Lapin vaellusreitit

[Alamummo]

Itse olin kesällä vaeltamassa Pallakselta Ylläkselle. Rankka oli reitti, mutta paikotellen huisin komea.

Tuon reitin minäkin haluaisin patikoida. Ensi syksynä voisi olla ehkä mahdollisuus siihen. Vaikka olen maailmalla patikoinut vähän siellä sun täällä, niin Lappi on jäänyt kyllä valkoiseksi läikäksi kartalle.

 

[Vaihtorotta]

Nostellaanpas vanhaa ketjua ylös.

Itsellä on pohjoisen reissua edessä nyt kesällä Karhunkierroksen merkeissä ja syyskuussa sitten vuorossa näillä näkymin UKK. Edellisvuosina on tullut käytyä Pyhä-Luostolla, Pallaksella, Haltilla, Pohjois-Norjassa ja muutamassa eteläisemmässä kansallispuistossa vaeltamassa ja retkeilemässä, lähinnä merkittyjä reittejä. Tämän kesän osalta retkeilykausi aukesi viime viikonloppuna Seitsemisen kansallispuistossa uusien rinkkojen ja teltan testailulla, mukava reissu, mutta eipä näissä eteläisemmissä maisemissa samaan fiilikseen pääse kuin Lapissa.

Ensi kuussa on siis tarkoituksena ottaa suunnaksi Oulangan kansallispuisto ja käydä vaeltamassa Karhunkierros. Tiedossa on, että reitti on kesäaikaan varsin suosittu, mutta silti komeat maisemat ja ainakin loppupäästä raskaaksikin kuvailtu maasto houkuttelevat sen verran, että pakkohan tuo on käydä katsomassa. Syksystä sitten taas etsimään vähempitallattuja polkuja.

Onko muilla Jatkoaikalaisilla tarkoitus suunnata Lapin vaellusreiteille?

 

[Tarinankertoja]

Onko muilla Jatkoaikalaisilla tarkoitus suunnata Lapin vaellusreiteille?

Vaeltaan ja melomaan Lemmenjoelle olisi toistamiseen tarkoitus lähteä.

Karhunkierroksella saattaa tosiaan olla välillä tunkua, ainakin itse siellä ollessa sai välillä ihan oikeasti jonottaa notskille makkaranpaistoa ja kahvinkeittoa varten. Aamuruuat sai onneksi väsättyä omalla keittimellä, ja teltan kanssa pääsi vähän sivummalle nukkuun...mutta hienohan se silti oli, ei kahta sanaa.

Kevät aloiteltiin Isojärvellä helteessä patikoimalla. Kivaa oli ja tänne tulee mentyä lähes joka kevät. Seitseminen on ohjelmassa sitten sienestysaikana (mustatorvisienipaikka karttaan merkattuna).

Lappitunnelmaa lähelle pääsee Salamajärven kansallispuistossa, jonne viä Tampereelta viikonloppureissun viittii just ja just heittää. On sen verran korpea, ja tällä on tullut törmättyä peuroihin ihan lähietäisyydellä.

 

[Vaihtorotta]

Lappitunnelmaa lähelle pääsee Salamajärven kansallispuistossa, jonne viä Tampereelta viikonloppureissun viittii just ja just heittää. On sen verran korpea, ja tällä on tullut törmättyä peuroihin ihan lähietäisyydellä.

Kiitokset vinkistä! Salamajärvellä ei ole tullut käytyä, vaikka mietinnässä onkin ollut. Täytynee siis korjata asia ja käydä katsastamassa paikka, tiedä vaikka tulisi useamminkin käytyä silloin, kun ei aika riitä Lapin reissulle. Ei ole nimittäin paha matka Vaasastakaan viikonloppureissua ajatellen.

 

[Skeletor]

Tänään käytiin "Kätkän kierros" Kittilässä. Eilen Taatsijärvellä ja huomenna olisi tarkoitus mennä Luostolle. Noitatunturin kierros on käyty jo aikaisemmin. Samoin Kilpisjärven monet reitit on koettu aikaisemmin. Mutta silti Kilpiselle haluaa kuitenkin mennä aina uudelleen. Ei kuitenkaan nyt tämän viikon reissulla...

 

[Reznik]

Kun näistä eteläisimmistäkin reiteistä nyt aloitettiin, niin minkäslaisia vaellusjuttuja jatkoaikalaisilla on Kolin Herajärven kierroksesta? Tyttöystävän kanssa ollaan muutaman yön vaellusta suunniteltu heinäkuulle ja luontoon.fi:n reittikuvauksia tiirailemalla tuo Koli on alkanut vaikuttaa mielenkiintoiselta vaihtoehdolta suht läheisen sijainninkin takia. Ylä- ja alamäkineen ei ilmeisesti nopein/helpoin reitti kulkea, mutta eipä tuonne ole tarkoitus kiirehtimään lähteäkään.

 

[El Lude]

Kun näistä eteläisimmistäkin reiteistä nyt aloitettiin, niin minkäslaisia vaellusjuttuja jatkoaikalaisilla on Kolin Herajärven kierroksesta? Tyttöystävän kanssa ollaan muutaman yön vaellusta suunniteltu heinäkuulle ja luontoon.fi:n reittikuvauksia tiirailemalla tuo Koli on alkanut vaikuttaa mielenkiintoiselta vaihtoehdolta suht läheisen sijainninkin takia.

Itse olen yksin kiertänyt Herajärven kierrosta suuntaan jos toiseen useamman kerran. Kävelyaikaa on syytä varata ainakin se pari päivää. Itse olen reitin kiertänyt nopeimmillaan alle kymmeneen tuntiin (ei mitään järkeä). Kumulatiivista nousua todellakin piisaa useamman kilometrin verran. Maasto on hyvin pitkälti sitä ylä- ja alamäkeä kivien ja juurien kera. Vesistöä pääsette ylittämään lautan kera. Huomioikaa myös se, että otatte riittävästi juomavettä mukaan. Matkan varrella ei ole montaa juomakelpoista lähdettä/vesipistettä. Ryläksen lähteen vesi on ollut välillä juomakelvotonta. Maisemat ovat tällä reitillä todellakin päätähuimaavat. Kannattaa käydä esim. Pirunkirkon luolassa, jos aikatalussa on varaa poiketa pääreitiltä hiukan sivummalle. Matkan varrella on lukuisia "nähtävyyksiä ja lisäosia. Jos se 40 kilometrin perussetti ei riitä, niin aina voi kävellä 20 km lisää (vasta valmistunut reitin laajennus).

Majoituspaikkoja lienee riittävästi. Itse toki ottaisin teltan varalta mukaan. Lähdettekö Herajärven kierrokselle Kolilta vai Kivinimestä (reitin voi toki laittaa vaikka Jerojärven rannalta tai Ryläksen juurelta)? Itse lähtisin Kolilta ja kiertäisin reittiä: Ukko-Koli-Mäkärävaara-Havukanaho-Jauholanvaara - Kiviniemi. Kiviniemessä yötä (mahdollista syödä ja saunoa tai nukkua laavussa/kodassa) ja seuraavana päivänä: Kolinvaara- Sammakkovaara-Ryläs-Koli. Toisen päivän reitti on vaativa lukuisinen nousuineen. Matkaa tulee noin 40km tälle valellukselle. Onnea matkaan, jos olette vielä lähdössä...

 

[Tarinankertoja]

Ylä- ja alamäkineen ei ilmeisesti nopein/helpoin reitti kulkea,.

Mäkiä riittää, joten hyvät kengät on a ja o.

Mutta hemmetin hienoja maisemia ja vaihtelevia metsätyyppejä. Koli on kyllä kansallismaisemaa jos mikä.

Muuta etelästä...
Jos vesillä haluaa liikkua, niin itäsuomessa on myös kolovesi (Kolilta 160km etelään), joka kannattaa tsekata, parasta kanootilla (vuokrataan lähistöllä).

 

[Reznik]

Majoituspaikkoja lienee riittävästi. Itse toki ottaisin teltan varalta mukaan. Lähdettekö Herajärven kierrokselle Kolilta vai Kivinimestä (reitin voi toki laittaa vaikka Jerojärven rannalta tai Ryläksen juurelta)? Itse lähtisin Kolilta ja kiertäisin reittiä: Ukko-Koli-Mäkärävaara-Havukanaho-Jauholanvaara - Kiviniemi. Kiviniemessä yötä (mahdollista syödä ja saunoa tai nukkua laavussa/kodassa) ja seuraavana päivänä: Kolinvaara- Sammakkovaara-Ryläs-Koli. Toisen päivän reitti on vaativa lukuisinen nousuineen. Matkaa tulee noin 40km tälle valellukselle. Onnea matkaan, jos olette vielä lähdössä...

Oikein hyödyllistä tekstiä, kiitän! Kolia ainakin itse suunnittelin lähtöpaikaksi, kierroksen suuntaa en vielä ehtinyt pohtimaan. Mutta voi hyvinkin olla että noin myötäpäivään sitten kierrellään. 40 kilometrin lenkki luultavasti piisaa meille, ehtiipä ja jaksaa poiketa sitten reitiltä esim tuota Pirunkirkkoa katselemaan. Hauskaa sinänsä että en ainakaan muista Kolilla käyneeni, vaikka eipä tuolta Kuopion seudulta sinne ole matkaa juuri mitään. Mutta tuon lyhyen välimatkan takia taitaa kyllä Koli kohteeksi valikoitua.

 

[calvin]

Itä-Suomen reiteistä puheenollen, onko kenelläkään kokemusta Patvinsuon kansallispuistosta? Mielessä oli tehdä päivävaellus lyhyintä Patvinkierroksen lenkkiä käyttäen, joka luontoon.fi:n mukaan on noin 25km. Millainen kulkukelpoisuus noilla poluilla on, onko ne kuluneita/kivisiä? Korkeuserojahan tuolla ei ole juurikaan.

 

[JZZ]

Lapin vaellusreiteistä tullut itse käytyä kaksi, eli Kilpisjärveltä lähtevä, pääosin Norjan ja Ruotsin puolella kulkeva kolmen valtakunnan reitti, sekä Kevon kanjonin reitti.

Kyseessä oli aivan erilaiset reitit, ja ainakin tuo kolmen valtakunnan reitti oli aivan mielettömän hieno kokemus. Suomen puolella ei yksinkertaisesti oli vuoristoa, mutta tuossa on kävelyetäisyydellä todella jylhiä murikoita joita saa ihan tosissaan kiipeillä ylös ja alas. Kevon reitti on uskomattoman kaunis, kanjoni on ainutlaatuinen, samoin Fjiellun putous. Reitti sinänsä on vähän helpohko kävely mäkeä ylös alas, joten kevyeen trekkailuun tuo sopii paremmin. Toki noilla reissuilla oli täysin erilaiset ilmatkin, kolmen valtakunnan reissulla oltiin hetkittäin todella huonojen säiden armoilla, mutta Kevolla paistoi aurinko ja lämpötila päivisin kahdessakympissä. Kolmen valtakunnan reitiltä löytyy paljon hyväkuntoisia autiotupia, joissa oli hyvä kuivatella kamoja ja päästä sisään lämmittelemään. Kevolla taas ei edes saa yöpyä muualla kuin yöpymiseen tarkoitetuilla alueilla, josta löytyy mökit ja teltta-alueet.

 

[Lert]

Karhunkierroksen vedin muutama vuosi sitten. Ei sovi niille, jotka kaipaavat haasteita ja yksinäisyyttä. Maisemat ihan ok mutta Lapista löytyy kauniimpiakin kohteita.

Muotkatuntureilla kävin kahden viikon reissulla viime kesänä ja olihan se aivan erilaista meininkiä kuin karhunkierros. Pari kertaa eksyttiin, eikä sääkään aina suosinut. Välillä maasto todella vaikeakulkuista mutta maisemat aivan upeat!
Peltojärvi on upean näköinen kun sitä kaukaa katsele sumu läpi!!

Pari vaikeaa joen ylitystäkin mahtui mukaan. Rankin kokemus oli ehkä se, kun vähän suunnasta eksyksissä jouduimme ylittämään joen aika syvästä kohtaa ukkosmyrskyssä puolenyön jälkeen. Meikällä jo jalka horjahti, liukas kivipeite kun alla oli. Siinä oli nauru kaukana.
Väsyneenä mutta onnellisena saavuttiin lopulta takaisin maaliin. Tämä oli neljäs pitempi vaellusreissu mutta ehkä kaikkein mieleenpainuvin.

 

[Reznik]

Itse olen yksin kiertänyt Herajärven kierrosta suuntaan jos toiseen useamman kerran. Kävelyaikaa on syytä varata ainakin se pari päivää. Itse olen reitin kiertänyt nopeimmillaan alle kymmeneen tuntiin (ei mitään järkeä). Kumulatiivista nousua todellakin piisaa useamman kilometrin verran. Maasto on hyvin pitkälti sitä ylä- ja alamäkeä kivien ja juurien kera. Vesistöä pääsette ylittämään lautan kera. Huomioikaa myös se, että otatte riittävästi juomavettä mukaan. Matkan varrella ei ole montaa juomakelpoista lähdettä/vesipistettä. Ryläksen lähteen vesi on ollut välillä juomakelvotonta. Maisemat ovat tällä reitillä todellakin päätähuimaavat. Kannattaa käydä esim. Pirunkirkon luolassa, jos aikatalussa on varaa poiketa pääreitiltä hiukan sivummalle. Matkan varrella on lukuisia "nähtävyyksiä ja lisäosia. Jos se 40 kilometrin perussetti ei riitä, niin aina voi kävellä 20 km lisää (vasta valmistunut reitin laajennus).

Mäkiä riittää, joten hyvät kengät on a ja o.

Mutta hemmetin hienoja maisemia ja vaihtelevia metsätyyppejä. Koli on kyllä kansallismaisemaa jos mikä.

Näitä Kolin maisemia käytyä ihailemassa jo muutamia viikkoja sitten ja asianmukaisiksi ylläolevien vinkit todettua. Aluksi suunniteltiin tyttöystävän kanssa jopa 60 kilsan reittiä, mutta eka päivän otettiin sitten realistisempi 40 kilsan reitti käyttöön. Raskasta reittiä siis kuten tiedossa oli, mutta kyllä myös todella hienoja maisemia matkan varrelta löytyi ja mahtava reissu kaikinpuolin. Ilman suurempia parisuhdekriisejä siis selvittiin myös:) Kolme yötä meni rauhalliseen tahtiin kävellessä, kun ruokaa oli riittävästi matkassa ja eikä ollut kiire poiskaan. Ja yksi päivä kulutettiin lähinnä maisemia katsellessa muutaman kilsan etenemisellä.

Vitosella Kolilta saatava kartta oli myös oikein pätevä, vaikka toki eipä tuolta reitiltä ilmankaan olisi eksynyt. Juomavettä tosiaan kannatta varuilta kantaa reippaasti mukana kuten El Lude myös varoitteli. Ryläyksen puolella oli pari peräkkäistä juomapaikkaa saastuneita (Ryläyksen lähde, Ikolanaho). Tuo ei meitä haitannut, kun myötäpäivään kierrettiin ja suunnattiin suoraan molempien ohi ihan autolle asti. Reitin vaativuudesta huolimatta sopii kyllä ensikertalaisillekin vaeltamisen parissa, kunhan jättää kiireen kotia ja omistaa hyvät kengät. Eli eipä sen kummempia tarinoita, ensi kesänä pitänee varmaan jo pohjoiseen suunnistaa.

 

[Tarinankertoja]

Vitosella Kolilta saatava kartta oli myös oikein pätevä, vaikka toki eipä tuolta reitiltä ilmankaan olisi eksynyt.

Tuosta tuli miäleen, jotta noitahän voi tulostella ittekin luontoon.fi sivuilta ja OnLine palvelu on erinomainen


Retkikartta.fi - Metsähallitus

 

[Centre Bell]

Onko muilla Jatkoaikalaisilla tarkoitus suunnata Lapin vaellusreiteille?

Kuukauden päästä on tarkoitus lähteä vaeltamaan Hetasta Pallakselle ja yöpyä matkalla Hannukurussa.
Olen muutama vuosi sitten vaeltanut Pallakselta Hannukurulle jossa yövyin ja sitten kävellyt takaisin Pallakselle. Ainakin silloin oli Hannukurussa sauna jossa oli mukava peseytyä ennen yöpuulle siirtymistä. Toivottavasti sauna on vieläkin olemassa. Kaiken kaikkiaan tämä tuleva vaellusretki on itselleni kolmas Lapin vaellus.
Kaksi edellistä on sujunut säiden(kin) puolesta erinomaisesti (= ei ole satanut). Toivottavasti tälläkin kertaa pysytään kuivana.

 

[serbi]

Hannukurun sauna oli ainakin viime syyskuussa toiminnassa, vieressähän hieno lampi, jossa mukava huuhtoa hiet. Syyskuu muutenkin mielestäni otollista aikaa Lapissa, eivät mäkäräiset yms. enää kiusaa.

Hetta-Pallas kiva reitti, menimme sen 2 päivässä olosuhteiden pakosta, mutta 3-4 päivää lienee optimi hyvillä säillä..
Ruska-aikaan tosin aika ruuhkainen.

 

[seisnauraa]

Karhunkierroksen vedin muutama vuosi sitten. Ei sovi niille, jotka kaipaavat haasteita ja yksinäisyyttä. Maisemat ihan ok mutta Lapista löytyy kauniimpiakin kohteita.

Itse kävelin Karhunkierroksen 17v sitten vaellusrippileirillä muistaakseni 8 päivän aikana ja olihan se rauhallinen tahti.

Nyt sitten tänä vuonna alkukesästä velipoika käveli samaisen 80km:n reitin kaverinsa kanssa alle 24h:ssa. Heidän mielestä reitti oli ihan riittävän haastava. Taisi olla jopa niin, että kummallakin kolotti paikkoja muutamana seuraavanakin päivänä. Tosin kumpikaan ei ollut kokenut vaeltaja ja muutenkin treenaus reissuun oli vähäistä.

Eli riippuu paljon päivätaipaleiden pituudesta, kuinka haastava mikäkin reitti on. Helposta reitistä voi tehdä haastavan ja toisin päin.

 

[Ahar]

No niin, nyt tulee pitkä tarina.

Reittiselostus Hetta-Pallas:

1. Päivä: Reitille lähdettiin Koru Laakson kohdilta, repuissa painoa n. 30 kg ja jo heti alkuun n. 35 m/s vastatuuli alkoi ottaa miehistä mittaa. Ensimmäinen pidempi ( n.30 min ) taukopaikka Pyhäkeron kahvituvassa, jonne matkaa n. 8 km ja kokoajan lievää ylämäkeä, tosin hyvällä baanalla.

Pyhäkerosta matka jatkui kohti Sioskurua jälleen koko ajan lievään ylämäkeen, mutta valitettavasti alueen latukone oli tehnyt tiltin, joten baana loppui n. 200 metriä Pyhäkeron tuvan jälkeen, minkä jälkeen jatkettiin umpihangessa kohti Sioskurua ( helevetin raskasta ). Kolmisen kilometrin umpihangen jälkeen löytyi taas moottorikelkka ura, minkä jälkeen hieman helpotti, mutta edelleen n. 30 m/s tuuli teki eteenpäin menosta melko hidasta. Sioskuruun ( 16 km Hetasta ) saavuimme hieman klo 17 jälkeen ja noin puolen tunnin tauko.

Sioskurun jälkeen kohti tunturin huippua edelleen helevetinmoisessa vastatuulessa ja nousu kesti noin tunnin. Huipulta alaspäin kohti Tappurin erkanemispaikkaa, mutta ilman latukoneuraa kovassa vastatuulessa alaspäin menokaan ei ollut helppoa. Tässä vaiheessa alkoi energiat valvomisesta ja kelistä johtuen loppumaan ja kun lasku jyrkkeni, niin kaatumisiltakaan ei vältytty. Tappurin viitan kohdalta alkoi taivas pimenemään ja vielä edessä olevan laskun aikana otettiin molemmat vielä muutamat lipat. Nousun alkaessa oli jo pimeää ja viimeinen noin 8 kilometrin matka mentiin käsikopelolta merkiltä merkille, koska valmista baanaa ei ollut ja näkyvyys oli heikko.

Hannukuruun saavuttiin erittäin voipuneina n.klo 22, pikku rommit naamaan ja hetken huilin jälkeen vielä saunan lämmitys, mikä sekään ei ollut ihan helppoa, koska sauna sijaitsee n. 200 metrin päästä tuvasta, erittäin upottavassa hangessa ja kaikki lämmitykseen tarvittavat puut ovat tässä vaiheessa vuotta suhteellisen märkiä. Tämän jälkeen unille.

2.Päivä: Heräiltiin yhdeksän aikoihin ja ilma oli kuin jypin mestaruusvuosina. Aurinko paistoi eikä yhtään tuulta. Hitaasti valmistauduttiin päivän etappiin kohti Nammalakurua ja etappi Suoskuruun oli helppo ja suojainen ja enimmäkseen laskuvoittoinen, Suoskurusta jatkettiin tasamaata kohti poroerotusaitaa, josta erkanee reitti Montellinmajalle ja Pallakselle. Suunnitelman mukaan lähdimme kohti Montellia, eli alkuun noin kilometri erittäin jyrkkää nousua puurajan -ajan noin tunnin verran. Erittäin jyrkkä nousu, missä kaatumisen jälkeen kesti useampi minuutti nousta pystyyn. Vielä nousun ajan ei tuulesta ollut harmia, mutta huipulle päästyä tilanne yllättäen muuttui.
Nousun huipulta maasto ja lasku näytti helpolta kohti Montellia, mutta kovasta tuulesta johtuva lumen seoksen erilaisuus töksäytti suksia siihen malliin, että naamallaan oltiin jälleen muutaman kerran ja ylösnousu oli työlästä. Lasku oli pakko tehdä jatkuvasti auraten, koska moottorikelkkauraa ei ollut ja lumen rakenne aiheutti ongelmia. Montellilta nousu kohti Nammalakurua, missä pieni järkytys, kun vanha tupa oli purettu, mutta onneksi kurun toisella puolella näkynyt rakennus oli uusi tupa, minne päästiin

 

[Ahar]

Jatkuu...

..yöpymään.

3.päivä: Erittäin kova tuuli ja lumsade läpi yön ja aamulla puoli yhdeksältä matkaan. Ensimmäiset viisi kilometriä laskuvoittoista, mutta umpihangesta johtuen töitä joutui tekemään koko ajan. Viiden kilometrin jälkeen pari kilometriä hiihdettävää ylämäkeä, minkä jälkeen loppumatka, n.8 km suht´koht tasaista Pallakselle asti. Matkalla avaraa tasamaata, jolloin tuuli aiheutti pystyssä pysymis -vaikeuksia, mutta lopulta perillä.

Lopulta varusteiden vaihto, suihkut ja ajomatka takaisin etelään taukoineen n. 14 tuntia.

Hieno ja raskas reissu, jota suosittelen, mutta kannattaa lähteä paremmassa kelissä, jota tosin on vaikea ennustaa. Hetasta Hannukuruun on ehkä liian pitkä etappi ensimmäiseen päivään, jos lähtö on iltapäivällä.

Kiitos.

 

[Lert]

Pari vuotta edellisestä reissusta ja nyt tulevana kesänä olisi tarkoitus lähteä noin kolmen hengen porukalla noin puolentoistaviikon reissuun. Kohteena tietenkin kaunis ja hiljainen lappi ja mieluiten sellainen kohde, jossa ei muita liikkujia juuri ole. Tavoitteena ottaa hetkeksi iso etäisyys kaikkea tavanomaista hälinää kohtaan ja virkistyä toviksi aivan totaalisesti. Sitten sitä jaksaa taas aivan erilailla painaa duunia arjessa.

 

[Edustaja]

Itse tuli heitettyä nuorempana lapinvaelluksia kymmenisen kertaa, joista muutama talvella suksin ja ahkioin. Lemmenjoki, Muotka, UKK, Ylläs-Olos ja Halti on käyty osin useampaankin kertaan. Jongunjoki tuli vetäistyä näiden lisäksi kanootilla. Lemmenjoki ja Jongunjoki mielestäni parhaat kohteet kokemuksien ja maisemien suhteen.

Isäukko harrasti enemmänkin näitä ja on lukemattomien lapinvaellusten lisäksi vetässyt muutaman legendaarisemmankin vaelluksen ulkomailla. Iso-Karhujärvi Kanadassa, Huippuvuoret ja lähikohteista ehkä vaativin hiihtovaellus Abisko-Kebnekaise on isukilla tehtynä. Lisäksi oli muutama Ruotsin lapin ja Pohjois-Norjan vaellus.

Mukava on ollut katsoa noista reissuista otettuja kuvia. Karhujärvellä oli eräässäkin joessa niin paljon lohia, että äijät pyydysti niitä jousipyssyllä ampuen. Huippuvuorilla oli taas jatkuva jännitys jääkarhujen kohtaamisesta, mutta lopulta näkivät niitä vain vesitason ikkunasta.

 

[Kumielvis]

Neljäs kesä putkeen vaeltamaan, kelpaa!
Eli huomenna valmistelut ja lauantaina aamu kuudelta bussi kohta Muotkatuntureita. Koulun kautta tuonne pääsee, mutta toisin kuin viime vuonna, niin nyt on reitti, muonitus, kaikki suunniteltu itse, ei ole opasta ja on vain minä ja viisi luokkakaveria ryhmänä. Odotan jo ihan melkoisesti.
Tarkoitus on käydä ainakin Peltoaivi huiputtamassa. Mukana on yksi huonokuntoinen röökimuija, eli ei tehdä yhtä pitkää reissua kuin viimeksi (90-jotain km) vaan todennäköisemmin tähdätään n 75 km paikkeille. Ei se matkan määrä vaan laatu:)
Toivotaan hyviä kelejä ja tapaturmavapaata reissua. On tämä kyllä vuoden kohokohtia ehdottomasti!

 

[HTEspi]

Jaaha, tämä ketju onkin uinunut jo yli vuoden päivät, joten aika herätellä tätäkin. Parin kaverin kanssa runtattiin ensimmäisenä vaelluksenamme Karhunkierros viime kesänä. Ihan mukava reitti, joskin hieman ruuhkainen. Toki ihan mukava oli kulkea samaa matkaa esimerkiksi saksalaisen ja muiden matkailijoiden kanssa, mutta oma rauha kyseisellä reissulla jäi uupumaan. Kun samaan suuntaan talsi Käylän koulun luokkaretkeläiset, alkoi hieman jo ottaa pannuun. Aloittelijoille kyseinen reitti oli kuitenkin todella sopiva, hyvin merkitty ja paljon palveluita ja komeita maisemiakin. Loppupätkä oli melko uuvuttavaakin ylös-alas -matelemista, mutta kaikkiaan vaivan arvoinen reissu.

Ensi vuodelle suunnitelmissa tähdätä pohjoisemmas ja mielenkiinnon kohteeksi on tarttunut Kaldoaivin erämääalue. Löytyykö täältä kyseissä paikassa käyneitä vaeltelijoita? Olisi mukava kuulla vähän kokemuksia kyseisestä paikasta. Päivän googlettelulla selvisi, että ainakin kalastusmahdollisuudet ovat hyvät, joka on aina plussaa ja muihin reissaajiin törmääminen Kaldoavilla ei ole kovinkaan yleistä.

 

[Ahar]

Jaaha, tämä ketju onkin uinunut jo yli vuoden päivät, joten aika herätellä tätäkin. Parin kaverin kanssa runtattiin ensimmäisenä vaelluksenamme Karhunkierros viime kesänä. Ihan mukava reitti, joskin hieman ruuhkainen. Toki ihan mukava oli kulkea samaa matkaa esimerkiksi saksalaisen ja muiden matkailijoiden kanssa, mutta oma rauha kyseisellä reissulla jäi uupumaan. Kun samaan suuntaan talsi Käylän koulun luokkaretkeläiset, alkoi hieman jo ottaa pannuun. Aloittelijoille kyseinen reitti oli kuitenkin todella sopiva, hyvin merkitty ja paljon palveluita ja komeita maisemiakin. Loppupätkä oli melko uuvuttavaakin ylös-alas -matelemista, mutta kaikkiaan vaivan arvoinen reissu.

Ensi vuodelle suunnitelmissa tähdätä pohjoisemmas ja mielenkiinnon kohteeksi on tarttunut Kaldoaivin erämääalue. Löytyykö täältä kyseissä paikassa käyneitä vaeltelijoita? Olisi mukava kuulla vähän kokemuksia kyseisestä paikasta. Päivän googlettelulla selvisi, että ainakin kalastusmahdollisuudet ovat hyvät, joka on aina plussaa ja muihin reissaajiin törmääminen Kaldoavilla ei ole kovinkaan yleistä.

Viime maaliskuussa kävin neljän päivän hiihtovaelluksen tuolla reittinä Pulmankijärvi-Tsuomasjärvi- Tsaarajärvi-Skietsaras( kota )- Tsuomasjärvi-Pulmanki. Talvella reissu on tietysti erilainen kuin kesällä.

Reittihän on pääosin melko tasainen ja ainoa isompi ylämäki on Pulmankijärveltä lähdettäessä. Talvella meillä oli toista päivää lukuunottamatta hyvä aurinkoinen n. 10 asteen pakkaskeli ja maisemat oli kohdillaan. Mitään korkeita tunturihuippuja tuolla ei näe, mutta muutoin on kaunista ja hiljaista erämaata. Emme kaverin kanssa nähneet neljän päivän aikana muita ihmisiä, kuin pari moottorikelkkailijaa ja autiotuvissa ( Tsuomasärvi ja Tsaarajärvi ) saimme olla keskenämme. Jos reitillä on hiljaista, eikä muita retkeilijöitä paljon, niin Skietsaran kodassakin pystyy yöpymään, vaikka se on taukotuvaksi tarkoitettu.

Reitti Pulmangista Skietsaraan on avonaista, vain pientä ja lyhyttä kitukasvuista puuta sisältävää, emmekä käyneet tuota pidemmällä aikataulu ongelmien vuoksi, mutta käsitykseni mukaan tuosta eteenpäin Sevettijärvelle olisi maasto huomattavasti metsäisempää. Alueellahan on runsaasti soita, tai se oikeastaan on suota, niin kesäreissulla varmaan kumisaappaat olisivat oikeat jalkineet matkantekoon. Talvella suot ja järvet eivät menoa "haitanneet".

Suosittelen.

 

[HTEspi]

Kiitos vastauksista @Ahar ja @Telaketju! Olemme suunnitelleet lähtöä Pulmankijärven eteläpäästä kaakkoon tai lounaaseen. Tavallaan viehättäisi lähteä Pulmankijoen länsipuolelle ja kulkea täysin merkitsemättömiä reittejä kalastellen ja hiljaisuudesta nauttien. Toinen vaihtoehto olisi lähteä Sevettijärvelle johtavaa polkua ja hypätä jossain vaiheessa reitiltä pois ja palata Pulmankijärvelle omia reittejä. Aikaa suunnittelulle tässä toki vielä on yli puoli vuotta.