Aika kirjoitella täältä "reservistäkin" pitkästä aikaa, kun kuninkaallisessa leirissä tapahtuu. Oma seuraaminen on ollut jo vuosia kokonaisten katsottujen pelien tasolla ihan huumoriluokkaa, mutta silti päivittäin on jaksanut seurata videon, raportin ja analyysin muodossa Kingsin toimintaa. Vaikka viimeiseen kolmeen-neljään kauteen ei montaa peliä ole ehtinyt katsoa kokonaisuudessaan, on tässä pitkältä ajalta vankka tuntuma joukkueeseen ja koko nykyisen joukkueen olen nähnyt ensiaskeleensa liigaan ottavan.
Palstan harvalukuisten Kings-fanit jakautuvat näkemyksissään seuran tulevaisuuden ja Blaken suunnitelmien suhteen, mutta itse olen
@heikkik kanssa samoilla linjoilla. Toivon Pearson-kaupan kertoneen nimenomaan todellisesta muutoksesta joka on aluillaan. Vaikka Kalifornia onkin yllättävänkin hyvinvoivaa kiekkoaluetta tänä päivänä, ei LA:n katsomot silti pysy loppuunmyytyinä ilman jatkuvaa menestystä. Ensi keväänä tulee viisi vuotta kuluneeksi todellisesta menestyksekstä, enkä näe valitettavasti millään tasolla mahdollisena että sitä jatkossakaan saavutetaan ilman täydellistä uudelleenrakennusta.
Viisi vuotta on pitkä aika huippu-urheilussa, ja niin kovasti kuin sympatiani ovatkin Kingsin rungon puolella, ei seura urheilullisessa mielessä saati bisneksen - eli sen tärkeimmän - näkökulmasta ole millään tasolla järkevässä kunnossa. Ajattelin pitkään, että ehtisin nähdä modernin Kingsin klassikkocoren livenä Staplesilla, mutta nyt toivon että näin ei käy. Tällä kaudella en ole vielä Amerikkaan lentämässä, ja jos runko ei muutu vuoden 2019 aikana, on joukkueen johdossa tehty pahoja virhearviointeja.
Joku tuossa ylempänä hyvin totesikin, että oliko se Sutterin hyvyyttä millä bottom6:n puukäsistä saatiin kaksinkertaisia Cup-voittajia, ja kyllä itse tähän kallistuisin. Toki sen kirkkaimman saavuttaminen on NHL:äkin osin sattumaa, pitkästä kaudesta huolimatta, ja pudotuspelien momentum sekä henkimaailman hommat ratkaisevat joskus kiekon pomppivan odottamattakin. Silti kaksi kannua kolmeen vuoteen Dwight Kingin, Jordan Nolanin ja Kyle Cliffordin kaltaisten sankareiden pelatessa kokoonpanossa ei ole täyttä sattumaa.
Kingsin runkohan ei ole sinänsä muuttunut järisyttävästi, mutta ikää on tullut lisää kaikille se viisi vuotta, Sutterin pelitapa vanhentui, joukkue on raskasjalkainen, management (DL) ehti myydä kaikki prospectit, Quick ei pysy enää kasassa eikä Kopitar-DD-Quick muutenkaan enää ole nuoria, ja niin edespäin. Kingsillä ei ole tällä hetkellä oikein mitään mikä tarjoaisi valoa lähivuosille perusjees-tasoa enempää, ja sitä suuremmalla syyllä paketti pitäisi pistää palasiksi sitä nopeammin mitä nopeammin. Mukavahan se on ollut katsoa Kovalchukin pirteyttä eikä ajatuksena ole mitenkään mukava nähdä jotain Trevor Lewiksen kaltaisia ikisotureita toisessa paidassa, mutta on realiteetti että kannattaa pistää lihoiksi kaikki mitä voi. Ei tuolla ole juurikaan koskemattomia pelaajia, ja vaikka Carts, Jazz Hands, Cupcake ja kumppanit ovatkin vuosikausien varrella saavuttaneet lämpimän aseman fanien mielessä, ei rationaalisen joukkueenjohdon tulisi ajatella mitään muuta kuin että miten seura nousee tästä mahdollisimman nopeasti modernin päivän nuoreksi jääkiekkojoukkueeksi.