En tiedä onko vain oma perstuntuma, mutta tuntuu että Sportilla ja KooKoo:lla on paras suhde, kun verrataan pelaajabudjetin osuutta kokonaisbudjetista prosentuaalisesti. Eli pystyisivät parhaiten ohjaamaan saatavat tulot suoraan joukkueeseen, eikä muita isompia oheiskuluja ole niin paljon kuin muilla. Onko se sitten huonommat ottelutapahtumat, vähemmän konttori - ja/tai ravintola henkilölökuntaa vai mitä ? Mutta liigajoukkuetta nekin silti pyörittää. On siinä kuitenkin melko iso ero, jos KooKoo:n 4,4 miljoonasta pelaabudjetti on 1,6 miljoonaa kun se esim. Kalpan 6,9 miljoonalla olisi vain 1,9 miljoonaa.
Tässä tulee huomioida se, että liigajoukkueilla on paljon erilaisia toimintamalleja toimintansa pyörittämiseen, osa perustuen vapaaehtoisuuteen ja osa pakkoon.
Esimerkkinä juuri ravintolatoiminta, joka on osalla joukkueista ulkoistettu kokonaan (Tappara, Ilves, Blues, HIFK), osalla ulkoistettu tytäryhtiöön (Sport) ja osalla täysin omissa käsissä (Ässät, Lukko).
Tällöin myös tuotto-/kustannusrakenne on täysin erilainen, kun kokonaan ulkoistaneilla liikevaihdossa näkyy ainoastaan ravintolamyynnistä saatu provisio ja kuluissa ei ole mitään, osittain ulkoistaneilla liikevaihdossa ei näy mitään mutta konserniavustuksella ravintolamyynnin voitto tuloutetaan ja taasen kokonaan omissa käsissä pitäneillä tuloslaskelmalla näkyvät sekä tuotot että kulut kokonaisuudessaan.
Vastaavia järjestelyjä voi olla myös esimerkiksi yritysmyynnissä sekä fanituotemyynnissä.
Lisäksi liigajoukkueilla on erinäisiä "sivubisneksiä", jotka tavallaan vääristävät tuotto-/kulurakennetta jos pohditaan puhdasta jääkiekkoliiketoimintaa.
Lukko ja Ässät esimerkiksi järjestävät konsertteja, joista tulee täysin jääkiekkotoiminnan ulkopuolisia tuottoja, mutta toki myös täysin jääkiekkotoiminnan ulkopuolisia kuluja.
Näistä syistä toiminnan syvällisempi tunteminen on tarpeen, jos halutaan ylipäätään vetää mitään johtopäätöksiä luvuista.