Suomen laki lähtee siitä, että kuluttajalla tulee aina olla yksiselitteinen ja selkeä tieto, mitä hänen ostoksensa maksaa ennen ostopäätöksen varmentamista. Jos Yhdysvaltain lainsäädännössä ei ole tällaista pykälää, se ei silti muuta sitä, että Suomessa on.
Siten jos lipun hinnaksi mainitaan XXX€, niin silloin kuluttajalla tulee olla käytössään joku menettelytapa, jolla lippu irtoaa maksamalla XXX€ - eikä esim. XXX€ + 2,50€. Jos tuotteesta joutuu aina maksamaan palvelumaksun, tai millä tahansa nimellä lisähinta kulkeekin, niin silloin hinta täytyy ilmoittaa muodossa XX2,50. Jos lisämaksu ei ole automaattinen, vaan liittyy siihen missä muodossa palvelun ottaa vastaan (esim. noutaa itse, tilaa postitse, tulostaa netistä tms.), kaikki vaihtoehdot täytyy olla riittävän selkeästi hinnoiteltu erikseen.
Se on tietenkin tulkinnanvarainen kysymys kuinka pienellä präntillä painettu maininta lisähinnasta riittää, mutta olen samaan mieltä tähän keskusteluun osallistuvan enemmistön kanssa, että kuluttajaviranomaisilla olisi puuttumisen paikka lippupalvelun ilmoituskäytäntöön.
Otetaan mielestäni relevantti esimerkki: Jos tilaat pizzan, ja noudat sen itse, maksat vain listahinnan. Jos tilaat kotiin, saatat joutua maksamaan ylimääräistä toimituksesta.
Jos pizzayrittäjä mainostaisi, että: "Tropicana 4,90", ja noutaessasi tuotetta lähimmästä pizzeriasta, joutuisit maksamaan 2,50€ palvelumaksua siitä että karvakäsi ojentaa pahvilaatikon tiskin yli, niin kokisitko itsesi petetyksi? Niin minäkin. Ja niin todennäköisesti myös kuluttajaviranomainen...