Mietin tässä oikeastaan sitä, että eikös sen tulisi olla omalla tavallaan ylpeyden aihe, että täysin toisesta kulttuurista oleva henkilö eläytyy ja esittää suomalaista suurmiestä ja omalla tavallaan kunnioittaa tämän perintöä. Kukaan ei ole nähnyt vielä elokuvaa, joten sen tarkasta sisällöstä ja se, miten Mannerheim siinä esitetään, ei ole tietoa. Ainakin minusta on omalla tavallaan jännää, että suomalaista lähihistoriaa käsitellään elokuvan keinoin ihan täysin eri kulttuurissa, ilman, että on samanlaista historian tuomaa painolastia ja taakkaa niskassa kuin mitä Suomessa on, koska aihe on sen verran läheinen.
Pidän aavistuksen paskanjauhantana tuota, että "verorahoja hukataan" tälläiseen produktioon. YLE:lla on ollut ja tulee olemaan vaikka minkälaisia ristiriitaisia ja poikkitaiteellisia tuotoksia, harva niistä on tälläistä melua silti aiheuttanut. Kyllä väitän, että Mannerheimin esittäminen mustahipiäisenä kaverina on nyt vaan punainen vaate tietyille kansanosille ja se nähdään jonkinlaisena halveksuntana vaikka edelleen ei ole mitään tarkkaa tietoa siitä, millä tavalla elokuvassa hänet tuodaan esiin.
Samaan syssyyn uskallan väittää, että jos vaikka punakaartilaisista tehtäisiin zulu-heimon avulla johonkin produktioon porukka tai vaikka Tarja Halosesta tehtäisiin elokuva jossa häntä esittäisi vietnamilainen, niin nämä Mannerheimin puolesta suivaantuneet vaan hihittelisi. Jokainen nauraa ihan niin kauan, kunnes osuu siihen omaan kipupisteeseen ja osat kääntyy.