Liigan taso verrattuna muihin sarjoihin

[Delta88]

Mäkiset eivät kuulu Ässien top12 hyökkääjiin nytkään.
Nykyisistä Ässien ulkomaalaisista mainitsemistasi neljästä pelaajasta ei syrjäyttäisi ketään. Löysit neljä keskitason pelaajaa, he eivät vielä paljon 12 jäljelle jääneiden kokoonpanoja vahvistaisi. Lisäksi heille ulkomaat olisi varmasti myös vaihtoehtojen kärjessä jos nykyinen työnantaja lähtisi alta. Itse en kyllä mitenkään näe jäljelle jääneiden joukkueiden huikeata vahvistumista jos 3, saati sitten 1 joukkue vähenisi Liigasta.

Ihan samaa mieltä siitä että parhaimmat tulisi menemään ulkomaille. En usko että pelaajat olisivat valmiita leikkaamaan palkkoja. Joukkueiden heikkotasoisimmat pelaajat ovat (toivottavasti) joukkueen pienituloisimpia, ei joka seuralla ole varaa korvata 30 000e tienaavaa pelaajaa 120 000e pelaajalla. Ja harva sponsori varmaan pienemmästä näkyvyydestä enempää maksaisi, jos liiga- seuroja vähennettäisiin tv-sopparista puhumattakaan.

 

[vanukas]

Pääsarjapaikkojen ja sitä myötä pelipaikkojen vähentäminen Suomessa ei vaikuta ihan niin suoraan jäljelle jääviin joukkueisiin, koska Suomen joukkueet eivät ole eristyksissä ulkomaailmasta. Pelaajan vinkkelistä pelipaikkoja ei ole olemassa Suomen 300 vaan 1500(pelkkä arvio) paikkaa ympäri maailmaa. Muutaman paikan vähentäminen Suomessa ei tuohon 1500 määrän vaikutakaan kovin paljon. Myöskään karsittavien joukkueiden budjetit eivät suoraan siirry jäljellejääville vaan joukkueiden pitää entisellä rahalla jaksaa ja kilpailla pelaajista globaaleilla markkinoilla.

 

[Arde90]

Vaikka toki Liigan tasoa voi mahdollisesti hivenen nostaa, kaventamalla joukkuemäärää, niin ei me sellaisilla toimilla Eurooppaa oteta kiinni. Meinaa jos jossain Saksassaki pelaajabudjetit pyörii parhaimmilla joukkueilla lähempänä 10 miljoonaa, kuin sitä Suomen noin kolmea miljoonaa, niin ero ei ole kurottavissa umpeen, vaikka Liigassa pelaisi vain kuusi joukkuetta. Parhaat lähtee aina parempien palkkojen perään. Eli se olisi mielestäni huono peruste kaventaa Liigaa.

Sen sijaan jos pyrittäisiin malliin, jossa kiekkoa pystyisi Suomessa pelaamaan täysin ammattimaisesti useammalla tasolla, niin sellaisen pyrkimyksen edessä Liigan joukkuemäärän kaventaminen tuntuisi perustellulta. Mutta nykytilannetta katsoessa tavoitteeseen pääseminen voisi mahdollisesti vaatia tiukempaa kaventamista, kuin vain kolme joukkuetta...

Eli kyllä Kummolankin olisi silloin kymmenisen vuotta sitten pitänyt tajuta tämä tuleva kehitys ja pyrkiä tukemaan suomalaisesta näkökulmasta kaikki mahdollisia euroliiga pyrkimyksiä ja kun esim. ne neljä seuraa silloin suunnitteli sen suuntaista, niin aktiivisesti tukea asiaa mielummin, kuin tuomita pyrkimyksiä villiksi liigaksi. Jo pelkästään sen takia, että oli kansainvälisessä liitossa hommissa ja siellä tavoite on varmaan aina ollut lajin kasvattaminen, niin olisi pitänyt olla kaukokatseista näkemystä, että mitä vääjäämättä Suomen pienelle kiekkomarkkinalle tapahtuu, jos laji todellakin lähtee kasvuun. Eikä tarvita kummoisia ennustajan lahjoja, että jos vielä seuraavat kymmenen vuotta istutaan käsien päällä, eikä eurooppalaista liigaa lähdetä aktiivisesti rakentamaan, niin kohta voi olla tilanne, jossa suomalaisille pelaajille on käyttöä tuollaisessa kilpailussa, mutta ei suomalaisilla seuroilla.

En malta olla ottamatta tähän kiinni, kun ollaan vähän samaa aihetta sivuttu tuolla sarjajärjestelmää koskevassa keskustelussa.

Se on ihan itsestään selvä asia varmaankin valtaosalle, että Suomen pääsarja ei voi taloudellisesti päästä samoille luvuille vaikkapa nyt juuri Saksan tai Ruotsin pääsarjojen kanssa. Mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Suomessakin kannattaisi tehdä kaikki mahdollinen, ettei tuo ero kasvaisi kasvamistaan entistä suuremmaksi. Joten ei se liigan kaventaminen ei olisi ollenkaan huono asia, jos se tuo pääsarjaseuroille lisää rahaa kassaan sekä kasvattaa yleisön mielenkiintoa.

Minulla ei ole mikään tarve puolustella Kummolaa, mutta kun olen 20 vuotta seurannut aika tarkkaan sekä kotimaista, että myös kansainvälistä jääkiekkoa niin ihmettelen, että todellako se on Kummolasta ollut kiinni, ettei euroliigaa ole saatu aikaiseksi? Tuosta euroliigasta on jauhettu ainakin tuo edellä mainitsemani 20 vuotta, todellisuudessa varmasti jo paljon kauemminkin. Mitään konkreettista ei ole kuitenkaan syntynyt. Ja jos nyt aivan viime vuosina jotain olisi ollutkin tekeillä niin eiköhän nekin suunnitelmat ole vesittyneet koronan myötä. Hienoa se olisi, jos tuo joskus toteutuisi mutta vaikealta tuntuu..

Ja jos ajatellaan tuota euroliigaa jonain tulevaisuuden tavoitteena, niin kyllä niiden seurojen, jotka tuonne olisivat Suomessa tähtäämässä tulisi kynsin ja hampain pitää kiinni siitä, että heidän kiekkobisneksensä kehittyy jo nyt siihen suuntaan, että tuo iso steppi olisi mahdollista ottaa. Toisin sanoen pitää huoli siitä, että tuo taloudellinen kuilu ei kasva ylitsepääsemättömän suureksi seuraavien tulevien vuosien aikana verrattuna Euroopan muihin sarjoihin. Sarjajärjestelmä keskusteluissa olet ehdottanut mm. ristiinpelaamisia eri sarjatasojen välillä. Miten tämä tukisi/parantaisi suomalaisten seurojen euroliigaan tähtäämistä tai liigan kilpailukykyä verrattuna muihin sarjoihin? Minun nähdäkseni ei yhtikäs mitenkään.

 

[Tshekki77]

En malta olla ottamatta tähän kiinni, kun ollaan vähän samaa aihetta sivuttu tuolla sarjajärjestelmää koskevassa keskustelussa.

Se on ihan itsestään selvä asia varmaankin valtaosalle, että Suomen pääsarja ei voi taloudellisesti päästä samoille luvuille vaikkapa nyt juuri Saksan tai Ruotsin pääsarjojen kanssa. Mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Suomessakin kannattaisi tehdä kaikki mahdollinen, ettei tuo ero kasvaisi kasvamistaan entistä suuremmaksi. Joten ei se liigan kaventaminen ei olisi ollenkaan huono asia, jos se tuo pääsarjaseuroille lisää rahaa kassaan sekä kasvattaa yleisön mielenkiintoa.

Minulla ei ole mikään tarve puolustella Kummolaa, mutta kun olen 20 vuotta seurannut aika tarkkaan sekä kotimaista, että myös kansainvälistä jääkiekkoa niin ihmettelen, että todellako se on Kummolasta ollut kiinni, ettei euroliigaa ole saatu aikaiseksi? Tuosta euroliigasta on jauhettu ainakin tuo edellä mainitsemani 20 vuotta, todellisuudessa varmasti jo paljon kauemminkin. Mitään konkreettista ei ole kuitenkaan syntynyt. Ja jos nyt aivan viime vuosina jotain olisi ollutkin tekeillä niin eiköhän nekin suunnitelmat ole vesittyneet koronan myötä. Hienoa se olisi, jos tuo joskus toteutuisi mutta vaikealta tuntuu..

Ja jos ajatellaan tuota euroliigaa jonain tulevaisuuden tavoitteena, niin kyllä niiden seurojen, jotka tuonne olisivat Suomessa tähtäämässä tulisi kynsin ja hampain pitää kiinni siitä, että heidän kiekkobisneksensä kehittyy jo nyt siihen suuntaan, että tuo iso steppi olisi mahdollista ottaa. Toisin sanoen pitää huoli siitä, että tuo taloudellinen kuilu ei kasva ylitsepääsemättömän suureksi seuraavien tulevien vuosien aikana verrattuna Euroopan muihin sarjoihin. Sarjajärjestelmä keskusteluissa olet ehdottanut mm. ristiinpelaamisia eri sarjatasojen välillä. Miten tämä tukisi/parantaisi suomalaisten seurojen euroliigaan tähtäämistä tai liigan kilpailukykyä verrattuna muihin sarjoihin? Minun nähdäkseni ei yhtikäs mitenkään.

Olen ehdottanut ristiinpelaamista sen takia, että näkisin sen varteenotettavana vaihtoehtona houkutella mediakumppaneita riittävässä määrin myös mahdollisen uuden kakkossarjan ympärille, että sielläkin toivottavasti täysin ammattimainen pelaaminen olisi mahdollista. Meinaa omasta mielestäni ei ole mitään järkeä lähteä Liigaa supistamaan, ellei me samalla pystytä luomaan tilanne, jossa uudessa kakkostasolla täysin ammattimainen pelaaminen olisi mahdollista.

Mitä tulee tuollaisen mallin mahdolliseen tukeen, mahdollista tulevaisuuden eurosarjaan kohden, niin eihän niillä ole, eikä pidäkään olla mitään tekemistä toistensa kanssa. Vaikka Suomesta voi mahdollisesti tulevaisuudessa seuroja lähteä Eurooppaan (ainakin itse toivon niin), niin eihän se ole Liigan tehtävä ajatella, että miten saadaan joku tietty määrä joukkueita pidettyä mahdollisessa "eurojunassa" mukana. Aivan täsmälleen samalla tavalla, kuin ei ole Liigan tehtävä olla mahdollistaja esim. Jokereille. Jokerit pelaa kilpailevaa sarjaa ja yhteistyötä varmaan voisi Liigan ja Jokereiden välille syntyä, mutta sen pitää olla molemminpuoleisesti hyödyllistä. Jos Liiga ei näe hyötyjä, niin ei ole myöskään mitään tarvetta yhteistyölle.

Ja siihen, että pysyykö jotkut suomalaiset seurat "eurojunassa" mukana vai ei, niin siihen ei parisataa tonnia enemmän tai vähemmän tv-rahaa tee merkittävää muutosta, jos kilpailijamaissa sitä etumatkaa mitataan miljoonissa euroissa. Eli siltä kannalta joku pipertäminen 15 tai 12 joukkueen Liigan välillä ei varmasti tule mitään ratkaisevaa eroa tai hyötyä tekemään.

 

[Arde90]

Olen ehdottanut ristiinpelaamista sen takia, että näkisin sen varteenotettavana vaihtoehtona houkutella mediakumppaneita riittävässä määrin myös mahdollisen uuden kakkossarjan ympärille, että sielläkin toivottavasti täysin ammattimainen pelaaminen olisi mahdollista. Meinaa omasta mielestäni ei ole mitään järkeä lähteä Liigaa supistamaan, ellei me samalla pystytä luomaan tilanne, jossa uudessa kakkostasolla täysin ammattimainen pelaaminen olisi mahdollista.

Mitä tulee tuollaisen mallin mahdolliseen tukeen, mahdollista tulevaisuuden eurosarjaan kohden, niin eihän niillä ole, eikä pidäkään olla mitään tekemistä toistensa kanssa. Vaikka Suomesta voi mahdollisesti tulevaisuudessa seuroja lähteä Eurooppaan (ainakin itse toivon niin), niin eihän se ole Liigan tehtävä ajatella, että miten saadaan joku tietty määrä joukkueita pidettyä mahdollisessa "eurojunassa" mukana. Aivan täsmälleen samalla tavalla, kuin ei ole Liigan tehtävä olla mahdollistaja esim. Jokereille. Jokerit pelaa kilpailevaa sarjaa ja yhteistyötä varmaan voisi Liigan ja Jokereiden välille syntyä, mutta sen pitää olla molemminpuoleisesti hyödyllistä. Jos Liiga ei näe hyötyjä, niin ei ole myöskään mitään tarvetta yhteistyölle.

Ja siihen, että pysyykö jotkut suomalaiset seurat "eurojunassa" mukana vai ei, niin siihen ei parisataa tonnia enemmän tai vähemmän tv-rahaa tee merkittävää muutosta, jos kilpailijamaissa sitä etumatkaa mitataan miljoonissa euroissa. Eli siltä kannalta joku pipertäminen 15 tai 12 joukkueen Liigan välillä ei varmasti tule mitään ratkaisevaa eroa tai hyötyä tekemään.

En väittänytkään, että se olisi yksinomaan liigan tehtävä pitää seuroja "eurojunassa" kiinni. Mutta niin se vain menee, että mitä parempi liiga meillä on (urheilullisesti sekä taloudellisesti) niin sitä paremmat eväät suomalaisilla seuroilla on tuonne tulevaisuuden euroliigan on ponnistaa. Sen vuoksi en itse kannatta mitään sellaisia päätöksiä, jotka heikentäisivät nykyisten "isojen seurojen" taloudellisia tai urheilullisia toiminta edellytyksiä. Ristiinpelaaminen tai se, että liiga ei kykene kehittymään mielestäni heikentää nimenomaan isojen seurojen toimintaa.

Tuosta Jokereiden ja liigan välisestä yhteistyöstä tai sen olemattomuudesta totean vain, että KKV on siinä asiassa antanut päätöksensä. Eli liigan sopimus, joka tuon yhteistyön kieltää on laiton. Mutta jos yhteistyöhön halukasta seuraa tai seuroja ei löydy niin sitten niitä ei löydy. Piste. Itse uskon, että tätä yhteistyötä tullaan vielä näkemään nähtyä enemmän, mutta aika näyttää. On huvittavaa, millä palolla tätäkin asiaa vastustetaan tällä palstalla. Ymmärrän tiettyyn pisteeseen asti kyllä kriittisen suhtautumisen, mutta silti. Ja vastustaa toki saa, mutta toivottavasti tuo vastustus myös säilyy silloin, kun suomalainen euroliiga joukkue on aikeissa tehdä yhteistyötä liigan kanssa. Se on vähän sama asia kuin se, että tulevina vuosina osa seuroista (Hifk, Tappara, Ilves) haluaa, että seurat saavat itse pitää playoff otteluidensa tuotot, kun rasitteena on iso halli ja sen kulut. Mutta jos halli olisi 60-luvun bunkkeri niin silloin asialla ei olisi niin suurta väliä.

Lähdet tuossa omassa talousajattelussasi siitä, että liigan nykyinen kiinnostavuus on jokin pysyvä ja saavutettu olotila. Täälläkin puhutaan ihan avoimesti liigan näivettymisestä sekä sen kilpailukyvyn heikentymisestä muihin Euroopan sarjoihin nähden. Lisäksi Suomi on poikkeuksellinen maa siinä, että meillä jääkiekko on valtakunnan ykköslaji. Mutta kuinka kauan? Itse ainakin näen, että pitkällä tähtäimellä veikkausliigalla on paljon paremmat eväät kehittyä taloudellisesti kuin mitä liigalla. Ja jos näin käy niin silloin tullaan käymään myös liigaseurojen kukkarolla, kun ihmiset/yritykset eivät siihen bisnekseen laita rahaa yhtä paljon kuin ennen. Eli kyllä isossa kuvassa kyse on isommista summista kuin parista sadasta tonnista, jonka kyllä itse koen senkin merkitykselliseksi summaksi.

 

[Tshekki77]

Mutta niin se vain menee, että mitä parempi liiga meillä on (urheilullisesti sekä taloudellisesti) niin sitä paremmat eväät suomalaisilla seuroilla on tuonne tulevaisuuden euroliigan on ponnistaa.

Pääsiäispupun tehtävä ei ole jakaa joululahjoja. Boris Johnsonin tehtävä ei ole huolehtia EU:n koronarokotteiden saatavuudesta. Ja vaikka se nyt kuinka hiertäisi, niin Liigan tehtävä ei ole huolehtia siitä, että jotkut Liiga joukkueet pysyisivät "eurojunassa" kiinni. Itse toki toivon, että useampi suomalainen seura onnistuu tuollaisessa pysymään kiinni, koska toivon että kannattamani kiekkoseura olisi yksi niistä, jotka euroliigaan lähtisi, jos sellainen ottaisi syntyäkseen. Siitä huolimatta ymmärrän itsekin, ettei se ole Liigan päänsärky, onnistuvatko jotkut seurat Suomessa pitämään itseään "eurojunassa" mukana.

Täälläkin puhutaan ihan avoimesti liigan näivettymisestä sekä sen kilpailukyvyn heikentymisestä muihin Euroopan sarjoihin nähden.

Se, että "täällä puhutaan", niin sehän nyt ei vielä tarkoita yhtään mitään. Sen lisäksi "täällä" on taipumusta myös paljon sellaiseen negailukilpailuun. Eli kun joku heittää jotain negatiivista, niin siihen joku toinen koittaa korottaa vielä lisää ja taas sitä seuraava siitä vähän enemmän ja niin edelleen. Usein sitten johtaa sellaiseen hysteriaan, että kun täällä lukee näitä juttuja, niin sitä usein ihmettelee, että puhutaanko täällä nyt ihan oikeasti asiaa vai onko kyse vain jostain keulimiskisasta.

Liiga ei ole näivettynyt. Liiga on mennyt huimasti esim. usein hehkutetuista 90-luvun ajoista, vaikka Liigaa silloin ajateltiin parhaimmillaan jopa maailman toiseksi kovimmaksi kilpailuksi. Neuvostoliiton romahtaminen varmasti pelasi omaa rooliaan tuossa ja kylmä fakta vaan on se, ettei jääkiekko lajina ollut globaalisti niin suosittu silloin, kuin se nyt on. Eli vaikka täällä on menty eteenpäin, niin muualla on päästy eteenpäin nopeammin ja sen takia syntyy harha näivettymisestä.

Esimerkkinä vaikka Saksa. Siellä on 80 miljoonaa asukasta siinä, missä Suomessa on vain 5 miljoonaa. Jos Saksan kokoisessa maassa (väkiluvultaan) kiekko alkaa kiinnostamaan, niin sen ei tarvi kauhean kummoisia askeleita ottaa eteenpäin, että menevät talouden puolelta Suomen ohi kiekossa. Kun talouden puolelta mennään ohi, niin on vain ajankysymys, kun pelaajavirta muuttuu sellaiseksi, kuin se nyt on. Siis verrattuna siihen kultaiseen 90-lukuun.

Ja jos toisen esimerkin ottaa, niin pelkästään Liigan mediasopimus kaiketi tuottaa 23 miljoonaa euroa vuosittain. Kun sen kääntää 90-luvun markkoihin, niin sillä vaihdon hetken vaihtokurssilla (1€ = n. 5,9 markkaa) tekisi 135,7 miljoonaa markkaa vuosittain. Siitä olisi riittänyt yli 10 miljoonaa markkaa jokaiselle Liiga seuralle vuosittain. Siitä voi sitten miettiä, että onko Liigan toimintaedellytykset tosiaan muka näivettyneet vai onko tilanne nyt vain se, että maailmalla laji on kasvanut siinä määrin hurjasti, että nykytilanteesta huolimatta pelaajavirta vie enemmän poispäin, kuin kultaisella 90-luvulla.

 

[Tshekki77]

Sen vuoksi en itse kannatta mitään sellaisia päätöksiä, jotka heikentäisivät nykyisten "isojen seurojen" taloudellisia tai urheilullisia toiminta edellytyksiä. Ristiinpelaaminen tai se, että liiga ei kykene kehittymään mielestäni heikentää nimenomaan isojen seurojen toimintaa.

Täs on vaan nyt se, että jos tätä sun väitettä katsottaisiin esim. matematiikan kannalta, niin tuo väitehän pitäisi pitää paikkaansa niin sanotusti kaikilla arvoilla. Ja jos mä esitän mallin, jossa "isot" pelaisivat nykyistä enemmän toisiaan vastaan, vaikka samalla pelaisivat ristiin myös jonkun toisen tasoryhmän kanssa, niin sinun väitteeltä katoaa pohja. Jos samalla esitän tulonjakomallin, jossa "isot" saisivat nykyistä enemmän rahaa, niin miten tähän sinun mielipiteeseen pitäisi siinä vaiheessa suhtautua? Faktana vai yksittäisen nimimerkin yksittäisenä mielipiteenä, jota ei ole jaksettu ihan loppuun asti pureskella (taaskaan)?

Eli mennään vaikka klassiseen 9+9 malliin. Siinä pelattaisiin toisen ryhmän joukkeita vastaan kaksi kertaa ja oman ryhmän joukkueita vastaan viidesti. Tekisi runkosarjaan (2x9 + 5x8) -> 58 peliä. "Isot", jotka oletettavasti onnistuisi tuohon ylempään tasoryhmään itsensä kampeamaan, pelaisi nykyään Liigan huonointa kuusikkoa vastaan 24 - 28 peliä, riippuen välisarjalohkoissa ja siitä, miten muut niiden joukkueet sijoittuvat, milläkin kaudella huonoinpaan kuusikkoon. Uudessa tilanteessa pelejä noita (+ kolmea uutta) seuraa vastaan tulisi vain 18 peliä. Vähennys on 6-10 peliä kaudessa. Tämän lisäksi "isot" seurat pelaa nykyään sitten kärkiyhdeksikköä vastaan, välisarjalohkoista riippuen 32-36 peliä. Uudessa tilanteessa 40. Eli 4-8 peliä enemmän kärkiyhdeksikön joukkeuiden kohtaamisia. Eli toistetaan, 6-10 peliä vähemmän heikkoja vastaan ja 4-8 peliä enemmän parempia vastaan. Pienentäisikö tämä lähtökohtaisesti "isojen" seurojen urheilullista tai taloudellista toimintaedellytyksiä?

Ja jos 58 peliä olisi se heikentävä kohta, niin sekin voitaisiin korjata sillä, että tuon mallin lisäksi tulisi nykyisen kaltaiset välisarjalohkot, joissa kolmen joukkueen lohkoissa pelattaisiin vielä kaksi peliä muita vastaan. Nämä ryhmät rakennettaisiin tietenkin tasoryhmien sisään. Eli "isot" saisivat vielä pari peliä lisää kärkiyhdeksikön joukkueita vastaan.

Sitten taas jos siitä rahanjaosta. En tiedä, miten esim. tv-rahat Liigassa tällä hetkellä jaetaan, mutta jos me nyt vaikka esimerkin omaisesti otetaan se medioissa esillä ollut lukema 23 miljoonaa ja jaetaan se tasan 15 joukkueelle, niin kaiketi yksittäisen joukkueen osuus olisi 1,53 miljoonaa. No jos me tuossa uudessa tilanteessa sitten jaettaisiin rahat vaikka siten, että ylimmän tasoryhmän yhdeksän joukkuetta saisi 1,6 miljoonaa kukin. Tuosta riittäisi sitten alemmalle yhdeksikölle jaettavaa 8,6 miljoonaa, joka tekisi 0,95 miljoonaa. Pienentäisikö tämä lähtökohtaisesti "isojen" seurojen urheilullista tai taloudellista toimintaedellytyksiä?

Toki sitten saattaa nousta kysymys, että miksi Liigan alin kuusikko suostuisi pienentämään omaa osuuttaan 1,53-0,95=0,57 miljoonalla. No normaalioloissa ei tietenkään tarvisi edes miettiä suostumista. Mutta jos näissä sarjamuutosten spekuloinneissa ainoana vaihtoehtona olisi monien haaveilema 12 joukkueen pääsarja, josta kolme pudotettaisiin nykyiseen Mestikseen, niin tuon kuusikon joukkueilla olisi jokaisella vaihtoehtona joko 50% mahdollisuus tippua nykyiseen Mestikseen tai mennä tällaisella esitetyllä uudistuksella eteenpäin. En tietenkään voi seurajohtajien puolesta puhua, mutta veikkaisin enemmistön valitsevan tulevaisuuden kannalta varmemman vaihtoehdon.

 

[Arde90]

Liiga ei ole näivettynyt. Liiga on mennyt huimasti esim. usein hehkutetuista 90-luvun ajoista, vaikka Liigaa silloin ajateltiin parhaimmillaan jopa maailman toiseksi kovimmaksi kilpailuksi. Neuvostoliiton romahtaminen varmasti pelasi omaa rooliaan tuossa ja kylmä fakta vaan on se, ettei jääkiekko lajina ollut globaalisti niin suosittu silloin, kuin se nyt on. Eli vaikka täällä on menty eteenpäin, niin muualla on päästy eteenpäin nopeammin ja sen takia syntyy harha näivettymisestä.



Esimerkkinä vaikka Saksa. Siellä on 80 miljoonaa asukasta siinä, missä Suomessa on vain 5 miljoonaa. Jos Saksan kokoisessa maassa (väkiluvultaan) kiekko alkaa kiinnostamaan, niin sen ei tarvi kauhean kummoisia askeleita ottaa eteenpäin, että menevät talouden puolelta Suomen ohi kiekossa. Kun talouden puolelta mennään ohi, niin on vain ajankysymys, kun pelaajavirta muuttuu sellaiseksi, kuin se nyt on. Siis verrattuna siihen kultaiseen 90-lukuun.



Ja jos toisen esimerkin ottaa, niin pelkästään Liigan mediasopimus kaiketi tuottaa 23 miljoonaa euroa vuosittain. Kun sen kääntää 90-luvun markkoihin, niin sillä vaihdon hetken vaihtokurssilla (1€ = n. 5,9 markkaa) tekisi 135,7 miljoonaa markkaa vuosittain. Siitä olisi riittänyt yli 10 miljoonaa markkaa jokaiselle Liiga seuralle vuosittain. Siitä voi sitten miettiä, että onko Liigan toimintaedellytykset tosiaan muka näivettyneet vai onko tilanne nyt vain se, että maailmalla laji on kasvanut siinä määrin hurjasti, että nykytilanteesta huolimatta pelaajavirta vie enemmän poispäin, kuin kultaisella 90-luvulla.

Se on ihan itsestään selvää, että 90-luvusta ollaan tultu Suomessakin eteenpäin. Eikä ole realismia haikailla sitä, että Suomessa pelattaisiin enää tänä päivänä maailman toiseksi kovinta sarjaa, jos se edes maailman toiseksi kovin oli edes silloin. No tuo on makuasia, mutta se ei olekaan se pointti. Pointti on se, että liigan yleisömäärät eivät ole kovin kummoisesti kehittyneet oikeastaan 20 vuoteen. Toinen silmiinpistävä asia joukkueiden pelaajabudjetit. Koko 2010-luku poljettiin näidenkin osalta paikallaan. TV-rahojen osalta sentään kehitys on ollut hyvää kokoajan. Tähän osaltaan vaikuttaa se, että tekniikka on kehittynyt + se että Suomessa verrattain myöhään kiekko siirtyi maksu-tv:n puolelle. Viimeisin Telian sopimus on liigalla lottovoitto, kun huomioidaan mitkä tappiot Sanomalle liigasta koitui. Toivottavasti tämän osalta kehitys jatkuisi hyvänä myös tulevaisuudessa, mutta mikään itsestäänselvä asia se ei tule olemaan. Tiedän, että tuo tv-raha asia on sinun lempilapsi, kun joka käänteessä sitä joka käänteessä tuot esiin jopa markkojen voimalla. Mutta se on vain yksi pala tässä kokonaisuudessa. Seurojen kannalta on huomattavasti tärkeämpää saada ihmisiä halliin kuin jäämään kotisohville katsomaan pelejä. Jos kerran olet sitä mieltä, että liigassa kaikki on kunnossa niin kerro missä se kehitys mm. noiden yleisömäärien tai pelaajabudjettien osalta? Veikkaan, että sivuutat tämän kokonaan ja vastauksena tulee, mutta kun tv-raha sitä ja tätä. Se on edelleenkin vain yksi osa tässä kokonaisuudessa.



Se kehitys, mitä liigaseurojen taloudessa on tapahtunut perustuu isosti siihen, että useat seurat saavat tuloja myös ydinbisneksensä tukitoimista kuten ravintoloista. Riippumatta siitä missä tilanteessa ollaan niin on hyvä, että seuroilla on muitakin bisneksiä kuin vain jääkiekko. Mutta se kertoo myös osaltaan siitä, että tässä pääbisneksessä ollaan saavutettu tietty piste. Eli kasvua ja kehitystä on helpompi hakea pääbisneksen ulkopuolelta. Tämä osittain siksi, että nykyinen liiga ei kehity.



Saksa, Ruotsi tai Sveitsi ovat yksinkertaisesti isompia maita ja talouksia kuin Suomi. Enkä minäkään usko, että kun nyt Saksassa kiekko on saanut jalansijaa, että pystyisimme heitä tavoittamaan taloudellisesti. Mutta uskallatko vielä 10 vuoden päästäkin unelmoida euroliigasta, jos meillä kehitys on samanlaista kuin mitä se on ollut viimeiset 10 vuotta?

Täs on vaan nyt se, että jos tätä sun väitettä katsottaisiin esim. matematiikan kannalta, niin tuo väitehän pitäisi pitää paikkaansa niin sanotusti kaikilla arvoilla. Ja jos mä esitän mallin, jossa "isot" pelaisivat nykyistä enemmän toisiaan vastaan, vaikka samalla pelaisivat ristiin myös jonkun toisen tasoryhmän kanssa, niin sinun väitteeltä katoaa pohja. Jos samalla esitän tulonjakomallin, jossa "isot" saisivat nykyistä enemmän rahaa, niin miten tähän sinun mielipiteeseen pitäisi siinä vaiheessa suhtautua? Faktana vai yksittäisen nimimerkin yksittäisenä mielipiteenä, jota ei ole jaksettu ihan loppuun asti pureskella (taaskaan)?



Eli mennään vaikka klassiseen 9+9 malliin. Siinä pelattaisiin toisen ryhmän joukkeita vastaan kaksi kertaa ja oman ryhmän joukkueita vastaan viidesti. Tekisi runkosarjaan (2x9 + 5x8) -> 58 peliä. "Isot", jotka oletettavasti onnistuisi tuohon ylempään tasoryhmään itsensä kampeamaan, pelaisi nykyään Liigan huonointa kuusikkoa vastaan 24 - 28 peliä, riippuen välisarjalohkoissa ja siitä, miten muut niiden joukkueet sijoittuvat, milläkin kaudella huonoinpaan kuusikkoon. Uudessa tilanteessa pelejä noita (+ kolmea uutta) seuraa vastaan tulisi vain 18 peliä. Vähennys on 6-10 peliä kaudessa. Tämän lisäksi "isot" seurat pelaa nykyään sitten kärkiyhdeksikköä vastaan, välisarjalohkoista riippuen 32-36 peliä. Uudessa tilanteessa 40. Eli 4-8 peliä enemmän kärkiyhdeksikön joukkeuiden kohtaamisia. Eli toistetaan, 6-10 peliä vähemmän heikkoja vastaan ja 4-8 peliä enemmän parempia vastaan. Pienentäisikö tämä lähtökohtaisesti "isojen" seurojen urheilullista tai taloudellista toimintaedellytyksiä?



Ja jos 58 peliä olisi se heikentävä kohta, niin sekin voitaisiin korjata sillä, että tuon mallin lisäksi tulisi nykyisen kaltaiset välisarjalohkot, joissa kolmen joukkueen lohkoissa pelattaisiin vielä kaksi peliä muita vastaan. Nämä ryhmät rakennettaisiin tietenkin tasoryhmien sisään. Eli "isot" saisivat vielä pari peliä lisää kärkiyhdeksikön joukkueita vastaan.



Sitten taas jos siitä rahanjaosta. En tiedä, miten esim. tv-rahat Liigassa tällä hetkellä jaetaan, mutta jos me nyt vaikka esimerkin omaisesti otetaan se medioissa esillä ollut lukema 23 miljoonaa ja jaetaan se tasan 15 joukkueelle, niin kaiketi yksittäisen joukkueen osuus olisi 1,53 miljoonaa. No jos me tuossa uudessa tilanteessa sitten jaettaisiin rahat vaikka siten, että ylimmän tasoryhmän yhdeksän joukkuetta saisi 1,6 miljoonaa kukin. Tuosta riittäisi sitten alemmalle yhdeksikölle jaettavaa 8,6 miljoonaa, joka tekisi 0,95 miljoonaa. Pienentäisikö tämä lähtökohtaisesti "isojen" seurojen urheilullista tai taloudellista toimintaedellytyksiä?



Toki sitten saattaa nousta kysymys, että miksi Liigan alin kuusikko suostuisi pienentämään omaa osuuttaan 1,53-0,95=0,57 miljoonalla. No normaalioloissa ei tietenkään tarvisi edes miettiä suostumista. Mutta jos näissä sarjamuutosten spekuloinneissa ainoana vaihtoehtona olisi monien haaveilema 12 joukkueen pääsarja, josta kolme pudotettaisiin nykyiseen Mestikseen, niin tuon kuusikon joukkueilla olisi jokaisella vaihtoehtona joko 50% mahdollisuus tippua nykyiseen Mestikseen tai mennä tällaisella esitetyllä uudistuksella eteenpäin. En tietenkään voi seurajohtajien puolesta puhua, mutta veikkaisin enemmistön valitsevan tulevaisuuden kannalta varmemman vaihtoehdon.

Jos ihan lyhyesti tuosta mallista pari asiaa. Ensinnäkin nuo ristipelit eivät kiinnostaisi senkään vertaa, kun nykyiset pelit sijoilla 10-15 olevia joukkueita vastaan. Eli silloin se kasvu perustuisi täysin sen varaan, että ylemmän yhdeksikön keskinäiset pelit toisivat kompensaation noille ristipeleille + taloudellisen kasvun muutoinkin. Ei kuulosta lupaavalta. Playoffit sivuutit kokonaan ja hyvä niin, koska siellä ongelmia tulisi vielä lisää. 9 joukkueen pääsarja on yksinkertaisesti liian pieni.



Tuolla mallilla olisi ehkä mahdollista saada synnytettyä elinvoimaisempi toinen sarjataso, mutta jälleen kerran isojen seurojen kustannuksella. Mun mielestä on ihan järisyttävä ristiriita, että unelmoit euroliigasta, mutta samaan aikaan ehdotat sarjajärjestelmää, jossa laajeneminen tapahtuisi isojen kustannuksella. Kaikkia et voi miellyttää, mutta luulisi, ettei tämä sinullekaan mikään ihanne kompromissi ole. Liigan osakassopimus estää kaikki muutokset tehokkaasti, joten mitään muutoksia ei päästä tekemään. Eli ei tehdä mitään, katsellaan vain sivusta. Tämä varmaan sopii sinullekin, kun mitään näivettymistä ei ole mielestäsi havaittavissa.

 

[Tshekki77]

Jos ihan lyhyesti tuosta mallista pari asiaa. Ensinnäkin nuo ristipelit eivät kiinnostaisi senkään vertaa, kun nykyiset pelit sijoilla 10-15 olevia joukkueita vastaan. Eli silloin se kasvu perustuisi täysin sen varaan, että ylemmän yhdeksikön keskinäiset pelit toisivat kompensaation noille ristipeleille + taloudellisen kasvun muutoinkin.

Eli nyt kun @Arde90 sanoo näin, niin kaikkien pitäisi vaan nyt uskoa, että näin on? No jos pitäisi uskoa, niin kerro mulle nyt sitten, että miksi esim. Ässät - Lukko peli kiinnostaisi tuossa uudessa tilanteessa vähemmän, kuin nykyään? Varsinkin, jos rakenteellisista syistä niitä pelejä tulisi nykyisen kuuden sijaan vain kaksi runkosarjassa. Ne kiekkokuluttajat vaan siellä Satakunnassa pohtii, et ku @Arde90 niin jatkoajassa sanoi, niin ei meitä kait voi kiinnostaa? Veikkaanpa vaan, että kyllä ne pelit kiinnostaisi ja jos yksittäinen jatkoajan nimimerkki jättäisi tulematta, niin ei näy lipputuloissa tai tunnelmassa.

Samoiten, miksi uudessa tilanteessa esim. Jyp-Kalpa ottelupari ei kiinnostaisi? Ilmeisesti myös esim. TuTon ja TPS:n mahdolliset kohtaamiset pelattaisiin tyhjille katsomoille? Espoossa on Liigan mittapuihin nähden suht iso halli, mutta edes HIFK ei ilmeisesti vetäisi sitä täyteen espoolaisia, jos tulisi Kiekko-Espoon vieraaksi? Ja kaikki tämä vain, koska yksi nimimerkki on tätä mieltä jatkoajassa?

Ja jos sä perustat tämän näkemyksesi jotenkin nyky tilanteeseen, jossa Liigan ja Mestiksen kiinnostavuudessa on mittavia eroja, niin taas menee metsään ja lujaa. Tuossa ehdotetussa rakenteessa se Liigan alempi tasoryhmä ei ole Mestis. Se ei olisi edes lähellä sitä. Se koostuisi kuudesta nyky Liiga seurasta ja kolmesta mahdollisesti kiinnostavimmasta Mestis seurasta. Kyllä ne lähtökohdat houkutella asiakkaita olisi aivan eri tasolla, kuin nyky Mestiksellä. Eikä vähiten senkään takia, että siinä tosiaan pelattaisiin säännöllisesti myös ristiin niitä valtakunnan kovimpia kiekkoseuroja vastaan. Sekään ei varmaan haittaisi, että kun kyseessä Liigan sisällä oleva rakenne, niin silloin oltaisiin myös helpommin saman tv-sopimuksen alla.

Laajemmin katsottuna, jos meillä Suomessa on ongelma, että pelaajia ei riitä 15 joukkueelle, samalla sarjatasolla, niin vastauksen ei pitäisi olla se, että tapetaan kiekkotyöpaikkoja kolmen joukkueen edestä. Jos ongelma on aidosti olemassa, niin sitten mielummin pyritään siihen, että tämä pelaajamassa jaettaisiin Liigan sisällä kahteen tasoryhmään ja kun rahanjakoaki muutettaisiin nimenomaan tukemaan tätä rakennetta (pitäen kuitenkin alemman tasoryhmän elinvoimaisena), niin silloin voitaisiin saada sekä tilanne, jossa kärki kiekkotyöpaikkojen määrä vähenisi, mutta kiekkotyöpaikkojen kokonaismäärä kasvaisi. Ja sillä rahanjaolla voidaan tarvittaessa tehdä myös varmistaa se, että "isot" seurat eivät "kärsisi" tästä.

Ja jos vielä siitä hypoteettisesta euroliigasta, niin luulisi Liigalla olevan helpompi korvata lähtijät (sanotaan nyt vaikka neljä) nimenomaan 9+9 mallilla, kun alemmasta tasoryhmästä nostettaisiin neljä sellaista seuraa ylempään tasoryhmään, jotka ovat jo säännöllisesti pelanneet myös noita ylemmän tasoryhmän joukkueita vastaan (ja tietävät jo vaatimustason) ja sitten Mestiksestä tai sitä vastaavasta otettaisiin neljä seuraa tuohon alempaan tasoryhmään kasvamaan vakinaisiksi Liiga joukkueiksi. Jos oltaisiin sitten 12 joukkueen Liigassa, niin neljän lähtö tekisi siitä 8 joukkueen Liigan ja siinä vaiheessa Mestiksestä pitäisi suoraan kärkitasolle nostaa neljä seuraa sen sijaan, että saisivat rauhallisemmin kasvattaa juttuaan mahdollisessa Liigan alemmassa tasoryhmässä.

 

[Glove]

Etsin netistä SHL:n pelaajabudjetteja. Löysinkin, mutta viisi vuotta vanhoja. Lienee budjetit siitä nousseet. No, joka tapauksessa viimeisenä listassa oli Karlsrona 27 000 000 kruunua, eli noin 2,65 miljoonaa euroa. Tuolla summalla olisi tällä kaudella Liigassa neljäntenä. SHL:n kolmanneksi viimeinen pesi jo Liigajoukkueet 3,3 miljoonan budjetillaan.

Jotain pitäisi liigajoukkueiden tehdä rahavirtojen kasvattamiseksi ja kilpailukyvyn takaamiseksi. Onko ottelutapahtumista (kunhan palataan normaaliin) tienattavissa mahdollisesti vielä enemmän vai pitääkö vain alkaa tekemään sivubisnestä enemmän?

 

[Puliveivaamo]

Lisää bisneksiä seuroille, en usko että ottelutahtumalla saadaan paljoakaan enempää rahaa kassaan. Hinnat on jo tapissa ja talousalueilla liian vähän ihmisiä. Koska tavoitteena on saada useita miljoonia korkeammalla pelaajabudjetit, makkaran ja kaljan myynnillä se ei onnistu.

 

[chauron]

Etsin netistä SHL:n pelaajabudjetteja. Löysinkin, mutta viisi vuotta vanhoja. Lienee budjetit siitä nousseet. No, joka tapauksessa viimeisenä listassa oli Karlsrona 27 000 000 kruunua, eli noin 2,65 miljoonaa euroa. Tuolla summalla olisi tällä kaudella Liigassa neljäntenä. SHL:n kolmanneksi viimeinen pesi jo Liigajoukkueet 3,3 miljoonan budjetillaan.

Jotain pitäisi liigajoukkueiden tehdä rahavirtojen kasvattamiseksi ja kilpailukyvyn takaamiseksi. Onko ottelutapahtumista (kunhan palataan normaaliin) tienattavissa mahdollisesti vielä enemmän vai pitääkö vain alkaa tekemään sivubisnestä enemmän?

Sanoisin mutuna että Ruotsissa on paljon suurempi talous ja tuplasti asukasluku, siksi yks yhteen vertaaminen ei ole mielekästä. Mut kyllä tuo osaltaan kertoo aika paljon, onhan nuo ihan eri tasolla.

Yks juttu minkä on kans huomannut että nykyään Liigaan tullaan ECHL-tasolta suorittamaan oikein hyvin.

 

[Oskar]

Mites noilla noin isoja budjetteja kaikilla on, kun muistaakseni palkkakunkut eivät ole mitään miljonäärejä siellä SHL:ssä ja jopa liigassa voi tienata enemmän? Pohjapalkat huomattavasti isommat?

 

[Glove]

Mites noilla noin isoja budjetteja kaikilla on, kun muistaakseni palkkakunkut eivät ole mitään miljonäärejä siellä SHL:ssä ja jopa liigassa voi tienata enemmän? Pohjapalkat huomattavasti isommat?

Tuolta voi katsoa mitä agenttitoimisto infoaa pelaajille Euroopan sarjojen palkoista.

Projected Player Salaries 2020 – 2021 – 2112HockeyAgency.com

 

[theZ]

Mites noilla noin isoja budjetteja kaikilla on, kun muistaakseni palkkakunkut eivät ole mitään miljonäärejä siellä SHL:ssä ja jopa liigassa voi tienata enemmän? Pohjapalkat huomattavasti isommat?

Kärkipelaajat tienaavat selvästi Liigaa enemmän. Erilaisista rahastointimahdollisuuksista johtuen julki tulevat luvut vaan näyttävät pieniltä. Tai oletan että viittaat noihin palkkalistoihin mitä esim. Aftonbladetin yms. sivuilla on joskus ollut.

 

[Oskar]

Kärkipelaajat tienaavat selvästi Liigaa enemmän. Erilaisista rahastointimahdollisuuksista johtuen julki tulevat luvut vaan näyttävät pieniltä. Tai oletan että viittaat noihin palkkalistoihin mitä esim. Aftonbladetin yms. sivuilla on joskus ollut.

Juu niin viittaan. Muistaakseni on ollut euroissa kyse about 200 000e - 300 000e parhaimpien kohdalla ja ne eivät eroa juurikaan liigan vastaaviin.

 

[VeeJiiJii]

HockeyAllsvenskan on tänä päivänä Liigaan verrannollinen sarja. Sarja on täynnä huippuorganisaatioita, joista valtaosa taistelee vuosittain sarjanoususta (takaisin) SHL:ään. Vetovoimaa on pelaajamarkkinoilla Teemu Erosen tasoisiin vahvistuksiin. Eronen pelasi viime kaudella vielä KHL:ssä ja edusti Suomea EHT-tasolla. Vastaavasti Liigaan on siirtynyt enemmän Allsvenskanissa kuin SHL:ssä menestyneitä pelaajia. Liiga on toiminut myös Allsvenskan-pelaajien ponnahduslautana SHL:ään. Mestiksen kärkipelaajien taso taas hädin tuskin riittää Allsvenskaniin. Allsvenskan on myös menestynyt kasvattajasarja, sillä esim. David Pastrnak ja Oliver Ekman-Larsson nousivat NHL:ään ilman SHL-välisteppiä.

Leijonista tuttu puolustaja valitsi Ruotsin kakkosliigan, koska taistelu sarjapaikasta kiehtoi – Teemu Eronen toivoisi sarjat auki myös Suomeen: "Lisää urheilullisuutta"

Teemu Eronen kertoo Unelmia ja kiekkohommia -audiosarjan tuoreimmassa jaksossa, kuinka päätyi HockeyAllsvenskaniin, koska halusi kokea taistelun sarjanoususta.

yle.fi

 

[Barnes]

isäksi Suomi on poikkeuksellinen maa siinä, että meillä jääkiekko on valtakunnan ykköslaji. Mutta kuinka kauan? Itse ainakin näen, että pitkällä tähtäimellä veikkausliigalla on paljon paremmat eväät kehittyä taloudellisesti kuin mitä liigalla. Ja jos näin käy niin silloin tullaan käymään myös liigaseurojen kukkarolla, kun ihmiset/yritykset eivät siihen bisnekseen laita rahaa yhtä paljon kuin ennen.

Minä en usko tähän. Suomalainen jalkapallon kuluttaja suuntaa rahansa paljon mielummin Englannin tai Espanjan liigaseuroihin. Veikkausliigan näkyvyys on aivan retuperällä ja olosuhteet ovat ihan jo ilmaston takia varsin rajalliset. Huuhkajilla on toki nyt buumi päällä, mutta sen säilyminen ei ole mitenkään taattua eikä varsinkaan ole taattua, että se erityisesti Veikkausliigaa hyödyttäisi.

Jääkiekon SM-Liigan iso ongelma onkin se, ettei kunnon kilpailua ole näköpiirissä.

 

[Rattlehead]

Iltalehden artikkeli kilpailevien sarjojen maksukyvystä sopinee tähän ketjuun. Se oli tiedossa, että KHL, DEL, SHL ja Sveitsin liiga menevät heittämällä ohi palkoissa kotimaisesta Liigasta, mutta se tuli vähän puskista, että Tsekki on tullut rinnalle. En ole maan verotukseen hirveästi perehtynyt, mutta oletettavasti reilusti kevyempää kuin täällä.

Näin paljon huippukiekkoilijoille maksetaan: SM-liigassa kehno taso, Saksakin mennyt ohi – ”Lisäksi mahdollisuus hyvään työttömyyskorvaukseen”

SM-liigajoukkueet pystyvät maksamaan vasta noin kuudenneksi parasta palkkaa Euroopan kiekkoliigojen joukossa, arvioivat asiantuntijat.

www.iltalehti.fi

 

[Glove]

Iltalehden artikkeli kilpailevien sarjojen maksukyvystä sopinee tähän ketjuun. Se oli tiedossa, että KHL, DEL, SHL ja Sveitsin liiga menevät heittämällä ohi palkoissa kotimaisesta Liigasta, mutta se tuli vähän puskista, että Tsekki on tullut rinnalle. En ole maan verotukseen hirveästi perehtynyt, mutta oletettavasti reilusti kevyempää kuin täällä.

Näin paljon huippukiekkoilijoille maksetaan: SM-liigassa kehno taso, Saksakin mennyt ohi – ”Lisäksi mahdollisuus hyvään työttömyyskorvaukseen”

SM-liigajoukkueet pystyvät maksamaan vasta noin kuudenneksi parasta palkkaa Euroopan kiekkoliigojen joukossa, arvioivat asiantuntijat.

www.iltalehti.fi

Lisäksi vielä Itävallan kärkiseurat tulevat tiukasti kantapäille. Ei ihme, ettei parhaassa iässä olevia huippupelaajia juuri Liigassa ole.

Kun vielä huomioidaan Liigan pelaajabudjettien kehitys. Esimerkiksi Kärpillä budjetti on ollut viimeiset yhdeksän kautta kolme miljoonaa euroa. Pelkästään inflaatio huomiooden, sen olisi pitänyt olla tällä kaudella lähemmäs 3,2 miljoonaa ja jos kilpailukykyä haluaiasi parantaa, niin vielä enemmän. Ok, korona ja silleen. Mielenkiinnolla odotan, että ensi kauden budjetteja aletaan kertomaan, onko ne koronatappioiden vuoksi laskeneet vielä entisestään.

 

[Nadchal]

Hyvä huomio tuo pelaajabudjettien paikallaan junnaaminen, samaa olen itsekkin miettinyt. Tuon voisi kääntää siten kun samassa ajassa TV-raha on lähes tuplaantunut, ulkomuistista 800k€ -> 1400€, niin yleisö ja -yhteistyökumppani tulot ovat siis laskeneet. Ymmärtääkseeni yleisömäärät pysyneet suunnilleen samalla tasolla (Jokereiden poistuminen huomioiden) niin yksittäisestä katsojasta saatu tulo siis laskenut.

Tietenkin muutkin kulut varmasti nousseet kuin pelaajakulut mutta tuskin TV-rahan nousu mennyt pelkästään muihin kuluihin.

 

[Wiljami]

Iltalehden artikkeli kilpailevien sarjojen maksukyvystä sopinee tähän ketjuun. Se oli tiedossa, että KHL, DEL, SHL ja Sveitsin liiga menevät heittämällä ohi palkoissa kotimaisesta Liigasta, mutta se tuli vähän puskista, että Tsekki on tullut rinnalle. En ole maan verotukseen hirveästi perehtynyt, mutta oletettavasti reilusti kevyempää kuin täällä.
...

Boldattuun ehkä tyhmänä kysymyksenä, mutta eikö kiekkoilijoiden ansiot ilmoitettu nettotuloina jo ihan vertailtavuuden vuoksi? Vai koskiko tuo käytäntö ainoastaan artistisopparillisia ulkkareita?

 

[Sisäliitin]

Kun tota SHL:n finaalia hetken katselin niin kolmannessa erässä tuli kolme sellaista taklausta joista suomessa oltaisiin lähdetty päädystä ulos mutta ruotsissa ei tullut edes kakkosta.

Kasvatetaanko täällä oikeasti nuoriakaan pelaajia enää kauan mihinkään. Suomen junnut heittelee säbärannareita ja pelaa pumpulissa jossa jokaisesta hipaisusta huudetaan pääniittiä ja sataa peliä kakkua.

 

[TurosHeavyMetal]

Satuin eksymään Cmorelta katsomaan tätä shl liigan finaalin 5.pelin uusintaa. On sitten vähän helvetin paljon parempaa peliä mitä täällä nyhjättiin!! Kovia puhtaita taklauksia(joista täällä olisi lentänyt ulos) ja vauhdikasta peliä. En olisi uskonut, että Ruotsin liiga ajaa kovuudessa ja tahdossakin näin pahasti meidän ohi. Taitoa siellä nyt aina on ollut.

Liiga hei, pitäiskö katsoa peiliin miksi se teidän tuote ei kiinnosta enään ketään?!

 

[Oskar]

Ristiriitainen fiilis, kun Suomesta kuitenkin tulee hyvällä tahdilla pelaajia maailmalle. Mitä väliä, jos joku ikäloppu kanukki menee johonkin Itävaltaan tekemään millin tiliä, kun maailman kärkeä kasvatetaan täällä?