Jokin siinä JYPin pelaamisessa on vialla.
On, mutta niin on jokaisella muullakin joukkueella. Yksikään joukkue tässä sarjassa tai missään muussakaan sarjassa ei pelaa täydellistä lätkää.
Jokaisella joukkueella on omat heikkoutensa ja jokaisella pelitavalla on omat heikkoutensa. Kuin myös valmentajilla ja pelaajilla. Kyse on siitä, että miten hyvin vahvuuksilla pystytään minimoimaan heikkouksien haitat. JYP onnistui siinä lopulta tälläkin kaudella varsin hyvin. Kun joukkue jää voiton päähän finaaleista ja vie pronssin kotiin, niin paljon on tehty asioita oikein.
Jos välierät olisi seiskapelissä voitettu, niin monella olisi täysin erilainen ääni kellossa, vaikka tilanne periaatteessa kokonaisuuden kannalta ei olisi juurikaan nykytilanteesta poikkeava.
Monet näkevät välieriin jäämisen JYPin kohdalla heikkoutena, kun taas moni muu (yleensä ulkopuolinen) näkee sen välieriin pääsyn vahvuutena. Medioissa ympäri maan hehkutetaan JYPin huikeaa vuodesta toiseen jatkuvaa menestystä. Tottakai nälkää täytyy jäädä ja päivänselvästi sitä jääkin, niin joukkueelle, kuin faneillekin. Siitä huolimatta olisi hyvä muistaa, että välieriin asti pääseminen näin kovalla prosentilla vuodesta toiseen on ihan oikeasti saatanan kova juttu tässä liigassa.
Monet ovat jo menettäneet Veltsuun uskonsa ja ajoittain minäkin olen. Haluan kuitenkin uskoa parempaan huomiseen, niin tässä asiassa kuin elämässä yleensäkin. Urheilumaailmasta löytyy paljon esimerkkejä kovimmalta mahdolliselta tasolta, kuinka sama valmentaja, joukkue tai pelaajat jäävät useasti peräkkäin hieman tavoitteestaan, mutta lopulta sen saavuttavat. Ei niukasti finaaleista putoaminen ole niin huono merkki, että olisi syytä menettää usko siihen, että sama valmentaja voi vielä onnistua menemään päätyyn asti. Ei ole olemassakaan mitään rajaa, jonka jälkeen kehittyminen ei ole enää mahdollista.
Olen joukkueen sisältä kuullut, kuinka vaikea tämä kausi oli monessakin mielessä ja kuinka asioita on käyty todella perusteellisesti läpi, jotta seuraavalla kaudella vältettäisiin samat sudenkuopat. Veltsun lähtö oli todella lähellä, mutta vielä löydettiin sellainen yhteinen sävel, joka antaa uskoa tulevaan. Ei siis kannata kuvitella, että siellä oltaisiin tekemässä jälleen kaikkea saman vanhan kaavan mukaan, eikä yritettäisi lainkaan tunnistaa ongelmakohtia tai kehittyä.
Veltsun JYP tulee ensi kaudella olemaan todella kova, yleisöä nähdään hallissa selvästi tätä kautta enemmän ja mestaruusnälkä näkyy avaruuteen asti. Minä uskon tähän, uskokaa tekin!