Liigan taso verrattuna muihin sarjoihin

[1000]

Käytännössä kaikki U20 jätkät pelaa liigaa. Eli taso on todella surkea nykyään. Ennen vain huippu talentit pääsivät pelaamaan miesten kanssa. Tosta pronssijoukkueesta Lundell ja Heinola ja ehkä joku muu olisi aiemmin kelpuutettu. Nimistä viis ja niihin kannata takertua, mutta tuo määrä on ihan liian suuri nyten!

Toi ny ei kerro mistään mitään. Nykyään NHL:ssä pojat dominoi. Kyllä muuten noi Liigapelaajat pärjäs ihan kivasti KHL ja Amerikan poikien kanssa.

 

[Useful Idiot]

Käytännössä kaikki U20 jätkät pelaa liigaa. Eli taso on todella surkea nykyään. Ennen vain huippu talentit pääsivät pelaamaan miesten kanssa. Tosta pronssijoukkueesta Lundell ja Heinola ja ehkä joku muu olisi aiemmin kelpuutettu. Nimistä viis ja niihin kannata takertua, mutta tuo määrä on ihan liian suuri nyten!

U20 -joukkue olisi epäonnistunut kisoissa: Liigan taso on paska.

U20 -joukkue voitti pronssia kisoissa: Liigan taso on paska.

Ihanan suomalaista.

 

[Kiuru]

U20 -joukkue olisi epäonnistunut kisoissa: Liigan taso on paska.

U20 -joukkue voitti pronssia kisoissa: Liigan taso on paska.

Ihanan suomalaista.

Tätä olen taas kerran hekotellut tovin jos toisenkin, osastoa vain suomijutut. Jatkakaa toki, hyvät naurut tästä ainakin saa.

 

[PJPT]

Eikös Jukka Jalonen sano sen tuossa ylempänä ihan hyvin ja suht suoraan?

Eli jos kaikki kaikessa on junnujen kisoissa pärjääminen, niin silloin tämä systeemi on ihan hyvä! Eli sarjan taso on pudonnut alemmaksi, jolloin junnut pääsevät pelaamaan pääsarjaan todella helposti ja voivat myös tehdä tulosta kun vastustajat ovat aika kirjava joukko miehiä laidasta laitaan. Pääsevät kuitenkin pelaamaan ihan ok pelejä aikuisten kanssa, joka voi näkyä kisoissa joissa on vastassa pelaajia jotka eivät ole koskaan pelanneet aikuisia vastaan. Toisaalta jos haluttaisiin katsella enemmän hyviä otteluita (ainakin itse haluaisin niin, että jaksaisi katsoa joskus runkosarjaakin, nykyään riittää kun aloittaa välieristä), niin silloin pelaajien keskimääräinen taso olisi pykälän tai 2 korkeammalla. Silloinkin pääsarjaa pelaisivat laadukkaat junnut, mutta hieman keskitasoisemmat joutuisivat hakemaan vauhtia muista sarjoista tai olisivat ainakin kokoonpanon rajamailla.

Tämähän näkyy selvästi muiden isojen maiden kokoonpanoissa. Ruotsilla on aina rosterissaan divarin kärkipelaajia ja sellaisia jotka seilaavat U20-sarjan ja SHLn miniroolin välimaastossa. Korkeat Ykkösvaraukset kuten Holtz ovat erikoistapauksia ja asia erikseen. Samoin Venäjän joukkue koostuu MHL-miehistä ja jotkut pelaavat myös VHLää jos fyysisyys riittää miehiä vastaan. Erikoistapaukset sitten KHLn puolella. Tällä kaudella toki Korona on sotkenut tilannetta ja aika moni on päässyt pelaamaan paljonkin isoja pelejä, kun monella joukkueella on ollut 1-3 ketjua miehiä poissa taudin takia.. P-Amerikkalaiset menevät myös aina jengillä jossa kaikki pelaavat vain junnusarjoja.

Lopullisen NHLään pääsemisen kanssa sillä ei ole mitään merkitystä onko Suomen sarja kova vai nykyaikainen ammattilaisten-amatöörien-junnujen sekamelska. Parhaat lyövät aina läpi sarjasta riippumatta, ja toisaalta Änäriin pääsee pelaajia muistakin maista, vaikka he pelaisivatkin 17-19-vuotiaina junnuissa tai maan laadukkaassa divarissa..

 

[Elanko]

Eikös Jukka Jalonen sano sen tuossa ylempänä ihan hyvin ja suht suoraan?

Eli jos kaikki kaikessa on junnujen kisoissa pärjääminen, niin silloin tämä systeemi on ihan hyvä! Eli sarjan taso on pudonnut alemmaksi, jolloin junnut pääsevät pelaamaan pääsarjaan todella helposti ja voivat myös tehdä tulosta kun vastustajat ovat aika kirjava joukko miehiä laidasta laitaan. Pääsevät kuitenkin pelaamaan ihan ok pelejä aikuisten kanssa, joka voi näkyä kisoissa joissa on vastassa pelaajia jotka eivät ole koskaan pelanneet aikuisia vastaan. Toisaalta jos haluttaisiin katsella enemmän hyviä otteluita (ainakin itse haluaisin niin, että jaksaisi katsoa joskus runkosarjaakin, nykyään riittää kun aloittaa välieristä), niin silloin pelaajien keskimääräinen taso olisi pykälän tai 2 korkeammalla. Silloinkin pääsarjaa pelaisivat laadukkaat junnut, mutta hieman keskitasoisemmat joutuisivat hakemaan vauhtia muista sarjoista tai olisivat ainakin kokoonpanon rajamailla.

Tämähän näkyy selvästi muiden isojen maiden kokoonpanoissa. Ruotsilla on aina rosterissaan divarin kärkipelaajia ja sellaisia jotka seilaavat U20-sarjan ja SHLn miniroolin välimaastossa. Korkeat Ykkösvaraukset kuten Holtz ovat erikoistapauksia ja asia erikseen. Samoin Venäjän joukkue koostuu MHL-miehistä ja jotkut pelaavat myös VHLää jos fyysisyys riittää miehiä vastaan. Erikoistapaukset sitten KHLn puolella. Tällä kaudella toki Korona on sotkenut tilannetta ja aika moni on päässyt pelaamaan paljonkin isoja pelejä, kun monella joukkueella on ollut 1-3 ketjua miehiä poissa taudin takia.. P-Amerikkalaiset menevät myös aina jengillä jossa kaikki pelaavat vain junnusarjoja.

Lopullisen NHLään pääsemisen kanssa sillä ei ole mitään merkitystä onko Suomen sarja kova vai nykyaikainen ammattilaisten-amatöörien-junnujen sekamelska. Parhaat lyövät aina läpi sarjasta riippumatta, ja toisaalta Änäriin pääsee pelaajia muistakin maista, vaikka he pelaisivatkin 17-19-vuotiaina junnuissa tai maan laadukkaassa divarissa..

Juuri näin. Koska liiga on suljettu sarja ja joukkueita on selvästi muutama liikaa, syntyy tilanne jossa kilpailu loppuu. Kilpailun loppuminen koskee myös Mestistä, koska sieltä ei voi liigaan nousta karsintojen kautta ja suurempi joukkue määrä Liigassa vie Mestiksen parhaat pelaajat sinne. Liigan tason tippuminen mahdollistaa Junioreiden sisäänajon aikaisemmin ja miesten pelit ovat loistava paikka valmistaa junioreita koviin kamppailua vaativiin peleihin. Ja koska parhaat yksilöt juniorisarjasta siirtyy pääsarjaan, johtaa se myös juniorisarjan tason heikentymiseen.

Kyllä se Liigan tasosta kertoo jos U20 Joukkueessa on kaikilla pelaajilla liigakokemusta.

 

[Vintsukka]

Kurkkasin nopeasti 2002 pronssia voittaneen junnujoukkueen pelaajat läpi. 23 pelaajasta 20 pelasi kaudella 2001-2002 pääosin* SM-Liigaa, ja loputkin kolme (ml. kakkosmaalivahti Kuokkanen) saivat tuolla kaudella muutaman liigapelin vyölleen. Ja tuo joukkue otti alkusarjassa Sveitsiltä turpaan.

Mutta ennen oli kaikki paremmin ja nykyään junnut vaan kävelevät Liigaan.

* "Pääosin" tarkoittaa, että liigapelejä tuli tuolla kaudella enemmän kuin junnu- ja/tai mestispelejä. Kahden pelaajan kohdalla tosin vain niukasti enemmän.

 

[Cobol]

Valmennuksen taso kommentoinnista Jalonen kyllä hieman katsoo kotiinpäin. Voidaan kuitenkin laskea yhden kädensormin Suomalaiset jollain tapaa menestyneet päävalmentajat ulkomailla.

Liigan taso on selvästi parempi kuin mitä pahimmat arvostelijat väittävät. Mutta valmennuksen osaltakaan tilanne ei ole niin katastrofaalinen kuin ulkomaiset meriitit kertovat. Vaikkapa Jukka Jalonen ei pärjännyt SKA:ssa. Mutta ei Venäjällä pärjää ellei saa sopimukseensa 100 % valtaa ja 100 % tukea. Kumpaakaan ei ole saatavissa ulkomaalaisvalmentajalle. Niinpä tähtipelaajat - kuten Kovalchuk - lomailivat vielä kun viimeistelykuvioita hiottiin SKA:n jäävuorolla.

Joten ulkomailla menestyksettömyys Liigaa kovemmissa ympyröissä ei ainakaan KHL:n osalta kerro suoraan vertailukelpoista tietoa valmennuksen tasosta.

Liigan vahvuus on nuorten pelaajien kehittäminen ja se on nuorten kehittymisen kannalta hyvä tilanne. Suomessa Liiga kantaa tässä oikeastaan kaiken vastuun, sillä KHL:ssä Jokerit ei halua nostaa kehittyviä pelaajia edustukseen riittävällä jääajalla. Näin ei pitäisi olla, mutta näin on.

 

[Walkin]

Liigan taso on selvästi parempi kuin mitä pahimmat arvostelijat väittävät. Mutta valmennuksen osaltakaan tilanne ei ole niin katastrofaalinen kuin ulkomaiset meriitit kertovat. Vaikkapa Jukka Jalonen ei pärjännyt SKA:ssa. Mutta ei Venäjällä pärjää ellei saa sopimukseensa 100 % valtaa ja 100 % tukea. Kumpaakaan ei ole saatavissa ulkomaalaisvalmentajalle. Niinpä tähtipelaajat - kuten Kovalchuk - lomailivat vielä kun viimeistelykuvioita hiottiin SKA:n jäävuorolla.

Joten ulkomailla menestyksettömyys Liigaa kovemmissa ympyröissä ei ainakaan KHL:n osalta kerro suoraan vertailukelpoista tietoa valmennuksen tasosta.

Liigan vahvuus on nuorten pelaajien kehittäminen ja se on nuorten kehittymisen kannalta hyvä tilanne. Suomessa Liiga kantaa tässä oikeastaan kaiken vastuun, sillä KHL:ssä Jokerit ei halua nostaa kehittyviä pelaajia edustukseen riittävällä jääajalla. Näin ei pitäisi olla, mutta näin on.

KHL on muutenkin täysin oma tapauksensa. Siellä ei paljon kärsivällisyyttä tunneta muualla kuin ehkä Jokereissa. Jos pelaaja ei onnistu heti niin mono saattaa heilahtaa hyvinkin nopeasti. Tai sitten joku Kovalchuk palaa ja ottaa suoraan kesken kauden natsat itselleen.

Liiga on tottakai ns. kaikesta vastuussa jääkiekon saralla Suomessa. Ei Jokerit suomalaisessa kiekossa merkkaa oikein mitään, koska ne ovat omassa kuplassaan omien faniensa ja venäläisten kanssa. Liigan pitäisi olla samaan aikaan kiinnostava, kilpailullinen ja pelaajia kehittävä. Sanoisin, että ainoastaan viimeinen kohta toimii tällä hetkellä. Muuten on liikaa joukkueita mikä syö kilpailua kun sarja on suljettukin. Muutenkin liian paljon Liiga sählää asioita kentän ulkopuolella ja ihmeellisillä päätöksillään. On se sitten valittu tuomarilinja tai kurinpitolinja, järjetön otteluohjelma (toki nyt tilanne on mitä on ja sille ei mitään mahda) tai mitä ikinä. Ei Liiga huono tuote ole eikä se taso kentällä ole huono, mutta väitän kuitenkin, että Liiga voisi olla tuotteena huomattavan paljon parempikin. Myös tasoltaan. Sekin on oma kysymyksensä, että kuinka Liiga pystyy haastamaan SHL:n, NLA:n ja sitten esim DEL:in. Harmi ettei CHL-pelit ole tällä kaudella näyttämässä mitään tuon suhteen. Joka tapauksessa normaalissa maailmantilanteessa rahaa pitäisi seurojen saada enemmän sisään ja ihmisiä halliin.

 

[Wiljami]

Junnustaroja kasvattava Liiga toimii toisaalta sinänsä erittäin hyvänä mainoksena itselleen, kun suurin osa kiekkokuluttajista seuraa kuitenkin nykyisellään (käytännössä) ainoastaan maajoukkueiden edesottamuksia ja maajoukkueiden menestys kasvattaa sitten yleisempää kiinnostusta. Etenkin oleellista on luonnollisesti paikalliset maajoukkuemiehet, joita kasvaa eniten niissä alueen liigaseuroissa.

Vaikka ylempänä mainitaan myös ettei kovemmat pelit junnuille edistä polkua tarunhohtoiseen kun "kyllä ne erityislahjakkuudet aina bongataan", niin uskallan olla ainakin jollain tasolla eri mieltä tuosta. Näkyvyys sekä kehityskyky (tai sen seuraaminen) ovat n. satavarmasti suurempaa kaverilla kuka pääsee pelaamaan pääsarjassa kovia matseja aikuisia vastaan. Toki voi pelata aikuisia vastaan mestiksessä tai vaikka rautaliigassa, mutta minkäänlaisilla sarjatasomuutoksilla ei tulla saamaan niihin lähellekään sitä tasoa kuin millä liigassa mikään joukkua pelaa. Edelleen ollaan siinä ikävässä tilanteessa ettei Suomessa ole mahdollista pyörittää täysammattilaisorganisaatiota (junnupolkuineen) muutoin kuin pääsarjatasolla ja siitä voi syyllistää vaikka ketä (lähinnä sponsoreita ja katsojia luonnollisesti), mutta tilanne ei syyllistämällä muutu.

 

[#Pelikirja]

Kommentit ja huomiot aika pienellä otannalla tästä lähipäivien pelejä seuranneena... laukauksien taso ja viimeistely ylipäänsä...siinä on kyllä selkeästi kehitettävää Liigassa. Suoraan syötöstä laukaus tuntuu ihan mahdottomalta...joko syottö ei osu hollille tai sitten pitää vähän leipoa jotta joku ehtii blokkiin... no täältä on helppo huudella... mutta seuratkaapa... olen mielelläni väärässä.

 

[Aihio]

Jollain tapaa tämä Ryan Laschin tilanne kertoo ikävällä tavalla Liigan tasosta. Kaveri tulee ylläpitämään pelituntumaa, jotta saisi SHL:ään tai Sveitsiin sopimuksen ja siinä samassa dominoi pistepörssiä.

 

[Mane]

Laschin sijoitukset Ruotsin liigan pistepörssissä neljällä edelliskaudella 1, 2, 1 ja 3 ja itse Suomen liigassakin jo yhdeksän vuotta sitten 1, niin ei se nyt mielestäni häpeä ole ja kerro Liigan nykytasosta ikävällä tavalla, että sama hessu on Suomen Liigan pistepörssin kärjessä Ruotsalaisen lähdettyä.

Jos yksittäisiin pelaajiin mennään, niin kai nyt paljon parempia esimerkkejä ovat nämä Allsvenskanista heti Liigassa läpilyöneet, kuten Thorell, eikä Lasch joka on liian hyvä Euroopan sarjoihin.

 

[Kuusnolla]

Mielestäni Blake Parlett indikoi liigan laskenutta tasoa enemmän kuin Ryan Lasch, keskikertainen DEL-jyrä iskee heti pari pistettä avauspelissään.

 

[aquanqua]

Mutta mitä kertoo SHL:n tasosta se, että Lasch on ollut vuosikausia sarjan kys. ajanjakson menestyneimmän seuran kovin pistemies?

 

[Yabada]

Omasta mielestäni Liigan tasosta kertoo viime kaudella tapahtunut Mikko Pukan dominointi. Pelasi Ilveksessä 2p/ottelu keskiarvolla ennenkuin siirtyi korkeammalla sarjataulukossa pelanneeseen Tapparaan. Masentui siellä Liigan tasoon ja nosti kytkintä ulkomaille.

 

[Pekko Pelikaani]

Jollain tapaa tämä Ryan Laschin tilanne kertoo ikävällä tavalla Liigan tasosta. Kaveri tulee ylläpitämään pelituntumaa, jotta saisi SHL:ään tai Sveitsiin sopimuksen ja siinä samassa dominoi pistepörssiä.

Oliskohan että pelitutuntuma oli alkukierroksilla hukassa kun pelitaukoa oli noin 6kk. Et kai sä voi tosissaan sanoa että hänen peli tuntuma on vielä hukassa tammikuun peleissä?

 

[Jari66]

Jollain tapaa tämä Ryan Laschin tilanne kertoo ikävällä tavalla Liigan tasosta. Kaveri tulee ylläpitämään pelituntumaa, jotta saisi SHL:ään tai Sveitsiin sopimuksen ja siinä samassa dominoi pistepörssiä.

No ei kerro. Lasch on kyllä pelannut Pelsuissa ihan tosissaan ja täydellä asenteella. Sen voi vahvistaa varmaan jokainen, joka vähänkään ottelukoosteita enemmän on otteitaan seurannut. Lasch on vain helvetin hyvä pelaaja.

 

[Aihio]

No ei kerro. Lasch on kyllä pelannut Pelsuissa ihan tosissaan ja täydellä asenteella. Sen voi vahvistaa varmaan jokainen, joka vähänkään ottelukoosteita enemmän on otteitaan seurannut. Lasch on vain helvetin hyvä pelaaja.

Niin koko pointti oli ,että miten tämän tason kaverit pidetään Liigassa. Nyt he tulevat pelaamaan vain, että saavat sopimuksen esim. SHL:ään. Liigan pitäisi olla se sarja, jonne tällaiset kaverit tulevat. Eihän Lasch ole asiaa millään tavalla edes peitellyt.

Laajennut Liiga on tehnyt sen, nykyään on mukana 2 - 3 joukkueellista pelaajia joiden ei edes pitäisi pelata Liigaa, vaan A-junioreissa tai Mestiksessä. Pennanen ja Jalonen on näistä asioista jo aikaisemmin tulleet julkisuuteen.

 

[mesag]

Niin koko pointti oli ,että miten tämän tason kaverit pidetään Liigassa. Nyt he tulevat pelaamaan vain, että saavat sopimuksen esim. SHL:ään. Liigan pitäisi olla se sarja, jonne tällaiset kaverit tulevat. Eihän Lasch ole asiaa millään tavalla edes peitellyt.

Laajennut Liiga on tehnyt sen, nykyään on mukana 2 - 3 joukkueellista pelaajia joiden ei edes pitäisi pelata Liigaa, vaan A-junioreissa tai Mestiksessä. Pennanen ja Jalonen on näistä asioista jo aikaisemmin tulleet julkisuuteen.

Vaikka Liigassa olisi vain kuusi seuraa, niin vastaus olisi sama: ”ei mitenkään”. Täällä ei vain ole samaa määrää rahaa käytettävissä, kuin Sceitsissä tai Ruotsissa, näkeehän sen budjeteistakin. Ja pelkästään Ruotsin TV-sopimuksen suuruuskin jo kertoo siitä.

 

[Jari66]

Niin koko pointti oli ,että miten tämän tason kaverit pidetään Liigassa. Nyt he tulevat pelaamaan vain, että saavat sopimuksen esim. SHL:ään. Liigan pitäisi olla se sarja, jonne tällaiset kaverit tulevat. Eihän Lasch ole asiaa millään tavalla edes peitellyt.

Ymmärsin edellisen viestisi niin, että Lasch pellailisi liigassa vain tasokkaampiin ympyröihin pääsyä odotellessa, samalla kun vasemmalla kädelllä dominoi liigaa. Kyse mahdollisesta Laschin liigasta poistumisesta on puhtaasti rahasta, ei pelin tasosta. Liigan tasosta lähtisin ennemminkin vetämään johtopätöksiä Suomen edustusjoukkueiden edesottamuksista. Aika hyvin ovat pärjänneet mm. erään rahanpesuliigan edustuksia vastaan. Eikä SHL -Ruotsikaan mitenkään erityisesti Suomea ole viime vuosina kyykyttänyt.

Se on toki oma kysymyksensä, miksi esimerkiksi SHL -seuroilla on enemmän massia pelaajapalkkoja maksella.

 

[Since 1953]

Ymmärsin edellisen viestisi niin, että Lasch pellailisi liigassa vain tasokkaampiin ympyröihin pääsyä odotellessa, samalla kun vasemmalla kädelllä dominoi liigaa. Kyse mahdollisesta Laschin liigasta poistumisesta on puhtaasti rahasta, ei pelin tasosta. Liigan tasosta lähtisin ennemminkin vetämään johtopätöksiä Suomen edustusjoukkueiden edesottamuksista. Aika hyvin ovat pärjänneet mm. erään rahanpesuliigan edustuksia vastaan. Eikä SHL -Ruotsikaan mitenkään erityisesti Suomea ole viime vuosina kyykyttänyt.

Se on toki oma kysymyksensä, miksi esimerkiksi SHL -seuroilla on enemmän massia pelaajapalkkoja maksella.

Lähtökohtia: Ruotsi väkiluku n. 10,2 ja Suomi n. 5,5 miljoonaa asukasta. Ruotsin bkt n. 460 miljardia ja Suomi n. 228 miljardia euroa (2018). Ruotsissa kilpailuun perustuva avoin sarja ja peleissä panosta kauden alusta loppuun, Suomessa ei- kilpailullinen suljettu sarja, jossa alennusmyynnit alkavat heti pudotuspelien karattua. Ruotsissa erittäin elinvoimainen ja kiinnostava kakkosarja, Suomessa vastaava hoippuu kuolinkorinassa. Eipä mitään ihmeellistä siinä, että naapurissa raha liikkuu kiekkkoilussa eri tasolla, kuin Suomessa ja mm. tv- sopimus huomattavasti suurempi.

 

[KwutsNI]

Tämä viesti ei suoraan koske Liigan tasoa, mutta ehkä asia kiinnostaa kuitenkin, jos vertailu kiinnostaa. Perehdyin vastikään sattuneesta syystä hieman syvemmin Sveitsin jääkiekkoon, ja törmäsin suunnitelmiin muuttaa Sveitsin korkeimman sarjatason sääntöjä. Tällä mahdollisesti tulee olemaan vaikutusta myös Liigan kilpailuasetelmaan pelaajamarkkinoilla.

Tässä ensin pääasiallinen lähteeni, ranskankielinen sveitsiläinen podcast:

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=pFqEcgrx09I

(Youtube-video). En pikaisesti googlaamalla löytänyt juuri parempaa tietoa, mutta jotain on myös täällä: Evolution future du pourcentage de joueurs étrangers en National League et l'avis de Stéphane Rochette sur la réforme (Swisshabs.ch-sivusto, jossa niinikään upotettu video). Ehkä saksaa osaavat löytävät parempia lähteitä.

Lyhykäisyydessään reformi koskisi erityisesti ulkomaalaispelaajien määrää. Tällä hetkellä se on rajattu neljään, mutta näiden lisäksi on ns. "sveitsiläinen lisenssi", eli pelaajat, jotka ovat tulleet Sveitsiin nuorina ja saaneet kiekko-oppinsa siellä.* Muutoksen jälkeen "sveitsiläinen lisenssi" poistuisi yli 22-vuotiailta pelaajilta (näitä on tällä hetkellä 23), ja ulkomaalaispelaajien määrä nousisi seitsemään (yhteensä siis 3x12=36 paikkaa lisää). Tämä muutos ei suoraan olisi dramaattinen, jos ajateltaisiin, että nämä 23 "sveitsiläistä" lisensseineen vain siirtyisivät ulkomaalaiskiintiöön. Mutta todennäköisesti ainakaan osa näistä lisenssipelaajista ei mahtuisi kokoonpanoon ilman statustaan, ja toisaalta monet lisenssin omaavista omaavat edellytykset kansalaisuuden hakemiselle, jolle olisi nyt selkeä insentiivi. Jos siis ajatellaan Liigan näkökulmasta, niin Sveitsin ulkomaalaispelaajien määrä nousisi siis 48:sta 84:ään. Vaikka sitten osa lisäyksestä olisikin tuosta 23 pelaajan poolista, veisi Sveitsi markkinoilta joukkueellisen verran pelaajia, jotka mahtuisivat Liigaankin.

Lisäksi keskustelussa on ollut NL:n joukkuemäärän nostaminen 12:sta jopa 14:ään. Jos joukkuemäärä nousisi, myös ulkomaalaiskiintiötä nostettaisiin. 13 joukkueella se olisi 8, ja 14:n joukkueen sarjassa 9. Tällöin ulkomaalaispelaajien määrä nousisi yli sataan (104 ja 126 vastaavasti). Ottaen huomioon sveitsiläisseurojen maksukyvyn, tällä voisi olla merkittäviä vaikutuksia eurooppalaisiin pelaajamarkkinoihin. Tuo maksukyky voisi jopa nousta, koska sveitsiläispelaajien kilpailuasema ja siten palkka heikkenisi (paikkojen määrä pelaavissa kokoonpanoissa pienenisi 36-38:lla koko liigassa), mikä vapauttaa enemmän resursseja ulkomaalaishankintoihin.

Nämä muutokset toteutuessaan astuisivat voimaan kaudelle 2022-23. Luonnollisesti Sveitsin pelaajayhdistys ja monet kannattajat vastustavat muutoksia voimakkaasti.

* Tässä vielä luettelo sveitsiläislisenssin omaavista pelajaista. Tietenkin heidän neuvotteluasemansa heikentyessä Sveitsissä he tulevat muiden markkinoiden saataville, vaikka sitten Liigaankin:
Ambri-Piotta Dominic Zwerger, Tomasso Goi, Diego Kostner, Stanislav Horansky.
Berne Calle Andersson, Thomas Thiry.
Bienne Stefan Ulmer, Fabio Hofer, Anton Gustafsson.
Davos Benjamin Baumgartner.
GE Servette Sandis Smons, Eliot Berthon, Deniss Smirnovs.
FR Gottéron Jordann Bougro.
Langnau Ivars Punnenovs, Toms Andersons, Rihards Melnalksins.
Lausanne Justin Krueger, Tim Bozon, Floran Douay, Josh Jooris, Ronalds Kenins.
Lugano Bernd Wolf, Raphael Herburger, Giovanni Morini.
Rapperswil Julian Payr.
Zoug Santeri Alatalo.
Zurich Johan Morant.
Silmään pistää latvialaisten merkittävä määrä (nimistä päätellen 6/23).

 

[PJPT]

Silmään pistää latvialaisten merkittävä määrä (nimistä päätellen 6/23).

Kyllä, heitä on paljon Sveitsissä. Jos B-junnujen MM-kisat pelataan, niin sieltä tulee lisää potentiaalisia pelaajia Latvialle. Pienessä maassa vaikea nousta huipulle kun resursseja ei ole, joten monet lähtevät P-Amerikkaan, Sveitsiin ja jotkut myös Ruotsi/Norja/Suomi, jotta saavuttavat ammattilaisunelmansa. Mielenkiintoista nähdä miten Sveitsi pyörittää tuon lisenssiasiansa. Jotkut laadukkaat Latvialaiset eivät ole koskaan pelanneet KHLssä tai SHLssä vaikka taso riittäisikin sinne, koska he saavat kovaa palkkaa NLAn "sveitsiläisinä". Hyviä sveitsiläisiä ei kuitenkaan ole määräänsä enempää, joten se on seuroille todella tärkeä homma jos saavat ylimääräisiä huippupelaajia kiintiön ulkopuolelta. Esim Bernin Andersson saa ymmärtääkseni täysin posketonta palkkaa kun hän sarjan huippupakkeja ja "sveitsiläinen".

Myös Kekäläisen jengissä hyvän startin NHL-uralleen saanut Elvis Merzlikins pelasi vuosia Sveitsissä isolla palkalla eikä lähtenyt missään vaiheessa KHLään. Tämän hetkisistä pelaajista Ivars Punennovs ja Ronalds Kenins ovat NLAn huippupelaajia, joten he pysyvät kyllä isoissa liigoissa vaikka lisenssi poistettaisiinkin. Sen sijaan vähän heikommat kaverit kuten Deniss Smirnovs, Sandis Smons tai Rihards Melnaksnis lähtevät varmaan markkinoille jos tuo toteutuu. Noista saisi hyviä projekteja pikkujoukkueille myös Liigaan, aivan kuin viime vuosina on nähty Unkarin ihmeitä jne. Ei sitä toki tiedä tuleeko heistä kunnon ammattilaisia vai pienempien sarjojen kiertolaisia, mutta jollain Sportilla ja vastaavilla ei taida olla liikaa potentiaalisia omia junnuja, niin heille nuo olisivat hyviä kokeiluita..

 

[Henkka]

Vaikka Liigassa olisi vain kuusi seuraa, niin vastaus olisi sama: ”ei mitenkään”. Täällä ei vain ole samaa määrää rahaa käytettävissä, kuin Sceitsissä tai Ruotsissa, näkeehän sen budjeteistakin. Ja pelkästään Ruotsin TV-sopimuksen suuruuskin jo kertoo siitä.

Kuinkahan monta tuollaista "rauman lukkoa" Ruotsissa on?

Eli joku tuommoinen naurettavan pieni 32 000 asukkaan kunta, kuten Skellefteå ja siellä ollut superjoukkue vuosikymmenen (7 kertaa finaaleissa 8 vuoteen 2011-2018).

Mikähän taho tuon rahoittaa? Tuskin pelkkä TV-sopimus. Jostain isosta tehtaasta muistelisin huhuja.

 

[Glove]

Kuinkahan monta tuollaista "rauman lukkoa" Ruotsissa on?

Tai joku OSkarshamn. Alle 20k asukasta. Eivät toki ole menestyneet kovin hyvin.