Arsi Haakana
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lahen Pelicans
Aika moni kotimaahan palannut pelaajakin on sanonut, että tuomaritoiminta on suhteessa hyvää täällä verrattaen ulkomaille.Suomalaiset tuomarit ovat kansainvälisissä peleissä yleensä keskivertoja tuomareita parempia. Esimerkiksi eiliseen CHL:n finaaliin oli valikoitunut suomalaiset tuomarit ja vetivät nähdäkseni hyvin kyseisen loppuottelun. Jos tuomarit Suomessa olisi kilpailukyvyttömiä, kaiketi CHL:n loppuottelun olisi viheltänyt ennemmin saksalainen tai tsekkiläinen tuomaripari. Tässä mielessä en nyt ihan osta väitettä, että suomalaisten tuomareiden taso olisi liian heikko.
Suurempi ongelma on se, että toimintaympäristö tuomaritoiminnalle on vaikea. Liigalla on ollut valtavia vaikeuksia luoda kunnollista linjaa esimerkiksi tappeluihin tai koviin sääntöjen rajamailla oleviin taklauksiin. Useamman vuoden ajan IIHF:n säännöstön kohta taklattavan pelaajan vastuusta päähän kohdistuvissa taklauksissa oli käytännössä kuollut kirjain Liigan tuomaroinnissa ja kurinpidossa, mutta nyt kun sitä on alettu taas jossain määrin ottaa huomioon, kipuillaan kovasti.
Tuo toimintaympäristö tuomaristolle on erittäin keskeinen pointti, mutta hiukan toisesta perspektiivistä katsottuna ja se on hyvinkin negatiivinen asia.
Rönnillä on vuosien ajan ollut tietyt suosikkinsa liigadumarien ringissä, joiden toimintaa katsotaan paikkapaikoin läpi sormien ja joilla on playoffpaikat sinetöity ennen kuin niitä varten tarvitsee näyttöjä antaa.
Tämä kyseinen tapa on yksi suurimpia jarruja kollektiiviselle kehitykselle, kun toimintaympäristö ei vaikuta kauhean palkitsevalta ja motivoivalta.
Heti kun Jyri Rönn jättää joskus tehtävänsä niin voin ruveta odottelemaan seuraavaa kehitysaaltoa.