Ehto ja -rajoituslausekkeet nimen omaan vaikuttavat käypään arvoon, kun ei voi myydä kenelle tahansa halukkaalle, vaikka massia löytyisi. Hintahan silloin laskee.
Hinta on eri asia kuin arvo. Arvoon nimenomaan voi laskea mukaan tuotto-odotuksia, joita liigaosakkeella nimenomaan on televisiointisopimuksista, kuten nimimerkki Cobol toi esiin. Itse en pidä 1,8M€ tasearvoa mitenkään poskettoman korkeana, mutta jokainen voi olla siitä mitä mieltä haluaa. Lainsäädäntöhän ei anna mitään eksplisiittisiä arvonmääritysohjeita yrityksille. Varmaa on ainakin se, että ei tuosta mikään liigaseura hankaluuksiin joudu, vaikka se olisikin arvonkorotuksen tehnyt.
Ja osakkeen arvo täytyy jo lain mukaan arvostaa käypään arvoon/hankintamenoon (tai alle), eikä kuvitteelliseen kymmeneen miljoonaan. Jos tilkkari tuon hyväksyy niin onhan siinä tilkkarilta jo aika hiton iso virhe. Kun varmasti on huomannut että velalla katetaan päivittäistä toimintaa ja pidetään haavekuvien mukaisen osakkeen arvon avulla opo plussalla.
Käyvän arvon määrittää ja perustelee yhtiön johto (hallitus) ja se myös siitä pistää takapuolensa likoon. Pointti tuosta kymmenestä miljoonasta oli se, että mitä haittaa siitä kenellekään on, jos yksityinen Oy yliarvostaa omaisuuseriään, jos se tekee sen voimassaolevan lainsäädännön puitteissa ja sillä on perustellut laskelmat arvonmäärityksen tueksi. Kyllähän esim. start-up-yritysten taseet on väärällään aineettomia oikeuksia, joista 99% on reaaliarvoltaan pyöreät 0€, mutta lainsäädäntö kuitenkin mahdollistaa aktivoinnin ja poistamisen 10 vuodessa, jos yrityksen johto uskoo, että tuottoja on tulossa (99% tapauksissa ei ole).
Jos joku lainanantaja on niin tyhmä, ettei osaa tulkita tilinpäätöstä ja bongata sieltä arvonkorotuksia ja mahdollisia tasekuplia, niin se on ihan oma häpeä.
vetti tuossa jo vastasikin asiaan, minun ei liene tarpeen turhaan asiasta jatkaa. Kaikki mitä minä olen opiskellut ja töissä toteuttanut sotii vastaan. Itse olisin saanut kenkää hetkessä jos toimisin noin, mutta näköjään jonkun mielestä tuossa noudatetaan hyvää kirjanpitotapaa ja annetaan oikea kuva yrityksen tilasta.
Uudistuneen kirjanpitolain henki on nimenomaa se, että nihilistisestä (ääri)varovaisuuden periaatteesta on menty enemmän IAS-maailmaan, jossa yrityksellä on vapaammat kädet arvostusten suhteen ja taseeseen voi helpommin pumpata tulevia tuotto-odotuksia. Tilitoimistokentällä kun käy kouluttamassa, niin mitä kauemmas Helsingistä mennään, sitä enemmän perus tilitoimistonysvärit edelleen murehtii epäolennaisuuksia ja keskittyy miettimään uskaltaako näistä parista bisneslounaalla juodusta oluesta nyt vähentää alvin vai pitäisikö varmuuden vuoksi kirjata edustusmenoihin.
Mitä muuten Jokereiden liigaosakkeelle kävi, kun lähtivät Koheloon?