Armoton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
The Original Jags sanoi:
Mä kävin toissa kesänä Kevolla Utsjoella. En mennyt sitä perinteistä kanjonin reittiä, vaan poikkesin Paistunturin erämaassa. Yhteensä matkaa tuli n. 80 km. Kyseessä oli kesäkuun ensimmäinen viikko, joten kylmää oli. Välillä satoi jopa rakeitakin.

Olihan tuo reissu, eikä kommelluksiltakaan vältytty, mutta enpä ala niistä tässä enempää kertomaan.
Itse olen käynyt Kevon reitin kiertämässä kaksi kertaa. On pakko kysyä, että oliko olo reitin loppupäässä todella kyllästynyt ja väsynyt. Kahden viikon päästä tulee sellainen olo, että on pakko päästä takaisin vaeltamaan. Itselläni on jokainen reissu mennyt saman kaavan mukaan.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Armoton sanoi:
Itse olen käynyt Kevon reitin kiertämässä kaksi kertaa.
Kävitkö kanjonin reitin? Vai poikkesitko myös Paistunturin erämaassa (mm. Kuivin vaelluskämppä on siellä)?


Armoton sanoi:
On pakko kysyä, että oliko olo reitin loppupäässä todella kyllästynyt ja väsynyt.
Väsynyt ainakin. Sairastin näet Ruktajärven kämpällä kuumeen. Onneksi kyse oli loppumatkasta, eikä matkaa autolle ollut kuin 12 km. Mutta jouduin makaamaan päivän tuolla kämpällä kuumeen kourissa. Eväätkin siinä loppuivat kesken, kun piti parannella kuumetta yksi ylimääräinen päivä.

Kuumeen laskettua loput 12 km vaelsi erittäin väsynyt mies. Autolla oli kyllä aika onnellinen olo. Mutta onnen tunnetta ei kestänyt muutamaa minuuttia enempää. Olin unohtanut valot autoon päälle ennen lähtöä, ja akku oli tyhjentynyt. Valojen unohtaminen päälle autoon on mulle erittäin harvinaista, ja nyt se sattui pahimpaan mahdolliseen aikaan.

Onneksi siihen parkkipaikalle tuli muutaman tunnin päästä pariskunta asuntoautollaan, ja heillä oli kaapeli jonka avulla sain ladattua akkuun tarpeeksi virtaa päästäkseni liikkeelle.


Armoton sanoi:
Kahden viikon päästä tulee sellainen olo, että on pakko päästä takaisin vaeltamaan. Itselläni on jokainen reissu mennyt saman kaavan mukaan.
Ainahan sitä takaisin haluttaa. Tänäkin kesänä on tarkoitus taas mennä.
 
Viimeksi muokattu:
Ja varjele noita Suomen herroja, etteivät toista kertaa löisi päätään Karjalan mäntyyn - Väinö Linna.

Bird

Jäsen
Suosikkijoukkue
Urheilullisesti avoimet sarjat
Ruutuässä sanoi:
Miten noviisina yleensäkään kannattaa lähteä pidemmille retkille ja mitkä ovat sopivan mittaisia päivämatkoja?
Oman kokemuksen perusteella uskaltaisin sanoa, että mennä vaan pidemmällekin retkelle, jos siltä tuntuu. Käsivarren suurtunturialuetta taidetaan pitää Suomessa vaativimpana vaelluskohteena, mutta turha sitäkään on karttaa, jos paikka kiinnostaa. Entisen tyttöystävän kanssa (kahdestaan) tuli Haltilla käytyä loppukesästä 1998, olin itse silloin 18-vuotias ja tyttö 17. Vaelluskokemusta kummallakaan ei ollut juuri lainkaan, mutta perille päästiin - ja vielä takaisinkin, vaikka ihan vaikeuksitta reissu ei toki sujunutkaan.

Eli käytännössä väittäisin, että kun Suomessa nyt ei mitään kiipeilytaitoja tms. tarvitse, niin homma on aika lailla omasta asenteesta kiinni. Toki maalaisjärkeä saa ja pitääkin käyttää sekä riittävä suunnistustaito pitää ainakin yhdellä porukasta olla. Eikä varusteisinkaan tarvitse välttämättä tärvätä sen enempää rahaa, esim. meillä oli telttana joku noin 79 markan pieni harjateltta. Se oli kevyt kantaa, ja jos sade uhkasi, niin heitti muovin päälle. Tuo teltan suojaksi hankittu noin 3x4 metrin läpinäkyvä muovi osoittautui matkalla muutenkin sangen näppäräksi: sen alle pääsi hyvin esim. sadekuuroja suojaan paljaassa tunturissa.

Joku kyseli tässä topikissa autiotuvista. Ainakaan tuolla Käsivarressa nähdyn perusteella en voi suositella. Hemmetin kälysiä mökkejä, vieläpä usein täynnä itikoita. Paljon mieluummin sitä nukkui teltassa. Täysin eri asia oli sitten Norjan puolella, missä autiotupien taso oli melkeinpä vaatimattoman suomalaisen kesämökin luokkaa.

Jos nyt tuosta Haltin reissusta jotain pitäisi kokonaisuudena sanoa, niin ikimuistoinen kokemus. Maisemat olivat jylhyydessään upeat, eipä uskoisi, että Suomessa tuollaisia paikkoja on. Itse asiassa jo se oli kaupunkilaiselle melkoinen elämys, että kun paljolti merkityjen reittien ulkopuolella (tosin Käsivarressa käyneet tietävät, että nuo merkinnät ovat siellä paikoin aika vitsi) matkaa tehtiin, niin tuli oltua välillä pidempiä aikoja erämaassa niin, ettei ketään muita ihmisiä näkynyt. Vaikka on se myönnettävä, että siellä reissussa ollessa vituttikin välillä melkolailla, ja useampana yönä muistan nähneeni unta siitä, että olisi ollut vaan kotona. Ehkä ikävin yksittäinen takaisku reissussa oli se, että menetin makuupussini jo kolmantena päivänä. Jonnekin se vaan oli pudonnut rinkasta eikä edes useamman tunnin etsiminen auttanut. Haltilta alas tullessa myös polvi alkoi vaivaamaan, mutta onneksi oli särkylääkkeitä mukana. Mutta kaipa nää tällaset tavallaan kuuluu asiaan?

Päivämatkat jäivät muutamana ensimmäisenä päivänä järjestään puoleen siitä, mitä oli odottanut, hyvä jos 10-15 kilometriä pääsi eteenpäin. Maastopohja oli vieläkin hitaampaa kulkea kuin oli kuvitellut, ja muutenkin sitä oli alkuun maaston mittasuhteiden kanssa aika hukassa. Lisäksi alkumatkalle osui vielä yksi totaalisen mönkään mennyt reitinvalinta, kun keksittiin käydä ihailemassa Termisjärven maisemia ja nousta sitten siitä luoteeseen Kutturankurua ylös. Toisaalta tämä ei sinällään ollut mikään ongelma, sillä ideana oli muutenkin ottaa tuo reissu aika kiireettömästi, mitä varten oli muistaakseni varattu mukaan ruokatarpeet kaiken varalle jopa 12 päiväksi. Ruokapuolikin hoitui reissulla varsin yksinkertaisesti: makaronia, kuivattua lihaa, pussikeittoja ja sellaista. Hyväksi välipalaksi taas osoittautui suklaan ja liitulakujen sekoitus.

Noh, tässä kai nyt jotain juttua. Jos/kun muita jatkoaikalaisia on Haltilla käynyt, niin ihan kiva olisi kuulla lisääkin teidän vaelluskokemuksista ja reiteistä tuolla.
 
Suosikkijoukkue
HPK, Chelsea
Kevon reitti, nimenomaan kanjonin reitti on myös itselleni tuttu. Ikää taisi olla silloin 14 vuotta ja kieltämättä välillä vaeltaminen tuntui sietämättömältä, mutta kyllä se jälkeenpäin on todella palkitsevaa. Mahtavinta vaeltamisessa on mielestäni se hetki kun päivän etappi on suoritettu, iltapalat syöty ja kupu täynnä katselee jylhiä maisemia eikä ajattele oikeastaan mitään. Yövyimme teltoissa koko reissun ajan ja se oli mielestäni todella hyvä valinta. Ennen tätä reissua en todellakaan ollut vaeltanut ja loppujen lopuksi helposti se meni. Näkkileipä ja nötkötti sen päällä maistui tauoilla taivaalliselta raikkaan tunturipurosta otetun veden kanssa. Jokaisen pitäisi käydä joskus Lapissa vaeltamassa, niin mahtavaa se on.

Mieli tekisi lähteä uudestaan, mutta aikaa ja sopivaa seuraa ei tunnu löytyvän. Toisaalta, heinäkuussa sotaväki kutsuu ja siellä saa taas viettää aikaa luonnossa varmaankin ihan kiitettävästi - ei tosin Lapin unohtumattomissa maisemissa.
 
"This is not the power of the money, this is the power of the group." -Jose Mourinho

R.P.M. 12 000

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Sevettijärvi-Nuorgam-polku on hyvä reilun viikon yhdistelmä aloittelijalle, joka haluaa kuitenkin pois Karhunkierroksen ja Kevon tyyppisistä turistirysistä kohti erämaata. Merkitty reitti jota harvakseltaan käytetään ja sopivasti autiotupia. Lähellä erittäin komeaa paljakkaa, mageita järviä ja jokia. Jos tosin paljakalle polun ulkopuolelle lähtee, pitää osata suunnistaa. Itse polkua emme ole kävelleet, mutta siellä ympäristössä sitäkin enemmän, eli maastot ovat tutut.

Ja kyllä teltta pitää olla tai muulloin kuin mäkäräisaikaan keskikesällä laavukangas. Ehdottomasti.

Ja safkat, mistä täällä puhuttiinkin. Joku pussikeitto makaronilla ja couscousilla / bulgurilla sekä porkkanalla ja sipulilla ryyditettynä on ok, mutta kyllä mukana pitää olla pidemmälläkin reissulla kunnon safkaa, että saa metsägourmetista kiinni, eli sisäfilettä ja perunoita kalakeittoon ja fenkolia kapris-punaviinietikka kastikkeeseen laitettavaksi jne. Ja viiniä pitää olla, samoin kun taskumatissa aina pikku terävät, vaikka pääjuomana tietysti vesi. Joku juusto iltapalasnäkseiksi ehdottomasti mukaan, että voi vedellä loimukalan ohella jotain muutakin kymmenen päivän reissulla.

Paistinpannu vaihdettiin vuosia sitten kunnon teflonpintaiseen laajaan wokkipannuun johon upotettiin valmiiksi puolitoistametrinen varsi, eikä ole tarvinnut katua, varsinkin kun kalastellaan aika paljon. Samoin vaihdettiin pikkuiset trangioiden alumiinipannukipot yhteen kunnon isoon tukevaan teräskattilaan ja siihen poraamalla kiinnitettyyn kettinkiripustimeen. Se tosin painaa hieman enemmän, mutta siinä on kunnon mämmit todella paljon miellyttävämpi ja onnistuneempi valmistaa.
 

Lerva

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Mib, Jortikka, Hanson brothers
champselyse sanoi:
Laporiginaali olen minäkin. Valitettavan harvoin vaan tulee siellä enää vaelleltua. Lähinnä keskityn kalastusreissuihin Itä-Lapin tammukkapuroille.

Syyskuu on varmasti parasta aikaa Lapissa vaeltaa. Ruska on parhaimmillaan eikä lumikaan ole vielä tullut maahan. Itse tosin käyn siellä yleensä heinä-elokuussa juuri tuon kalastuksen takia.
Prömpröm!
Lapista ollaan iteki kotoisin ja juurikin tuonne itä-lapin suuntaan teen reissuja kalastuksen merkeissä :) Missäspäin kuljeskelet?Mistä kotoisin?Ite iha Sallasta kotoisin ja Savukosken kairassa Nuortijoen/Tulppion maisemissa taimenta ja harria jahtaan...perhokalastusvälinein tietysti ;)

UKK kansallispuisto juurikin tuola Nuortijoen maisemissa on varsin komeaa seutua.Olikos se nyt 2005 vuoden Erälehden Vaeltaja-liitteessä Nuortti esittelyssä....etsikääpäs lehti kouraan ja tsekatkaa!
 
"Paikallisia sadekuuroja... ja vitut!!" - Nooa, 4341 eKr

c'elysee

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Lerva sanoi:
Prömpröm!
Lapista ollaan iteki kotoisin ja juurikin tuonne itä-lapin suuntaan teen reissuja kalastuksen merkeissä :) Missäspäin kuljeskelet?Mistä kotoisin?Ite iha Sallasta kotoisin ja Savukosken kairassa Nuortijoen/Tulppion maisemissa taimenta ja harria jahtaan...perhokalastusvälinein tietysti ;)
Katsos vaan, ihan samalta paikkakunnalta olen itsekin joskus lähtenyt. Palaan myöhemmin yv:nä asiaan.
 

Ruutuässä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
varjo sanoi:
Ruoanlaittoon liittyvät niksit? Mitä ne on :)
Välillä kuulee kokeneempien retkeiljöiden kikkoja vaikka miranolin lantraamisesta vedellä, ettei pannu nokeennu niin paljon. Kai sitä jokainen muutenkin on metsässä keksinyt jotain elämistä helpottavaa. Ensimmäistä kertaa kun lähtee, ei ymmärrä ottaa läheskään kaikkia tarvittavia tavaroita mukaan.

Onko joku käynyt Nuuksiossa kesäkuun ensimmäisinä viikonloppuina? Kuinkahan paljon siellä yleensä mahtaa olla porukkaa ja onko leiripaikat sen verran suuria, että niihin mahtuu telttansa lykkäämään?
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Bird sanoi:
Oman kokemuksen perusteella uskaltaisin sanoa, että mennä vaan pidemmällekin retkelle, jos siltä tuntuu. Käsivarren suurtunturialuetta taidetaan pitää Suomessa vaativimpana vaelluskohteena, mutta turha sitäkään on karttaa, jos paikka kiinnostaa. Entisen tyttöystävän kanssa (kahdestaan) tuli Haltilla käytyä loppukesästä 1998, olin itse silloin 18-vuotias ja tyttö 17. Vaelluskokemusta kummallakaan ei ollut juuri lainkaan, mutta perille päästiin - ja vielä takaisinkin, vaikka ihan vaikeuksitta reissu ei toki sujunutkaan.
Tuo on vähän kyseenalainen näkemys. Toki paljon riippuu minne menee, mutta käytännössä kokemattomana ei kannata lähteä pyörimään erämaahan.
Kyllä, voi käydä niin että kaikki menee putkeen, tai ongelmat ovat lähinnä pikkuisia (kuten esim. teillä) mutta toisaalta voi sitten käydä pahemminkin ja vaikka teleoperaattorit voivat muuta väittää, _GSM ei peitä koko Suomea_ ts. apua saattaa joutua soittamaan kauempaa.

Onnettomuuksia voi aina sattua ja niitä ei tietenkään pidä neuroottisesti pelätä, mutta ne täytyy ottaa huomioon reissua suunnitellessa. Erityisen tärkeää on se, että kahdestaan liikkuessa molemmat tietävät jatkuvasti missä mennään ja mistä sitten löytyy apua. Tuurin varaan kun ei kannata laskea mitään, paitsi tietenkin kelejä (ellei satu tuntemaan pätevää poppamiestä).

Vaikka Halti toki on periaatteessa erämaata, niin alueella ramppaa kyllä sen verran jengiä, ettei suurta vaaraa ole. Toisaalta sitten Lapin todelliset erämaa-alueet, missä välttämättä ei koko reissulla näe toista ihmistä, ovat oma lukunsa ja tällöin myös turvallisuuteen pitää panostaa erilaisella asenteella.
 

St. Pat

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, NUFC, Les Canadiens
Ruutuässä sanoi:
Nostetaanpa ketju ylös. Ilokseni huomasin, että Jatkoajasta löytyy näin paljon innokkaita retkeilijöitä ja vaeltajia. Mukava lukea ihmisten kokemuksia ja vinkkejä. Itse en ainakaan vielä ole netistä löytänyt mitään tasokasta keskustelupalstaa retkeilyyn ja vaeltamiseen liittyen.
www.relaa.com ja www.vaellusnet.com ovat mielestäni ihan asiallisia palstoja.

Ruutuässä sanoi:
Olisi kiinnostavaa kuulla kokeneempien vinkkejä liittyen ruoanlaittoon, reitin suunnitteluun yms. Miten noviisina yleensäkään kannattaa lähteä pidemmille retkille ja mitkä ovat sopivan mittaisia päivämatkoja? Olisi varmasti hyvä lähteä yhdessä kokeneempien vaeltajien kanssa, mutta todennäköisesti tulee reissattua yhdessä tyttöystävän kanssa, jolla on vielä vähemmän kokemusta kuin minulla. Itse uskoisin jaksavani kantaa vähän enemmän tavaraa ja kunto on ihan hyvä. Armeijan käymisestä on tässäkin apua, samoin siitä että on maalta kotoisin.
Joko olet päättänyt minnepäin Lappia lähdet? Jos et, niin suosittelen lämpimästi UKK-puistoa.

Alue on helposti saavutettavissa julkisilla kulkuneuvoilla, mukavaa maastoa, sään vaihtelut eivät ole aivan niin rankat kuin Käsivarressa tai Utsjoella. Autotupa- ja polkuverkko on tiheä, eli suunnistus on helpompaa ja huonon ilmanalan sattuessa pääsee kuivattelemaan kamppeita tupiin. Lisäksi reissun jälkeiseen elämään löytyy sitten mahdollisuuksia Kiilopäästä Saariselän hotelleihin.

Miinuksena voisi mainita alueen suosion. Sesonkiaikoina suosituimmilla paikoilla käy melkoinen vilske. Koukujen alkamisen aikoihin tosin on usein rauhallisempaa. Silloin kelit ovat vielä hyvät ja räkkä yleensä taantunut. Valoa riittää pitkälle ja vedet ovat - kesästä riippuen - matalalla.

Päivämatkat määrittelee kantamuksen koko, vaeltajan kunto ja reitinvalinta. Säälläkin on asiaan oma vaikutuksensa. Ja tietysti kokemuksella. Omasta kokemuksesta voisin sanoa, että kolmannen päivän jälkeen alkaa kantamukseen tottua jo siihen malliin, että jos paikat on kunnossa voi loppumatkasta tehdä jo pitempääkin taivalta. Tottakai yksi varapäivä kannattaa varata jos jotain sattuu reissun päällä.

Ei muuta kuin maastoon vaan. Itse suunnistan Paistuntureille elokuun lopulla.
 
Reaspect the badge - he earned it with his blood.
Fear the gun- your sentence may be death, because...
I AM THE LAW...

El Lude

Jäsen
TOJ:
Miksi mennä Utsjoki/Kevo suuntaan? Siellähän voi olla vaikka elossaolevia jatkosotaan osallistuneita Leningradin tuhoamissuunnitelmiin osallistuneita lappalaisia. Mikset menisi vaikka Inarinjärven itäpuolelle Paatsjoen latvoille? Siitä vaan suunnaksi itä ja avot, ei tarvitse mennä ihan 55-70 kilometriä päästäksesi maanpäälliseen paratiisiin...

Sori öff-töpik, mutta oli ihan pakko.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Holocaust sanoi:
TOJ:
Miksi mennä Utsjoki/Kevo suuntaan? Siellähän voi olla vaikka elossaolevia jatkosotaan osallistuneita Leningradin tuhoamissuunnitelmiin osallistuneita lappalaisia. Mikset menisi vaikka Inarinjärven itäpuolelle Paatsjoen latvoille? Siitä vaan suunnaksi itä ja avot, ei tarvitse mennä ihan 55-70 kilometriä päästäksesi maanpäälliseen paratiisiin...

Sori öff-töpik, mutta oli ihan pakko.
Vaikka kysymys oli täysi provo, niin vastaanpa asiallisesti.

Kevon kanjoni itsessään on jo riittävän suuri syy lähteä reissuun, sekä Paistunturin erämaan loppumattomaton tunturi- ja vuorivana.

Toki Venäjän puolellakin olisi joskus kiva vaeltaa, esimerkiksi Paanajärven kansallispuistossa.
 
Ja varjele noita Suomen herroja, etteivät toista kertaa löisi päätään Karjalan mäntyyn - Väinö Linna.

Finisher

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
St. Pat sanoi:
Joko olet päättänyt minnepäin Lappia lähdet? Jos et, niin suosittelen lämpimästi UKK-puistoa.
Täältä tulee myös suositus UKK:lle. Kuten todettua tupia on ihan kohtuullisin välein, mutta halutessaan voi toki vetää pidempääkin reittiä. Itse tullut joitakin kertoja ko. alueella käytyä, ja nyt olisi tarkoitus mennä sekä heinäkuun lopulla että syyskuun alussa taas katsastamaan paikat. Itse olen ollut liikkeellä lähinnä elokuun alussa, jolloin väkeä on ollut mielestäni "sopivasti". Eli siis siten, että juttuseuraa ainakin tuvilta löytyy, mutta kuitenkin niin vähän ettei kyynerpäillä tarvitse tietään raivata. Näitä rippikoulu sun muita ryhmiä kyllä alueella näkyy kai lähes joka kerta, mutta eipä tuo ole tähänasti haitannut.

Varsinkin vaellusharrastusta aloitteleville voisin tuota UKK-puistoa suositella. Kelpaa vähän tottumattomanakin lähteä reissuun. Toisaalta näille himovaeltajillekin löytyy varmasti haastetta kun reitin valitsee oikein.
 
Excuses are for losers, I'm not gonna make excuses. -Glen Metropolit

St. Pat

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, NUFC, Les Canadiens
Finisher sanoi:
Varsinkin vaellusharrastusta aloitteleville voisin tuota UKK-puistoa suositella. Kelpaa vähän tottumattomanakin lähteä reissuun. Toisaalta näille himovaeltajillekin löytyy varmasti haastetta kun reitin valitsee oikein.
Totta, viime kesänä toteutin pitkäaikaisen haaveeni saunoa Anterinmukan saunassa. 12 reissua ja 18 vuotta pitkin ja poikin Saariselän pääpiirteistä tunturialuetta se vei, mutta kannatti (välillä on tullut kuljettua muuallakin). Seuraavaksi pitää valloittaa Vongoiva siten, että lähtee joko Kiilopään suunnasta tai Saariselän matkailuhelvetin suunnalta.

Mutta kuten todettua, tänä kesäna palaan Paistuntureille vuoden 1988 jälkeen.
 
Reaspect the badge - he earned it with his blood.
Fear the gun- your sentence may be death, because...
I AM THE LAW...

Bird

Jäsen
Suosikkijoukkue
Urheilullisesti avoimet sarjat
varjo sanoi:
Tuo on vähän kyseenalainen näkemys. Toki paljon riippuu minne menee, mutta käytännössä kokemattomana ei kannata lähteä pyörimään erämaahan. Kyllä, voi käydä niin että kaikki menee putkeen, tai ongelmat ovat lähinnä pikkuisia (kuten esim. teillä) mutta toisaalta voi sitten käydä pahemminkin ja vaikka teleoperaattorit voivat muuta väittää, _GSM ei peitä koko Suomea_ ts. apua saattaa joutua soittamaan kauempaa.

Onnettomuuksia voi aina sattua ja niitä ei tietenkään pidä neuroottisesti pelätä, mutta ne täytyy ottaa huomioon reissua suunnitellessa. Erityisen tärkeää on se, että kahdestaan liikkuessa molemmat tietävät jatkuvasti missä mennään ja mistä sitten löytyy apua. Tuurin varaan kun ei kannata laskea mitään, paitsi tietenkin kelejä (ellei satu tuntemaan pätevää poppamiestä).
No joo, ehkä tarkoitukseni oli lähinnä vain jotenkin yrittää sanoa, että ei kokemattomana vaeltajana tarvitse välttämättä jäädä vain lähimetsiin pyörimään, jos haluaa nähdä ja kokea vähän enemmänkin.

En tiedä, minkä verran GSM-verkot ovat kehittyneet Käsivarren alueella sitten vuoden 1998, kun en ole siellä sen jälkeen käynyt, mutta ainakaan tuolloin ei ollut paljoa hurraamista. Molempien silloisten operaattoreiden liittymät oli mukana, mutta jo toisena vaelluspäivänä katosivat verkot. Seuraavan kerran puhelin toimikin sitten vasta Haltin laelta. Aika hyvin siis taisivat suuret tunturit peittää signaalin, kun laaksoissahan tuolla lähinnä liikuttiin.

Tuota ei kyllä käy kiistäminen, että mahdollisten onnettomuustilanteiden varalta siitä olisi huomattavaa etua, jos olisi suuremmalla porukalla liikkeellä. Toisaalta sitten taas muuten pienemmässä retkikunnassa on selkeät etunsa, kun on vähemmän ihmisiä, joiden mieltymykset ym. täytyy yrittää ottaa huomioon.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Bird sanoi:
En tiedä, minkä verran GSM-verkot ovat kehittyneet Käsivarren alueella sitten vuoden 1998, kun en ole siellä sen jälkeen käynyt, mutta ainakaan tuolloin ei ollut paljoa hurraamista. Molempien silloisten operaattoreiden liittymät oli mukana, mutta jo toisena vaelluspäivänä katosivat verkot. Seuraavan kerran puhelin toimikin sitten vasta Haltin laelta. Aika hyvin siis taisivat suuret tunturit peittää signaalin, kun laaksoissahan tuolla lähinnä liikuttiin.
Tuntureitten huipuilla kännykkä kuuluu järjestään, joko Soneran tai Telenorin verkko (siis Norjan rajalla). UKK-puiston tuntureitten itärinteillä ei tosin kyllä välttämättä ole sitten kenttää, mutta Sokostin antenni hoitanee sen, että tunturien huipuilta kyllä löytyy kenttää.
Pointti vain lähinnä oli siinä, että jos jalka sanoo riksrakspoks niin avunkutsuminen ei välttämättä onnistu juuri siitä paikasta.

Tuota ei kyllä käy kiistäminen, että mahdollisten onnettomuustilanteiden varalta siitä olisi huomattavaa etua, jos olisi suuremmalla porukalla liikkeellä. Toisaalta sitten taas muuten pienemmässä retkikunnassa on selkeät etunsa, kun on vähemmän ihmisiä, joiden mieltymykset ym. täytyy yrittää ottaa huomioon.
No lähinnä tarkoitin näitä poika/tyttöystävä-pareja, missä mies vie ja nainen tulee perässä ilman minkäänlaista käsitystä missä oikeastaan ollaan. Toki sama pätee toisinpäinkin sukupuolesta riippumatta, mutta siitä "taistelijaparista" ei ole paljoakaan hyötyä, jos toinen ei onnettomuuden sattuessa kykenekään tekemään mitään.
Vaikka inttiä voi pilkata minkä kerkiää, niin normaalit toimenpiteet ennen lähtöä on ihan hyvä implementoida myös vaelluksiin:
Missä ollaan nyt
Minne suunnilleen mennään
Mistä löytyy mahdollisesti asutusta/apua
Toiminta kohdattaessa vih...siis jos jotain tapahtuu, mitä tehdä.

Ainakin Nuuksiossa noita pariskuntia näkee, joitten kohdalla on aivan varmaa, ettei toinen osapuoli kykenisi onnettomuuden sattuessa muuhunkuin panikointiin. Tärkeintä on mielestäni se, että harrastus olisi joko yhteinen harrastus, johon molemmat osallistuvat täysipainoisesti, tai sitten se innokkaampi etsii oman porukkansa.
 

St. Pat

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, NUFC, Les Canadiens
varjo sanoi:
Tuntureitten huipuilla kännykkä kuuluu järjestään, joko Soneran tai Telenorin verkko (siis Norjan rajalla). UKK-puiston tuntureitten itärinteillä ei tosin kyllä välttämättä ole sitten kenttää, mutta Sokostin antenni hoitanee sen, että tunturien huipuilta kyllä löytyy kenttää.
Pointti vain lähinnä oli siinä, että jos jalka sanoo riksrakspoks niin avunkutsuminen ei välttämättä onnistu juuri siitä paikasta.

Saariselällä viime kesänä sain Soneran verkolla yhteyden ihan Porttikosken kämpän pihasta. Itäänpäin mennessä kenttää löytyi tosiaankin niiltä huipuilta, joilta oli näkäyhteys Sokostille tai pohjoisen tukiasemille. Yllättävin paikka josta kenttää löytyi oli Anterin rajavartioston piha, matkaa itänaapuriin kun ei ole kuin pari kilometriä. Jokilaaksoissa kuuluvuus oli käytännössä nolla. Tämä siis Saariselällä.
 
Reaspect the badge - he earned it with his blood.
Fear the gun- your sentence may be death, because...
I AM THE LAW...

Consta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport, Tampereen Ilves, Liverpool FC
Onko itärajan takaisista vaellusreiteistä arvon palstalaisilla kokemusta?

Ajatuksena on järjestää vaellusreissu minibussilliselle kokeneita retkeilijöitä. Suurin osa meistä on kolunnut Lapin suosituimmat/parhaat vaellusreitit läpi, joten sellainen uusi kohde olisi haussa. Muistaakseni olen kuullut ylistys sanoja sekä Inarin, että Rukan idän puoleisista reiteistä, mutta pientä tarkennusta olisi mukava saada.

Paras vaellus on omasta mielestäni silloin kun jätetään polut omaan arvoonsa, napataan kompassi kouraan ja samotaan omia reittejä. Saariselällä tunturilta-tunturille-tyyppinen vaellus on ollut ehkä paras. Silloin poluilla tuli käveltyä ehkä 5% koko vaelluksesta.

Vinkkejä olisi mukava saada, kiitos.
 
P

Playerofthegame

Ruutuässä sanoi:
Olisi varmasti hyvä lähteä yhdessä kokeneempien vaeltajien kanssa...
Kyselepä vaikka täältä: http://www.tyovaenretkeilyliitto.com/ . Siihen kuuluu kaikentasosia retkeilijöitä. Järjestävät retkiä lappiin ja vähän muualleki(mm. Nepaliin).

Tässä ketjussa on minun nähdäkseni vaellettu vain kesällä. Mikäpä siinä, mutta oma paras kokemukseni on joskus huhtikuun lopussa Kilpisjärvellä. Mahtavan lämmin laskea ilman paitaa tunturia alas koskemattomalla lumella parin rommitotin jälkeen. Teltta ja makuupussit pitää tietenki olla hyvät sun muutki kamppeet eikä sitä rommia todellakaan kannata paria totia enemmän ottaa.
p.s. Tunturissa sää kyllä voi muuttua todella hurjaksi, joten ihan aloittelijoille ei talvivaellusta viitti suositella.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Eikö tälle -tanan Paulalle (ja kepulle) kukaan voi mitään?

lukekaapa:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=336863&lan=fi&clan=fi

Pallas hanke etenee, viimonen vapaa tunturi uhrataam. Eikö siä ole jo Levi -ttu

Omaehtoisesti kansallispuistoon matkailevat karavaanarit eivät tuota hotellibisneksille eurodollareita, joten joutavat siis mennä muualle hotellin nurkilta. Ilmeisimmin toive on tullut hotelli-isännältä Paulalle?

Viisinkertainen kerrosala nykytilanteeseen nähden ja yhdelle yrittäjälle räätälöity paketti kauneimpaan kansallispuistoon ympäristöministeriön toimesta. Mielenkiintoinen laki Yliniemen bisnesten puolesta ja muita kp:n ulkopuolisia, paikallisia, matkailuyrittäjiä vastaan. Reilua ja tasapuolista kepulaista politiiikkaa. Manninen alueministerinä pohjusti Pallaksen siirron Kittilän kunnasta Muonioon (Yliniemen kotikunta) jo aiemmin. Kätevää.

Täällähän eivät jatkossa suomalaiset luontomatkailijat majoitu, ei tule ostovoima riittämään ja venäläisille uusrikkaille tämä Ylimieli on pitkään suunnitellut Pallasta valjastavansa, sen ovat paikalliset pienyrittäjät jo pitkään kertoneet huolenaan. Muutenhan kyseinen jamppa majoittaa saksalaisia Mersu- ja Audi-miehiä Oloksella ”kylmätekniikan” nimissä eli ajetaan talvella järvenjäällä ympyrää.

Jätevesien puhdistuskapasiteetti ei nykyisellään riitä noin suurelle hotellin asukasmäärälle. Viemärityömaa Pallakselta Muonioon saa 100% varmuudella valtion vesihuoltotyö-statuksen ja sen mukaisen rahoituksen eli vähintään puolet kustannuksista jos ei mene kokonaan valden piikkiin ”aluekehittämisen” nimissä. Muonion kunnalle ei ole rahaa mihinkään tälläkään hetkellä. JOS Yliniemi laittaisi omia latejaan ko. infraan, saisikohan se kiristettyä myös kansallispuiston keskeltä hotellitontin itselleen?


Kilpailulainsäädäntö? Markkinoiden vääristyminen? Naturaan rakentaminen, EU haloo?
 
Tulevaisuus on toivoa täynnä

-Share Ilves-

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Pallastunturin rakennushankkeen jarruttaminen on juuri esimerkki siitä miten jotkut mukamas vihreät ovat luontoa suojelevinaan kaukana Helsingistä. Luonnon ja ihmisen ei pitäisi näissä skenarioissa olla samassa paikassa Lapiksi kutsutussa reservaatissa. Mitään elinkeinotoimintaa ei pitäisi Lapissa harrastaa. Luojan kiitos nämä cityvihreät jäivät hallituksen äänestyksessä toiseksi. Saatana, kun ottaa päähän, että pitää maa tuommoisten kusipäiden kanssa jakaa. Perustaisivat reservaattinsa Uudellemaalle, idiootit. Merkkejä on kuitenkin ilmassa, että pahin hulluttelu loppuu ja monet pahimmista virheistä saadaan vielä käännettyä. Seuraavat projektit ovat uraanikaivosten perustaminen, Vuotoksen rakentamisen estävien Natura& yms sekoilujen purkaminen ja Lapin Kullan tehtaiden lunastaminen, jotta saadaa taas tunturipurojen raikkautta.

Itse Pallaksen reittihän on todella kaunis, ja nyt toteuttettavat hotellin laajennukset ovat paikallaan, vaikkakin itse olisin toivonut huomattavasti suurempaa laajennusta. Tietysti reitin eteläpäässä voi välillä olla pientä ruuhkaa laajennuksen myötä, mutta tuskin se esim. Hannukuruun asti vaikuttaa.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Eikö tälle -tanan Paulalle (ja kepulle) kukaan voi mitään?
Kun Suomesta ulostetaan kaikkinainen suorittava ja tehdastyö liian kalliina niin jäljelle ei juuri jää kuin paperihommat, hallintorasva ja opetus (keskitetään Helsinskiin), mutta Suomi tarvitsee silti jotain konstia millä tänne myös vuotaisi ulkopuolista rahaa. Ainoa konsti on houkutella venäläisiä, kiinalaisia ja hyvin maksavia jenkkejä Lappiin mikä on miltei ainoa oikeasti kiinnostava asia Suomessa. Vain matkailussa suomalaiset osaavat myydä selkeästi ylihinnoiteltua tavaraa joka vielä menee kaupaksi, tai no ainakin niin kauan kuin meillä on Lappi-monopoli. Kovastihan Ruotsi yrittää nyt markkinoida Swedish Lappland- ideaansa kopioimalla meikäläisiä tuotteita.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Pallastunturin rakennushankkeen jarruttaminen on juuri esimerkki siitä miten jotkut mukamas vihreät ovat luontoa suojelevinaan kaukana Helsingistä.
höpö höpö. tätä vastustetaan ihan paikankunnallakin.


Minä olen myös useasti Pallaksella vieraillut, ja se on nimenomaan vaihtoehto Levin kaltaisille turitstirysille. Mutta kuntapolitiikka ja kepulainen halu saada työpaikkoja omalle kannatusalueelle tuhoaa kansallispuiston.


Itse Pallaksen reittihän on todella kaunis, ja nyt toteuttettavat hotellin laajennukset ovat paikallaan, vaikkakin itse olisin toivonut huomattavasti suurempaa laajennusta. Tietysti reitin eteläpäässä voi välillä olla pientä ruuhkaa laajennuksen myötä, mutta tuskin se esim. Hannukuruun asti vaikuttaa.
Pallas on viimeisiä luonnontilaisia tuntureita. Se nykyinenkin hotelli on siellä liikaa. Todella lyhytnäköistä uhrata myös Pallas. Mutta kun se kepulainen kunta haluaa itselleen Levin kaltaisen rahasammon, niin muita arvojahan ei tarita?


Voitaisiin muistaa, että Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on perustettu säilyttämään alueen luonnonarvot ja takaamaan matkailijoille mahdollisuus nauttia alueesta luonnontilaisena.
Kansallispuistot ovat luonnonsuojelulaissa määriteltyjä suojelualueita. Niissä luontoa muuttava toiminta on kielletty eikä niitä ole tarkoitettu massaturismin tarpeisiin. Hotellin laajennus on luonnonsuojelulain vastainen ja poikkeaa puistojen perustamistarkoituksesta.

Työllisyyden ja matkailun etujen toteutumiseen Lapissa on myös muita keinoja kuin esitetyn lain muutoksen mahdollistama kansallispuiston alueelle rakentaminen.


**********
”Lakimuutos on kansallispuistojen perustamisajatuksen vastainen, ja puistoon rakentaminen on vastoin luonnonsuojelulakia. Asiassa tehtävä päätös on linjapäätös suhtautumisessa myös muihin luonnonsuojelualueisiin”, todetaan tutkijoiden vetoomuksessa, jonka on allekirjoittanut arvovaltainen joukko ympäristöasiantuntijoita.

Kahdenkymmenenneljän allekirjoittajan joukkoon kuuluvat muun muassa akatemiaprofessori Ilkka Hanski, Lapin luontoa vuosikymmenten ajan tutkinut professori Heikki Henttonen ja Pallas-Ounastunturin kansallispuiston entinen esimies, tutkija Juha Siitonen.

Pelasta Pallas -kansanliikkeen adressissa on yli 14 200 nimeä.

Vaihtoehdoksi molemmat vetoomukset nostavat matkailupalvelujen kehittämisen kansallispuiston ulkopuolisilla lähialueilla. Alueen lähikylissä toimii jo nyt useita majoituspalveluyrityksiä, joista käsin matkailijoilla on helppo pääsy Pallastuntureille.
**********
 
Tulevaisuus on toivoa täynnä

-Share Ilves-
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
kun tän ketjun nyt löysin, ja tätä varmaan vaeltamista harrastavat lukevat, niin oottekonna huoamnnu tätä?


****
Kämpätkin pelinappuloina kamppailussa Metsähallituksen tulevaisuudesta

(28.9.2009) Metsähallituksen johto on yrittänyt siirtää salaa eräkämppiä ja muita rakennuksia lähialueineen kaavailemalleen yhtiölle. Se ei ole kertonut asiasta edes omalle Luontopalvelut -yksikölleen, vaikka osa kämpistä on tämän hallinnassa erämaa- ja suojelualueilla.

Metsähallituksen nimissä pääjohtaja Jyrki Kangas pyysi kesäkuussa lupaa siirtoon ympäristöministeriöltä, joka kieltäytyi lausunnossaan sitä antamasta. Metsähallituksessa lausuntopyyntö ja ympäristöministeriön vastaus on merkitty salaisiksi. Luonnonsuojeluliiton tietojen mukaan siirtoyritystä ei paljastettu edes Metsähallituksen omille luonnon ja kulttuurin asiantuntijoille.

Yhteensä siirto koskisi noin 780 rakennusta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 43 000 kerrosneliömetriä. Osalla rakennuksista on sijaintinsa ja historiansa takia kulttuurista ja luonnonsuojelua edistävää arvoa. Suurin osa niistä on muualla kuin suojelualueilla, mutta näidenkin kämppien siirtäminen yhtiölle huolestuttaa Luonnonsuojeluliittoa. Yhtiö voisi halutessaan muuttaa niiden
käyttömuotoa ja jälleenvuokrata niitä.

"On myös täysin mahdolllista myöhemmin vaikka myydä yhtiöitetty Villi Pohjola vuokrakämppineen ulkomaille. Valtio on luopunut monista muistakin omistamistaan yhtiöistä, esimerkiksi Stora Ensosta, Kemirasta ja Sonerasta - ja aina on syntynyt ongelmia", sanoo luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen.

Kämpistä 11 on erämaa-alueilla, vaikka erämaalaki ei edes salli yksinoikeuden antamista kämppien käyttöön. Lain mukaan erämaa-alueeseen kuuluvaa valtion omistamaa maa-aluetta tai siihen kohdistuvaa käyttöoikeutta ei saa luovuttaa eikä antaa vuokralle ilman valtioneuvoston lupaa. Lupaa ei tarvita käyttöoikeuden luovuttamiseen porotalouden, kalastuksen, metsästyksen tai keräilyn tarpeisiin.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä suojelualueilla sijaitsevat ja kulttuuriarvoja sisältävät rakennukset olisi pidettävä Metsähallituksessa yhteiskunnallisten tehtävien eli Luontopalvelujen hallinnassa. Niiden käyttötarkoitus, kunnostusperiaatteet sekä mahdolliset vuokrauspäätökset ja vuokralaiset on ratkaistava suojelualueiden ja kulttuuritavoitteiden päämäärien eikä lyhytnäköisten kaupallisten tavoitteiden mukaisesti.

Kämppien siirtoyritys luonnon- ja virkistysarvojen edustajilta kysymättä on jälleen merkki talousarvojen liiallisesta painottumisesta nykyisessä Metsähallituksessa. Aiemmin Metsähallituksen liiketoiminnat ovat pyrkineet saamaan myös merialueita liiketoimintakäyttöön tuulivoiman nimissä.

Saamelaiskäräjät muistuttivat 22.9., että perustuslain mukaan saamelaisten kotiseutualueella maa- tai kiinteistöomaisuutta ei saa siirtää erityisyhtiön hallintaan.

Saamelaiset vaativat myös, että ennen Metsähallituksen hallintomallin ratkaisemista on käytävä saamelaiskäräjälain mukaiset neuvottelut sekä laaja sidosryhmä- ja kansalaiskeskustelu.

Luonnonsuojeluliitto huomauttaa, että valtaosa suomalaisista painottaa valtion maiden käytössä virkistystä ja luonnonsuojelua. Nämä arvot saivat 58 prosentin kannatuksen Suomen Luonnon syyskuussa Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä. Taloudellisia arvoja painotti vain 27 prosenttia kyselyn vastanneista.

Metsähallituksen johto pyrkii valtion aiempien omistajapoliittisten linjausten ja perustuslain vastaisesti siirtämään väkisin luonnonhoitopalvelut havittelemaansa yhtiöön ja alisteiseksi metsätaloudelle. Luonnonsuojeluliiton mielestä tämä on vastoin suomalaisten yhteiskunnallista etua.

http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2009/mh-kampat

Kämppälista lausuntopyynnöstä:
http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2009/mh-kamppasiirto-2009
 
Tulevaisuus on toivoa täynnä

-Share Ilves-
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy