Kamoon jätkät, tikulla silmään sitä joka vanhoja muistelee. Pihlman sai kuitenkin pelata urallaan yli tuhat matsia lätkää ammatikseen. Se on todennäköisesti vähän saakelisti enemmän, kuin mistä Pikku Pile aikanaan ulkojäillä kirmatessaan haaveili. Pihlman on sen tyyppinen kaveri, joka osaa arvostaa saamaansa ja saavuttamaansa, eikä jää katkerana vanhoja muistelemaan.
Ilman muuta Pihlmanilla on upea ura takana ja paljon semmoisia muistoja ja kokemuksia mitä moni ei pääse ikinä kokemaan urallaan. Ilman tuota loukkaantumista Pihlmanilla olisi luultavasti kaksi Suomen mestaruutta vähemmän, sillä sopimus Kazanin kanssa oli sinettiä vaille ja Pihlman olisi mennyt KHL:ään pelaamaan Immosen rinnalle. Rahallisesti varmasti helvetin hyvä keikka, mutta olisiko sillä suunnalla luotu lopulta samanlaisia mestaruusmuistoja kuin Suomessa.
Fanina luonnollisesti harmittaa, kun yksi lempipelaajista joutuu lopettamaan uransa lyhyeen, vaikka se upea olikin. Louhivaara-Hytönen-Pihlman ketju oli yksinkertaisesti mahtava tuolloin 2009-2010 -kaudella ja Pihlman pelasi uransa parasta jääkiekkoa. Sitä samaa Tuomas Pihlmania olisi niin mieluusti nähnyt pidempäänkin jääkiekkokentillä.