Niin mistä tässä oli kysymys:Ravintola kuin ravintola, eiköhän häiriötekijät ja ympäristö ole aivan samanlaiset vaikka puhuttaisiinkin jostain kalliimman hintatason paikasta. Rossoon viittasin vain koska omat kokemukset nyt viime ajoilta löytyvät k.o. nimisestä ruokakaupasta.
Jokainen voi tykönään päätellä ovatko molemmat paikat yhtä sopivia lapselle.dude kirjoitti:Kuten sanoin, jos investoidaan kolminumeroinen summa safkoihin ja viineihin ym, niin ei silloin olla missään lastenravintoloissa.
Lapsia voi yrittää kouluttaa siihen ravintolakäyttäytymiseen siellä ABC:n buffetpöydässä ja sen jälkeen tuoda johonkin ns. parempaan ravintolaan.
Ja tässä taas tästä:Voipa se ollakin, ainakin osoittaa vakavia puutteita harkintakyvyssä jos kerran tämän jälkeen naperokin itkee tahallisen törkeän kielenkäytön perusteella. Ei lainkaan aikuista toimintaa, vaikka kirjoittaja itse taitaa sellaisena itseään pitää. Eikä kovin kypsää ihannoidakaan toimintaa, vaikka taidat sinäkin itseäsi kovinkin kypsänä ihmisenä pitää. Itsensä arvioiminenhan se tietenkin on aina vaikeinta...
Ei nyt aivan näinkään.
Niinkö tässä nyt on sanottu, vai itsekö kuvittelit? Vakavia itsetunto-ongelma on, jos ei pysty suhtautumaan yllättäviin tilanteisiin ilman että täytyy reagoida menettämällä hermonsa.
tutzba kirjoitti:Ollessani eräällä paikkakunnalla katsomassa jääkiekkoa törmäsin erääseen hyvin ärsyttävään kakaraan. Vessajonossa kun olin, niin tämä kääpiö alkoi potkimaan nilkkaani. Kaksi ensimmäistä kertaa ohitin sen sillä, että ajattelin tuon olleen vahinko. Käännähdettyäni taakse huomasin että tämä natiainen potkii ihan tahalteen. Sanoin hänen isälleen (?) että voisitko mitenkään saada tuon loppumaan. Isäukko pahoitteli ja sanoi että tämä meidän pikku-Paavo (nimi muutettu) on hiukan ylivilkas ja torui muutamaan otteeseen.
Hetken kuluttua potkiminen jatkui, jolloin tuli sanottua sen verran pahasti että pikku-Paavo alkoi itkemään. Isä sitten suutuspäissään sanoi minulle, että on se kumma kun ei ole minkäänlaisia käytöstapoja, vaan pitää saada pikkulapsikin vielä itkemään.
....
Saatoin olla epäselvä, mutta lapselle en alkanut huutamaan. Hänen isälleen kommentoin lapsen käytöstä, joten eiköhän lapsikin sen sitten kuullut. Lapselle en siis suoranaisesti kommentoinut, mutta halusin hänenkin sen kuulevan. Vaikka olisi kuinka lapsi, niin ei se oikeuta tekemään mitä haluaa. Varsinkin jos isänä on ns. munaton ihminen, niin mitä siitä tulee jos lapsi saa käsityksen, että hän saa tehdä mitä tahansa, koska on pieni. Tulevaisuutta ajatellen ei olisi hänen kehityksen kannalta eduksi, jos vanhemmat eivät rajoja aseta.
Vaikka ei olekaan kenenkään muun tehtävä huolehtia lapsen kasvattamisesta kuin vanhempien, täytyy muiden siihen välillä puuttua jos ei homma vanhempien osalta toimi, esimerkkinä nyt vaikka tuo minuun kohdistunut potkiminen. Vaikka se ei sattuisikaan kauheasti, niin kyllähän se vituttaa jos nilkoille potkitaan ilman mitään syytä. Jos vanhempi ei tuota saa loppumaan, pitää minulla silloin olla oikeus kommentoida vanhemman toimintaa, jotta hän tajuaa lapsen tehneen väärin. Tietysti olisin voinut antaa lapsen kehittää taitojaan, kenties hänestä olisi tullut vaikka kuuluisa jalkapalloilija! Ainakin olisivat kukkahattutädit/-sedät olleet iloisia.
Miettiköön jokainen taas tykönään miten tilanteeseen sopimatonta ja epäkypsää käytöstä ja itsetunnon puutetta tutzban toiminta tai sen arvioiminen tilanteeseen hyvin sopivaksi edustaa. Samaan hengenvetoon voi tietysti miettiä miten seuraavanlaiset kommentit edustavat samoja asioita:
Toivottavasti ymmärrät pysytellä pois julkisilta paikoilta.
...
Meillä lapset leikkivät, tekevät virheitä, välillä huutavat ja innostuvat ja harjoittelevat elämistä. Teillä varmaan istuvat huumattuina antiikkisohvalla?
...
On siellä kuuluisalla pururadalla vähän jotain vikaa jos tuollainen asia suuresti haittaa.