Lukko kaudella 2022–2023 – ”que sera, sera”

  • 815 963
  • 6 122

M.Hatchet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Otan tähän kiinni, vaikka tämä onkin ensimmäinen tilanne, jossa termi pelitavallinen alavire tulee missään kontekstissa vastaan.

Jos lähdetään liikkeelle puolustuspään puolustuspelaamisesta, ei Lukon pelitapa eroa merkittävästi muista Liigajoukkueista. Miespuolustuksesta on siirrytty askel tai kaksi kohti aluepuolustamiseen nojautuvaa pelitapaa. Laiturit laskevat tarvittaessa erittäin alhaalle maalin eteen, millä pyritään tukkimaan keskustaa ja parasta maalintekosektoria. Merkattavat pelaajat vaihtelevat, mutta pääpaino on aggressiivisuudessa. Selvästi näkee, että pitkiä puolustuspään jaksoja pyritään välttämään viimeiseen asti, mikä tarkoittaa välillä jopa riskialtista paineistamista kahdella tai kolmella miehellä etenkin laitojen lähettyvillä.

Sama aggressiivisuus heijastuu hyökkäyspään puolustuspeliin. Ensinnäkin on todettava, että Lukko istuu trapissa erittäin harvoin. Yleisin variaatio Lukon "trapista" on kahden hyökkääjän aktiivinen karvauspeli, jonka aikana kolmas hyökkääjä ja puolustajat ryhmittyvät hyökkäyspään siniviivan tuntumaan alakolmioon. Maalin takaa vastustaja on tarkoitus saada liikkeelle mahdollisimman nopeasti, ja tästä esimerkkejä on runsaasti esimerkiksi Ilves-ottelusta, jossa tätä karvausta toteutettiin erittäin rohkeasti (jopa puhtaasti yhdellä miehellä) ja myös tehokkaasti.

Vastustajan liikkeellelähdön aikana peli kulminoituu yleensä siihen kuuluisaan ykkössyöttöön. Erittäin aggressiivinen karvaus aiheuttaa onnistuessaan usein sen, että vastustajan ykkössyöttö annetaan melko matalalle, useimmiten laitaan ja hitaaseen vauhtiin. Lukon puolustajilla on kaikki vapaudet iskeä tähän ykkössyötön vastaanottajaan kiinni, ja tämän toteuttamisessa esimerkiksi Reunanen pääsee käyttämään vahvuuksiaan. Alakolmion hyökkääjän vastuulla on tukea näitä riistoja, mutta myös peilata vastustajan sentteriä, joka pyrkii tarjoamaan itseään kakkossyötölle.

Lukko ei suvaitse vastustajalta viivelähtöjä, joten omissakaan hyökkäykseenlähdöissä todellista viivettä harvoin nähdään. Hyökkäykset käynnistetään lähes poikkeuksetta korkealta, yleensä vähintään oman ringetteviivan tasalta. Aikaisemmista kausista hieman poiketen, ykkössyöttö annetaan hyvin usein laitaan. Tämä johtuu siitä, että hyökkäykseenlähdöissä Lukko pyrkii pitämään pelin leveänä käyttämällä sentteriä ikään kuin ylimääräisenä laiturina. Sentteri ja toinen laituri ovat hyökkäykseenlähdöissä usein hyvin lähekkäin, ja onnistunut punaviivan ylitys tapahtuukin usein käyttösyöttöjen avulla. Tässä esimerkiksi Fontaine on loistanut.

Pelin leveällä pitäminen antaa mahdollisuuden painottoman puolen puolustajalle nousta keskeltä tukemaan hyökkäystä. Tässä hommassa Reunasen lisäksi Gregoire on vahvimmillaan, sillä tilaa aukeaa yllättävän paljon keskustaan "toiseen aaltoon", jos punaviiva onnistutaan ylittämään vauhdilla, sentteri on leveällä ja hyökkäys rytmitetään oikealla tavalla. Mikäli suoraan hyökkäykseen ei ole mahdollisuuksia, on hyvin yleistä, että peliä levitetään punaviivan jälkeen joko rännin tai pitkän syötön kautta toiseen laitaan.

Hyökkäyspäähän päästessään Lukko tähtää usein suoraviivaisesti maalille. Hyökkäysten pituutta ei selvästikään ole painotettu yhtä paljon kuin esimerkiksi Virran aikana, mikä näkyy etenkin toisissa erissä. Tällöin pidemmät hyökkäykset olisivat vaihtomatkan kannalta otollisempia, mutta yhtenäistä säveltä näiden toteuttamiseen ei ole vielä löytynyt parhaalla mahdollisella tavalla. Yhtälailla puuteita on myös hyökkäyspään paikanvaihtopelissä, vaikka ajoittaisia valonpilkahduksia tästäkin on nähty.

Pitkä teksti, mutta suosittelen kaikille tänne asti selvinneille Lukon ensimmäisen maalin lähempää tarkastelua Ilves-pelistä. Siitä ja edeltävästä tilanteesta on helppo huomata mainittuja pelitavallisia asioita, jotka johtavat tässä tapauksessa maaliin: Mattilan aggressiivinen yhden miehen paineistus maalin takana, ykkössyöttö seisovalle laiturille, alakolmion hyökkääjän välitön paine, keskialueen riisto, erittäin leveä hyökkäysrintama, sentteri laidalla, Piipponen nousseena keskustaan, suora hyökkäys maalia kohti.

Tämän pohjustuksen kautta kiinnostaisikin kuulla, mitä termillä pelitavallinen alavire tässä vaiheessa kautta tarkoitetaan? Parantamisen varaa on kyllä omaankin silmään, mutta pelitapa itsessään ei mielestäni ole alavireinen eikä sitä toteuteta alavireisesti. Lisäksi Lukon pelitavassa on elementtejä, jotka erottavat sen melko selkeästi muista joukkueista, ainakin oman otantani perusteella. Muita näkemyksiä otetaan erittäin mielellään vastaan.
On kyllä ilo lukea tämän kaltaisia analyyttisiä
juttuja jossa peli on keskiössä ja jotka valottavat sellaisia taktisia seikkoja jotka on jäänyt huomaamatta(sen loputtomalta tuntuvan juupas/eipäs väännön sijaan)
 

Sinkilä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, ManU, Pesäkarhut, SoJy, Valepa, Narukerä
Tuohon pelitapaan liittyen, josta @KultaLukko kirjoitti ansiokkaasti.
Näkisin, että Lukko tarvitsee kevääseen mentäessä pidempää kiekonhallinta-aikaa.
Pelitapa on aktiivinen ja Virran pelitapaa aggressiivisempi.
Oman jaksamisen, pelin rytmittämisen ja vastustajan momenttumien pysäyttämisessä avain on kiekossa pysyminen.
Pakistossa riittää liike ja taito tehdä hidasta ja viicästettyä lähtöä.
Enemmän sitä rytmiä.

Joka tapauksessa peli on kehittynyt oikeastiZ
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
En varsinaisesti eri mieltä ole tekstistä, mutta syttyi itselle muutama ajatuslamppu.
Jos lähdetään liikkeelle puolustuspään puolustuspelaamisesta, ei Lukon pelitapa eroa merkittävästi muista Liigajoukkueista. Miespuolustuksesta on siirrytty askel tai kaksi kohti aluepuolustamiseen nojautuvaa pelitapaa. Laiturit laskevat tarvittaessa erittäin alhaalle maalin eteen, millä pyritään tukkimaan keskustaa ja parasta maalintekosektoria. Merkattavat pelaajat vaihtelevat, mutta pääpaino on aggressiivisuudessa. Selvästi näkee, että pitkiä puolustuspään jaksoja pyritään välttämään viimeiseen asti, mikä tarkoittaa välillä jopa riskialtista paineistamista kahdella tai kolmella miehellä etenkin laitojen lähettyvillä.
Melkein sanoisin Lukon kyllä lähtevän hanakammin tuplaamaan/triplaamaan kuin iso osa muista joukkueista, eikä lähes koskaan tunnuta vetäytyvän (paitsi ehkä kun bensa loppuu kolmannessa erässä) siihen passiiviseen noppavitoseen tai sitä muistuttaviin variaatioihin. Tehokasta silloin kun toimii ja kun ei toimi, niin Zagilla paikka näyttää taitojaan.

Sama aggressiivisuus heijastuu hyökkäyspään puolustuspeliin. Ensinnäkin on todettava, että Lukko istuu trapissa erittäin harvoin. Yleisin variaatio Lukon "trapista" on kahden hyökkääjän aktiivinen karvauspeli, jonka aikana kolmas hyökkääjä ja puolustajat ryhmittyvät hyökkäyspään siniviivan tuntumaan alakolmioon. Maalin takaa vastustaja on tarkoitus saada liikkeelle mahdollisimman nopeasti, ja tästä esimerkkejä on runsaasti esimerkiksi Ilves-ottelusta, jossa tätä karvausta toteutettiin erittäin rohkeasti (jopa puhtaasti yhdellä miehellä) ja myös tehokkaasti.
Kyllähän varsinkin viivelähtö vaatii joukkueelta paljon ja kun siihen ei anneta vastustajan ryhmittäytyä, niin ei se viivelähtö niin hyvä juttu ole. Toki träppi toimii nykysäännöillä hyvin organisoitua viivelähtöä vastaan, mutta kyllä vaikuttaa toimivan sekin ettei anneta vastustajan organisoitua, vaan pakotetaan ottamaan epäorganisoitu viivelähtö. Kohta joku vääräleuka voisi sanoa jotain 60minuutin paineesta ja kuusamakujan leijonasta. Harjoituspelien läpiajoja selittää ehkä tuo kokonaisvaltainen karvaus, perinteisesti kärkikarvaajan mukaan määräytyy neliön/suunnikkaan sijoittuminen, mutta nyt tässä kokonaisvaltaisessa karvauksessa kärkikarvaajat määräävät taas alakolmion paikkaa, joka vaatii huomattavasti enemmän siltä kolmikolta. Pieni virhe kärkikarvaajalle ja toinen karvaaja sekä kolmio on sijoittunut väärin, sekä väylä aukeaa.

Vastustajan liikkeellelähdön aikana peli kulminoituu yleensä siihen kuuluisaan ykkössyöttöön. Erittäin aggressiivinen karvaus aiheuttaa onnistuessaan usein sen, että vastustajan ykkössyöttö annetaan melko matalalle, useimmiten laitaan ja hitaaseen vauhtiin. Lukon puolustajilla on kaikki vapaudet iskeä tähän ykkössyötön vastaanottajaan kiinni, ja tämän toteuttamisessa esimerkiksi Reunanen pääsee käyttämään vahvuuksiaan. Alakolmion hyökkääjän vastuulla on tukea näitä riistoja, mutta myös peilata vastustajan sentteriä, joka pyrkii tarjoamaan itseään kakkossyötölle.
Tässä muuten tarjoutuu usein Lukolle paikka avojään pommeille, toistaiseksi mitään vakavaa ei onneksi olla nähty, kertoo ehkä siitä että joukkueessa ei ole varsinaisesti sikailijoita, jotka haluavat antaa sen superkovan niitin, vaan tiedetään mikä on tärkeää ja mikä ei. Mutta yllättävän usein Lukko onnistuu pimentämään vastustajan sentteriä.

Muita näkemyksiä otetaan erittäin mielellään vastaan.
Kaikki kun ynnää yhteen, niin ymmärtää toisaalta miksi 4v4 on Lukolle niin vaikeaa, menee iso osa pelistä kokonaan uusiksi, varsinkin kiekottomasta pelistä. Kuten Tapparaa vastaan keväällä nähtiin.

Näkisin, että Lukko tarvitsee kevääseen mentäessä pidempää kiekonhallinta-aikaa.
Pelitapa on aktiivinen ja Virran pelitapaa aggressiivisempi.
Oman jaksamisen, pelin rytmittämisen ja vastustajan momenttumien pysäyttämisessä avain on kiekossa pysyminen.
Pakistossa riittää liike ja taito tehdä hidasta ja viicästettyä lähtöä.
Enemmän sitä rytmiä.
Taisi ping mennä väärin?

Mutta kyllähän sitä peliä on rytmitetty, Hifkia vastaan huomasi erityisen hyvin että pakit pelasivat kärkikarvaajat pois, sitten lähdettiin pistohyökkäykseen laidan kautta. Tuo kiekossa pysyminen on nykyisellä tuomarilinjalla muuten harvinaisen vaikeaa, siellä saa huitoa, repiä, kiskoa vaatteista ja melkein heittää hiekkaa silmiin ilman rangaistusta. Myös kiekottoman estäminen vaikeuttaa noita pidempiä ralleja. Veikkaisin että Virrankin aikana olisi nuo rallit lyhentyneet nykyisellä tuomarilinjalla, toki pidempiä ne varmaan olisivat olleet kuin Virtasen aikana, mediaanein mitattuna ainakin. Eikä edes "meiän pelissä" viivelähtö ole se ykkösvaihto, sitä käytetään yleisesti viimeisenä keinona. Kaikissa pelitavoissa pääsuuntaus tuntuu olevan nopea hyökkäys, epäorganisoitua vastustajaa vastaan. Tai ennemmin ehkä ykkösvaihtoehto, eikä pääsuuntaus. Virtasen ja Virran ero tulee melkein siinä että Virtasen pelitavassa on täysin ok lähteä nopeaan hyökkäykseen tasavoimaista vastaan, kun Virran pelitavassa noissa kohtia yleensä ryhmityttiin ja tehtiin organisoitu hyökkäys tasavoimaista vastustajaa vastaan. Virtasen kiekossa koitetaan myös saada sitä tilaa tehtyä @Kyljys mainitsemalla sentterin käyttö toisena laiturina, jolloin laituri ja sentteri voivat antaa syötön siinä toisilleen helposti, usein siinä vielä lähtevät eri suuntiin, jolloin pakki on parhaassa tapauksessa saanut rullattua hyvän vauhdin ja hänellä on ohitettavaan vastustajan laituri (parhaassa tapauksessa radikaali nopeusero on Lukon puolustajalla) ja sen jälkeen on laituri-sentteri haaroittumisen takia väylä auki keskellä. Siinä Ilvestä vastaan tehdyssä ekassa maalissa näkyy tuosta päälinjoja, vaikkei siinä tehdä sitä erkautumista ja vastustaja on alivoimainen, Piipponen pääsee suhteellisen hyvällä vauhdilla ajamaan maalille.

Varsinkin keväällä vastustaja joutuu pelaamaan samalla pelitahdilla, niin näkisin että pelkästään viivelähtöjen itseisarvojen vuoksi niitä ei tarvitse lähteä lisäämään (toki ei niitä tarvitse poistaa, arvokas työkalu kuitenkin), mutta tuntuu että samaa vaikutusta saadaan noilla nopeilla pistohyökkäyksillä, joissa varsinkin Hagu, Fontainen, Karjalainen, Repo, Saarela ja myöskin Kestner pääsevät käyttämään vahvuuksiaan. Jos rikkeitä vihellettäisiin, tuo olisi myös loistava tapa saada niitä vastustajalle. Nythän Nyman erityisesti kärsii linjasta.

edit. Kookoota vasten näkyi tuosta pakin noususta parempi esimerkki, siinäkin tosin vastustajalta lähti neljä pelaajaa puolustumaan kolmea Lukkolaista. Oliko se kolmas maali, kun Piipposen ei tarvinnut edes ohittaa ketään, vaan hyökkääjät saivat sidottua vastustajat itseensä ja Piipponen sai suurin piirtein kävellä paraatipaikalle. Myös Abt on jossain peleissä ainakin päässyt tekemään samaa, jos unohdetaan Taren ja Gregoiren mahtavat suoritukset ja katsotaan "rivipakkeja"
 
Viimeksi muokattu:

Kyljys

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Kyllähän varsinkin viivelähtö vaatii joukkueelta paljon ja kun siihen ei anneta vastustajan ryhmittäytyä, niin ei se viivelähtö niin hyvä juttu ole. Toki träppi toimii nykysäännöillä hyvin organisoitua viivelähtöä vastaan, mutta kyllä vaikuttaa toimivan sekin ettei anneta vastustajan organisoitua, vaan pakotetaan ottamaan epäorganisoitu viivelähtö. Kohta joku vääräleuka voisi sanoa jotain 60minuutin paineesta ja kuusamakujan leijonasta. Harjoituspelien läpiajoja selittää ehkä tuo kokonaisvaltainen karvaus, perinteisesti kärkikarvaajan mukaan määräytyy neliön/suunnikkaan sijoittuminen, mutta nyt tässä kokonaisvaltaisessa karvauksessa kärkikarvaajat määräävät taas alakolmion paikkaa, joka vaatii huomattavasti enemmän siltä kolmikolta. Pieni virhe kärkikarvaajalle ja toinen karvaaja sekä kolmio on sijoittunut väärin, sekä väylä aukeaa.
Hyvää pohdintaa koko tekstin mitalta, ja tämä on ennen kaikkea tärkeä huomio. Epäorganisoituun viivelähtöön pakottaminen mahdollistaa sen, että peliä hyvin lukemalla Lukon viisikko pystyy puolustamaan eteenpäin mahdollisimman pitkään. Luisteluvauhti säilyy ja tämän myötä nopeita kääntöjä on helpompi toteuttaa, mikäli kiekko satutaan riistämään.
Kaikissa pelitavoissa pääsuuntaus tuntuu olevan nopea hyökkäys, epäorganisoitua vastustajaa vastaan. Tai ennemmin ehkä ykkösvaihtoehto, eikä pääsuuntaus. Virtasen ja Virran ero tulee melkein siinä että Virtasen pelitavassa on täysin ok lähteä nopeaan hyökkäykseen tasavoimaista vastaan, kun Virran pelitavassa noissa kohtia yleensä ryhmityttiin ja tehtiin organisoitu hyökkäys tasavoimaista vastustajaa vastaan.
Näinhän se on tällä kaudella ollut, ja vaikka suorista hyökkäyksistä maalejakin on saatu tehtyä, on niissä usein samaa ongelmaa kuin organisoiduissa rintamahyökkäyksissäkin: peliä ei saada rytmitettyä hyökkäyssinisen jälkeen vielä riittävän hyvin. Piipposen maali KooKoota vastaan oli tosiaan hyvä esimerkki siitä, miten rytmitys toimii parhaimmillaan, mutta tämänkaltaisia onnistumisia tulee vielä liian harvoin. Tähän toki uskoisin tulevan merkittävääkin parannusta kauden mittaan, kun hyökkäyspelaamisen korostuminen harjoittelussa alkaa heijastumaan kentälle. Laituriosaston vahvuudesta ei ainakaan pitäisi kiikastaa.
 

#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
7, 7, 6, 6 (13+13). Siinä on meitin sentterien pisteet tällä hetkellä. Joku vois sanoa että tasapaksua tai vaisua, mutta pelit nähneenä voi huoletta olla eri mieltäkin. Eli voi sanoa myös leveää tai laajaa.

Lisätään vielä että eilen sentterit olivat jokaisessa maalissa mukana (1+5).
 

Via Dolorosa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tällä hetkellä otteluohjelma hellii hieman Lukkoa, kun vastustajat ovat olleet asteen kaksi helpompia, mikä toki hyvä asia että joukkue saanut rauhassa hakea itseään.

Ensi perjantaina on kauden toinen kova mittari (kansitakkien lisäksi) kun vastaan asettuu HPK ja mukavasti tähän on viikko aika valmistautua. Ennen Satakunnan back-to-back pelejä onkin sitten vastassa toistaiseksi kovin haaste, kun Tampereelle lähdetään haastamaan Ilvestä.

Itseasiassa hieman tässä toivekkaana odottelen, että sen viikonlopun jälkeen Lukko on pitänyt sarjasijoituksensa tai jopa nostanut sitä.

Kahdeksan peliä ja kuusi voittoa on oma odotus. Sen jälkeen onkin/olisi hyvät asetelmat kohti 7 ottelun marraskuuta, joista jokainen seitsemän ottelua onkin sitten äärettömän kovia.
No niin. Tämän viestin jälkeen Lukko onkin perhana sentään sarjakärjessä ja asetelmat ovat mitä parhaimmat, kohta alkavaa marraskuun rutistusta varten.

Ei ole tuleva viikkokaan helpoimmasta päästä, kun viikonloppuna on edessä ensin perjantaina Kuopiossa KalPa ja kas kummaa, kun vastaan tulee lauantaina levännyt Kärpät Raksilassa. Tiistain SaiPa-ottelu onkin sitten ihan nobrainer sen suhteen miten siinä pitää käydä, vain ja ainoastaan kolme pistettä kelpaa. Jos ensi viikolla tulee kuusikin pistettä, niin sanoisin viikon olleen onnistunut.

Noin muuten on kyllä pullat hyvin uunissa joukkueen suhteen. Ei ole kiirettä taikka paniikkia hankkia uusia pelaajia rosteriin, varsinkin sen jälkeen kun Fontaine osoittautui oikeastaan kaikkia ennakko-odotuksia kovemmaksi pelaajaksi. Toki Sahlstedt varmasti reagoi välittömästi, jos jotain yllättävää tapahtuu, kuten esim. Palmun mahdolliset potkut Örebrosta ja varsinkin tässä vaiheessa, kun joukkue liitää sarjakärjessä, voisin kuvitella että mahdollisuuden tullen on kovakin halu vahvistaa joukkuetta entisestään ja kovillakin pelaajilla on hieman parempi imu saapua sarjakärjen mukaan.

Helvetin hienoa aikaa jälleen kerran olla Lukon kannattaja, kun peli kentällä kulkee kuin unelma ja pisteitä satelee!
 

Byyrman

Jäsen
Suosikkijoukkue
PTDT in memoriam 23.-30.9.2023
Tuli tuosta Ilveksen jäähystä mieleen, että paljonkohan on Lukollakin hyökkäyspäässä otettujen osuus kaikista Lukon pelitilannejäähyistä? Veikkaan aika suurta rosenttia.

Muistui tässä mieleen tämä pohdintani, ja pyhäpäivän ratoksi lähdinpä kelailemaan CMoren taltioinneilta Lugun pelitilannejäähyjä. No, kiitos tämän videopalvelun, ei ollut saatavilla kuin viimeisen kuukauden ajalta eli kolmen ekan pelin 13 pikkukakkosta jäi nyt sitten näkemättä. Mutta seuraavista 47:stä alkaakin olla jo ihan hyvä otanta.

PvmOtteluPuolustusalueKeskialueHyökkäysalueEi pelitilanne
23.9.PEL2 [Abt, Repo]2 [Somppi, Nyman]1 [liian monta p.]
24.9.TPS (v)2 [Karjalainen, Saarela]1 [Ikonen]
27.9.JYP4 [Fontaine, Abt (2), Zagidulin]1 [Ikonen]2 [Karjalainen, Kestner]
30.9.KOO (v)1 [Mattila]2 [Reunanen, Kestner]
1.10.SAI (v)1 [Karjalainen]
7.10.HPK2 [Almari, Piipponen]1 [Kestner]2 [Mattila, Kainulainen]1 [Repo]
8.10.SPO (v)2 [Repo, Fontaine]1 [Kestner]
12.10.KOO1 [Hakulinen]
14.10.PEL (v)1 [Kestner]1 [Piipponen]1 [Mattila]
15.10.IFK2 [Gregoire, Ikonen]2 [Repo, Karjalainen]2 [Repo, Hakulinen]
18.10.ILV (v)1 [Nieminen]1 [huono haasto]
21.10.ÄSS (v)1 [Piipponen]3 [Ikonen, Karjalainen, Kestner]1 [liian monta p.]
22.10.ÄSS1 [Pavelka]1 [Nieminen]
Yht
17
2
20
8
Osuus pelitilannejäähyistä
44 %
5 %
51 %

Näissä tilastoissa ei tietenkään näy se, kuinka kevyesti hyökkäyspään jäähyt ovat tulleet vs. ilman jäähyä kahvatut puolustuspään tilanteet (omat+vastustajan). Esim. Kim Niemiseltä pari mailapainetta vastustajan vyötärön korkeudelle, josta vihulta kuolevat joutsenet ja #93 boksiin. Huumorijäähyjä mahtuu paljon muitakin mukaan. Tämän viestin tarkoituksena ei ole kuitenkaan ruikuttaa tuomarilinjasta. Lukon aggressiivinen hyökkäyspään karvauspelihän selittää paljon näitä "vahinkojäähyjä". Mutta toisaalta ei tarvitsisi karvata niin paljon, jos annettaisiin vastustajalle tämän estopelistä jäähyjä ansionsa mukaan. Eli ruikutan sittenkin.
 

Okkul

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko ja maajoukkueet
Ei kannata ihmetellä, Virtanen pelaa just nyt ensikauden sopimuksesta, jos jatko selviää maaottelutauolla, niin sen jälkeen voi Jukuri saada peliaikaa ilman että Zagille tapahtuu jotain ennen sitä. Näin veikkaan käyvän.
 

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Ei ottanut Veltsu riskiä, Zagille 17. startti putkeen.

Jukuri avaa luukkua, ehkä myöhemmin viikolla lainalle?

Odotin kyllä hieman ennakkoon, että sarjajumboa vastaan kotimatsissa olisi mv-pelissä uskallettu ottaa riski.
 

aimohemmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Säppi ja California Golden Seals
Itsekin hiukka epäillyt, ja joku taisi eilen jossain osiossa myös kirjoittaa, että Veltsu kenties pelaa itselleen ensi vuoden sopimusta. Maaotteluturneen jälkeen varmaan nuo sopimusasiat saadaan aika lailla mallilleen, niin ehkä sitten Jukurikin pääsee maalinsuulle? No, kattellaan. Olisin kyllä suonut Jukurille näyttömahdollisuuden just tänään.
 

Mark Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Ei ottanut Veltsu riskiä, Zagille 17. startti putkeen.

Odotin kyllä hieman ennakkoon, että sarjajumboa vastaan kotimatsissa olisi mv-pelissä uskallettu ottaa riski.
Sarjajumbo on kuitenkin aika hyvässä liidossa, joten jos Zagi jaksaa, niin hyvä.
Pelatkoon Jukuri sitten jotain alavireistä porukkaa vastaan.
 

#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Ja taas Veltsu sitä ja tätä. Vai päättääkö Vuorio kuitenkin pelaavan maalivahdin?
Varma en oo, mut siinä Satakunnan Kiekkoheimot viime viikon jaksossa ainakin Veltsu sanoi et Zagi jatkaa ja muut nyökkäili. Kai se Vuorio kuitenkin Veltsulle kuiskuttelee, et milloin olis hyvä paikka kokeilla muitakin.
 

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Ja taas Veltsu sitä ja tätä. Vai päättääkö Vuorio kuitenkin pelaavan maalivahdin?

Tiimityötä, mutta kyllä päävalmentaja on aina vastuussa ja tekee päätökset. Se myös näkyy palkkauksessa. Veltsu on myös vielä näitä vanhan liiton koutseja.

Eikä tässä enää montaa peliä ole ennen taukoa. Jukuria itseään tilanne varmasti harmittaa isosti, mutta kilpaurheilua.

Ainahan siinä pieni riski on, että Zagi hyytyy ennen kevään tosipelejä tai kakkosmv on aivan kylmänä, jos pitääkin pelata. Toistaiseksi Lukon maalivahtipeli on ollut Liigan parasta, Lassi Lehtinen lähellä Zagin tasoa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös