten tuohon pitäisi suhtautua. Ihminen joka itse vetää toistuvasti itsensä oksennuskuntoon väittää, että minulla paljon pienemmillä alkoholimäärillä olisi jotain ongelmaa viinan kanssa. Enkä tosiaan tiedä mikä noiden naisten motiivi on puuttua minun viikonlopputekemisiin.

Tunnistan tilanteen, koska en itsekään ollut kovin sosiaalinen juoppo. Lähinnä pienellä porukalla kuunneltiin levyjä, jauhettiin rasvasia juttuja ja gänäiltiin. Ulkona käytiin lähinnä "alan miesten" paikoissa, minne eivät nuorekkaat ja trenditietoiset jalallaan astuneet.

Mutta joo, monelle tuntuu se yksin dokaaminen olevan jokin äärimmäisen rappion merkki. Ehkä niitä vituttaa, että joku tulee kalsarikännäämällä tyytyväiseksi ja he itse eivät? Mun mielestä himassa juominen on ainoa "järkevä" tapa, pussikaljoittelun ohella. Säästyy rahaa, voi kuunnella omaa musaa eikä sietää ärsyttäviä kanssakansalaisia eri muodoissaan. Pidä vaan toi linja, kunhan volyymit ei karkaa käsistä. Siksari on ihan perussetti vaikka lätkämatsin evääksi.

 

[Hyman Roth]

Sekin on tietty ihan ok, mutta jotain muutahan sä olet hakemassa? Et kirjoittaisi tänne, jos olisit tyytyväinen oloosi.

Kukaan toinen ei voi sun eteen kantaa ratkaisua tai asiaa, josta innostuisit. Sun on tehtävä se itse.

Joskus ongelman ratkaisu on helpompaa kun sen tekee oman itsensä "ulkopuolelta". Miettii, mitä tää tyyppi haluaa? Mitä mä tiedän siitä, mistä se voisi innostua? Silloin ei mieti tunteiden kautta, eikä antaudu niiden lannistamaksi. Ratkaisee vain asiallisesti ongelmaa "mitä mä voin tehdä, että saisin Hyman Rothin innostumaan elämästä".

Kiitti, pitää ehkä kokeilla tätä lähestymistapaa seuraavaksi. Ei välttämättä huono idea ollenkaan.

 

[TosiFani]

...Syy miksi kirjoitan sitten tähän alkoholisti-ketjuun on pariltakin naiselta tullut kuitti. En tiedä ovatko he oikeasti tosissaan mielipiteensä kanssa, vai provoilevatko tai vittuilevatko vain. Kaksi naista on antanut minulle palautetta miten olen alkoholisti, tai vähintään matkalla alkoholistiksi. Miksi? No siksi, että juon yksin. Jos joisin baarissa "niinkuin normalit ihmiset tekee", niin mitään ongelmaa ei ole...

Kyllä alkoholismi määritellään juotujen alkoholiannosten määrän, eikä nautintapaikan mukaan.

 

[Sisäliitin]

Kyllähän yksin juomista aina karsastetaan.Myös sitä että muutaman kaverin kanssa juodaan jonkun kotona kaljaa ja pelataan vaikka änäriä. Yleensä nämä karsastajat tosin ovat sinkkuihmisiä jotka eivät voi ymmärtää mikä idea on käyttää alkoholia jos ei mene baariin vonkaamaan pillua/kullia. Nuorehkot naiset kokemukseni mukaan eivät muutenkaan pahemmin kotona juo kuin jonkun ruuan kanssa viiniä. Miehien jääkiekonseuraamis ja ruuanvalmistuskaljoja paheksutaan.

Itsellekin nuorempana alkoholi oli oikeastaan vain sosiaalinen päihde. Ei olisi tullut mieleenkään että nurmikon leikkuun jälkeen maistuu kylmä kalja. Vanhemmiten baarissa käyminen on itseasiassa aika vastenmielistä.Liikaa melua,riidanhaastajia,liian kova känni ja siitä seuraava krapula houkuttavat kyllä jäämään kotiin tissuttamaan ja katsomaan vaikka urheilua. Lisäksi kun kaikilla oman ikäisillä kavereilla on myös sama tilanne eli parisuhdetta,vakityö ja ehkä lapsiakin niin ei siellä baarissa olisi edes juttukaveria.

 

[Creed Bratton]

Lainaan ketjua omalle ihmettymisen aiheelleni joka koskee alkoholismia.

Joskus viikonloppuisin tissuttelen siis omissa oloissani yksin kotonani. Tissuttelu on mielestäni oikea termi, sillä jos otan, niin otan ehkä sen sixpackin koko iltaan. Jos edes sitäkään. Krapulaa en ole kokenut herran muistiin, sillä en mitään turbokännejä vedä. Enkä tosiaan tätä harrastusta ehdi harrastamaan enää kovin usein, onkohan edellisestä kerrasta jo reilu kuukausi aikaa. Työkuviot pilaavat tämänkin touhun.

No aika älytöntä horinaa jos sixpackin nauttiminen satunnaisesti viikonloppuillassa tarkoittaa alkoholistia. Tuolla logiikalla olen itsekin alkoholisti, nimittäin saatan joskus vaimon ollessa reissussa juoda puoli pulloa punkkua ja pari olutta työviikon jälkeen, kun teen itsekseni ruokaa ja pelailen esim pleikkaa.

 

[Fordél]

Kyllä alkoholismi määritellään juotujen alkoholiannosten määrän, eikä nautintapaikan mukaan.

Tämä on osa määrittelyä, mutta tärkein määritelmä on kuitenkin riippuvuussuhde alkoholiin. Tässä esimerkkitapauksessa ei taida olla riippuvuudesta tietoakaan, joten jos muutama nainen puhuu hänen kohdalla alkoholismista, he eivät tiedä mistä ko. sairaudesta on kyse.

 

[Robin Big Snake]

Henkilökohtaisesti tulee vedettyä viinaa sen verran että jotkut alkoholismin tilastolliset rajat on ylitetty moninkertaisesti. En silti tunne huonoa omatuntoa siitä, se sosiaalinen elämä sen ympärillä on ihanaa kun tuntee tarpeeksi hauskaa jengiää puhumattakaan aina mukana olevasta vehtaamisesta vastakkaisen sukupuolen kanssa. What's not to like. Tietysti sillä reunaehdolla ettei se vie persaukisuuteen tai missaa sen takia velvollisuuksiaan. Ei ole kumpaakaan vielä tullut eteen.

 

[pernaveikko]

Nyt, nyt komento takaisin ja mietitäänpä hetki. Nykyaikana tämä ei edes ole mitään yksin juomista. Tässä muutamat sunnuntain tasoittavat ja tsättäilen kavereiden kanssa fasessa. Tuttujen ja tuntemattomien kanssa keskustelupalstoilla.

Sehän vasta sitä yksin juomista olisi, jos menisi jonnekin pubiin murjottamaan. En vain keksi miten tätä ei nähdä. Tuo koko yksin juominen taitaa muutenkin olla vain suomalainen termi kuten viikolla dokaaminen.

 

[TosiFani]

Tämä on osa määrittelyä, mutta tärkein määritelmä on kuitenkin riippuvuussuhde alkoholiin. Tässä esimerkkitapauksessa ei taida olla riippuvuudesta tietoakaan, joten jos muutama nainen puhuu hänen kohdalla alkoholismista, he eivät tiedä mistä ko. sairaudesta on kyse.

Käsittääkseni määrä on ratkaiseva, pakonomainen yhden oluen juominen joka ilta tuskin tekee kenestäkään alkoholistia.

 

[Kirjoittelija]

Lisäksi kun kaikilla oman ikäisillä kavereilla on myös sama tilanne eli parisuhdetta,vakityö ja ehkä lapsiakin niin ei siellä baarissa olisi edes juttukaveria.

Minun havaintojeni mukaan työ, parisuhde ja muutama lapsi eivät todellakaan estä aktiivistakaan baareissa käymistä.

 

[Kirjoittelija]

Mulle on jo muutama ihminen sanonut, että ei maailma tarvi päihdeongelmaisia, että joisit vaan mieluummin ittes kerralla hengiltä. No, näkökulma asiaan tietysti sekin. Liekö jotenkin käänteisellä tavalla tarkoitettu kannustavaksi, heh..?

Voi hyvin olla. Legendaarinen Hymy-lehden toimittaja Veikko Ennala sai 1970-luvulla "Veikko-sedän piinapenkkiinsä" tällaisen kirjeen:

"Terve Veikko. Minä oon 19 v. ja ihan rappiolla ja kaikki on yhden naisen syytä. Aikamme rakastettiin toisiamme mutta nainen ei rakasta minua enää ja ennen rakasti minua niin. Että mikä siinä onkin en tiedä itsekkään. Vaikka niinhän se sanoo, että minä juon liikaa ja minä myönnän sen, ei siinä mitään. Veikko, mä olen päättänyt tappaa itteni. Hyvästi Veikko ja koko Suomi."

Näin Ennala nuorellemiehelle vastasi:

"Jos Sinä olet kundi joka ei puhele ja kirjoittele tyhjiä, niin Sinä tapat itsesi vaikka Sinua kuinka kiellettäisi. Annankin tässä vain käytännön neuvoja miten nirristään parhaiten pääsee. Älä ainakaan unitableteilla ala pelleillä, ei niillä henki lähde, tulee vain sairaalamatka ja lääkäreille lisätyötä. Bladan taas on vanhanaikaista ja aiheuttaa helvetin kivuliaan kuoleman ja eikä sitä kai tätä nykyä ole saatavissakaan. Jos Sinulla on pyssy niin ammu aivosi mäelle. Tai mene sitten ja aseta pääsi kiskoille, kyllä juna tekee selvää. Ikkunastakin voit hypätä jos vain asut korkeammalla kuin 4. kerroksessa.

Mutta ennen kuin loikkaat niin tuumaa nyt asioita vielä kerran ja muista ainakin se, että kuoleman rajan takaa ei enää palatakaan takaisin tälle rannalle tirkistelemään millaisen säväyksen se lähtö mahtoikaan tehdä jälkeenjääviin. Voin sanoa Sinulle, että ei se tee minkäänlaista säväystä. Elämä ei yhtä heppua kaipaa, juoppoa ainakaan, pyörät pyörivät ja musiikki pelaa niin kuin aina ennenkin.

Hyvästi. Kerro terveisiä tutuille."

 

[Fordél]

Käsittääkseni määrä on ratkaiseva, pakonomainen yhden oluen juominen joka ilta tuskin tekee kenestäkään alkoholistia.

Toisaalta yksi kunnon pämppäys tasaisin väliajoin ei ole vielä alkoholismia. Kyllä kaikkialla alkoholismin määritelmässä keskeistä (ja ensiksi maittuja määritelmiä) on riippuvuus ja säännöllisyys, mikä aiheuttaa ihmiselle terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Molemmat, siis sekä riippuvuus että määrä ovat osa alkoholismin määritelmää.

 

[Sisäliitin]

Minun havaintojeni mukaan työ, parisuhde ja muutama lapsi eivät todellakaan estä aktiivistakaan baareissa käymistä.

Poikkeuksia toki on. Huomannut jo kyllä omasta kaveripiiristäkin hyvin varhaisesta lähtien kenestä näitä tulee. Suurin syy on se tolkuton vieraan pillun himo.

 

[Morgoth]

Toisaalta yksi kunnon pämppäys tasaisin väliajoin ei ole vielä alkoholismia. Kyllä kaikkialla alkoholismin määritelmässä keskeistä (ja ensiksi maittuja määritelmiä) on riippuvuus ja säännöllisyys, mikä aiheuttaa ihmiselle terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Molemmat, siis sekä riippuvuus että määrä ovat osa alkoholismin määritelmää.

Ainahan sitä voi kysyä että mikä se sellainen alkoholisti on jolla vielä maksa/haima toimii, ei ole katkokävelyä, on työpaikka sekä kotikin ja kirjoittelee nettiin ja on jopa muutaman päivän selvänä joka viikko.