Pointti nyt vain ei ollut noissa ulkokohtaisissa asioissa, kts. seuraava kohta.
Jäin toivomaan kommenttia koskien nakkikastiketta. Tuotit pettymyksen.
En tiedä, en. Mutta sun julistus oli kuitenkin se, ettei lapset voi antaa mitään sellaista, mitä arvostat. Sen teit kovin julistavaa tyyliin, ilman yhtään kommenttia koko ketjussa ennen sitä. Siihen minä otin kiinni. Ehkä kärpäsestä härkänen tuli, mutta vitut annan periksi tästä, koska olen oikeassa.
Miten ihmeessä sinä kuvittelet olevasi oikeassa siinä, miltä minusta, jota et ole koskaan tavannutkaan, mikäkin asia tuntuu tai on tuntumatta?
En kyllä voi ymmärtää, tai toisaalta kyllä mutta.... siis TQoFE:n näkemystä siitä, että Hän on oikeassa, ja muut väärässä.
Tällä palstalla on yksi ihminen, jolla on muihin verrattuna ylivertainen käsitys siitä, miltä minusta mikäkin tuntuu, ja se olen minä itse. Muiden asioihin tai siihen, miten muut lapsensa tai lapsettomuutensa kokevat, en ole jaellut omia käsityksiäni.
En ole ottamassa selvää ystävistäsi, mutta olisipa vain hauska kuulla tuo ihan omaan korvaani, kuinka joku arvottaa asioita tuohon malliin. Kuulostaa, anteeksi vain, siltä, ettei arvot aivan kohdallaan ole, jos oman vapauden arvottaa jo tehdyn lapsen edelle. Olisi EHKÄ kannattanut funtsia aiemmin. Mun elämäni oli helpompaa ennen lapsia, kyllä. Sen sijaan oliko se onnellisempaa? Jotenkin absurdi ajatus edes miettiä sitä, mutta joo, ei todellakaan ollut. Jotenkin todella mustavalkoista pistää noita asioita edes rinnan, ja todeta, että onnellisuus on jotain elämän helppouteen rinnastettavaa.
En ole kysynyt, mutta jotenkin arvelisin, ettei kenelläkään ole suurta halua hankkia tunnuksia Jatkoaikaan vain päästäkseen kuulemaan sinulta, kuinka hänen arvoissaan ja järjessään on vikaa.
Pidit siitä eli et, joku voi ihan oikeasti tehdä lapset ja myöhemmin todeta, ettei omasta mielestään niiltä saakaan niin paljoa kuin ne tekemällä menetti.
Edelleen Michelin -rafloissa (siis jossain ainoassa johon rahat riittää), edelleen a-junnujen toimitsijana, vai sitä että joskus lapset, tai lapsenlapset käyvät moikkaamassa? Rauhallista elämää. Ja voi lähteä ihan rauhassa ravintolaan. Ja voin kertoa, että kaiken tämän jälkeen voi olla juuri 50 -vuotiaskin. Hah-haa.
Mikäli omat vanhempasi eivät sitä aikanaan sinulle kertoneet, minä teen sen nyt. On epäkorrektia arvuutella paljonko kenelläkin on rahaa tai mihin kenelläkin on varaa. Sillä voi loukata, jos sen sanoo sellaiselle, jolla oikeasti on vaikeuksia tulla toimeen tai vaihtoehtoisesti voi tehdä itsensä naurunalaiseksi jos solvaa köyhäksi tuntematonta, jonka vuosipalkka onkin seitsennumeroinen.
Toisekseen korjataan sellainen juttu, että useimmiten yhden Michelin-tähden paikoissa on suunnilleen sama hintataso, kahden tähden paikoissa sama hintataso keskenään jne. A-junnujen pelissä en ole koskaan ollut toimitsijana, mutta voisin toki mennä.
Lapsiin ja lapsenlapsiin sen verran, että mukavaa, kun olet tehnyt elämästäsi sellaisen, mikä sopii juuri sinulle parhaiten. Se tosin ei tarkoita, että tismalleen samanlainen elämä olisi paras mahdollinen jollekin toiselle, joten Hah-haa loppukaneettisi oli kenties hieman tarpeeton.