Li Andersson

[Action Bronson]

Ilmassa on hyvää pöhinää suomalaisen työelämän kehittämiseksi.

Ja sitten me kaikki nauroimme ruotsiksi uffaffaa uffaffaa. En ilmeisesti ilmaissut tarpeeksi selvästi ettei tuo kaikille toimille sopisi. Tosin mainitsemasi kirurgin työt on sen verran haastavia että työpäivän lyhentämisessä voisi olla jopa potilasturvallisuuden nimissä jotain järkeä. Se nyt ei tietenkään tarkoita sitä että leikkaukset pitäisi toteuttaa pikakelauksella.

 

[Ministeri]

Miten sitten toimittaisiin yrityksissa, jossa tyontekijat ovat myyty tuntihinnalla eteenpain?
Jos tyontekijoille maksettaisiin kahdeksan tunnin palkka, niin kuka sen on valmis maksamaan, jos ei tehda kuin 6 tuntia toita?
Vai eiko tama sitten koskisikaan kaikkia tyontekijoita? Onko se sitten reilua?

 

[dana77]

Minäkin voin kertoa että 24 on kuudella jaollinen. Tuottavuus ylös ja vaihtuvuus alas kuuden tunnin työpäivällä | Taloussanomat

Voisiko olla niin että näitä asioita on ajatellut muutkin kuin sinä?

Vanhoja uutisia ja lopputulokset ovat niinkin radikaaleja että työntekijöistä saattaa olla kivaa, että samalla rahalla tarvii tehdä vähemmän töitä. Vanhainkotiin tarvittiin 14 henkeä lisää ja lystin maksoi Ruotsin valtio (Pappa Betalar)

Tuo jos 8-16 työaika voidaan muuttamaan 6-12 ja 12-18 vuoroiksi ja kustantamaan se työvälineiden tehokkaammalla käytöllä on jees, mutta harvinainen poikkeus.

ps sinänsä hauskaa tämä logiikka että samaan aikaan kerrotaan miten lyhyempi työaika auttaisi työttömyyteen ja samaan aikaan tehokkuus nousee niin paljon ettei kustannukset kasva. Nämä kun sulkevat pois toisensa, mutta logiikka nyt onkin tylsää matematiikka

 

[dana77]

Työllistämiseen liittyy niin paljon muita kiinteitä kustannuksia (vuokrat, työvälineet) sekä välillisiä kustannuksia (byrokratiaa, kaikille pakollisia koulutuksia, palavereja), että ne söisivät mahdollisen edun moninkertaisesti. Vain ihan puhdas suorittava työ voisi tulla kyseeseen ja siinä olisi ongelmana ettei paikalla eläisi.

Hetken kun mietin tätä niin tajusin että kaupan alallahan ollaan tällaisia edelläkävijöitä, että varsin suuri osa henkilöstöstä tekee lyhyempää työaikaa.

Olen jotenkin missannut vasemmiston ja AY:n hehkutukset että miten siellä työntekijöistä pidetään superhyvää huolta, heidän jaksamisesta välitetään ja sairaslomat ovat minimissä ja työnteho on tapissa. Muistan vain vinkumista, että pitäisi kaikkien päästä kahdeksaa tuntia tekemään. Onpa erikoiskumma juttu!

 

[bebeto]

Vanhoja uutisia ja lopputulokset ovat niinkin radikaaleja että työntekijöistä saattaa olla kivaa, että samalla rahalla tarvii tehdä vähemmän töitä. Vanhainkotiin tarvittiin 14 henkeä lisää ja lystin maksoi Ruotsin valtio (Pappa Betalar)

Tuo jos 8-16 työaika voidaan muuttamaan 6-12 ja 12-18 vuoroiksi ja kustantamaan se työvälineiden tehokkaammalla käytöllä on jees, mutta harvinainen poikkeus.

ps sinänsä hauskaa tämä logiikka että samaan aikaan kerrotaan miten lyhyempi työaika auttaisi työttömyyteen ja samaan aikaan tehokkuus nousee niin paljon ettei kustannukset kasva. Nämä kun sulkevat pois toisensa, mutta logiikka nyt onkin tylsää matematiikka

Tämä on hieman väärä ketju vääntää tästä mutta menköön. Minusta on hyvä että jossain uskalletaan kokeilla jotain uutta, esimerkiksi kuuden tunnin työpäivää. Sen sijaan tämä kikyyn ympätty työajan pidennys ei tuo ainuttakaan uutta työpaikkaa eikä paranna yhdenkään vientiyrityksen kilpailukykyä. Olen työskennellyt koko työurani vientiä harjoittavassa teollisuusyrityksessä ja on aivan sama onko työntekijä kolme päivää töissä tai pekkasilla jos tuotanto pyörii siitä huolimatta. Yritys ei säästä palkkakustannuksissa euroakaan eikä tuotanto lisäänny jos koneet käyvät täydellä kapasiteetilla muutenkin. Keskustajohtoinen hallitus on ajatuksineen edelleen agraarikulttuurissa, olkoonkin että pääministeri on entinen yrittäjä.

 

[Kampitus]

Kikyn työajan pidennyksen vastustajat usein esittävät tätä kuuden minuutin teoriia. On totta ettei se merkittävästi vaikuta, mutta se kolme päivää vaikuttaa. Kolme päivää sijoitettuna arkipyhiin poistaa mahdollisesti kaksi tynkäviikkoa. Itse työllistäjänä tiedän ettei nuo viikot tuota juuri mitään. Meillä onkin esim. joulun välipäivät oltu jo pitkään pois.

Itse en kyllä tätä kuutta tuntia ymmärrä, Suomessa vedetään jo nyt Euroopan lyhyitä päivää varmasti yksissä parhaista työolosuhteista ja siitäkö pitäisi kiskasta vielä neljäsosa pois?

Tietysti kun puhutaan aloista joissa on tietty tuntimäärä viikkoon työkuormasta riippumatta, on vika jossain muualla. Välillä syljetään kattoon ja nostetaan siitä liksa ja välillä hommia on liikaakin. Me ollaan päästy paikallisesti hyvin sopuun siitä että kun hommia on niin tunteja tulee, hiljaisina aikoina taas sallitaan poissaolot käytännössä ihan työntekijän mielen mukaan. Toki tämä on helppo toteuttaa kun porukkaa töissä kourallinen. Kaikki eivät vaan ehdi sortolippunsa alta aina huomata että etu voi olla monesti molemminpuolinen. Vasemmistoliitto astuu edelleen harhaan siinä luulossa että työtä voidaan jakaa useammalle, jolloin työttömyys laskisi. Kakussa on aina yhtä monta kaloria, söi sen sitten kymmenessä palassa tai kerralla.

 

[SergeiK]

Sinänsä olisi mielenkiintoista mitä verotukselle tapahtuu jos osa porukasta alkaisi tekemään vähemmän työtunteja. Koska tulot laskisivat samassa suhteessa se tarkottaisi automaattisesti verotulojen vähenemistä jota lähdettäisiin paikkailemaan tiukentamalla progressiota.

Itse en kyllä tätä kuutta tuntia ymmärrä, Suomessa vedetään jo nyt Euroopan lyhyitä päivää varmasti yksissä parhaista työolosuhteista ja siitäkö pitäisi kiskasta vielä neljäsosa pois?

Riippuu varmaan mitä pitää Eurooppana mutta OECD:n tilastoissan vuodelta 2014 Suomen työaika oli kovempi kuin Itävallan, Saksan, Ruotsin, Norjan, Ranskan, Tanskan ja Sveitsin.

Suomea pidempää päivää vedetään Latviassa, Virossa, Puolassa, Kreikassa, Unkarissa, Liettuassa, Portugalissa, Tsekeissä. Slovakiassa, Espanjassa ja Italiassa sekä Briteissä.

Average annual hours actually worked per worker

 

[Kampitus]

Sinänsä olisi mielenkiintoista mitä verotukselle tapahtuu jos osa porukasta alkaisi tekemään vähemmän työtunteja. Koska tulot laskisivat samassa suhteessa se tarkottaisi automaattisesti verotulojen vähenemistä jota lähdettäisiin paikkailemaan tiukentamalla progressiota.

Riippuu varmaan mitä pitää Eurooppana mutta OECD:n tilastoissan vuodelta 2014 Suomen työaika oli kovempi kuin Itävallan, Saksan, Ruotsin, Norjan, Ranskan, Tanskan ja Sveitsin.

Suomea pidempää päivää vedetään Latviassa, Virossa, Puolassa, Kreikassa, Unkarissa, Liettuassa, Portugalissa, Tsekeissä. Slovakiassa, Espanjassa ja Italiassa sekä Briteissä.

Average annual hours actually worked per worker

Mielenkiintoinen linkki. Itse olin tämän varassa.
http://tilastokeskus.fi/artikkelit/2012/art_2012-09-24_002.html?s=0

 

[Cobol]

Eurostatin uusimpien tilastojen (H1/2015) mukaan Suomessa on EU:n lyhyin työpäivä.

Suomessa tehdään EU-maiden lyhyintä työviikkoa – naisten työssäkäynti vaikuttaa | Työaika | HS

Toki sitä voi entisestään lyhentää vajaat 20 prosenttia, jolla taataan julkisen sektorin palvelukyvyttömyys ilman lisäpalkkauksia. Ne "rohkeat", jotka haaveilevat työajan lyhentämisestä myös teollisuudessa, saisivat haaveensa toteutuessa tehtaat ulos Suomesta.

Lin esitys työajan lyhentämisestä samalla kokonaispalkalla onkin yksin vuoden parhaita Taikaseinäesityksiä, joilla Suomen talous saadaan mukamas nousuun.

Enempää aiheesta ei viitsi kirjoittaa. Se on lyödyn lyömistä. Kokonaan eri asia on työajan lyhentäminen, jos palkka putoaa suhteessa.

 

[kahden suunnan sentteri]

Enempää aiheesta ei viitsi kirjoittaa. Se on lyödyn lyömistä. Kokonaan eri asia on työajan lyhentäminen, jos palkka putoaa suhteessa.

Mutta sillä ei sais persuhoitsujen ääniä takas. Hitto kun muistin että yhdestä keskustelusta (persuhoitajan kanssa) olisin tänne avautunut, mutta en nyt kuollakseni löydä. Hemmetti. Muistan sitten vissiin väärin.

 

[hemppo]

Olen työskennellyt koko työurani vientiä harjoittavassa teollisuusyrityksessä ja on aivan sama onko työntekijä kolme päivää töissä tai pekkasilla jos tuotanto pyörii siitä huolimatta. Yritys ei säästä palkkakustannuksissa euroakaan eikä tuotanto lisäänny jos koneet käyvät täydellä kapasiteetilla muutenkin.

Kuka ne työt tekee työntekijän ollessa pekkasilla? Pyöriikö tuotanto sen aikaa itsekseen?

 

[bebeto]

Kuka ne työt tekee työntekijän ollessa pekkasilla? Pyöriikö tuotanto sen aikaa itsekseen?

Eihän nyt toki kaikki yhtaikaa pekkasilla ole. Eivät ne koneet sylje sitä tavaraa ulos yhtään nopeammin vaikka siinä vieressä olisi armeija miehiä heiluttelemassa käsiään. Hallitus on ollut hyvin huolissaan suomalaisen työn tuottavuudesta. Sillä että työaikaa lisätään ei paranneta työn tuottavuutta piiruakaan jollei samalla työteho kasva. Jos tuotantoväline, oli se sitten kone tai ihminen, tekee samassa ajassa saman määrän työtä pysyy tuottavuus samana. Pitäisi tehdä samassa ajassa enemmän jotta tuottavuus nousisi.

 

[Cobol]

Mutta sillä ei sais persuhoitsujen ääniä takas.

Tästä syystä plokisti Soini hieman avautuikin. Persut on perseensä myyneet Soinin kanssa niin moneen kertaa ja muutenkin persupuolue on hyvin vastenmielinen, että hävettää linkittää, mutta menköön:

Timo Soini | Timo Soinin virallinen verkkosivusto

Li ja Soini näyttäisivät tosiaan kilpailevan samoista persuhoitajien äänistä.

 

[Cobol]

. Pitäisi tehdä samassa ajassa enemmän jotta tuottavuus nousisi.

Hyvä kirjoitus muutenkin, allekirjoitan pitkälti. Tuottavuutta voidaan tosin parantaa myös kustannuksia alentamalla.

 

[SergeiK]

Eurostatin uusimpien tilastojen (H1/2015) mukaan Suomessa on EU:n lyhyin työpäivä.
Suomessa tehdään EU-maiden lyhyintä työviikkoa – naisten työssäkäynti vaikuttaa | Työaika | HS.

Aivan käsittämätön tapa tilastoida. Tuossa puhutaan jostain pirun "kokoaikatyön" käsitteestä jolla outscopataan osa lyhimmistä työajoista pois. Kyllä, kun otetaan lyhimmät työajat pois niin Suomessa tehdään lyhintä viikkoa.

Mutta miksi tuosta otetaan ne lyhimmät työviikot pois? Miksi tilastoissa ei näytetä 34 tuntista viikkoa tekeviä? Eikö se muka ole tilastollisesti relevanttia?

Sama kuin sanottaisiin että Eestissä on Europpan lyhimmät ihmiset ja linkin takaa selviäisi että mitataan "kokonaispituutta" josta on otettu kaikki alle 160-senttiset pois.

Loogisinta on mitata tehtyjen työtuntien määrä per naama. Jos Euroopassa Saksalaisrouva käy pitämässä kahvilaa auki 25 tuntia viikossa ja suomalaisnainen tekee 37,5 tuntia vaikka ATK-työtä niin kumpi on tehnyt enemmän tunteja?

Jos Saksalaisrouva tekeekin vain tunnin työtä viikossa ja muun ajan puhaltelee rämpsäänsä ja suomisisko edelleen tekee sen 37,5 tuntiansa niin miten vitussa voidaan sanoa että suomalaiset tekevät vähemmän tunteja? Jos muualla tehdään enemmän osa-aikatyötä kuin Suomessa niin miten se on niinkuin EK:n mielestä suomalaisten lyhyen työviikon vika?

Itseasiassa Lin ehdotushan ratkaisee juuri tämän ongelman. Vähennetään julkisen sektorin työtunteja vaikka 34,5 tuntiin viikossa jolloin he eivät enää tee kokoaikatyötä ja täten tämä EK:n mainostama tilasto paranee?

Everybody wins? Eiks jeh?

 

[bebeto]

Hyvä kirjoitus muutenkin, allekirjoitan pitkälti. Tuottavuutta voidaan tosin parantaa myös kustannuksia alentamalla.

Ei voida, työnantajan menoerää se kyllä pienentää. Työn hinnalla ei ole mitään tekemistä työn tuottavuuden kanssa jos oikein nihilistisesti ajatellaan. Jos työntekijä tai kone pystyy tekemään kuudessa tunnissa sen minkä joku toinen työntekijä tai kone tekee kahdeksassa on ensinmainittu tuottavampi vaikka molemmille pitäisi maksaa kahdeksan tunnin palkka.

 

[Väsyneet Kädet]

Mihin nämä laskemasi todennäköisyydet perustuvat? Toivottavasti ei mutuun. Minä en näe mitään syytä miksei tällaista kokeilua voitaisi toteuttaa.

Ihan omaan empiiriseen tutkimukseen. Sanopas vaikka kolme työtehtävää, jossa tätä 8 -> 6 tuntiin siirtymää voitaisiin hyödyntää, missä tuo tehtäväsuoritteiden määrä voitaisiin vakioida niin, että koko kuusituntinen olisi tehokasta työskentelyä. Minä sitten torppaan täysin ne ja kerron, miten asiat tulisivat pääsääntöisesti todellisuudessa menemään.

 

[Cobol]

Ei voida, työnantajan menoerää se kyllä pienentää. Työn hinnalla ei ole mitään tekemistä työn tuottavuuden kanssa jos oikein nihilistisesti ajatellaan. Jos työntekijä tai kone pystyy tekemään kuudessa tunnissa sen minkä joku toinen työntekijä tai kone tekee kahdeksassa on ensinmainittu tuottavampi vaikka molemmille pitäisi maksaa kahdeksan tunnin palkka.

Joo, mutta jos tarkastellaan työn tuottavuutta laajemmalla tasolla, kustannukset ovat yksi tuottavuuden osa-alueista. Esimeriksi julkinen sektori, yksityinen palvelutuotanto ja monet muut sektorit tarvitsevat myös kustannuskilpailukykyä osana tuottavuutta. Kustannusten vähentämiseen kuuluu mm. innovaatiot, koulutus, hyvinvointi, hyvä johtaminen yms, eli kyse ei ole vain palkoista.

 

[dana77]

Minusta on hyvä että jossain uskalletaan kokeilla jotain uutta, esimerkiksi kuuden tunnin työpäivää.

Minulla ei ole mitään kokeiluja vastaan enkä esim vastusta ajatusta että vanhainkotien työaikaa lyhennetään kuuteen tuntiin palkan pysyessä nykyisellään kunhan homma on sillä tavalla reilua, ettei ensimmäistäkään uutta työntekijää palkata. Tämän jälkeen voidaan kysellä kaikilta tyytyväisyydestä ja antaa tarvittaessa kiitos vasemmistoliitolle.

No itseasiassa uskon että tällä kokeilulla saataisiin kansantaloudelle säästöjä, mutta hieman eri päästä kuin olisi tarkoitus ollut.

Olen työskennellyt koko työurani vientiä harjoittavassa teollisuusyrityksessä ja on aivan sama onko työntekijä kolme päivää töissä tai pekkasilla jos tuotanto pyörii siitä huolimatta. Yritys ei säästä palkkakustannuksissa euroakaan eikä tuotanto lisäänny jos koneet käyvät täydellä kapasiteetilla muutenkin.

On se selväksi tullut, että olet autojen valmistuksessa ollut mukana. Yhtä selvää on että esim vuonna 2012 Suomesta vietiin koko vuonna yhdeksän tuhatta autoa eli rahallisesti puhutaan nettoarvoltaan enemmänkin kymmenistä miljoonista eli ihan taskurahasta.

 

[Cobol]

Aivan käsittämätön tapa tilastoida. Tuossa puhutaan jostain pirun "kokoaikatyön" käsitteestä jolla outscopataan osa lyhimmistä työajoista pois. Kyllä, kun otetaan lyhimmät työajat pois niin Suomessa tehdään lyhintä viikkoa.

Työajan vertaaminen maiden välillä tai edes maiden sisällä on vaikeaa. Tuo linkittämäni tilasto puoltaa kyllä paikkansa siitä yksinkertaisesta syystä, että se päinvastoin kuin oletat, kaunistelee Suomen julkisen sektorin keskimääräistä työaikaa ylöspäin.

Suomessa julkisen sektorin virasto- ja toimistotyöaikaa noudattavilla palkansaajilla keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika on tilastokeskuksen mukaan 36.25 tuntia ja yleistä työaikaa noudattavilla 38.25 tuntia viikossa. Yksityisellä sektorilla säännöllisen työajan tulee Tilastokeskuksen mukaan tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa työehtosopimuksessa määritellyn ajanjakson aikana. Kuntatyönantajien mukaan osalla työaika on myös 36 h 15 min viikossa.

Tilastokeskus - Käsitteet ja määritelmät - Säännöllinen viikkotyöaika
Kunta-alalla käytössä useita työaikamuotoja - KT Kuntatyönantajat

Kun julkisen sektorin massiiviset lomakertymät (jopa 38 päivää vuodessa vs yksityisen puolen 30 pv max) huomioidaan, julkisen sektorin työviikkojen määrä vuositasolla on hieman pienempi kuin yksityisellä puolella. Jos Suomessa tehtäisiin julkisen sektorin työaikojen lyhennys 30 viikkotuntiin, julkisen sektorin kokonaismenot suhteessa BKT pomppaisivat nykyisestä ns. kriisirajasta selvästi ylöspäin. Puhutaan jopa miljardeista, jos edes välttämättömät palvelut turvattaisiin jatkossa palkkaamalla lisää työntekljöitä.

Lin esitys työajan pudottamisesta kuuteen tuntiin tarkoittaisi julkisella puolella keskimäärin vajaan 1.5 tunnin päivittäistä työajan lyhentämistä. Jo ennen nykyistä Vassarien pj-pestiään Li esitti työajan lyhentämistä siten, että työaikaa lyhennettäisiin kaikille 30 viikkotuntiin ansiotason säilyessä ennallaan. Joten mistään uudesta ei tässä ole kyse muilta osin kuin siitä, että nyt kohteena on julkinen sektori. .

Alla julkisen sektorin kokonaismenot Suomessa suhteessa BKT ja suhteessa vuoden 2014 rahanarvoon:

Julkisten menojen kehitys - Veronmaksajain Keskusliitto ry

 

[hemppo]

Eihän nyt toki kaikki yhtaikaa pekkasilla ole. Eivät ne koneet sylje sitä tavaraa ulos yhtään nopeammin vaikka siinä vieressä olisi armeija miehiä heiluttelemassa käsiään.

Ei, mutta pekkasilla oleville maksetaan päivän palkka vapaalla olosta. Jos pekkasia ei olisi, tarvittaisiin vähemmän työntekijöitä saman työmäärän tekemiseksi. Kyllä yritys säästäisi palkkakustannuksissa, jos pekkasia ei olisi.

 

[Action Bronson]

Ihan omaan empiiriseen tutkimukseen. Sanopas vaikka kolme työtehtävää, jossa tätä 8 -> 6 tuntiin siirtymää voitaisiin hyödyntää, missä tuo tehtäväsuoritteiden määrä voitaisiin vakioida niin, että koko kuusituntinen olisi tehokasta työskentelyä. Minä sitten torppaan täysin ne ja kerron, miten asiat tulisivat pääsääntöisesti todellisuudessa menemään.

Johan minä sanoin että asia pitäisi tutkia. Meidän mielipiteillä ei ole mitään merkitystä koska ne eivät perustu tietoon. Ollaanko edes tästä samaa mieltä? Sinä kuitenkin esitit että 6 tunnin päivillä ja kahdeksan tunnin palkoilla töitä paiskittaisiin vain 4 tuntia.Tähän pyysin jotain tueksi.

 

[SergeiK]

Työajan vertaaminen maiden välillä tai edes maiden sisällä on vaikeaa. Tuo linkittämäni tilasto puoltaa kyllä paikkansa siitä yksinkertaisesta syystä, että se päinvastoin kuin oletat, kaunistelee Suomen julkisen sektorin keskimääräistä työaikaa ylöspäin.

En mielestäni ottanut kantaa julkisen sektorin työaikaan muuta kuin että jos siellä vähennettäisiin työaikaa alle 35 viikkotunnin niin se ei olisi enää kokoaikatyötä ja täten EK:n esittämä tilasto paranisi merkittävästi.

Tekemällä vähemmän työtunteja meidän asemamme EK:n työtunteja mittaavassa tilastossa selvästi paranisi. Toki omassa OECD:n kaavioissa se taas merkittävästi laskisi.

Yksinkertaistetaan:

Helen Smidt Hannoverissa tekee osa-aikatyötä IT coordinator nimekkeellä saksalaisessa vientialan yrityksessä. Hän tekee 25 tuntia viikossa.

Suomessa Pirkko Virtanen tekee 37,5 tuntista viikkoa ison pörssiyhtiön HR osastolla tehden 37,5 tuntia per viikko.

Nyt pikainen pähkinä. Kumpi tekee enemmän tunteja viikossa?

a) Helen Smidt
b) Pirkko Virtanen
c) julkkissektori on perseestä eikä voikaan maistu enää samalta.

Edelleen järkevin tapa mitata tehtyjä työtunteja on laskea montako työtuntia tehdään per naama. Kaikki muu on kikkailua.

 

[Väsyneet Kädet]

Johan minä sanoin että asia pitäisi tutkia. Meidän mielipiteillä ei ole mitään merkitystä koska ne eivät perustu tietoon. Ollaanko edes tästä samaa mieltä? Sinä kuitenkin esitit että 6 tunnin päivillä ja kahdeksan tunnin palkoilla töitä paiskittaisiin vain 4 tuntia.Tähän pyysin jotain tueksi.

Totta, mielipiteillä ei ole väliä. Tutkia voi, mutta ennen käytännön kokeiluja, pitäisi asia ratkoa edes teoriassa. Mikään ei viittaa siihen, että työaikaperusteinen palkkaus saisi ihmiset tekemään ahkerammin töitä, kun työaikaa lyhennetään. Siinä missä nyt vaikka 15.30 aletaan valmistautua töistä lähtöön neljältä, tehtäisiin sama 13.30, jotta kahdelta on ulkona. Vain aito halu edesauttaa työnantajaa menestymään tai omaan työsuoritukseen pohjautuva palkkaus saa sen aktiivisuuden kasvuun. Valtaosa ihmisistä kuitenkin vain menee työpaikalle ja tekee töitä vähän oman huvittamisen mukaan. Vasureille tämä on ok, koska joku muu aina kustantaa.

 

[Cobol]

Edelleen järkevin tapa mitata tehtyjä työtunteja on laskea montako työtuntia tehdään per naama. Kaikki muu on kikkailua.

Näin on. Ja julkisen sektorin keskimääräinen nykyinen työaika per viikko on siten noin 37 tuntia ja hieman päälle siitä riippuen, mikä on erilaisten työaikaryhmien painoarvo kokonaisuudessa. Jos sama laskettaisiin - kuten voidaan laskea, jos halutaan vertailua muihin - vuosilomakorjatulla keskimääräisellä viikkotyöajalla, päästään painotuksista riippuen jopa alle 36 tunnin.

Mutta eihän tuokaan oikeasti ole totta. Olin aikanaan ministeriössä muutaman vuoden töissä ja kesäisin meillä oli kesätyöaika. Tuskin siitä on luovuttu, joten valtiolla ja sen yrityksissä kuten Veikkaus ja vastaavat, osa tekee kesäisin jotain 6.0-6.5 tuntia huomioiden muut työajan lyhennykset. Kesällä siis nyt 30-32.5 tuntia ja kun saavutettuja etuja ei tietenkään poisteta, jatkossa valtiolla tehtäisiin töitä kesällä 24-26.5 tuntia viikossa.

Eipä tästä muuta, hyvin on Li saanut keskustella somessa ja mediassa aikaan. Odottelen seuraavaksi esitystä, jossa valtion tulee maksaa julkisen sektorin työntekijöiden verot.