Lapsi- ja vanhemmuusasiat

[tant gredulin]

Tuo "koko kylä kasvattaa lapsen" ajattelu on periaatteena hyvä, mutta käytännössä ei toimi. Lapsien kasvatus on aina omien vanhempien vastuulla.

Se olisi käytännössäkin hyvä, jos sitä käytettäisiin :)

Yhteisöllisyyttä on peräänkuulutettiin mm. Kauhajoen tapahtumien jälkeen, mutta jostain syystä ihmiset varjelevat yksityisyyttään yhteiskunnassa kaikin keinoin. Kaikki toivovat että muut välittäisivät heistä heidän itsensä tarkasti rajaaman alueen puitteissa, mutta eivät itse halua välittää kenestäkään tai suuttuvat jos puututaan johonkin, joka ei olekaan miellyttävää?

Tuossa tutzban tapauksessakin mietin sitä, että Pasi ja isovanhemmat tavallaan tuovat tarjolle oman käyttäytymismallinsa katsoakseen meneekö se läpi. Kun se menee, he katsovat sen olevan hyväksyttyä. Niinpä se jatkuu. Jonkun ajan kuluttua se katsotaan normaaliksi ja kaikki jotka eivät hyväksy sitä, ovat kummallisia nipottajia :)

 

[Timbit]

Olen pitänyt periaatteenani olla opastamatta lastenkasvatuksessa, kun minulla ei lapsia ole. Kerran lipsuin sen verran, että oli pakko kommentoida. Eräässä ruokapaikassa aikani kuuntelin sitä yököttelyn määrää ja sitten totesin lasten isälle, että vastaavalla käytöksellä minä olisin aikanani saanut selkääni. Olemme ystäviä, eikä siitä tullut kummempaa kohtausta. Kyse ei ollut enää ihan pienistä lapsista, ja vertailukohdan otin omasta elämästäni.

Hieno periaate sinulla, siis ihan oikeasti hieno. En näe tuota asiaan puuttumistasi niinkään lastenkasvatuksessa opastamisena, vaan jokaisen ihmisen oikeutena puuttua epämiellyttävään tilanteeseen, jonka joku muu aiheuttaa. Selvästikin hoidit asian oikealla tyylillä, kun kerran lasten isän vastareaktio ei ollut negatiivinen. Jos tuollaisessa tulee joku hyökkäävä vastareaktio, niin ei kyse ole siitä, että kohteena on isä/äiti, vaan siitä, että kohteena on ihminen, joka ei osaa ottaa rakentavaa kritiikkiä vastaan. Vanhemmuus ei siihen ominaisuuteen vaikuta.

Yksi vanhemmuuden haasteista on opettaa lapsi toimimaan yleisillä paikoilla siten, että ottaa muut ihmiset huomioon. Siellä ei yökötellä ruokapöydässä, hypitä vieraiden ihmisten syliin uima-altaissa eikä juoksennella ahtaissa tiloissa päättömästi. Lisähaastetta tähän tuo se, että kaikki ne vieraat aikuiset eivät käyttäydy siten, kuin lapselle yritetään opettaa. Huonoa esimerkkiä on siis kosolti tarjolla. Usein joutuukin kertomaan pojalle, miksi tuo täti tai setä tekee noin, vaikka ei saisi tehdä. Siinähän se poika sitten samalla oppii, että maailma on kaukana täydellisestä ja että hankalia tilanteita tulee vaikkei haluaisi.

 

[pernaveikko]

Lapsen saaminen ei takaa hyvää osaamista vanhemmuudessa, lauseesi on hyvin ylimielinen. Lapsettoman kokemukset omassa lapsuudessa voivat olla sellaiset, että hän voi opettaa isukkiaan naimaan, jopa ottaa hänen paikkansa pukilla.

Näinpä. Se ei todellakaan ole mikään vitsi, että auton ajamiseen tarvitsee ajo-oikeuden, mutta lapsien hankkimiseen ja niiden kasvattamiseen on subjektiivinen oikeus.

Toki viranomaiset ottavat räikeimmät tapaukset hoidettavakseen, mutta se määrä mitä oikeasti pitäisi hoitaa on taatusti kymmen- tai mitä ikinä kertainen.

 

[sampio]

I rest my case.

Ja tämän takia en lähde ojentamaan muiden lapsia, vaan odotan vanhempien sen tekevän.

Ihan vapaasti lepää juttusi kanssa, mutta kehotan nyt kuitenkin lukemaan tuota lainaustasi edeltänyt viestini ajatuksella. Taisin siinä nimenomaan kirjoittaa, että asiallinen huomautus on paljon parempi kuin tuijottelu.

 

[sampio]

Lapsen saaminen ei takaa hyvää osaamista vanhemmuudessa, lauseesi on hyvin ylimielinen.

Voi kilin kassit. Sama sulle kuin Rinksullekin, lue muutakin kuin se mikä agendaasi sopii. Samalla voit lukaista pernaveikan viestin ja funtsia, kumpi niistä oli ylimielinen kirjoitus.

Lapsettoman kokemukset omassa lapsuudessa voivat olla sellaiset, että hän voi opettaa isukkiaan naimaan, jopa ottaa hänen paikkansa pukilla.

Joo, jossain tapauksissa kyllä, mutta keskimäärin ei kuitenkaan. Äly, käytännön järki, eikä edes omat kokemukset lapsuudessakaan koervaa sitä, että olet oikeasti vanhempi. Oli minulla itsellänikin idea siitä, mihin pyrin, ja stalkkasin hyvän/huonon vanhemmuuden piirteitä milloin tietoisesti, milloin tiedostamatta, mutta ei nuo silti korvaa sitä konkreettista vanhemmuutta. Se vain on niin. Tämä ei tarkoita vanhempien automaattista paremmuutta rooliinsa, koska esim. narkki on narkki isyyden jälkeenkin.

Ei lasten kiukuttelua pidä pelätä, mutta kyllä vanhempien pitää pystyä hallitsemaan mukulansa julkisilla paikoilla edes jotenkin.

Joo, edelleen yleensä näin. On kuitenkin tilanteita, joissa tämä ei toimi, enkö jumankauta ymmärrä, miksi vanhempien pitäisi olla jotain koneita koko ajan. Yksilöt väsyvät eivätkä aina toimi loogisesti, olipa sitten vanhempi tai ei. Käsittämätöntä puusilmäisyyttä puhua jostain kollektiivisesta vanhemmuuden puutteesta, mitä täällä jauhetaan.

 

[sampio]

Näinpä. Se ei todellakaan ole mikään vitsi, että auton ajamiseen tarvitsee ajo-oikeuden, mutta lapsien hankkimiseen ja niiden kasvattamiseen on subjektiivinen oikeus.

Toki viranomaiset ottavat räikeimmät tapaukset hoidettavakseen, mutta se määrä mitä oikeasti pitäisi hoitaa on taatusti kymmen- tai mitä ikinä kertainen.

Ongelmaiset erikseen, käsittääkseni tapauksessa, josta tämä poru on lähtenyt liikkeelle, oli kyseessä aika perustallaajia. Siihen liittyen voisimme vaikka jatkaa ajo-oikeus -analogiaa: Pelkällä kortilla ei ajeta, mutta kyllä se vain keskimäärin kertoo enemmän kuin kortittomuus.

 

[sampio]

Olen pitänyt periaatteenani olla opastamatta lastenkasvatuksessa, kun minulla ei lapsia ole. Kerran lipsuin sen verran, että oli pakko kommentoida. Eräässä ruokapaikassa aikani kuuntelin sitä yököttelyn määrää ja sitten totesin lasten isälle, että vastaavalla käytöksellä minä olisin aikanani saanut selkääni. Olemme ystäviä, eikä siitä tullut kummempaa kohtausta. Kyse ei ollut enää ihan pienistä lapsista, ja vertailukohdan otin omasta elämästäni.

Tuo on mielestäni aivan asiallista, ja koska sinut tunnen, voisin kuvitella, ettet ole tuota kommentointiasi ole kovin turkkamaisin kääntein suorittanut. Enkä oikeastaan voi ymmärtää sitä, miksi kukaan suuttuisi, jos asiallisesti tullaan huomauttamaan lasten käytöksestä. Silloinhan voi asiallisesti selvittää tilannetta huomauttajalle tarpeen tullen, jos tämä on jollain tapaa kujalla tai lapseton. Jos kyseessä on TQoFE suorittamassa omaa lastenkarkoitusriittiään, kannattanee soittaa poliisit.

 

[SKA1946]

Joo, edelleen yleensä näin. On kuitenkin tilanteita, joissa tämä ei toimi, enkö jumankauta ymmärrä, miksi vanhempien pitäisi olla jotain koneita koko ajan. Yksilöt väsyvät eivätkä aina toimi loogisesti, olipa sitten vanhempi tai ei. Käsittämätöntä puusilmäisyyttä puhua jostain kollektiivisesta vanhemmuuden puutteesta, mitä täällä jauhetaan.

Tähän sopii neuvoksi: ethän hanki ympärillesi enemmän ongelmia kuin mitä pystyt hallitsemaan. Mikä pakko on hankkiutua vanhemmaksi?

Älä hanki lapsia, jos et ole varma siitä, että sinulla on voimia ja resursseja kasvattaa heidät. Älä työnnä vastuuta muille.

He eivät ole olleet mukana siinä tekemisen riemussa.

Olet mielestäni täysin väärässä asenteellasi: " Pennut tehkööt mitä vaan ja muut kärsikööt." Tuo sopii kotioloihin ja puistoihin. Sitten kun lähdetään maksullisiin tilaisuuksiin ja tiloihin, niin kaikille on taattava oma rauha, josta ovat maksaneet.

 

[sampio]

Tähän sopii neuvoksi: ethän hanki ympärillesi enemmän ongelmia kuin mitä pystyt hallitsemaan. Mikä pakko on hankkiutua vanhemmaksi?

Älä hanki lapsia, jos et ole varma siitä, että sinulla on voimia ja resursseja kasvattaa heidät. Älä työnnä vastuuta muille.

He eivät ole olleet mukana siinä tekemisen riemussa.

Olet mielestäni täysin väärässä asenteellasi: " Pennut tehkööt mitä vaan ja muut kärsikööt." Tuo sopii kotioloihin ja puistoihin. Sitten kun lähdetään maksullisiin tilaisuuksiin ja tiloihin, niin kaikille on taattava oma rauha, josta ovat maksaneet.

No huh huh. Nyt kyllä vedät niin laput silmillä, että ei paljon riemulaulut kajahtele. Pitäisikö lapsia suunnitellessaan kyetä ennustamaan myös tulevaa? Hei, herätys, ihmisiä tässä edelleenkin ollaan. Enkä ole sanonut missään yhteydessä, että pennut tehköön mitä vain. Älä laita sanoja suuhuni. Tietysti sillä tavoin sun on helpompi argumentoida, mutta ei se kovin reilua ole.

Tämä näyttää olevan niin uskomattoman vaikeaa tajuta, että väännän rautalangasta:

Vanhemmilla on ehdottomasti vastuu lapsistaan. Käytöstavat sitovat isompia lapsia, ja pienten kohdalla on vanhempien asia huolehtia siitä, ettei lapset rieku sellaisissa paikoissa, jonne he eivät kuulu tai jonne heidän ei ole suotavaa mennä. Keskivertovanhempi on varmasti sen verran fiksu, että kykenee havaitsemaan nämä asiat, tai jos ei jostain syystä tajua, niin asiallinen huomautus on enemmän kuin paikoillaan. Silti, koska ihmisiä tässä ollaan, ei vanhempia voi joka asiasta vetää tilille niin yksioikoisesti kuin täällä olisi kiva tehdä. Vahinkoja sattuu ja joskus Macin naapuripöytään tulee yliväsynyt kaksivuotias nuutuneiden vanhempiensa kanssa. Silloin lapseton pariskunta voi osoittaa aikuismaisuuttaan kestämällä tilanteen tai siirtymällä jonnekin muualle sen sijaan, että alkaa jakaa pitkiä katseita ja pyöritellä silmiään. Jos mahdollista, toinen vanhempi taas voi poistua kiukuttelevan muksun kanssa kaupasta/ravintolasta. Ei tämä nyt tämän vaikeampaa ole.

Päihdeongelmaisten lapsentekoluvat jätän tästä kierroksesta pois kokonaan.

 

[Tykki]

Älä hanki lapsia, jos et ole varma siitä, että sinulla on voimia ja resursseja kasvattaa heidät. Älä työnnä vastuuta muille.

Lähentelee trollia, mutta kommentoin silti. Sama kuin sanoisit "Älä mene töihin, jos et aina jaksa antaa 100% panosta". Se, että vanhemmat ovat joskus väsyneitä, ei tarkoita sitä etteivätkö he osaisi olla hyviä vanhempia.

Olet mielestäni täysin väärässä asenteellasi: " Pennut tehkööt mitä vaan ja muut kärsikööt." Tuo sopii kotioloihin ja puistoihin. Sitten kun lähdetään maksullisiin tilaisuuksiin ja tiloihin, niin kaikille on taattava oma rauha, josta ovat maksaneet.

En minä ainakaan tuota asennetta Sampion viesteistä näe. Ja mitä tulee noihin mainitsemiisi maksullisiin tiloihin, niin suositan että häiriötilanteissa otat yhteyttä henkilökuntaan. Heidän tehtävänään on hoitaa tilanne siten, että voit rauhassa keskittyä omaan oloosi.

Nää lapsi-keskustelut muuten menee aina tähän samaan vänkäämiseen: Toiset eivät hyväksy lasten eloisuutta, ja syyttävät siitä vanhempia. Vanhemmat tiedostavat lasten aiheuttaman häiriön, mutta pyytävät sille ymmärrystä. Ensin mainitut eivät halua ymmärtää.

Vinkki heille, jotka haluavat löytää julkisen paikan jossa lapset eivät käy hermolle: Käykääs ratikka-ajelulla Helsingin Kalliossa, vaikkapa linjalla 8. Takaan, että lapset eivät siellä aiheuta häiriötä spåran kanssamatkustajille.

 

[mikse]

Tähän sopii neuvoksi: ethän hanki ympärillesi enemmän ongelmia kuin mitä pystyt hallitsemaan. Mikä pakko on hankkiutua vanhemmaksi?

Älä hanki lapsia, jos et ole varma siitä, että sinulla on voimia ja resursseja kasvattaa heidät. Älä työnnä vastuuta muille.

Tässä olikin muuten erittäin hyvä pointti, jota ei ole täällä ihmeemmin noteerattu eli lasten määrä.

Meillä on pari skidiä ja samassa talossa asuvalla muijan systerillä ja lankomiehelläni kolme. He ovat mielestäni malliesimerkki siitä, miten on hankittu liikaa lapsia omaan elämäntapaan, joka siis on erittäin huoleton/hajamielinen ehkä jopa boheemi yhdistettynä mukavuudenhaluun. Skidit ovat tietenkin suht huonokäytöksisiä, mikä taas vanhempiensa mielestä tarkoittaa "vahvaa luonnetta". Tämä vahva luonne johtuu mielestäni olemattomasta pitkäjänteisyydestä ja ihan selkeästi liiallisesta taakasta omiin resursseihin nähden. Tuo "vahvasta luonteesta" puhuminen on kyllä oksettanut mua alusta alkaen.

Lankomieheni reissaa joka toinen viikko ulkomailla ja muijan systerin pitäisi opiskella samalla, joten apua jopa jokapäiväisen arjen pyöritykseen pummataan keneltäkäs muultakaan kuin meiltä.

Tottakai sukulaisia ym pitää jeesata sopivassa määrin, mutta kun itse on tottunut hoitamaan omat asiansa, alkaa tämä järjestely pikkuhiljaa syödä miestä Kummelia lainatakseni rotan lailla. Kai sitä pitäisi vaan nostaa kissaa pöydälle ja kertoa missä mennään tai vaan opetella sanomaan tylysti ei.

 

[pernaveikko]

Tässä olikin muuten erittäin hyvä pointti, jota ei ole täällä ihmeemmin noteerattu eli lasten määrä.

Meillä on pari skidiä ja samassa talossa asuvalla muijan systerillä ja lankomiehelläni kolme. He ovat mielestäni malliesimerkki siitä, miten on hankittu liikaa lapsia omaan elämäntapaan.

Tämä on tosiaan vielä käsittelemättä. Kaveri on lasten kanssa kotona viihtyvää sorttia, urheilee, ei käytä juurikaan alkoholia ja tämmöistä. Siskonsa ja hänen miehensä ovat molemmat uraohjuksia ja vain kaksi lasta.

Aivan järkyttäviä räkänokkapentuja molemmat ja aiheuttavat kaikenlaista esimerkiksi kun isolla porukalla kokoonnutaan isovanhemmille ja semmoisissa tilaisuuksissa.

Tässä tapauksessa on hankittu kaksi lasta liikaa omaan elämäntapaan. Jos olisin lapsilupaviranomainen, niin tuskin olisin myöntänyt lisenssiä tuommoisille. Perheessä on luonnollisesti rahaa ja muuta, mutta mitäpä se mihinkään auttaa, kun tilanne on jo lähtenyt käsistä. Ulkopuolista apua on tietenkin varaa palkata, mutta sitähän lapset taitavat juurikin kaivata, eiköhän kivempaa olisi pelata kiekkoa oman isän kanssa.

Kaveri on juurikin miettinyt, että nyt alkaa olla malja täynnä ja pitää vain alkaa sanomaan ei ja muutenkin kertoa mielipiteensä tuosta sekoilusta.

 

[pernaveikko]

Nyt tuolla ammutaan kovilla: http://kaksplus.fi/keskustelu/pluss...6043-salatut-elamat-poyristyttavaa/sivu5.html

Linkki vie hysteeristen äitien Kaksplus-palstalle.

 

[Baloun]

Nyt tuolla ammutaan kovilla: http://kaksplus.fi/keskustelu/pluss...6043-salatut-elamat-poyristyttavaa/sivu5.html

Linkki vie hysteeristen äitien Kaksplus-palstalle.

Aiheutti täällä aikamoisen naurukohtauksen. Vanhemmat siinä vastuussa ovat mitä lapsi saa katsoa ja mitä ei. Käsittämätöntä itkemistä.

 

[sampio]

Lukaisin eka sivun, enkä oikeastaan ymmärrä, mitä erityisen hysteeristä siellä oli. Ehkä sitten myöhemmin jotain merkillistä löytyisi, mutta en ehdi nyt lukea. Jos sieltä jotain oikeasti hupaisaa löytyy, niin tähän voisi toisena esimerkkinä linkittää vaikkapa satunnaisen HIFK:n otteluseurantaketjun edustamaan keskivertojen, lapsettomien ja nuorien suomalaismiehien järjenköyhyyttä. Mutta emmehän niin tee, koska tiedämme, että joskus läikkyy ylitse, eivätkä kaikki kuitenkaan sellaisia ole.

Mitä Salkkareihin tulee, en oikeastaan ymmärrä, kuka sitä paskaa viitsii edes katsoa ja vielä vähemmän, miksi kukaan antaa lastensa sitä katsoa. Kuten joku tuolla Kaksplussan ketjussa totesi, Seiska, Salkkarit ja kaikenmaailman bigbrotherit menevät kyllä siihen sarjaan, että epäilyttää voimakkaasti niitä seuraavien henkinen kyvykkyys. Nuorisolle annan tässä pientä siimaa, mutta ei noita kukaan järjissään oleva aikuinen seuraa.

 

[pernaveikko]

Nuorisolle annan tässä pientä siimaa, mutta ei noita kukaan järjissään oleva aikuinen seuraa.

Et kuitenkaan kertonut mitä sinunlaisesi kultturellit ihmiset seuraa? Minulla on parempaakin tekemistä kuin seurata Savonlinnan oopperajuhlia, sinulla ei kai sitten ole?

 

[TQoFE]

Kertokaa nyt vielä tyhmälle, miksi lapsettomien pitää ymmärtää häiriötä aiheuttavia lapsia ja vaihtaa pöytää, mutta lapsellisten ei tarvitse ymmärtää niitä, jotka haluavat olla lasten aiheuttamilta häiriöiltä rauhassa?

 

[TosiFani]

Kertokaa nyt vielä tyhmälle, miksi lapsettomien pitää ymmärtää häiriötä aiheuttavia lapsia ja vaihtaa pöytää, mutta lapsellisten ei tarvitse ymmärtää niitä, jotka haluavat olla lasten aiheuttamilta häiriöiltä rauhassa?

Jos olisin lapseton, pyrkisin valinnoillani vaikuttamaan elämäni mukavuuteen eli hakeutuisin sellaisiin paikkoihin, joissa lapsia ei ole tai niitä on vähän. Esimerkiksi Naantalin kylpylä on lapsiperheiden suosiossa eli siellä joutuu sietämään lasten aiheuttamaa elämää.

Perheellisten kuuluu ottaa ympäristönsä huomioon, lasten kuuluu osata käyttäytyä julkisilla paikoilla. Toisaalta lapsettomien kuuluu sietää sopivassa määrin lasten aiheuttamaa elämää. Kohtuullisuus kaikessa, myös kasvatuksessa.

 

[TQoFE]

Jos olisin lapseton, pyrkisin valinnoillani vaikuttamaan elämäni mukavuuteen eli hakeutuisin sellaisiin paikkoihin, joissa lapsia ei ole tai niitä on vähän.

Viittasin tällä lähinnä siihen, että Mäkkärissä lapsettomien pitäisi vaihtaa pöytää, jos viereiseen pöytään saapuu häiritsevästi käyttäytyvä lapsiperhe. Mäkkärissä kun ymmärtääkseni käy sekä lapsiperheitä että nuoria aikuisia, ja kaikkea siltä väliltä.

Sivumennen mainittakoon, että asia ei henkilökohtaisesti kosketa, kun en hampurilaispaikoissa käy.

Entä muuten jos olen vaikka Michelin- tai Bib Gourmand -ravintolassa syömässä ja viereen osuu lapsiperhe, joka meluaa? Kumpi väistää? Paikka kun lähtökohtaisesti ei ole lasten ravintola nauravine nakkeineen ja Pelle Hermannin lehtipihveineen.

Perheellisten kuuluu ottaa ympäristönsä huomioon, lasten kuuluu osata käyttäytyä julkisilla paikoilla. Toisaalta lapsettomien kuuluu sietää sopivassa määrin lasten aiheuttamaa elämää. Kohtuullisuus kaikessa, myös kasvatuksessa.

Pitääkö lapsiperheiden myös sietää jurrissa rymyäviä aikuisia? Itse olen sitä mieltä, että molempien osapuolten on vältettävä aiheuttamasta häiriötä toiselle. Ts. minä lapsettomana siivoan kielenkäyttöni härskeistä jutuista lasten läsnäollessa, mutta yhtälailla odotan naapuripöydän lapsiperheen pitävän pesueensa omassa pöydässään ja äänenvolyymin riittävän matalana.

 

[mikse]

...

Älä jaksa. Tiedät varsin hyvin, että Mäkissä voit joutua perheterrorin uhriksi (ovat nykyään kuulemma perheravintola entisen pikaruokalan sijaan) kun taas Michelin-tähden mestassa hyvin todennäköisesti et. Lapset varmasti ärsyttävät väärässä paikassa, mutta älä nyt väännä tikusta asiaa.

Kukaan ei varmasti oikeuta lasten häiriköintiä, mutta kai sitä nyt järkeä saa käyttää. En mä jätä menemättä Mäkkiin parin pikkukundin kanssa siksi, että siellä saattaa olla joku, joka ei jaksa lapsille normaalia touhua. Ja tämä normitouhu nyt ei tarkoita mitään ruoanheittelyä tms vaan (pienten) lasten normaalia käytöstä, jonka ainakin jokainen vanhempi täällä ymmärtänee. Ja mun mielestä tähän normitouhuun ei tietenkään kuulu myöskään lasten kanssa Michelin-tähden ravintoloissa käynti.

 

[tutzba]

Ja mun mielestä tähän normitouhuun ei tietenkään kuulu myöskään lasten kanssa Michelin-tähden ravintoloissa käynti.

Olin tuossa risteilyllä tyttöystävän kanssa ja kun hyökkäsimme buffet-illalliselle, jouduin todella suuresti ihmettelemään viereisessä pöydässä istuneen perheen toimintaa.

Kyseessä oli siis normaali isä-äiti-lapsi-perhe, jossa äiti haki suuresti roolia. Koko ajan huusi pojalleen, kuinka hän ei osaa käyttää oikeaa haarukkaa oikeaan ruokaan ja kuinka hänen pitää maistaa sienisalaattia sillä hienot ihmiset syövät sienisalaattia. Noh, poika halusi sitten jossakin kohtaa siirtyä jälkiruokiin, mutta eihän tämä äidille sopinut. Poika sai kuulemma vasta sitten hakea herkkuja, kun on näyttänyt äidille, että on maistanut kaikkea mitä buffetista saa. Uskomatonta touhua. Kaiken kruunasi se, kun poika oli syömässä suklaakakkua lusikalla. Eihän sellainen herranjumala onnistu, äiti nosti mekkalan ja haki pojalle pikkuhaarukan!

Ei siinä mitään jos halutaan opettaa omalle lapselle ns. etiketin mukaista ruokailua, mutta kai sen nyt voisi hoitaa pikkuisen paremmin. Niin, poika oli siis noin 13-15-vuotias. Olisittepa nähneet hänen ilmeen, kun äiti sanoi jäätävät sanat: vietämme tämän illan kolmisteen, ja kun olemme kierrelleet tarpeeksi, menemme samaan aikaan hyttiin nukkumaan. Kyllä kai tuon ikäinen poika osaisi yksinkin hiukan kierrellä. Ei toki mihinkään yöaikaan, mutta illalla saisi tehdä mitä haluaa.

Ei ole mikään Michelin ravintola, eikä niinkään liity miksen pointtiin, mutta päätin silti kaivaa vanhan viestini esille. Tuo oli nimittäin todella surullista katsottavaa, kun äiti yrittää väkisin esittää jotain, mitä perhe ei todellakaan ollut.

 

[sampio]

Et kuitenkaan kertonut mitä sinunlaisesi kultturellit ihmiset seuraa? Minulla on parempaakin tekemistä kuin seurata Savonlinnan oopperajuhlia, sinulla ei kai sitten ole?

Enpä erityisen kultturelli ole, mutta ilmeisesti sen verran kuitenkin, ettei kaikenmaailman pinnallinen seksiin ja juoruiluun perustuva paska jaksa kiinnostaa. Mutta jokainen toki tyylillään. On mulla vastaavia omassakin kaveripiirissäni, mutta harvoin heidän kanssaan tulee keskusteltua mistään syvällisemmästä, vaan jutut pyörii salitreeneissä, autoissa ja ehkä nyt mm:n myötä hiukan lätkässäkin.

 

[sampio]

Viittasin tällä lähinnä siihen, että Mäkkärissä lapsettomien pitäisi vaihtaa pöytää, jos viereiseen pöytään saapuu häiritsevästi käyttäytyvä lapsiperhe. Mäkkärissä kun ymmärtääkseni käy sekä lapsiperheitä että nuoria aikuisia, ja kaikkea siltä väliltä.

Toki lapsiperhekin voi osoittaa pelisilmää ja jättää menemättä juuri sinne, missä jengiä on jo ennestään, jos tilaa on muuallakin. Yleensä näissä paikoissa on puuhapaikkansa, ja niiden viereen lapsiperheetkin ankkuroituvat. Ne harvat kerrat, kun purilaiselle joukkoni kuskaan, menen ihan mielelläni kauimmaiseen pöytään jo senkin vuoksi, ettei minua kiinnosta kuunnella kuinka siis niinku ihana se petteri on, ja lisäksi sen vuoksi, että tiedän varsinkin kolmivuotiaan poikani käyttävän kohtalaisen kovia desibelejä, enkä viitsi huudattaa häntä aivan keskeisimmällä paikalla.

Entä muuten jos olen vaikka Michelin- tai Bib Gourmand -ravintolassa syömässä ja viereen osuu lapsiperhe, joka meluaa? Kumpi väistää? Paikka kun lähtökohtaisesti ei ole lasten ravintola nauravine nakkeineen ja Pelle Hermannin lehtipihveineen.

Nuo paikat eivät ole mitään harjoittelupaikkoja lapsille, se on selvä. Päiväsaikaan jonkun Rosson tai vastaavan voisin valita kohteekseni peruspizzerioiden lisäksi lasteni kanssa, mutta jo oman viihtyvyyteni takia en lähtisi yhtään parempaan paikkaan illalla koko perheen voimin. Mitä järkeä olisi edes pilata omaa iltaansa tappelemalla muksujensa kanssa, heille kun ei mitkään simpukat ja viinit maistu.

Pitääkö lapsiperheiden myös sietää jurrissa rymyäviä aikuisia? Itse olen sitä mieltä, että molempien osapuolten on vältettävä aiheuttamasta häiriötä toiselle. Ts. minä lapsettomana siivoan kielenkäyttöni härskeistä jutuista lasten läsnäollessa, mutta yhtälailla odotan naapuripöydän lapsiperheen pitävän pesueensa omassa pöydässään ja äänenvolyymin riittävän matalana.

Ihan oikeilla jäljillä olet, mutta sen verran realiteetteja kohdilleen, että ihan hyvin kasvatettu lapsikin on pohjimmiltaan lapsi. Tarkoittaa siis sitä, että hän saattaa laulaa, kirkaista, ihmetellä kovaan ääneen, pelästyä, nauraa tai vaikka röyhtäistä tilanteessa, joka ei meille aikuisille olisi aivan sovelian. Sen sijaan aikuinen on näissä asiossa aina eri viivalla, vaikka olisi kuinka humalassa tahansa. Hän on itse siihen tilaan itsensä ajanut. Humalaisen huutelu ei ole aikuiselle normaalia käytöstä, lapsen äänenkäyttö taas on luonnostaan hallitsemattomampaa. Korostan tässä kuitenkin sitä, että tämä ei tarkoita sitä, etteikö vanhempien tulisi rajata lastensa huutelua ollenkaan.
---

Jollain tapaa hassua, että näissä asioissa ollaan niin mustavalkoisia. Elämän realiteetit ovat aikalailla hukassa, jos suurimmat murheet aiheutuvat satunnaisista itkujen pakkokuunteluista. Aikuisista kuitenkin aiheutuu suurin murhe tälle yhteiskunnalle, olipa kyse sitten äänisaasteista tai käytöshäiriöistä, ja vastaavasti taas lapsilta saa ne vilpittömimmät huomionosoitukset, jos vain haluaa.

 

[julle-jr]

Elämän realiteetit ovat aikalailla hukassa, jos suurimmat murheet aiheutuvat satunnaisista itkujen pakkokuunteluista.

Silloinhan elämässä menee hyvin, jos suurimmat murheet ovat noin pieniä. Minä ainakaan en osaa määritellä minkä kokoisia murheita elämässä itse kullakin kuuluu olla. En kylläkään tiedä onko tässä ketjussa kukaan edes sanonut lasten itkun kuuntelemisen olevan suurin murhe.

 

[koo]

Ihan varmasti on lapsia jotka käyttäytyvät huonosti yleisillä paikoilla kuten esim. ravintoloissa ja kylpylöissä ynnä muualla ihmisten ilmoilla. Samoin on ihmisiä joita mukuloiden remuaminen ottaa päähän joko aina tai jossain tietyssä tilanteessa kuten esim. juurikin ravintolassa ruokaillessa. Vapaalla ollessani ummistan silmäni ja korvani vieraiden lasten remuhkoinnilta jos sellaista joudun kohtaamaan mutta ymmärrän täysin jos remutouhu ihmisiä ottaa päähän.

Suomessahan me tietysti olemme, mutta jonkin verran lapsilaumani kanssa ulkomaillakin ruokailleena sanoisin, että me suomalaiset olemme tiukkapipoja ravintolaruokailijoita verrattuna etelämmän asukkeihin.
Jossain välimeren maissa lapset otetaan ihan omalla erityishuomiolla vastaan jo ruokailemaan mennessä ja paikalliset asiakkaat vähintäinkin hymyilevät vieraille lapsille, usein poikkeavat sanomaan muutaman sanankin. Suomessa noin ei useinkaan tapahdu vaan päinvastoin, mitä enemmän sinulla on lapsia mukanasi sitä kauhistuneempia katseita saat osaksesi.

Meidän lapset osaa käyttäytyä ruokaloissa ja kylpylöissä, tietysti, mutta kerran en osannut itse ja se tapahtui Kreikassa, paikallisessa ravintolassa jossa käyttäydyin hiukka juntisti.
Menimme lapsinemme ruokailemaan jonnekin ihan kelpo paikkaan ja nuorimmaiseni oli silloin tasan kaksi kuukautta ja kuusi päivää vanha. Vastaanotto ravintolaan oli kuten nyt lomakohteissa on, special sitä ja tätä for you. Istumaan ei ehditty kun tämä nuorimmainen napattiin, kirjaimellisesti napattiin, sylistäni ja häntä lähdettiin viemään keittiöön. Ymmärsin kyllä hyväntahtoisesta bambina, bambino- höpötyksestä, että vauvaa haluttiin näyttää koko henkilökunnalle mutta olihan tuo vähän...tai ainakin niin paljon, että kohta lähdin vauvaani hakemaan keittiöstä. Siellä hän kulki ventovieraiden ihmisten sylistä syliin äänekkäiden hihkaisujen saattelemana. Sanaakaan sanomatta nappasin poikani kokilta jolla oli verinen essu päällänsä, ja marssin pöytäämme. Puristin vauvaa syliini, sillä veriessuinen kokki tuli heti perässämme - tuoden vauvalle jäätelöä jota hän itse henkilökohtaisesti olisi halunnut syöttää kahden kuukauden ikäiselle babylleni. Tiukkisäitinä en antanut sen tapahtua ja kun en osannut selittää ulkomaaksi Suomen vauvanruokintajärjestelmää niin napitin puseroni auki ja aloin imettämään vauvaani. Saimme jälkkäriksi mahtavat jäätelöannokset ja kokki kävi ihmetellen pyörittelemässä päätään, "no ice-cream for baby, only mummys..." ja näytteli sormellaan mun tissejäni.

Nykyään poikani saa jo syödä jäätelöä, ulkomaillakin.

Terveisin koo