Liigajoukkueiden voimasuhteet kaudella 2019–2020

  • 1 096 351
  • 4 093

fakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL/Liiga/KHL
15. Sport (3-3-11)

Tärkein pelaaja: Roope Talaja Yllättäjä: Juho Liuksiala Nukkuja: Toni Kallela

Sarjataulukon hännille laskeutunutta vaasalaisarmeijaa kohtaan oli jokseenkin jopa isot odotukset alkaneelle kaudelle. Todellisuus tuli vastaan ja tämän hetkinen tulos on aivan oikeutettu. Edellisen kauden suurin ongelma puolustus- ja maalivahtipelaaminen ei korjaantunut, vaan siitä jatkettiin mihin jäätiinkin. Jotain muutoksia on ehditty kuitenkin jo tekemään: Mika Järvinen sai lähteä ja Niko Hovinen otettiin sisään. Myös Vaasassa pari kautta sitten tykkikauden pelannut Ari Gröndahl kotiutettiin takaisin Kuopiosta. Sport on päästänyt nyt 3,71 maalia ottelua kohden, mutta viimeisissä kolmessa ottelussa vain 8 maalia, joista yksi tehtiin tyhjiin. Paranemaan päin siis näyttäisi menevän, mutta siitä huolimatta kahdeksan ottelun tappioputki tuottaa päävalmentaja Pajuluomalle unettomia öitä. Ei yllättäisi, mikäli hänestä tulisi kauden kolmas potkut saanut päävalmentaja.

Sport oli viime kaudella tulivoimainen, mutta alkaneella kaudella ruuti on ollut suhteellisen kuivaa. 2,24 tehtyä maalia ottelua kohden ei toimi, mikäli päästetään lähimmäs neljää maalia ottelua kohden. Mietin ennakkoarvioissa sitä, ketkä pelaajat mahdollisesti olivat ylisuorittaneet. Katseet kääntyvät nyt ensiksi Toni Kallelaan, joka teki viime kaudella 42 pistettä 53 ottelussa. Alkaneen kauden saldo: 16 peliä 1 maali ei varmasti ole sitä mitä odotettiin. Ei myöskään riitä, että joukkueen ykkösnimet kuten Antti Kalapudas ja Antti Erkinjuntti tekevät vain joka toisessa pelissä pisteen. Roope Talaja sen sijaan jatkaa vahvoja otteitaan, eikä hyökkäyspäähän hankittujen ulkomaalaisvahvistusten Chris DeSousan tai Steven Seigon startti nyt mistään huonoimmastakaan päästä ole ollut. Hyökkäävämmän roolin perässä Vaasaan lähteneellä Aaro Vidgrenilla saattaa viimeistään nyt olla ikävä takaisin Raumalle.

Sportille on hankala ennustaa muutosta paljoakaan parempaan. Alivoima sakkaa, puolustus nukahtelee, maalivahdit eivät saa ajoittain mitään kiinni, eikä tehottomalla hyökkäyksellä pysty korjaamaan näitä ongelmia. Puheet Sportin pudotuspelipaikasta voidaan mielestäni siis unohtaa.




14. TPS (3-4-12)

Tärkein pelaaja: Rasmus Tirronen Yllättäjä: Henrik Larsson Nukkuja: Tony Sund

Alkukauden surkuhupaisin tapaus. Jonne Virtasen potkut harjoituskaudella oli kuin olikin vasta alkupalaa siitä, millaiseksi puheenaiheeksi TPS on itsensä kyennyt nostamaan. Pelimatkaoluet ja nuuskaringit muistuttavat lähinnä omia A-junioriaikojani, mutta TPS onnistui heti kättelyssä tekemään näistäkin arkipäivää 2020-luvun Liigassa. Unohtamatta Twitter-tilin takana hääräävää kesätyöläistä tai mediatiimin ideasirkusta. Ainoat puhtaat paperit voidaan myöntää turkulaisille faneille, jotka saivat näille karnevaaleille lopun. Ei sillä, että olisivat seurajohdon kirjekehotuksilla menneet hallille, vaan olivat menemättä. Urheilutoimenjohtaja Niittymäki lähti ja lopulta päävalmentaja Kaskinen häädettiin.

Uutta lukua aletaan kirjoittaa JYP:ssä tutuksi tulleen Marko Virtasen voimin. TPS on mielestäni edelleen rakenteeltaan vähintäänkin keskitason joukkue, mutta neljän voiton takamatka ja pohjaton pelisysteemi eivät ole uudelle päävalmentajalle mikään herkullisin tilanne. Vielä kun kopissa operoi kahden joukkueen verran alisuorittavia pelaajia pitää olla Virtasen osalta taustatyöt hyvin tehtynä. Rasmus Tirronen on kantanut ajoittain turkulaisia torjunnoillaan, mutta he ovat silti päästäneet 3,32 maalia ottelua kohden, joten veneen isointa reikää eli puolustusta on aivan ensiksi syytä alkaa paikata. Virtanen toki tähän heti lehdistötilaisuudessa tarttuikin ja sano laittavansa puolustustaktiikan ensitöikseen aivan uusiksi.

Jonkin sortin alkukauden onnistujina voidaan pitää TPS:n kahta ruotsalaishankintaa: Henrik Larssonia ja Anton Holmia. Heistä Larsson on joukkueen paras pistemies ja Holm paras maalintekijä. Alemmissa ketjuissa operoivat Nurmi, Karvonen ja Pajuniemi ovat etenkin viime peleissä olleet joukkueen parhaimmistoa. Joukkueen kapteeni ja kasvot Lauri Korpikoski on taas vaihteeksi loukkaantuneena. Ilari Filppulan kannattaisi varmaan enää pelata vain ylivoimaminuutteja. NHL:sta takaisin tullut Tony Sund ei ole missään nimessä ollut viime kauden veroinen. Mitä alkukaudella hyvin esiintynyt Topi Nättinen on mieltä uudesta valmentajastaan?

Jos jollekin niin TPS:lle maajoukkuetauko ja uusi päävalmentaja tekevät varmasti hyvää.




13. KalPa (3-6-9)

Tärkein pelaaja: Miikka Pitkänen Yllättäjä: Aleksi Klemetti Nukkuja: Janne Keränen

Alkaneen kauden kolmas syvissä vesissä uiskenteleva joukkue. Keltanokkavalmentajan komennossa lähteneen joukkueen suurimmat ongelmat ovat heikossa hyökkäyspelissä ja huonossa viimeistelytaidossa. 1,94 tehtyä maalia ottelua kohden ja 11,11% tehokas ylivoima vahvistaa tämän näköhavainnon. Ison profiilin hankinta Janne Keränen on onnistunut vain kertaalleen maalinteossa ja on tällä tahdilla jäämässä alle kymmenen maalin kauteen ensimmäistä kertaa viimeiseen kymmeneen vuoteen. Syyttävällä sormella voidaan osoittaa myös runsasta ylivoima-aikaa nauttivan Mikko Nuutista kohtaan, joka on myöskin vain kertaalleen onnistunut tekemään maalin. Uudet hankinnat Miikka Pitkänen ja Matti Järvinen kyllä luovat paikkoja, mutta vierellä olevat kaverit onnistuvat aivan liian pienellä prosentilla.

Myöskään Eero Kilpeläinen ei enää kykene yksin voittamaan pelejä ohuen puolustuksen takana. Ryan Wilson ei ole ollut niin hyvä kuin aikaisemmin. Ari Gröndahl lähetettiin takaisin Vaasaan ja tilalle nostettiin Mestiksessä aivan liian pelihidas Otto Huttunen. Jussi Timonen ei mahdu pelaavan kuusikkoon, vaan nuoret Nousiainen ja Riekkinen saavat kartuttaa nopeimmilla jaloillaan liigakokemusta. Puolustus huutaa edelleen yhtä tai kahta hankintaa. 1,94 tehtyä maalia ja 3 päästettyä maalia per peli on voittavaan jääkiekkoon toimimaton yhtälö.

KalPa on vaikuttanut materiaaliltaan aivan liian riittämättömältä muihin joukkueisiin verrattuna. Alkukauden arvioni kymppisijasta on pyyhittävä, sillä muut joukkueet ovat osoittautuneet niin materiaaliltaan kuin peliltään selvästi vahvemmiksi. Ikäväksi kaudeksi kulminoituu kuopiolaisten juhlakausi.




12. Ässät (7-2-10)

Tärkein pelaaja:
Sami Aittokallio Yllättäjä: Roni Hirvonen Nukkuja: Otto Kivenmäki

Ässien alkukausi on ollut ailahteleva, mutta kasvojen pesussa ollaan päästy vähintäänkin pyyhkimisvaiheeseen asti. Ässien kohdalla ehkä mielenkiintoisin tilasto on se, että joukkue on jäänyt seitsemän kertaa maaleitta alkaneella kaudella. Tästä johtuen he ovat tehneet runkosarjassa vähiten maaleja, vain 1,68 maalia ottelua kohden. Poistamalla nuo ailahteluun viittaavat ”ohipelit” luku on ihan positiivisen oloinen: 2,92 tehtyä maalia ottelua kohden. Joukkueen uusi päävalmentaja Ari-Pekka Selin on tehnyt vähintäänkin ihan kelvollista työtä. Ässät on tällä kaudella näyttänyt kaiken kaikkiaan paljon työteliäämmältä ja jaksavammalta kuin viime kaudella.

Joukkueen kanadalaiskaksoset väläyttivät osaamistaan harjoituskaudella, mutta alkukaudesta olivat aivan pimennossa. Viimeisten viikkojen aikana hekin ovat löytäneet peliinsä jyvän ja ovat tehneet hyvää tulosta. Peter Tiivola on joukkueen ykkössentteri ja paras pistemies, mutta isoa roolia ja odotuksia vastaanottaneet Otto Kivenmäki ja Lenni Killinen ovat loistaneet poissaolollaan. Roni Hirvoselle voidaan ainoastaan myöntää puhtaat paperit junioriosaston pelaajista. Venäläismaalivahdin Daniil Tarasovin piti olla teoriassa Liigan yksi parhaista maalivahdeista, mutta ollut aivan kaikkea muuta. Ässien onneksi heikon viime kauden pelannut Sami Aittokallio on ollut mies paikallaan. Monella pelaajalla on vielä parantamisen varaa.

Historiallisen heikko ylivoima on alkanut parantua. Palaset ovat pääosin ihan hyvin paikoillaan silloin, kun joukkue on illasta toiseen tasoisensa. Ailahtelevuuden pitää päättyä, silloin Ässät on mielestäni ihan todennäköinen pudotuspelijoukkue.




11. Jukurit (5-7-7)

Tärkein pelaaja:
Sami Rajaniemi Yllättäjä: Aleksandr Yakovenko Nukkuja: Mika Partanen

Jukurit on yllättänyt tuloksellisesti alkukaudella. Heidän 19 pelistä 11 on päättynyt vain yhden maalin erolla ja ovat pistemäärältään juuri pudotuspeliviivan tuntumassa. Jukureiden peluutussysteemi on ollut mielenkiintoinen: kolme ylivoimakoostumusta, seitsemän puolustajan käyttämistä ja tasaista hyökkääjien peluutusta. Siinä mielessä ihan ymmärrettävää, koska joukkue on materiaaliltaan aika tasapaksu. En kuitenkaan itse usko, että esimerkiksi ylivoimasta saadaan pitkässä juoksussa niin toimivaa, että sitä voitaisiin peluuttaa kolmella eri koostumuksella.

Jakub Galvas ja Aleksandr Yakovenko ovat osoittautuneet onnistuneiksi hankinnoiksi. Etenkin Yakovenko on hyökkäysominaisuuksiltaan seuraamisen arvoinen. Myös Vadim Pereskokov on aloittanut väkevästi ja tulee todennäköisesti pelaamaan itsensä kauden päätteeksi kokeilemaan takaisin KHL:aan. Mikkeliläisten huippulupaus Mikko Kokkonen oli alkukauden loukkaantuneena ja etsii vielä itseään. Helsingistä tullut Axel Rindell taas on pelannut vahvasti ensimmäisiä liigapelejään. Henri Nikkasta ei ole vielä päästetty irti, vaan ottelee edelleen junioreissa.

Yllätyksellisyydestä huolimatta aikaisempien kausien kaava vähän toistaa itseään: Rajaniemi kantaa ja antaa joukkueelle mahdollisuudet voittoon, muu on sitten kiinni kenttäpelaajista. Tällä hetkellä kenttäpelaajien taso ei mielestäni tule pitkässä juoksussa riittämään. Voittoja sieltä täältä, eikä kautta tarvitse lopettaa hännän huippuna.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Lukon ja Tapparan käyrä näyttää mielestäni alaspäin ja vastaavasti taas Jypin ja Ilveksen ylöspäin.

Todelliset voimasuhteet ei todellakaan pidä arvioida kuntopuntarin mukaan.

Näitä käyriä ja kuntopuntareita kun arvioidaan, niin semmoinen 14 matsia, eli yksi täysi liigakierros on aika hyvä otanta. Joissain lyhyemmissä vaikuttaa jo otteluohjelmakin aika paljon.

14 ottelun kuntopuntarin kärjessä on yllättäen Kärpät ja Tappara 34 pistettä. Seuraavat 5 pisteen päässä tästä kaksikosta.
 

Barney

Jäsen
Nyt kun täällä on tauon kunniaksi muutkin arvioineet omia ennakoitaan, niin katsotaan vähän myös miten itselläni on mennyt. Omasta mielestäni tämän alkusyksyn aikana Liigassa on ollut todella vähän yllätyksiä. Tietenkin tuolla on esimerkiksi KooKoo todella korkealla, mutta uskon heidänkin tippuvan säälipleijarisijoille kauden edetessä. Arvioni perusteella joukkueet olisi voinut ennen kauden alkua jakaa tällaisiin koreihin:

Mestarisuosikit: Kärpät, Tappara, HIFK
Taistelevat suorasta pudotuspelipaikasta: Ilves, HPK, Lukko, JYP, Pelicans
Taistelevat säälipleijaripaikasta: TPS, Sport, KooKoo, SaiPa, KalPa, Ässät
Jää todennäköisesti runkosarjaan: Jukurit

Kuten mestarisuosikeista näkee, niin monen muun tavoin yliarvioin IFK:n. Heidän materiaalinsa näytti hyvältä ennen kauden alkua, minkä lisäksi Pikkarainen sai joukkueen pelaamaan viime keväänä hyvää jääkiekkoa, mutta tämä syksy onkin ollut odotettua vaikeampi ja ainakin vielä tällä hetkellä IFK on kaukana tuosta kärkikaksikosta. Tappara ja Kärpät ovat olleet odotetun kovia ja he ovatkin tällä hetkellä itseoikeutetut mestarisuosikit.

Tuon seuraavan korin suhteen onnistuin mielestäni melko hyvin. Ilveksen kohdalla en todellakaan uskonut noin vaikeaan alkuun ja pidinkin sitä tämän korin vahvimpana joukkueena. Ilves onkin vaikean alun jälkeen kammennut itsensä mukaan tuonne top-6 kamppailuun. JYP, Lukko ja HPK ovat olleet aika odotetulla tasolla. Hyviä joukkueita, mutta kuten sarjataulukosta näkyy, niin tasoero tuohon kärkikaksikkoon tuntuu olevan vain liian suuri. Pelicans on tämän korin joukkueista ainut, joka on flopannut. Pelicansin osalta tiedettiin toki jo ennen kauden alkua, että puolustus on heidän heikkoutensa, mutta myös hyökkäyksessä on pari pahaa epäonnistujaa. Niemistä hehkutettiin paljon viime kaudella, mutta tällä kaudella on ollut selvästi vaikeampaa.

Tuon "taistelevat säälipleijaripaikasta" -korin joukkueista Sport on yllättänyt negatiivisesti ja KooKoo positiivisesti. Sportin kohdalla arvelin jo ennen kauden alkua, että tuo heikko puolustuskalusto tulee aiheuttamaan heille ongelmia, mutta uskoin hyökkäyksen pystyvän kääntämään heille pisteitä. Sportin hyökkäyksessä on kuitenkin pari avainpelaajaa flopannut melko pahasti, mikä on vaikuttanut suuresti joukkueen iskukykyyn. KooKoota hehkutin pitkin kesää palstalla ja arvioin, että kaiken mennessä nappiin tuo joukkue voi löytyä runkosarjan päätteeksi vaikka kuuden parhaan joukosta. Heidän kohdallaan oli kuitenkin paljon kysymysmerkkejä, joten jouduin sen vuoksi olemaan arviossani melko maltillinen. Jussi Ahokas on kuitenkin taas kerran osoittanut arvostelijoidensa olleen väärässä.

TPS:ää jotkut pitivät jopa top-6 joukkueena, mutta itse haistoin heidän kohdallaan pienen floppiriskin. En ollut oikein vakuuttunut joukkueen pelaajamateriaalista, enkä myöskään päävalmentajasta. Ihan noin heikkoon syksyyn en TPS:n kohdalla kuitenkaan uskonut. Totesin kuitenkin arviossani, että mielestäni TPS:n kohdalla tippuminen pudotuspelien ulkopuolelle olisi huomattavasti todennäköisempää kuin suora pudotuspelipaikka.

SaiPa, KalPa ja Ässät eivät ole hirveästi yllätyksiä tarjonneet. SaiPa on löytänyt todella vaikean alun jälkeen hyvän vireen ja viimeaikojen otteet ovat yllättäneet ainakin minut positiivisesti. KalPan kohdalla arvioni osui aika hyvin nappiin. Sain kritiikkiä siitä, kun "aliarvioin" Miettistä ja KalPan puolustusta. KalPan peli on ollut todella sekavaa ja puolustuksessakaan ei montaa onnistujaa ole. Ässien kohdalla meno on ollut myös melko odotettua. Arvioin Ässien hyökkäyksen Liigan huonommaksi ja sitä se on tehojen puolesta myös ollut. Ei ole "30 pisteen" Kivenmäkikään ollut ihan tuolla tasolla. Selin luotsaa joukkueen tunnetusti sinne, johon joukkueen materiaali riittää ja Ässien tapauksessa se tarkoittaa suunnilleen sijoja 9-15.

Jukurit arvioin hännille, sillä heillä oli todella paljon kysymysmerkkejä joukkueessaan. Jukurit onkin ollut tällä kaudella yllättävän hyvä siihen nähden, että nuo hyökkäyksen ulkomaalaishankinnat ovat kaikki enemmän tai vähemmän epäonnistuneet. Jukureiden kohdalla tuo pelaajamateriaali on kuitenkin mielestäni edelleen niin heikko, että pudotuspeleihin pääseminen tulee olemaan heille todella vaikeaa.

Tällä hetkellä arvioisin joukkueet näin (boldattuna ne, joiden kori on vaihtunut):

Mestarisuosikit: Kärpät, Tappara
Taistelevat suorasta pudotuspelipaikasta: Ilves, HIFK, HPK, Lukko, JYP
Taistelevat säälipleijaripaikasta: KooKoo, SaiPa, Ässät, Pelicans, TPS
Jää todennäköisesti runkosarjaan: Jukurit, KalPa, Sport

TPS:n kohdalla annan vähän vielä toivoa, sillä valmentajan vaihtaminen voi vielä herättää tuon joukkueen. KalPan kohdalla en usko piristymiseen Miettisen alaisuudessa ja Sport tarvitsisi puolustuspäähänsä useamman hankinnan ennen kuin uskoisin sen nousuun. Jukurit on vähän rajatapaus, mutta mielestäni tuo materiaali on vain riittämätön, ellei nuo unessa olevat kärkihankinnat herää. Isossa kuvassa kausi on siis mennyt tähän asti paria epäonnistujaa lukuunottamatta juuri niin kuin ennen kautta arvioin.
 

Neely

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Kings ,Englanti, Blaugrana&C.D. Santa Clara
TPS:n kohdalla annan vähän vielä toivoa, sillä valmentajan vaihtaminen voi vielä herättää tuon joukkueen.
Olin jostain lukevinani että TPS tarvitsee runkosarjan lopuista peleistä 1,7 pinnaa/peli jotta yltäisi viimekausien keskiarvon mukaan laskettuun pistemäärään joka oikeuttaisi sijaan 10. En tsekannut oliko oikein laskettu, jos oli niin kova on savotta Virtasella.
 

PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo
TPS on saanut tässä käytännössä kaiken huomion, mutta toinen asia

Huomasin ainakin itse vasta nyt, että Sport on vielä viisi pistettä heikommassa loppupiste tahdissa (toki niin on heikommassa myös TPS), mihin Ässät päätyi sillä surullisen kuuluisalla viime katastrofikaudella. Kyllä ihan vilpittömästi ihmetellä täytyy, koska eihän tuo Sportin joukkue edes ole sinällään huono, tai siis ainakaan millään järjellä ei pitäisi olla. Lieneekö näin näytöltä katsottuna jopa Sportin liigahistorian paras, ainakin hyökkääjistön osalta. Pelkkiä tilastoja katsomalla tietysti veskaosasto heillä on pettänyt pahasti, itse asiassa Hovinen on epäonnistunut vielä pahemmin kuin mitä hänen tieltään poistunut Järvinen. Mutta ilmeisesti tuo pakisto ei sitten ole oikein taaskaan onnistunut, vaikka itse katsoin ennen kauden alkua, että nyt siihen nimenomaan olisi tehty korjauksia. Sport on nyt jo käsittämättömän yli 220 päästetyn maalin tahdissa, viime kaudellahan meni 205 maalia

Olin jostain lukevinani että TPS tarvitsee runkosarjan lopuista peleistä 1,7 pinnaa/peli jotta yltäisi viimekausien keskiarvon mukaan laskettuun pistemäärään joka oikeuttaisi sijaan 10. En tsekannut oliko oikein laskettu, jos oli niin kova on savotta Virtasella.

TPS tarvitsee tarkalleen 1,66p/ottelu ja Sport 1,62p/ottelu. Eiväthän nuo lukemina mitään ihan maatamullistavia ole, mutta tietysti kun sen tahdin pitäisi säilyä koko ajan, ja runkosarjaa on jäljellä vielä näin paljon niin puhutaankin isommasta haasteesta. Nyt kymppisijalla oleva Ässät päätyy nykymenolla 76 pisteeseen, ja viimeisellä viidellä kaudella on joka kerta vaadittu yli 80 pistettä kymppisijaan. Ässien kohdalla siis vain 0,1-0,15 pistekeskiarvon nosto nykyisestä riittäisi laskennallisesti pistemäärään, jonka viime kausien valossa pitäisi taata kymppisija
 
Viimeksi muokattu:

Neely

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Kings ,Englanti, Blaugrana&C.D. Santa Clara
TPS tarvitsee tarkalleen 1,66p/ottelu ja Sport 1,62p/ottelu. Eiväthän nuo lukemina mitään ihan maatamullistavia ole, mutta tietysti kun sen tahdin pitäisi säilyä koko ajan, ja runkosarjaa on jäljellä vielä näin paljon niin puhutaankin isommasta haasteesta.
Ja sinne kympin sakkiin on tällä hetkellä hamuamassa 13 sarjassa korkeammallakin olevaa joukkuetta sekä jokainen lähiaikoina mahdollisesti tuleva tappio nostanee vaadittua pitkän ajan p/ottelu tavoitetta entisestään. Kovasta haasteesta kyllä tosiaan kyse.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Ja sinne kympin sakkiin on tällä hetkellä hamuamassa 13 sarjassa korkeammallakin olevaa joukkuetta sekä jokainen lähiaikoina mahdollisesti tuleva tappio nostanee vaadittua pitkän ajan p/ottelu tavoitetta entisestään. Kovasta haasteesta kyllä tosiaan kyse.
Jep, käytännössähän tuo tarkoittaa että maaottelutauon jälkeen ei pitäisi enää pidempiä tappioputkia tulla lainkaan ja kaksi ottelua kolmesta pystyttävä voittamaan suoraan tai viimeistään jatkoilla. Vaikka tämä viikko onkin sekä Sportin että TPS:n toimistoilla juottaa käärmekeitoksia, niin pitää olla melko hyvät tropit jotta kurssi kääntyy täydellisesti alkusarjaan verrattuna. Toki esimerkiksi Ilveshän tässä onnistui suorastaan luonnottoman (väittäisin peräti että jumalanpilkallisin, eipä olisi moni täysjärkisenä katsonut kun elokuussa olisi povannut että "Ilveellä lähtee peli kulkemaan kunhan potkivat Kiven pihalle") hyvin, että esimerkkitapaus on olemassa, joskaan se tuskin suoraan muilla toimistoilla lämmittää.

Tuohon @Barney n arvioon Jukureista heittäisin omalla mutulla, että vaikka kärkihankinnat ovatkin flopanneet (tai no lähinnä Weigel ja sekin tuntuisi pikkuhiljaa piristyvän, Partasen heräämistä myös odoteltu innolla), niin sinänsähän kiekollinen puoli on Jukureilla jopa erittäinkin hyvin hallussa. Semmoista seppää joukkueellinen ettei ole Mikkelissä ennen nähty. Ongelmat lähinnä fysiikassa (joskus aiemmin jo kirjoittelin että köyhemmät tiimit joutuvat hankkimaan taitopelaajat mikkihiirilaarista siinä missä rikkaammilla on varaa hankkia kädellisiä mörssäreitä) ja (alakerran) rauhoittavan liiderin puuttumisessa. Henkinen puoli oli kanssa täysin lukossa parisen viikkoa sitten näkemässäni ottelussa kun joukkue tuli käytännössä valmiiksi hävinneenä kotona JYPiä vastaan (ja ilmeisesti sama mentaliteetti oli vahvana myös seuraavassa ottelussa Kouvolassa), mutta se on todennäköisesti (tai toivottavasti) saanut hieman balsamia viime viikon onnistumisten ja piste (sekä voitto-) kantaan palaamisen myötä.

Jos Jukurit haluaisi pikamenestystä, joukkueeseen hommattaisiin melko pian pari isokokoista, kokenutta stay-at-home pakkia ja joku koodinimi markkuflinck voittamaan aloituksia energiaketjuun (joskin viime kaudellahan saimme todistaa uuden taito-Markun syntymisen Kalevankankaalla ja olen suoraan sanottuna hieman pettynyt ettei Jukurit jatkanut sopimusta hepun kanssa). Kauden aikaiset hankinnat osoittavat kuitenkin melko selvästi että työtä tehdään pidemmällä jänteellä ja kyseessä on tosiaan nyt se Kangasalustan projektin virallinen vuosi 0, kuten ainakin tuolla joukkueen puolella jo aikoja sitten kirjoittelin, perustuen siihen että tämä on ensimmäinen jukurijoukkue jonka kasaamisesta nykyinen koutsi (yhdessä Holtarin kanssa) on ollut vastuussa. Mikkelissä tarvitaan siis kärsivällisyyttä sillä todennäköisesti niitä erittäin hyviä asioita tapahtuu vasta projektivuosina 2-3. Kättä taskuun laittamalla voisi olla mahdollista ostaa parempia menestymismahdollisuuksia jo vuodelle 1, mutta siinä on sitten nämä tuotto v panos -hommat pohdittavaksi, sen päälle että joku yhden kauden sankari veisi todennäköisesti peliaikaa joltakulta 2+1v diililliseltä prospektilta.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Sport pelasi ensimmäiseen 11 otteluun vain kolme kertaa kotona. Aika haastavaa aloittaa kausi noin suurella määrällä vierasotteluita. Jos ei lähde vieraissa sujumaan, niin joutuu taistelemaan pelkästään itseluottamuksen palauttamisen eteen aika paljon.

Olikos tuolle vierasotteluiden suurelle määrälle joku syy?
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: teba
Sport pelasi ensimmäiseen 11 otteluun vain kolme kertaa kotona. Aika haastavaa aloittaa kausi noin suurella määrällä vierasotteluita. Jos ei lähde vieraissa sujumaan, niin joutuu taistelemaan pelkästään itseluottamuksen palauttamisen eteen aika paljon.

Olikos tuolle vierasotteluiden suurelle määrälle joku syy?

Jäähallin remontti taisi olla, remontti jatkuu ensi lokakuuhun asti.
 
Viimeksi muokattu:

Saarinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Meidän Ilvesmielisten keskusteluja sekä arvioita on toki muuallakin kuin jatkoajassa. Oma mielipide muotoutuu toki yleisen ilmentymän pohjalta. Hoffren ja McTorso ovat kannuksensa ansainneet, ja näitä tulee kunnioittaa keskimääräistä K-marketin kassaa vahvempina. Kausi on vielä kesken, viimeaikainen Ilveksen korvaava suunta näyttääkin erinomaiselta.
Eikös Hoffren ole viettänyt viime vuodet Pohjois-Amerikassa keskittyen lähinnä NHL:n seuraamiseen? Tuntuisi olevan sen myötä vielä aika pihalla Liigasta. Ilveksen sijoittaminen ykköseksi ennen kauden alkua kertoo jo aika paljon. Hoffren teilasi myös täysin Kiven potkut ilmeisesti omalla mutulla tietämättä yhtään asian taustoja. Vähän olisi Hoffren Suomeen paluunsa jälkeen voinut malttaa ja kerätä ensin sitä oikeaa tietopohjaa Liigasta ennen kuin alkaa vahvoilla äänenpainoilla sohimaan sinne tänne noita mutuilujaan.

Jos olen oikein ymmärtänyt niin tämä kuva hurjasta Ilves-hehkutuksesta ja "mestaruuspuheista" syntyi pitkälti juuri ennen kauden alkua tehdystä Total Hockey Forever ohjelman erikoislähetyksestä, jossa Ilveksen kehuminen meni ihan överiksi. Tuolloinhan jakso mm. otsikoitiin: "Tampereen Ilves on lähes varma Suomen mestari". Nyholmilta ja Rantaselta lähti tuossa episodissa heidän tuttuun tyyliinsä "vähän" lapasesta. Jälkikäteen ovat sitten todenneet (kun Ilves aloitti kauden tappioputkella), että tuossa ennakkohehkutuksessa oli osin pilkettä silmäkulmassa. Tiedä tuosta sitten, mutta itseäni ainakin ärsytti tuo täysin tarpeeton ylihehkutus Ilveksestä. Moni on yhdistänyt tämän överihehkutuksen ilvesläisiin, vaikka me odoteltiin hyvin realistisesti niitä sijoja 4-6 ennen kauden alkua eikä todellakaan johdettu tätä mestaruushehkutusta.
 

LiutunLätty

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Eikös Hoffren ole viettänyt viime vuodet Pohjois-Amerikassa keskittyen lähinnä NHL:n seuraamiseen? Tuntuisi olevan sen myötä vielä aika pihalla Liigasta. Ilveksen sijoittaminen ykköseksi ennen kauden alkua kertoo jo aika paljon. Hoffren teilasi myös täysin Kiven potkut ilmeisesti omalla mutulla tietämättä yhtään asian taustoja. Vähän olisi Hoffren Suomeen paluunsa jälkeen voinut malttaa ja kerätä ensin sitä oikeaa tietopohjaa Liigasta ennen kuin alkaa vahvoilla äänenpainoilla sohimaan sinne tänne noita mutuilujaan.

Jos olen oikein ymmärtänyt niin tämä kuva hurjasta Ilves-hehkutuksesta ja "mestaruuspuheista" syntyi pitkälti juuri ennen kauden alkua tehdystä Total Hockey Forever ohjelman erikoislähetyksestä, jossa Ilveksen kehuminen meni ihan överiksi. Tuolloinhan jakso mm. otsikoitiin: "Tampereen Ilves on lähes varma Suomen mestari". Nyholmilta ja Rantaselta lähti tuossa episodissa heidän tuttuun tyyliinsä "vähän" lapasesta. Jälkikäteen ovat sitten todenneet (kun Ilves aloitti kauden tappioputkella), että tuossa ennakkohehkutuksessa oli osin pilkettä silmäkulmassa. Tiedä tuosta sitten, mutta itseäni ainakin ärsytti tuo täysin tarpeeton ylihehkutus Ilveksestä. Moni on yhdistänyt tämän överihehkutuksen ilvesläisiin, vaikka me odoteltiin hyvin realistisesti niitä sijoja 4-6 ennen kauden alkua eikä todellakaan johdettu tätä mestaruushehkutusta.
Näinhän ne asiat oli, mutta osalle Tapparaleirissä meni nahanalle, kun Ilvestä aseteltiin suuren ja mahtavan Tapparan edelle ja tuo asia muuttui, niin, että Ilves faneilla oli noussut päähän. Nyt sitten lyödään takasin, kun saatiin huokaista helpotuksesta.
 

makeyy

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Ei TPS:n tarvii saada kuin kotipelinsä kuntoon. Voittaa ne useimmin kuin hävitä, niin se 1,7 pisteen tahti on jo siinä, jos jatkavat vieraissa samalla tavalla kuin tähänkin mennessä. Ei kuullosta mitenkään erityisen vaikealta tehtävältä.
 

R & L

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Näinhän ne asiat oli, mutta osalle Tapparaleirissä meni nahanalle, kun Ilvestä aseteltiin suuren ja mahtavan Tapparan edelle ja tuo asia muuttui, niin, että Ilves faneilla oli noussut päähän. Nyt sitten lyödään takasin, kun saatiin huokaista helpotuksesta.

Ja varmasti myös hieman Kärppien sekä HIFK:n leirissä. Toisin sanoen Nyholm & Rantanen sai sitä mitä osittain hakivat, eli lisää vastakkainasettelua Liigan näivittyneisiin voimasuhteisiin.

Onhan se nyt ihan ymmärrettävää ettei viihteellistä lätkäohjelmaa voi tehdä pelkästään analysoimalla tiukasti materiaalipohjalta. Tuolloin olisi tullut siihen samaan lopputulemaan mihin valtaosa täällä, eli kolmen kärjen jälkeen (Kärpät, Tappara, HIFK) on leveä kuilu ennen seuraavia.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
KK
Sport pelasi ensimmäiseen 11 otteluun vain kolme kertaa kotona. Aika haastavaa aloittaa kausi noin suurella määrällä vierasotteluita. Jos ei lähde vieraissa sujumaan, niin joutuu taistelemaan pelkästään itseluottamuksen palauttamisen eteen aika paljon.

Olikos tuolle vierasotteluiden suurelle määrälle joku syy?
Onhan tuo todella huono juttu saada alkuun noin suuri määrä vierasotteluita. Pelimatkat Vaasaata pitkiä ja nyt se realisoituu. Jengi konttaa ja kun kotipelit alkavat ei hallissa enää ole tunnelmaa, jota jengi varmasti kaipaisi. Fanit ovat jo heittäneet pyyhkeen kehään a joukkuekin varmasti tämän kotonaan aistii. Ei hyvä yhtälö.
 
Näinhän ne asiat oli, mutta osalle Tapparaleirissä meni nahanalle, kun Ilvestä aseteltiin suuren ja mahtavan Tapparan edelle ja tuo asia muuttui, niin, että Ilves faneilla oli noussut päähän.

Pitkälti toki näin, mutta kyllä sitä buumia ja pöhinää ainakin jossain määrin rakentelivat muutkin kuin toimittajat.
 

LiutunLätty

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Pitkälti toki näin, mutta kyllä sitä buumia ja pöhinää ainakin jossain määrin rakentelivat muutkin kuin toimittajat.
No joo, varmasti siinä oli paikoitellen hieman varomatonta innostusta meidän fanienkin puolelta. Mutta ainakin täällä foorumien puolella, hieman valistuneemmat seuraajat olivat ihan jalat maassa vielä. Kyllä Ilves on, ainakin suunnilleen niillä sijoilla, mitä itsekin veikkailin kaudenalla, vaikkakin tuo katastrofaalinen alku oli kyllä lievä shokki. Nyt kuitenkin näyttää oikein hyvältä.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Näinhän ne asiat oli, mutta osalle Tapparaleirissä meni nahanalle, kun Ilvestä aseteltiin suuren ja mahtavan Tapparan edelle ja tuo asia muuttui, niin, että Ilves faneilla oli noussut päähän. Nyt sitten lyödään takasin, kun saatiin huokaista helpotuksesta.

Kovasti oli ainakin meidän työpaikan ilveksillä noussut odotukset stratosfääriin, kun kauden avausottelun Ojamäen 1-3 maalin kohdalla alkoi jo virman aitiossa kamat lennellä ja huuto kuului, että "piti mennä toisinpäin!"

Kauden parhaimpia hetkiä tuo kun jouduin vähän toppuuttelemaan kavereita, ettei se kausi nyt vielä ihan 13 minuutin kohdalla ohi ole.
 

Mortal

Jäsen
Suosikkijoukkue
ILVES
Kyllähän 2001 pronssihuuman jälkeen koetut kolmet karsinnat ja jatkuva negatiivisissa otsikoissa oleminen on karaissut meidät vanhemmat sellaisella otteella, että en kenellekään toivo.

Anteeksi vaan viime kauden Ässät tai nyky-TPS lastenkengissä puuhastelu ja hyvä niin.
 

heavylutaa18

Jäsen
Suosikkijoukkue
Saimaan Pallo, Seattle Kraken
Sport pelasi ensimmäiseen 11 otteluun vain kolme kertaa kotona. Aika haastavaa aloittaa kausi noin suurella määrällä vierasotteluita. Jos ei lähde vieraissa sujumaan, niin joutuu taistelemaan pelkästään itseluottamuksen palauttamisen eteen aika paljon.

Olikos tuolle vierasotteluiden suurelle määrälle joku syy?
Ässät pelasi kaudella 15-16 myös hallirempan takia 10 ensimmäistä matsia vieraissa putkeen. Ei sekään kovin ruusuisesti mennyt, kaksi suoraa voittoa ja pari rankipotku tappiota. Hankala kyllä noin aloittaa kausi. Toivottavasti Kisapuisto pysyy pelikunnossa kun alkaa uuden hallin teko...

 

makeyy

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Sport pelasi ensimmäiseen 11 otteluun vain kolme kertaa kotona. Aika haastavaa aloittaa kausi noin suurella määrällä vierasotteluita. Jos ei lähde vieraissa sujumaan, niin joutuu taistelemaan pelkästään itseluottamuksen palauttamisen eteen aika paljon.

Olikos tuolle vierasotteluiden suurelle määrälle joku syy?

JYPi pelasi ensimmäiseen 11 otteluun neljä kertaa kotonaan. Ens viikolla on kauden ensimmäinen kahden kotiottelun viikko, kuten myös ensimmäinen kahdesta kotiarkipelistä koko syyskaudella.
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kovasti oli ainakin meidän työpaikan ilveksillä noussut odotukset stratosfääriin, kun kauden avausottelun Ojamäen 1-3 maalin kohdalla alkoi jo virman aitiossa kamat lennellä ja huuto kuului, että "piti mennä toisinpäin!"

Kauden parhaimpia hetkiä tuo kun jouduin vähän toppuuttelemaan kavereita, ettei se kausi nyt vielä ihan 13 minuutin kohdalla ohi ole.
Tietämättä sen enempää millainen työpaikkasi on, niin eipä käy kateeksi tuollaiset työkaverit. Siis olettaen, ettei aition juomatarjoilu ollut jo tuossa vaiheessa maistunut oikein kontaten kotiin -tyyliin. Tai tarkemmin ajatellen tuohan on ihan molempi pahempi.
 

fakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL/Liiga/KHL
Sarjataulukon mukaisesti seuraavat viisi:

10. Pelicans (6-3-9)

Tärkein pelaaja:
Hannes Björninen Yllättäjä: Alexander Shchemerov Nukkuja: Jonatan Tanus

Pelicansin alkukausi ei ole ollut samanlaista ilotulista kuin viime kausi, ja tätä osasi vähän aavistellakin. Niin moni ydinpelaaja lähti ja vaihtuvuus oli muutenkin melkoista. Lahdessa on ehditty sytyttää jo pientä kriisinpoikastakin, kun runsasmaalinen tappioputki ehti venyä neljän ottelun mittaiseksi. Helpottava voitto tuli kuitenkin juuri ennen tauon alkua Vaasasta. Myös joukkueen apuvalmentaja Pasi Nurminen jättäytyi tappioputken aikana sivuun tehtävistään ja samalla päävalmentaja Niemisen kohtaloa alettiin spekuloida. Vaikea kuitenkaan nähdä, että Niemisen pesti loppuisi ennenaikaisesti. Uusi päävalmentaja on kuitenkin nyt valittu ja saatiin viimeinen sinetti sille, ettei Nieminen enää Lahdessa ensi kaudella jatka.

Joukkueen ongelmakohtina näin puolustuksen riittävyyden, etenkin heidän kykynsä tueta viime kauden tapaan Pelicansin hyökkäyspeliä. Joukkueen KHL-lainat Vorobei ja Shchemerov ovat suoriutuneet tästä keskinkertaisesti. Topi Jaakola ei yllätys yllätys ole se kiekollinen apu, mutta on ollut puolustuspäässä tärkeä johtaja. Koko loppukauden sivussa olevan Casmir Jurgensin puuttuminen on paha takaisku, eikä tilannetta yhtään helpota sekään, että Pavel Vorobei palaa takaisin KHL:aan. Alkukauden perusteella puolustus on riittämätön, eikä JYP:sta saapunut Ossi Ikonen ole tähän mikään ratkaisu. Kaiken lisäksi Pelicansin alivoima on ollut Liigan huonointa. Tsemppiä vaan Tomi Karhuselle.

Juhamatti Aaltonen ja Hannes Björninen kannattelevat hyökkäystä. Laaja hyökkäysarsenaali pitää huolen siitä, etteivät alkukauden loukkaantumiset vaikuta katastrofaalisesti joukkueen hyökkäystehoon. Olisi kuitenkin Pelicansin etu, että he voisivat peluuttaa laajaa hyökkäysmateriaaliaan kilpailullisesti, eikä loukkaantumisten pakottamana. Unkarilaishankinta Janos Hari aloitti kauden hyvin tuloksellisesti, mutta on nyt kuuden ottelun pisteettömässä putkessa. Ei ole mielestäni ihan ihannepelaaja Pelicansin systeemiin. Muista uusista hankinnoista Tanus, Nieminen ja Gymer eivät ole myöskään tuoneet sellaista tulospanosta, jota Lahdessa saatettiin odottaa.

Pudotuspelipaikan taistelu tulee olemaan Pelicansin osalta tiukka, eikä sitä tulla pelkällä henkisellä psyykkauksella selättämään.




9. SaiPa (8-2-9)

Tärkein pelaaja:
Tomas Zaborsky Yllättäjä: Veeti Vainio Nukkuja: Jere Sneck

SaiPan alkukauden voidaan sanoa pistesaaliltaan onnistuneen. Runkosarjan tämän hetkinen sijoitus saattaa kuitenkin hämätä, on jotenkin vaikea nähdä pelaavan SaiPan olevan sijoituksensa arvoinen. Etenkin maalivahtien riittävä taso harmaannuttaa päävalmentaja Lehterän tyylikkäitä hiuksia. Ainakaan toistaiseksi Niclas Westerholm ja Karolus Kaarlehto eivät ole onnistuneet voittamaan pelejä lappeenrantalaisille, mutteivat varsinaisesti myöskään häviämään. Mielestäni Liigassa ei kuitenkaan voi pitkässä juoksussa menestyä ilman hyvää maalivahtia, eikä sellaista tällä hetkellä SaiPasta löydy.

Maalivahteja suurempi kysymysmerkki kauteen lähdettäessä oli ehkä kuitenkin joukkueen uuden ykkössentterin Teemu Ramstedtin pelillinen taso. Mielestäni Ramstedt on onnistunut ihan keskinkertaisesti ja on etenkin ollut heidän hyvässä ylivoimassaan tärkeä palanen. Jalka ei kuitenkaan oikein liiku ja vähän tuntuu siltä, että ilman Zaborskya Ramstedtin pistemäärä olisi aivan jotain muuta. Joukkueen kakkossentteriksi tituleeratun Micke Saaren kausi päättyi ennen kuin se ehti kunnolla edes alkaa. Ruotsista saapunut John Persson on osoittautunut kelvolliseksi pelimieheksi ja on tehnyt joukkueestaan eniten maaleja. Myös Joni Nikko on löytänyt mainion maalivireen sekä Anssi Löfman on ainakin toistaiseksi pysynyt terveenä ja kyennyt auttamaan joukkuetta. Tuomas Kiiskisen visiitti jäi kuukauden mittaiseksi, eikä Dante Saliturosta ollut SaiPan omaksi Justin Danforthiksi. Jotain vahvistusta siis hyökkäyspäähän voidaan vielä odottaa.

SaiPa on mielestäni elänyt heidän hyökkäyspelistään, eikä puolustus ole varsinaisesti vakuuttanut. Vahvistusta tähän kuitenkin saatiin heti maajoukkuetauon alettua, sillä Växjössä kautensa aloittanut David Bernhardt saapuu lappeenrantalaisten takalinjoille. Puolustuksen johtajana on häärännyt Robin Salo, joka kellottaa illasta toiseen joukkueensa isoimmat minuutit. Loukkaantumisista kärsinyt Veeti Vainio on nyt pysynyt terveenä ja esittänyt vahvoja otteita etenkin kiekollisessa pelissä. Hänestä saattaa sittenkin tulla jääkiekkoammattilainen. KHL-hankinta Mario Grman näyttää vielä etsivän itseään, muttei nyt miksikään totaaliseksi flopiksi ole osoittautunut. Jere Sneck taas on pudonnut pelaavasta puolustuskuusikosta ja saa todennäköisesti alkaa pikkuhiljaa etsiä uutta osoitetta itselleen.

Ilman vahvistuksia arvelen SaiPan suunnan olevan vahvasti alaspäin, eivätkä pudotuspelit tule kuuloonkaan.




8. HPK (8-3-8)

Tärkein pelaaja:
Cody Kunyk Yllättäjä: Valtteri Puustinen Nukkuja: Janne Tavi

Sensaatiomaisesti mestaruuden voittanut HPK on pysynyt vahvasti keskikastissa läpi alkukauden, ja aika vaikea heiltä on sen enempää odottaakaan. Alkukauden perusteella puheet mestaruuden uusimisesta voidaan mielestäni lopettaa. Hyvä valmentaja mutta rajallinen materiaali ei vain yksinkertaisesti toistamiseen riitä. Etenkin kun se on toistaiseksi vaikuttanut heikentyneen.

Cody Kunykin pelipaita vaihtui mutta taso on pysynyt ennallaan. Joukkueen ykkössentteri, jonka ketjut ovat pääosin vastanneet tuloksenteosta. Valtteri Puustinen on yllättänyt kaikki housut kintuissa. Häneltä voidaan odottaa Jere Innalamaista tarinaa kuluvalle kaudelle. Innala itse aloitti kauden hieman vaisusti, mutta taisi vaihtaa lennosta vaisuutensa slovakkijätti Filip Krivosivik kanssa. Philippe Cornet saa Kunykin ohella eniten peliaikaa hyökkääjistä ja tekee siinä ohessa tasaista tulosta. Playoffeissa huimat kuusi maalia tehneen Janne Tavin alkukausi on ollut pettymys, eikä keväällä loistaneelta Niclas Luceniukseltakaan ole nähty samanlaisia otteita.

Turusta paremman pelipaikan perässä saapunut Elmeri Eronen on ottanut paikkansa joukkueen ylivoiman ykköspuolustajana ohi Petteri Nikkilän. Saa pelata nyt sellaisessa roolissa, jossa hänen kuuluukin. Puolustusta vahvistettiin kesken alkukauden myös toisella turkulaishankinnalla: Santeri Lukalla. Turussa homma ei hänen osaltaan oikein lähtenyt, joten ehkä Hämeenlinnassa nostattaa profiiliaan Erosen tavoin. HPK’n puolustus alkaa näyttää hyvältä. 72,22% alivoima taas ei.

Joona Voutilainen on korvannut ajoittain ihan hyvin Larmin jättämää aukkoa, mutta samantasoisesta maalivahdista ei mielestäni voida ainakaan vielä puhua. Tähän asti HPK on vaihtanut maalivahtia yhteensä kolme kertaa, joka on tässä vaiheessa kautta aivan liikaa, kun kyseessä on ollut nimellinen ykköstorjuja. Riittämätön maalivahtipeli saattaa olla loppukauden suurin ongelma.

Kaiken kaikkiaan uskon HPK:n pysyvän keskikastissa läpi kauden. Kuuden sakkiin menevät joukkueet vaikuttavat ainakin toistaiseksi muutaman napsun verran paremmilta.




7. Ilves (9-1-8)

Tärkein pelaaja:
Eemeli Suomi Yllättäjä: Matias Maccelli Nukkuja: Ville Kolppanen

Kovat ennakko-odotukset ja menestyspaineet olivat koitua tamperelaisten kohtaloksi. Kausi alkoi viiden pelin tappioputkella ja kuudennen tappion jälkeen päävalmentaja Karri Kivi sai lähteä. Tilalle nostettiin apuvalmentaja Jouko Myrrä, jonka johdolla menestysjuna saatiin käännettyä takaisin oikeille raiteille. Ilves porskuttaa nyt seitsemän pelin pisteellisessä putkessa ja on kiivennyt sarjataulukon hänniltä taistelemaan suorasta pudotuspelipaikasta.

Väitän, että Ilveksen suunta olisi muuttunut myös ilman valmentajanvaihdosta. Alkukauden ohjelma ei ollut helpoin mahdollinen, eikä nuori joukkue ollut missään nimessä siinä vaiheessa optimaalisesti sisään ajettu. Lukas Dostalin ollessa NHL-harjoitusleirillä maalin suulla vastuuta kantoi Ruotsista saapunut Ville Kolppanen, jonka alkukauden tilastot ovat aika karua katseltavaa. Puolustuskuusikosta puolet olivat uuden pelisysteemin edessä, eikä uusien hyökkäyskemioiden löytämistä voida muuten nopeuttaa kuin pelaamalla.

Kapteeni Suomi sai tutun tutkaparinsa Arttu Ruotsalaisen takaisin vierelleen ja viime kauden tappavan tehokas ketju on taas kasassa. Robert Leino on jatkanut Tampereella siitä mihin Hämeenlinnassa jäi. Lassi Thomsonista ja Matias Maccellista tullaan kuulemaan vielä paljon. Joose Antonen pelaa jälleen vahvaa syksyä, toivottavasti tahti ei viime kauden tapaan hiivu kevättä kohti mentäessä. Antti Saarela on ollut sivussa loukkaantumisten vuoksi, muttei ainakaan toistaiseksi ole lunastanut häneen kohdistuvia odotuksia. Lisäksi puolustus on kärsinyt viime peleissä loukkaantumisista, mutta tuloksellisesti se ei ole näyttänyt haittaavan.

Ilves on nyt alkanut osoittamaan olevansa kaikkien ennakko-odotusten arvoinen joukkue. Kautta on vielä paljon jäljellä, mutta mielestäni jalkaa voi alkaa pikkuhiljaa nostella jo jarrulta.





6. HIFK (7-5-6)

Tärkein pelaaja:
Teemu Turunen Yllättäjä: Sebastian Dyk Nukkuja: Frans Tuohimaa

On jäänyt alkukauden tahmeuden vuoksi kärkisijoilta jo 16 pisteen päähän, mutta onnistui nostattamaan itsensä kuuden parhaan joukkoon maajoukkuetaukoon mennessä. Minimitavoite oli varmasti tämä, mutta parempaa materiaalin vuoksi varmasti odotettiin. Loukkaantumiset tuntuvat olevan HIFK:n jokavuotinen ongelma, eikä alkukausikaan ole siihen mikään poikkeus ollut. Muuttuvat ketjukaverit ja vaihtuvat pakkiparit hankaloittavat pelitavan rutinoimista, mikä varmasti on osasyy HIFK:n ajoittaiselle pelilliselle hankaluudelle.

Joukkueen uudet hankinnat ovat Frans Tuohimaata lukuun ottamatta vähintäänkin ihan kohtalaisesti onnistuneet. Teemu Turusen ja Otto Paajasen johtama ketju on ollut viime kauden tapaan joukkueensa kantava voima. Ruotsalaishankinta Sebastian Dyk ajelehtii välillä varjojen rajamailla, mutta on tehnyt kuitenkin kiitettävää tulosta. Lahtelaishankinnat Mikko Kousa ja Jesse Saarinen ovat ehkä olleet ripauksen heikompia kuin viime kaudella, muttei heidän panoksensa mitenkään huonoa ole siltikään ollut. Viikko sitten joukkuetta vahvistamaan saapunut Michael Keränen ei oikeastaan ole näyttänyt vielä mitään, onkin mielenkiintoista seurata millainen Keräsen kausi tulee olemaan, kun hänet vihdoin HIFK saatiin – muutaman kauden viiveellä toki. Anton Lundell on kärsinyt heikoista hyökkäyspään ketjukavereista, minkä vuoksi on pysytellyt poissa otsikoista. Tulevan kesän kärkivaraukselle toivoisi kunnollista näyttöpaikkaa esimerkiksi Dykin, Turusen tai Saarisen keskeltä. Iikka Kangasniemi on jälleen ollut loukkaantuneena, eikä hänen varaansa voi näemmä oikein mitään sen enempää rakentaakaan.

IFK päätti vahvistaa puolusta myös entisestään hankkimalla Joonas Järvisen. Heillä on täten kymmenkunta puolustajaa laittaa jäälle, eikä silti tunnu löytyvän toimivaa kuusikkoa. Frans Tuohimaa ei myöskään ole ollut niin hyvä kuin hänestä voitiin odottaa. Atte Engren aloitti kauden hyvin, mutta on ollut nyt loukkaantuneena, jonka vuoksi Tuohimaata on peluutettu enemmän kuin oli tarkoitus. Mielenkiintoista, ettei lainavahdiksi hankitulle Andreas Bernardille ole lainkaan annettu mahdollisuutta.

IFK varmasti vielä parantaa, mutta alkuennakkoni mukaisesti runkosarjan kärkipaikoille ei varmaankaan ole enää mahdollisuuksia. Menee kuitenkin kuuden joukkoon.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Kyllä, aivan kuten @LiutunLätty, niin täältä myös iso kiitos @fakki :lle - meitä palstan lukijoita ei nyt hemmotella pelkästään kesäkauden lukuisilla ennakoilla, vaan myös kauden aikaisilla katsauksilla!
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös