Viestin lähetti Jermu
Ihmetyttää asenne, että kaikki asiat hoidettu hyvin, ei tässä varmaan täältä käsin voi mitään sen suurempaa tehdä jne. Kun paikalliset resurssit ilmeisen rajalliset, tarvitaan sinne ulkopuolelta apua ja paljon, ja ennekaikkea nopeasti. Jos mietitään, pyytääkö ne nyt apua ja tarviikohan ne oikeasti mitään, tilanne voi olla jo menetetty.
En kiellä etteikö parannettavaa löydy monenkin tahon työskentelystä ja toiminnasta, mutta syyllistäminen tässä vaiheessa ei edesauta ketään - se ei tuo ketään takaisin.
Siinä olet oikeassa, että ulkopuolista apua tarvitaan ja paljon (ja mieluiten nopeasti) mutta jos kukaan ei esitä pyyntöä eikä ole ottamassa vastaan tarjottua apua on sitä loppujen lopuksi hankala lähettää matkaan. Tietty pientä operatiivista yksikköä voidaan pitää lähtökuopissa odottamassa sitä avunpyyntöä, ja kun tämä avunpyyntö sitten tulee ryhdytään laajempiin toimiin (joita toki on valmisteltu jo ennen avunpyyntöä - tai näin tulisi toimia).
Ikävä kyllä monissa kulttuureissa on tapana koettaa selviytyä ongelmista mahdollisimman pitkälle omatoimisesti, toisinaan suurkatastrofien yhteydessä sattuu sitten ohilyöntejä kun kukaan ei olekaan ottamassa vastuuta sen hätäavun pyytämisestä. Vieläpä on huomioitava se ettei kyseisien maiden hallituksillakaan ollut tarkkaa kuvaa tuhojen laajuudesta, sen hetkisen tietonsa perusteella he kenties kuvittelivat selviävänsä itse ilman ulkopuolista apua, vasta karun todellisuuden paljastuminen on saanut heidät tajuamaan ja ymmärtämään kuinka akuutti tilanne todellisuudessa on.
Tällaisesta ei voi kuin ottaa opiksi jotta vastaisuudessa, mikäli yhtä tuhoisa järistys tapahtuu (ja joskus jossain se tapahtuu), ei enää tehdä samoja virheitä. Vaikkakin - toisinaan tuntuu siltä ettei aiemmista katastrofeista oteta riittävästi opiksi, mutta ehkäpä nyt silmät avautuvat monilla tahoilla. Jotain on jo tehtykin jottei vastaisuudessa kävisi näin ikävästi - Intia on päättänyt tilata tsunamivaroitusjärjestelmän.
vlad.