Maastohiihtokausi 2014–2015

[arvee]

Siltikin outoa on, ettei käryjä kuitenkaan ole tullut lainkaan. Ruotsissa ja Norjassa urheilijat eivät koskaan tunnu ajautuvan sellaiseen epätoivoon, että dopingiin turvautuisivat, ainakaan hiihdossa. Tämä on sikälikin outoa, sillä Ruotsin ja varsinkin Norjan maajoukkueeseen on vaikeampi päästä kuin Suomen joukkueeseen. Siltikään kukaan siinä kinttaalla oleva urheilija näköjään ei dopingiin ole turvautunut, kun taas Suomessa on. Mistä ero johtuu?

Norjassa nyt vain on sitä massaa, josta rankimmin harjoittelemaan pystyvä kärki kuplii kansainvälisellä tasolla menestymiseen.
Ruotsissa on populaa tuplaten naapurimaihin verraten, eikä valmennusosaaminen ole varmaankaan alkeellista.

Norjalaisia ja ruotsalaisia yleisurheilijoita on kärähtänyt, joten ovatko siis FIS ja IBU nämä ainoat korruptoituneet ryhmät?
Markkinoinnin kannalta saksalais- ja italialaiskäryt ovat helvetin paljon ikävämpiä kuin suomalaisten tai virolaisten narauttaminen.

Däehlien veriarvot olivat huomionarvoiset, mutta 1960-1997 oli hiihtourheilun dopinghulabaloota.
Ja vedettiinhän pervitiiniä jo ennen sitä

Kaisa Mäkäräinen hiihtää norjalaisilta karkuun. Jarmo Punkkinen valmentaa. Et kai vihjaa että...

 

[Rommeli]

Edellinen viesti ei mielestäni selittänyt millään tavalla TomiP:n esittämää kyseenalaistusta, vaan melkeinpä päinvastoin vaan jopa lisää sitä.

90-luku on tosiaan ihan oma juttunsa, mutta kovin agressiivisesti norjalaiset ja ruotsalaiset puolustavan senkin aikakauden huippujensa puhtautta. Samoin kyseisen aikakauden huiput itse ovat kovasti puolustuskannalla. Olisiko ollut ainoastaan Ulvang, joka ei ristiinnaulinnut Myllylää julkisesti tämän käryttyä? Voin muistaa väärinkin, mutta joka tapauksessa yhden norjalaisen kommentit aiheesta olivat hyvinkin maltilliset muiden ollessa todella jyrkkäsanaisia.

Vähän taisi mennä jo ohi aiheenkin, mistä nöyrät pahoittelut.

 

[arvee]

Edellinen viesti ei mielestäni selittänyt millään tavalla TomiP:n esittämää kyseenalaistusta, vaan melkeinpä päinvastoin vaan jopa lisää sitä.

90-luku on tosiaan ihan oma juttunsa, mutta kovin agressiivisesti norjalaiset ja ruotsalaiset puolustavan senkin aikakauden huippujensa puhtautta. Samoin kyseisen aikakauden huiput itse ovat kovasti puolustuskannalla. Olisiko ollut ainoastaan Ulvang, joka ei ristiinnaulinnut Myllylää julkisesti tämän käryttyä? Voin muistaa väärinkin, mutta joka tapauksessa yhden norjalaisen kommentit aiheesta olivat hyvinkin maltilliset muiden ollessa todella jyrkkäsanaisia.

Vähän taisi mennä jo ohi aiheenkin, mistä nöyrät pahoittelut.

Taisin huonosti esittää mielipiteeni, miksi norjalainen hiihtäjä ei ajaudu epätoivoiseen tilanteeseen:

Koska harrastajamassa on suuri, joutuu urheilija jo nuoresta pitäen tottumaan rajuun kilpailuun. 15-vuotias norjalainen ei ajattele ratkaisuksi dopingia.
Ja jos 15-vuotiaita lahjakkuuksia on viisisataa, niin olettaisin siitä porukasta rajua harjoittelua kestävän jopa sata täysi-ikäiseksi saakka.
Ja jos päästään maajoukkue rinkiin niin kovennetaan treeniä.

Suomalaisessa urheilukulttuurissa minua on kummastuttanut suomenruotsalaisten suhteellinen yliedustus kestävyyslajeissa.
Pyöräily ja suunnistus ovat tietysti oma lukunsa, mutta jopa hiihdossa ja varsinkin yleisurheilussa heitä näkyy tulosliuskoilla huomattavasti yli sen 5%:n odotusarvon, joka olisi suhteellinen osuus väestöstä.
Tämän oletan peilaavan urheilevan nuorison määrää ja intoa myös Ruotsissa. Norjalaiset urheilukansana ovatn tietysti aivan eri sfääreissä.

 

[TomiP]

Suomalaisessa urheilukulttuurissa minua on kummastuttanut suomenruotsalaisten suhteellinen yliedustus kestävyyslajeissa.
Pyöräily ja suunnistus ovat tietysti oma lukunsa, mutta jopa hiihdossa ja varsinkin yleisurheilussa heitä näkyy tulosliuskoilla huomattavasti yli sen 5%:n odotusarvon, joka olisi suhteellinen osuus väestöstä.
Tämän oletan peilaavan urheilevan nuorison määrää ja intoa myös Ruotsissa. Norjalaiset urheilukansana ovatn tietysti aivan eri sfääreissä.

Tähän syy on selvä. He eivät aloita palloilua, koska ruotsinkielisiä joukkueita ei saa (pienen väestön takia) tai ne ovat huonoja.
Joten urheillakseen he valitsevat yksilölajin. Suomenkielinen valitsee palloilun. Toisaalta ruotsinkieliset ovat keskimääräisesti suomenkielisiä varakkaampia, joten he kykenevät maksamaan kalliin harrastuksen.

 

[arvee]

Tähän syy on selvä. He eivät aloita palloilua, koska ruotsinkielisiä joukkueita ei saa (pienen väestön takia) tai ne ovat huonoja.
Joten urheillakseen he valitsevat yksilölajin. Suomenkielinen valitsee palloilun. Toisaalta ruotsinkieliset ovat keskimääräisesti suomenkielisiä varakkaampia, joten he kykenevät maksamaan kalliin harrastuksen.

Näinhän se on. Käsipallo on jännä poikkeus, ihmeen skandinaavinen laji loppujen lopuksi.
Epäilen urheiluharrastuksen kuuluvan suomenruotsalaiseen nuorisokulttuuriin nykyään vahvemmin kuin suomensuomalaiseen, tilastotietoja en ole tutkinut.
Kaupungistuminen selittää tietysti varsin paljon.

Mutta maastohiihtokaudesta: Italia vaikuttaa hiipuneenn hiihtomaailmassa, varsinkin naiset. Saksalainen mieshiihto, missä menee?
Ampumahiihto on suosikkilaji näissä maissa mutta kuitenkin. Aallonpohjia koetaan tietysti niukalla harrastamassalla joka maassa.
Lahjakkaita yksilöitä on tietysti voinut aikoinaan "boostata" .

Mutta nyt siirrymme hetkeksi nauttimaan Falunin MM-hiihdoista.

 

[TomiP]

Näinhän se on. Käsipallo on jännä poikkeus, ihmeen skandinaavinen laji loppujen lopuksi.
Epäilen urheiluharrastuksen kuuluvan suomenruotsalaiseen nuorisokulttuuriin nykyään vahvemmin kuin suomensuomalaiseen, tilastotietoja en ole tutkinut.
Kaupungistuminen selittää tietysti varsin paljon.

Mutta maastohiihtokaudesta: Italia vaikuttaa hiipuneenn hiihtomaailmassa, varsinkin naiset. Saksalainen mieshiihto, missä menee?
Ampumahiihto on suosikkilaji näissä maissa mutta kuitenkin. Aallonpohjia koetaan tietysti niukalla harrastamassalla joka maassa.
Lahjakkaita yksilöitä on tietysti voinut aikoinaan "boostata" .

Mutta nyt siirrymme hetkeksi nauttimaan Falunin MM-hiihdoista.

Italiassa on ollut aina vähän hiihtäjiä. Mutta dopingin avulla saatiin pienestä määrästä urheilijoita revittyä kova menestys. Italian hiihdon dopinghistoriassa ei Jarmo "Kaisan valmentaja" Punkkinen ole mikään pienin tekijä. Nyt kun ei voi epoilla avoimesti, niin vähät italialaiset ovat valinneet ampumahiihdon, koska siinä on helpompi menestyä olematta aivan superurheilija.

 

[arvee]

Italiassa on ollut aina vähän hiihtäjiä. Mutta dopingin avulla saatiin pienestä määrästä urheilijoita revittyä kova menestys. Italian hiihdon dopinghistoriassa ei Jarmo "Kaisan valmentaja" Punkkinen ole mikään pienin tekijä. Nyt kun ei voi epoilla avoimesti, niin vähät italialaiset ovat valinneet ampumahiihdon, koska siinä on helpompi menestyä olematta aivan superurheilija.

Jep.
Jauhojärvi heitti tänään jossakin artikkelissa, että testatkoon vaan: Keski-Euroopan pakastimissa on tilaa. Kontrollilabrat tulevat pari vuotta jäljessä.

Kiva kun Dorothea Wiererin ammatti on ampumahiihtäjä, ainakin jonkin aikaa. Luultavasti tekee aivan mukavan tilin mikäli managerointi on kunnossa.

 

[Barnes]

Toisaalta jos oletetaan hypoteettisesti, että suurin osa kärkinimistä on puhtaita, niin ei Norjan ylivoima yllätä tässäkään tapauksessa. Heillä on huomattavasti enemmän varoja ja resursseja käytettävissään, kuin kellään kilpailijoista, oikeastaan norjalaisten pitäisi olla ihan omassa sarjassaan.

Norjalla on tietysti aivan valtaisat resurssit käytettävänä, mutta heidän menestyksensä tärkein syy on jättimäiset harrastajamäärät maastohiihdon puolella. Paino sanalla maastohiihto. Etenkin ampumahiihdon puolelta olen kuullut juttua norskeilta siitä, että lajin tilanne on hälyttävä, huippulahjakkuuksia ei ole ihan hetkeen tulossa, eikä oikein kukaan tiedä, milloin sellainen tulee. Myös mäkihypyn puolelta Stöckl ilmaisi huolensa norjalaisesta mäkihypystä, jonka tilanne on nyt ihan hyvä,mutta mites sitten...

Ja onhan norjalaisilla käynyt siinä mielessä vähän säkäkin, että K-Euroopan vahvat talviurheilumaat ovat keskittyneet ampuma-ja alppihiihtoon sekä mäkihyppyyn. Uskoisin, että Saksasta ja Itävallasta tulisi todella kovia tekijöitä,jos maastohiihdon asema olisi noissa maissa parempi. Asia koskee osittain Ranskaakin.

 

[TomiP]

Norjalla on tietysti aivan valtaisat resurssit käytettävänä, mutta heidän menestyksensä tärkein syy on jättimäiset harrastajamäärät maastohiihdon puolella. Paino sanalla maastohiihto. Etenkin ampumahiihdon puolelta olen kuullut juttua norskeilta siitä, että lajin tilanne on hälyttävä, huippulahjakkuuksia ei ole ihan hetkeen tulossa, eikä oikein kukaan tiedä, milloin sellainen tulee. Myös mäkihypyn puolelta Stöckl ilmaisi huolensa norjalaisesta mäkihypystä, jonka tilanne on nyt ihan hyvä,mutta mites sitten...

Ja onhan norjalaisilla käynyt siinä mielessä vähän säkäkin, että K-Euroopan vahvat talviurheilumaat ovat keskittyneet ampuma-ja alppihiihtoon sekä mäkihyppyyn. Uskoisin, että Saksasta ja Itävallasta tulisi todella kovia tekijöitä,jos maastohiihdon asema olisi noissa maissa parempi. Asia koskee osittain Ranskaakin.

Ampumahiihdon kilpailijamäärät ovat noissakin maissa paljon maastohiihtoa pienemmät. Ampumahiihdossa ei juurikaan sellaisia lahjakkuuksia, jotka voisivat olla huipulla maastohiihdossa. Kenties Johannes Bö on poikkeus. Ampumahiihtoon ollaan keskitytty, kun siinä voi vähän lahjoiltaan kehnompikin urheilija pärjätä.

 

[Barnes]

Ampumahiihdon kilpailijamäärät ovat noissakin maissa paljon maastohiihtoa pienemmät. Ampumahiihdossa ei juurikaan sellaisia lahjakkuuksia, jotka voisivat olla huipulla maastohiihdossa. Kenties Johannes Bö on poikkeus. Ampumahiihtoon ollaan keskitytty, kun siinä voi vähän lahjoiltaan kehnompikin urheilija pärjätä.

Niin no, noissa maissa kovista hiihtäjistä suuri osa ottaa aseen selkään, eikö totta. Minä näkisin, että K-Euroopassa myös mäkihyppy ja alppilajit verottavat huippuja hiihdolta.

Jos nyt otetaan kantaa tähän ikuisuuskysymykseen hiihdon ja ampumahiihdon urheilijoista(minä en tänään jaksa pahemmin jankata, MM-hiihdot vie innon), niin näkisin, että TOP-10 -tason hiihdossa ampumahiihtäjistä voisivat saavuttaa Kaisa Mäkäräinen, Darya Domracheva, mainitsemasi J.Bö sekä Martin Fourcade(jos vain on opetellut taktiikkaa). Eli kyllä heitä löytyy.

E: Mitähän muuten kuuluu hiihtoon ehdotetulle sekaviestille? Minä olen sitä mieltä, että tuolle kisalle ei ole tarvetta, kolme viestikilpailua on aivan liikaa. Sekaviesti voisi jopa toimiakin, jos sprinttiviesti korvattaisiin sekakisalla.

 

[Barnes]

Krista on joko pahasti ylikunnossa tai hänellä on joku piilevä sairaus (esim. mykoplasma). Muuten hänen huonoa kuntoaan on vaikea selittää. Tuskin hän on harjoitellut tänä vuonna aiempaa vähempää.
Nykyään on niin hyviä keinoja (teknisiä apuvälineitä) ylirasitustilan havaitsemiseen, että epäilen jälkimmäistä.

Minusta Pärmäkosken kannattaisi huoletta jättää kausi kesken. Lahti ja Holmenkollen toki ovat erittäin hienoja kilpailupaikkoja, mutta mitään järkisyytä kauden jatkamiselle ei ole. Nyt kannattaisi vain hengähtää hetkeksi ja miettiä, mikä oikeasti on vikana, jotta siitä voitaisiin ottaa opiksi tulevia kausia varten. Tourillahan noita sairasteluja oli, tiedä sitten, onko kyseessä jopa se mykoplasma. Sama sairaushan tuhosi Koivurannan uran yhdistetyssä, nyt Kristan kannattaa olla TODELLA tarkkana.

Vielä pari kautta sitten jankattiin Pärmäkosken olevan seuraava Sarasvuo, mutta nyt Niskanen on ohittanut hänet ja voisinko sanoa jopa varsin selkeästi. Potentiaaliahan Kristalla on vieläkin, sitä en kiistä.

 

[Barnes]

Tämä on hyvä pointti. Oman ymmärrykseni mukaan liiton urheilijasopimuksessa määritellään, että urheilijan on osallistuttava molempiin kotimaisiin maailmancup-kisoihin, jos vain tulee valituksi joukkueeseen. Toki tästä on aiemminkin poikettu, esim. Jauhojärvi sai viime talvena erikoisluvan hiihtää Vasaloppetia, kun samana viikonloppuna Salppurilla oli tarjolla vain vapaan kisat. Mutta nyt tämä touhu on mennyt uudelle tasolle, kun Roponen ei osallistunut Rukan maailmancupiin eikä osallistu Lahden kisoihinkaan. Lisäksi ainakin joidenkin tietojen mukaan Jauhojärvi olisi taas lähdössä Vasaloppetiin, vaikka Lahdessa olisi tarjolla hänen paraatimatka 15 kilsaa pertsalla.

Boldaamani kohta on nyt selvillä. Olympiavoittaja Jauhojärvi on mukana Lahdessa tai ainakin hänen ilmoitettiin olevan Salppurin joukkueessa eli tuo Vasaloppet jäänee herralta hiihtämättä. Hieno juttu, Jauhojärvellä on realistiset saumat pärjätä 15 kilometrillä. Näyttöhalut Falunin jälkeen ovat varmastikin korkealla. Ensi vuonnahan Musti aikoo hiihtää noita pitkiä matkoja Roposen tapaan, koska arvokisoja ei ensi kaudella ole,

Iivo Niskanen kuuluu myös Lahden maailmancupkisoihin matkaavaan joukkueeseen, mitä voidaan pitää pienenä yllätyksenä muistaen nuo terveydelliset seikat, saas nähdä onko Iivo kunnossa vai hiihtääkö ollenkaan.

 

[TomiP]

Boldaamani kohta on nyt selvillä. Olympiavoittaja Jauhojärvi on mukana Lahdessa tai ainakin hänen ilmoitettiin olevan Salppurin joukkueessa eli tuo Vasaloppet jäänee herralta hiihtämättä. Hieno juttu, Jauhojärvellä on realistiset saumat pärjätä 15 kilometrillä. Näyttöhalut Falunin jälkeen ovat varmastikin korkealla. Ensi vuonnahan Musti aikoo hiihtää noita pitkiä matkoja Roposen tapaan, koska arvokisoja ei ensi kaudella ole,

Iivo Niskanen kuuluu myös Lahden maailmancupkisoihin matkaavaan joukkueeseen, mitä voidaan pitää pienenä yllätyksenä muistaen nuo terveydelliset seikat, saas nähdä onko Iivo kunnossa vai hiihtääkö ollenkaan.

En usko, että Iivo edes sairastui Falunissa. Iivo luultavasti huomasi kuinka heikko hänen kuntonsa oli ja siksi vetäytyi 50 km. Iivolla on ollut aieminkin tapana selittää heikkoja suorituksia olemattomilla sairauksilla.

 

[erku]

Pärmäkoski, Nousiainen ja I.Niskanen jäävät pois Salppurilta sairastumisen takia.

Salppurilla miesten 15 kilometrin kisa on siinä mielessä tärkeä, että siinä on hyvä mahdollisuus kasvattaa kiintilötä ensi kaudelle maailmancupiin miesten normaalimatkoille. Nyt viisi eri miestä on hiihtänyt tämän kauden aikana ja jos yksi uusi nimi hiihtää sinne, nousee kiintiö ensi kaudella viiteen nykyisestä neljästä. Perttu Hyvärinen ja Anssi Pentsinen ovat ehkä ne potentiaalisimmat kaverit tässä kohdin. Toki Kollenin viidelläkympillä on vielä sauma saada uusia miehiä pisteille, mutta Norjan kansallinen ryhmä pitää huolen siitä, että tuo on äärimmäisen hankalaa.

 

[Hiihtofani]

Jylhä on saanut paljon kritiikkiä parisprinttivalinnoistaan. Kriitikoiden mukaan
Suomi hiihti jollain C-joukkueella, kun kutsuttiin Sarasoja-Lilja parisprinttiin

Sarasoja-Lilja pesi Kerttu "Kepa" Niskasen vapaan sprintissä tänään Salpausselän kisoissa. Eli Jylhältä täysin oikea valinta valita Sarasoja parisprinttiin Niskasen sijaan.

Falunin 10km vapaan kisassa Niskasella oli muista suomalaisista poiketen räntäsadesukset ja silti jäi Kallalle yli minuutin. Normaaliolosuhteissa hän olisi sijoittunut samoille sijoille kuin Östersundissa eli 20 huonomalle puolelle. Se on kepan vapaan kunto tällä hetkellä.

 

[TomiP]

Jylhä on saanut paljon kritiikkiä parisprinttivalinnoistaan. Kriitikoiden mukaan
Suomi hiihti jollain C-joukkueella, kun kutsuttiin Sarasoja-Lilja parisprinttiin

Sarasoja-Lilja pesi Kerttu "Kepa" Niskasen vapaan sprintissä tänään Salpausselän kisoissa. Eli Jylhältä täysin oikea valinta valita Sarasoja parisprinttiin Niskasen sijaan.

Falunin 10km vapaan kisassa Niskasella oli muista suomalaisista poiketen räntäsadesukset ja silti jäi Kallalle yli minuutin. Normaaliolosuhteissa hän olisi sijoittunut samoille sijoille kuin Östersundissa eli 20 huonomalle puolelle. Se on kepan vapaan kunto tällä hetkellä.

Parisprintti on vähän eri asia kuin sprintti. Sitä paitsi tämä Lahden rata on aikamoinen hippohiihtorata, vaikka pitkä onkin.

 

[Hiihtofani]

Mitä te siellä Kontiolahdella teette? Jauhojärvi hienosti kolmas Salpausselällä. Täällä Salpausselällä ei ole ketään.

 

[Barnes]

Tänään hiihdettiin hieno miesten 15 kilometrin väliaikalähtökisa. Italian Francesco De Fabiani teki upean ja nousujohtoisen hiihdon voittaen niukasti Kazakstanin pertsantaitaja Poltoraninin ja Sami Jauhojärvi oli oikein hienosti kolmas häviten vain 4.5 sekuntia De Fabianille! Mutta päivän suomalaishahmoksi nousi mielestäni Ristomatti Hakola, joka oli kolmastoista häviten kymppisakin viimeiselle eli Sundbylle vain seitsemisen sekuntia.

Yleisömäärä oli iso pettymys, katsomot ammottivat tyhjyyttään, mikä on erittäin harmillista.

 

[Puolustaja]

Hienot suoritukset Samilta ja Hakolalta, Hakolalle toivon kirkasta tulevaisuutta, mukavan leppoisan ja positiivisen oloinen nuori urheilija.

 

[Ahar]

Yleisömäärä oli iso pettymys, katsomot ammottivat tyhjyyttään, mikä on erittäin harmillista.

Perinteisesti salppurin -kisojen kohokohta on ollut kisalauantai ja joukkuemäki, minkä jälkeen vedetään pää täyteen oheistapahtumissa ja kömmitään viimeisenä päivänä katsomoon vasta iltapäivän puolella mäkihyppyä katsomaan.

 

[TomiP]

Hienot suoritukset Samilta ja Hakolalta, Hakolalle toivon kirkasta tulevaisuutta, mukavan leppoisan ja positiivisen oloinen nuori urheilija.

Hakola tosiaan tuntuu eroavan persoonana perinteisestä suomalaisesta yksilöurheilijasta.

 

[Barnes]

Lahtihan järjestää 2017 siis MM-hiihdot. Viime vuosinahan viimeinen maailmancupviikonloppu ennen MM-kisoja on kisattu MM-isäntämaassa. Olisikohan mahdollista, että Suomessakin tehtäisiin näin ja se mainitsemani mc-kisa ennen MM-hiihtoja kisattaisiin vaikkapa Kuopiossa tai Kontiolahdella, jotka ovat hiihtolajien maailmancupeja ennenkin järjestäneet?

Muutenkin kannatan voimakkaampaa kierrätystä maailmancupissa. Missä ovat esimerkiksi Trondheim, Beitostölen sekä Kuopio?

 

[erku]

Lahtihan järjestää 2017 siis MM-hiihdot. Viime vuosinahan viimeinen maailmancupviikonloppu ennen MM-kisoja on kisattu MM-isäntämaassa. Olisikohan mahdollista, että Suomessakin tehtäisiin näin ja se mainitsemani mc-kisa ennen MM-hiihtoja kisattaisiin vaikkapa Kuopiossa tai Kontiolahdella, jotka ovat hiihtolajien maailmancupeja ennenkin järjestäneet?

2011 ja 2015 viimeinen mc-kisa ennen MM-kisoja on tosiaan ollut MM-kisojen isäntämaassa. Toisaalta vuosina 2007, 2009 tai 2013 näin ei ole ollut. Eli mikään sääntö tuo ei ole. Oma veikkaukseni on se, että 2017 MM-kisojen alla hiihdetään Otepäässä, kuten taidettiin tehdä vuoden 2001 MM-kisojen alla myös. Ja en pidä realistisena, että maastohiihdon maailmancupia Suomessa enää Lahden ja Kuusamon ulkopuolella nähtäisiin.

Muutenkin kannatan voimakkaampaa kierrätystä maailmancupissa. Missä ovat Trondheim, Beitostölen sekä Kuopio? Saksassa tehdään hyvää kierrätystä, siitä pisteet.

Minusta tuntuu, että maastohiihdossa kisapaikkojen kierrätys on vahvempaa kuin muissa talvilajeissa. Esimerkiksi ampumahiihdossa, alppihiihdossa ja mäkihypyssä kalenteri tuntuisi olevan vielä vahvemmin standardi.

Sitä en tajua miksi nostat juuri Saksan esimerkiksi hyvästä kierrätyksestä. Eihän siellä ole kisattu viime vuosina kuin Oberhofissa ja Oberstdorfissa ja sitten Dusseldorfissa aiemmin järjestettiin kaupunkisprinttejä. Italiaa taas voi pitää parempana esimerkkinä kierrätyksestä, kun maailmancupia on kisattu lähivuosien aikana Fiemmessä, Toblachissa, Asiagossa, Milanossa ja Val di Dentrossa.

 

[Barnes]

Minusta tuntuu, että maastohiihdossa kisapaikkojen kierrätys on vahvempaa kuin muissa talvilajeissa. Esimerkiksi ampumahiihdossa, alppihiihdossa ja mäkihypyssä kalenteri tuntuisi olevan vielä vahvemmin standardi.

Sitä en tajua miksi nostat juuri Saksan esimerkiksi hyvästä kierrätyksestä. Eihän siellä ole kisattu viime vuosina kuin Oberhofissa ja Oberstdorfissa ja sitten Dusseldorfissa aiemmin järjestettiin kaupunkisprinttejä. Italiaa taas voi pitää parempana esimerkkinä kierrätyksestä, kun maailmancupia on kisattu lähivuosien aikana Fiemmessä, Toblachissa, Asiagossa, Milanossa ja Val di Dentrossa.

Helkkari! Nyt meni Sveitsi ja Saksa sekaisin. Sveitsissähän on hiihdetty viime vuosina Val Mustairissa, Lenzerheidessa, Davosissa ja Munstertalissa.

Kisapaikkojen kierrätys on viime vuosina ollut kaikissa hiihtolajeissa turhan vaisua, aina hiihdetään samat drammenit, oberhofit ja anterselvat. Olisin valmis systeemiin, jossa perinteikkäät kilpailupaikat(hiihdossa Oslo, Falun ja Lahti, ehkäpä myös Davos voidaan laskea listaan) hiihdettäisiin nykyiseen tapaan joka vuosi, mutta sitten vaikkapa Ruka, Lillehammer ja Drammen vuorottelisivat maailmancupkisoista. Ruka voisi vuorotella esim. Kontiolahden tai sen Kuopion kanssa, Lillehammer ja Drammen vuorottelisivat Beitostölenin ja Trondheimin kanssa.

 

[Ahar]

Björgenin ylivoima tämän päivän kilpailussa on verrattavissa Florence Griffith-Joyneryn ylivoimaan parikymmentä vuotta sitten eräissä olympialaisissa, vaikka tänään ei arvokisoista kyse ollutkaan. Molemmat tulivat hymyillen maaliin ja aloittivat hymyilyn jo palttiarallaa puolessa matkassa. Eikä ollut suomalaisia läheläkään palkintopallia.