Lama tulossa – taantuuko talous?

[SergeiK]

Lama on jo, mutta ei sen tarvitse olla myös henkistä lamaa ja kyykistelyä.

Ukrainassa lama kieltämättä on jo, mutta Suomessa edes taantuman määritelmä ei ole vielä täyttynyt.

Miten ihmiset oikeasti uskaltavat kuluttaa jos puhumme termeistä hidastunut kasvu, taantuma ja lama huolettoman sekaisin?

Nämä "älä-pelkää-lamaa-peikot" tekevät enemmän harmia kuin hyötyä hyvistä aikeistaan huolimatta. Sama kuin antaisi eturauhastulehduksesta kärsivälle Lance Armstrongin kirjan saatesanoilla, että "näin voitat syöpäsi".

Joo, kenties Suomi ajautuu taantumaan ja jopa edelleen lamaan. Kenties maailmanlaajuisen laman jälkeen meitä odottaa uusi maailmansota, jossa puolet kansastamme kuolee. Mutta sovitaanko, että ei vielä aleta kaivamaan niitä joukkohautoja ja säveltämään Martille muistovärssyä?

 

[Johannes]

Ukrainassa lama kieltämättä on jo, mutta Suomessa edes taantuman määritelmä ei ole vielä täyttynyt.

Miten ihmiset oikeasti uskaltavat kuluttaa jos puhumme termeistä hidastunut kasvu, taantuma ja lama huolettoman sekaisin?

Taantumassa bkt:n pitää supistua 2 kvartaalia peräkkäin ja lamassa 4 kpl. Ok, vielä ei virallisesti olla Suomessa edes taantumassa, olet oikeassa. Kuitenkin se, että pystyy katselemaan eteenpäin, eikä tuijota vain mennneisyydestä kertovia numeroita on yksi tapa hahmottaa ympäröivää yhteiskuntaa. Jos työssäkäyvät ihmiset tekevät osansa eli kuluttavat tavalliseen tapaan, niin ehkä Suomi virallisesti ei kohtaa edes taantumaa, puhumattakaan lamasta. Se oli kirjoitukseni idea.

Ihan kiva kyllä, että korjasit löysät puheeni... : )

 

[SergeiK]

Taantumassa bkt:n pitää supistua 2 kvartaalia peräkkäin ja lamassa 4 kpl.

Ja jatkan löysien puheiden korjaamista. Kun taantumien keskipituus on ollut toisen maailmasodan jälkeen 10 kuukautta, niin tarkoitatko että jokainen taantuma on ollut samalla lama?

Laman määritelmä ei ole neljä peräkkäistä negatiivista kvartaalia, vaan vähintään 10 prosentin bruttokansantuotteen laskeminen tai 36 kuukauden negatiivinen kasvu.

Taantuma on osa normaalia suhdannekehitystä, mutta lama on poikkeuksellinen tapahtuma ja sellaista ei ole kokenut yksikään länsimaa poislukien Suomi 90-luvulla. (Lähde: Economist). Koska Suomessa tuollainen koettiin, niin siksi täällä on erityisen vaarallista höpöttää "lamasta" ellei siihen oikeasti tarvetta.

Tätä neljän kvartaalin virheellistä tietoa on levittänyt mm. Kauppalehti. Tosin tämä oli kesällä, joilloin talossa oli aika paljon kesätuuraajia.

Tuossa Economistin artikkelissa muuten puhutaan Saul Ersliken kehittämästä erittelystä jossa taantuma ja lama eivät ole lainkaan samaa sukua, vaan johdannaisia syntyperusteistaan ja hän esittelee käsitteen "light-lama". Mielenkiintoinen näkemys.

 

[Johannes]

Sovitaan Sergei, että olet oikeassa, siis kun tietenkin "Economist" on oikeassa. Miten määrittelisit tällä hetkellä Islannin taloustilanteen. Onko Islannissa esim. kasvu hidastunut.

Kannattaisiko sinun Sergei pyytää Kauppalehteä oikaisemaan virheelliset kirjoituksensa. Economistin linkkisi on oikeasti mielenkiintoinen, opin tänäänkin jotain uutta, kiitos Sergei. Se on aina voitettu päivä.

 

[Johannes]

Ukrainassa lama kieltämättä on jo, mutta Suomessa edes taantuman määritelmä ei ole vielä täyttynyt.

http://www.fxstreet.com/news/forex-news/article.aspx?StoryId=9c90ddfd-2d10-4453-b5fc-40c2ce520b78

Ukrainan talous kasvoi vielä v. 2008, mikä on analyysisi tähän mielenkiintoiseen aiheeseen. Onko kasvu hidastumassa vai mikä on oikeasti Ukrainan taloustilanne.

 

[SergeiK]

Luulisin, että Islannin puuttuminen tuolta listalta johtuu siitä, että tilastot eivät ole tulleet (en itse löytänyt niitä googlettamalla). Islannin vaipuminen lamaan on erittäin todennäköistä ja maa saa kunnian liittyä Suomen rinnalle lamaan vaipuneiden länsimaiden joukkoon.

Toinen maa jonka kehitys on kiintoisaa on Iso-Britannia. Sen valtava finanssisektori on vaipunut syvään lamaan ja on viemässä koko maata kohti syvää taantumaa. Woolworthin (eräänlainen Englannin Tiimari) konkurssi on saanut pienen paniikin saarivaltiossa aikaiseksi ja viime tilastoissa työttömien määrä oli noussut 700 000 jo kahden miljoonan korville. Saarivaltiossa veikataan, että työttömiä on vuoden 2010 alussa saman verran kuin Thacherin pahimpina aikoina eli kolmisen miljoonaa. Voi olla, että Iso-Britannia vaipuu lamaan tai välttää sen niukasti menettäen vain kahdeksisen prossaa bruttokansan tuotteestaan. Siellä ei todellakaan mietitä mikä kasvun etumerkki on.

Tuossa samassa Economistin numerosta muuten luin tuon Ukrainan bruttokansantuotteen putoamisen (siinä ei puhuttu lamasta vaan pienin valuttojen ongelmista). Muistan vain oman sisäisen dialogini jossa kysyin itseltäni, että eikö tämä merkitse sitä, että Ukraina on lamassa ja vastasin itselleni että kyllä. Siitä minulla ei ole mitään käsitystä paitsi että maassa taitaa olla melkoinen poliittinen tilanne päällä niin sisä- kuin ulkopolitiikassa. Täytyypä lukea juttu uudestaan paperiversiostani. Palaan asiaan.

 

[Johannes]

Tuossa samassa Economistin numerosta muuten luin tuon Ukrainan bruttokansantuotteen putoamisen (siinä ei puhuttu lamasta vaan pienin valuttojen ongelmista). Siitä minulla ei ole mitään käsitystä paitsi että maassa taitaa olla melkoinen poliittinen tilanne päällä niin sisä- kuin ulkopolitiikassa.

Ei tässä muuta kuin, että kirjoitit aluksi, että "Ukrainassa kieltämättä on jo lama" ja siellä on virallisten julkaistujen tilastojen mukaan v. 2008 ollut vielä talouskasvun vuosi.

No se siitä, ihan asiakeskustelua on mukava käydä. Pitää muistaa jatkossa olla tarkempi termistön kanssa, tarkoitukseni oli ns. pakinoida, ei kirjoittaa asiaa.

 

[Major Julli]

Ei tässä muuta kuin, että kirjoitit aluksi, että "Ukrainassa kieltämättä on jo lama" ja siellä on virallisten julkaistujen tilastojen mukaan v. 2008 ollut vielä talouskasvun vuosi.

No se siitä, ihan asiakeskustelua on mukava käydä. Pitää muistaa jatkossa olla tarkempi termistön kanssa, tarkoitukseni oli ns. pakinoida, ei kirjoittaa asiaa.

Suomen 90-luvun pudotus oli muutaman ulkoisen ja sisäisen tekijän nopea kriisiintyminen, jotka vielä olivat vahvasti Suomi-spesifejä (bilateraalinen kauppa, markan devalvaatio). Nyt ollaan aivan erilaisessa tilanteessa, koska ulkoiset tekijät ovat vahvoja ja sisäisesti on ennemminkin vastakkaiseen suuntaan vaikuttajia tekijöitä. Nopeasti ajateltuna nyt ollaan menossa tilanteeseen, jossa taantuma/heikko kasvu voi jatkua hyvinkin pitkään, jopa 4-5 vuotta, kiitos viennin heikon vetämisen. Ulkoista alamäkeä loiventaa kotimarkkinoiden vahva tila ja elvytyspaketit.

Mielenkiintoista sitten onkin jatkossa, että vahvistuuko euro sen verran, että revalvaatio syö kilpailukyvyn ja vienti hyytyy täysin. Ja minkätasoinen on ulkoinen alamäki. Kannattaa muistaa se, että suomalainen yrityskanta kävi kovan mankelin läpi 90-luvulla, ja monessa Euroopan maassa on vastaavan tyyppinen saneerausaalto edessä, jonka takia euroopan tasolla voi olla todella kuivat ajat edessä. Samoin kotimainen säästämisaste on tällä hetkellä vielä sen verran matalalla vauhtivuosien jälkeen, että ostovoiman lisääntyminen voi hyvinkin suuntautua säästämiseen kulutuksen sijaan.

Edelleenkin on olemassa myös se skenaario, että koko hommasta selvitään säikähdyksellä, ja elvyttävät toimet yhdessä matalamman korkotason kanssa ajavat Suomen talouden ylikuumentumiseen 2010 eteenpäin. Tämän skenaarion todennäköisyys alkaa tosin olemaan aika pieni vientinäkymin valossa.

 

[mjr]

Suomen 90-luvun pudotus oli muutaman ulkoisen ja sisäisen tekijän nopea kriisiintyminen, jotka vielä olivat vahvasti Suomi-spesifejä (bilateraalinen kauppa, markan devalvaatio). Nyt ollaan aivan erilaisessa tilanteessa, koska ulkoiset tekijät ovat vahvoja ja sisäisesti on ennemminkin vastakkaiseen suuntaan vaikuttajia tekijöitä. Nopeasti ajateltuna nyt ollaan menossa tilanteeseen, jossa taantuma/heikko kasvu voi jatkua hyvinkin pitkään, jopa 4-5 vuotta, kiitos viennin heikon vetämisen. Ulkoista alamäkeä loiventaa kotimarkkinoiden vahva tila ja elvytyspaketit.

Mielenkiintoista sitten onkin jatkossa, että vahvistuuko euro sen verran, että revalvaatio syö kilpailukyvyn ja vienti hyytyy täysin. Ja minkätasoinen on ulkoinen alamäki. Kannattaa muistaa se, että suomalainen yrityskanta kävi kovan mankelin läpi 90-luvulla, ja monessa Euroopan maassa on vastaavan tyyppinen saneerausaalto edessä, jonka takia euroopan tasolla voi olla todella kuivat ajat edessä. Samoin kotimainen säästämisaste on tällä hetkellä vielä sen verran matalalla vauhtivuosien jälkeen, että ostovoiman lisääntyminen voi hyvinkin suuntautua säästämiseen kulutuksen sijaan.

Aika pitkälle tähän suuntaan itsekin ajattelisin - tavallaan oma tilanne on aivan hyvä, mutta kansainväliset vaikutukset näkyvät pakosta täälläkin. Kysymysmerkkejä vain on vielä hyvin paljon jäljellä, emmehän edes tiedä, miten huonoksi tämä kansainvälinen tilanne menee. Voi olla että siinäkin selvitään säikähdyksellä (ainakin odotuksiin nähden) tai sitten voi olla, että kysymyksessä on tosiaan poikkeuksellisen paha ja pitkä laskukausi (pääsenkös tällä näppärällä muotoilulla tuosta lama/taantuma -debatista kuin koira veräjästä). Britanniassahan on tapahtunut punnan arvon voimakas lasku, mikä ei välttämättä ole tässä tilanteessa pahin mahdollinen asia - kiinnostavaa on nähdä minne vie euron tie tässä tilanteessa. Kaikki merkit joka tapauksessa puhuvat sen puolesta, että Suomessa olisi järkevää elvyttää voimakkaasti - mutta kuten jossain aiemmin sanoin niin ei ole aivan varmaa se, onko maallamme malttia velkaantua ja elää yli varojensa... Tämähän on kaikkien inhimillisten vaistojen vastainen tilanne, mikä jo näkyy siinä, että varakkaatkin kuluttajat ovat kautta maailman voimakkaasti hillitsemässä rahankäyttöään ja viime vuosien konventioonalinen viisaus ajaisi samaan rakoon hallituksiakin, mikä kuitenkin olisi hyvin tuhoisa ratkaisu.

 

[Viljuri]

Minusta olisi outoa, että maailmankauppa "jämähtäisi" paikalleen, sillä kehittymässä oleva "keskukseton" dynamiikka saattaisi puoltaa joko suoraa pudotusta tai sitten jatkuvaa kasvua? Onko uusi kehittymässä oleva dynamiikka sisäisesti epästabiili, on se oikea tuhannen euron kysymys, mutta valitettavasti taloustieteilijät, poliitikot yms. eivät pysty tarjoamaan juuri selvännäkijöitä ja sirkustaiteilijoita "parempaa" näkemystä asiasta.

Uncharted territory. Terra incognita.

Finanssikriisiä ja luottamuspulaa vastaan kamppaileminen valtiollisilla ja monenkeskisillä toimilla on akuuttia suhdanneterapiaa, osin silmänlumetta, onneksi tosin osin toimivaa, vaikka se miten sössittäisiin korporatiivis-fasistisessa hengessä vain "vuorineuvostojen" ja "palkansaaja-aatelin" tekohengitykseksi.

Poliittisten instituutioiden vakaus ja toimintakyky (ml. EU), oikeusjärjestelmän toimivuus myös oikeustaloustieteellisten näkökulmien valossa, tieteellis-teknisten innovaatioiden kehittäminen, sisäänajo ja markkinointi, koulutuspolitiikan uudelleenarviointi yksilöllisempään ja käytännönläheisempään suuntaan ja työelämässä jaksamiseen ja pärjäämiseen tähtäävät toimet lienevät niiden keinojen joukossa, joihin kautta valtiovalta voi vaikuttaa kuluttajien sekä tietysti yritysten että työntekijöiden ohella tuleviin näkymiin. Veropolitiikka on annettu, sen pitkä linja tulee olemaan hallituspohjasta riippumatta työn verotuksen keventäminen ja verotuksen painopisteen siirtäminen jollakin aikavälillä kulutuksen verottamiseen, enemmän tai vähemmän neutraalisuutta korostaen.

Sen lisäksi että kuulumme euroalueeseen, niin meitin selviämistä seuraavaksi eniten tulee auttamaan tuo koulutuspolitiikka, varsinkin jos joudumme ottamaan merkittävästi uutta julkista velkaa vuosille 2009 ja 2010. (Siis tähän asti varsin järkevä taloudenpito, suorastaan jopa "merkantilismi", on ollut yksi kilpailukykymme merkittävimpiä osatekijöitä.)

 

[magnum37]

Lehdessä sivunkokoisia mainoksia ja telkussakin joku 5 minuutin pläjäys, että ÄLÄ RUOKI LAMAA!

Loistavaa! Ihmiset alkavat herätä. Kaikkea ei pidä uskoa, mitä yleinen mielipide sanoo.

Pelkkää psykologiaa ja peliähän tämä on. Maailmassa on kyllä ongelmia, mutta likviditeetin puute ei ole sellainen.

 

[Suomi-Salama]

Lehdessä sivunkokoisia mainoksia ja telkussakin joku 5 minuutin pläjäys, että ÄLÄ RUOKI LAMAA!

Loistavaa! Ihmiset alkavat herätä. Kaikkea ei pidä uskoa, mitä yleinen mielipide sanoo.

Pelkkää psykologiaa ja peliähän tämä on. Maailmassa on kyllä ongelmia, mutta likviditeetin puute ei ole sellainen.

Todellakin! Näitä maailmanlopun maalaajia kyllä riittää. Viimeksi tänään työpaikan kahvipöydässä suorastaan hermostuin eräälle tällaiselle. Hänellä ei todellakaan ole pelkoa oman työpaikkansa menettämisestä (ikävä kyllä, joku voisi sanoa), mutta marmattaa pitää ja kehottaa muitakin supistamaan omaa kulutustaan, kun hallituksen vikahan tämä tietenkin hänen mielestään on. Huolestuttavinta on, että kyseinen henkilö työskentelee tehtävässä, jossa hänen pitäisi päinvastoin kannustaa elinkeinoelämän rattaita pyörimään.

Uutiset ja media ylipäätään on sitten toinen maailmalopun meininkiä lietsova apparaatti. Kun joka ilta eri uutistoimitukset suorastaan kilpailevat siitä, kuka saa näyttävämmin esitettyä uudet lomautukset ja irtisanomiset julkisuuteen, ei kai ole ihme, että kansa alkaa uskoa maailmanlopun olevan ihan juuri käsillä ja nekin alkavat säästää, joilla ei olisi siihen mitään tarvetta. Ja kas, kierre syvenee entisestään.

Missä ovat uutiset sankaritarinoista ja arjen tunnollisista raatajista? Pienyrittäjistä, uusista innovaatioista, jne. Niitä sankaritarinoita on Suomi pullollaan, mutta eihän niistä ole mediaseksikästä tehdä juttuja näinä aikoina, kun pitää surkutella lamaa. Uuuh.

 

[Taito-Ojanen]

Missä ovat uutiset sankaritarinoista ja arjen tunnollisista raatajista? Pienyrittäjistä, uusista innovaatioista, jne. Niitä sankaritarinoita on Suomi pullollaan, mutta eihän niistä ole mediaseksikästä tehdä juttuja näinä aikoina, kun pitää surkutella lamaa. Uuuh.

Niin, ei ole mediaseksikästä, joten se ei myy. On siis hyvä, että media kauppaa sitä, mikä myy, koska menekki kasvaa, jolloin talouden rattaat tältä osin pyörivät. Osta sinäkin äläkä turhaan surkuttele!

 

[Sonny Burnett]

Näin paikallistasolla (Rauma) talouden hyytyminen poikii ennennäkemättömiä uutisia. Kaupungin suurimmat ja varmimpina pidetyt työpaikat ovat alkaneet sopeuttaa toimintaansa. Uusimpana ilmoittajana satamaoperaattori Stevedoring.

http://www.ls24.fi/talous/rauma_stevedoring_lomauttaa_porrastetusti_1882716.html

Ennen Upm:n, nykyään Australialaisten omistama Stevedoring lomauttaa koko henkilöstönsä.

Tätä ennen Upm, oli kertonut seisokeista ja irtisanomisista, Myös Botnian sellutehdas seisoo.

Näitä uutisia tuskin kukaan kaupungissa ei olisi vielä vuosituhannen vaihteessa kuvitellut koskaan kuulevansa. Ei ole paljoakaan liioiteltua kun takavuosina moni raumlainen olisi ottanut mieluummin työpaikan paperitehtaalta tai satamasta, kuin lottovoiton.
http://www.uusirauma.fi/artikkeli.phtml?id=28005

Korealaisten omistama telakka sentään vielä valmistaa laivoja. Lomautuksia toki sielläkin on tulossa, muuta rautakourat ovat näihin jo vuosien varrella tottuneet. Nousut ja laskut ovat portin siellä puolen osattu hoitaa ilman suuria otsikoita. Myös Euroopan suurin rakennustyömaa naapurikunnassa pitää toimeliaisuutta yllä.

Jottei aivan synkistelyksi menisi, niin kaupungin työttömyysprosentti on tällä hetkellä 8% Kun vielä viisitoista vuotta sitten se oli 27,5%. Matkaa on siis vielä näihin lukuihin kurottavana. Myös paperiteollisuuden sijainti ja konekanta puoltaa paperin ja selluntekoa länsirannikolla moneen muuhun kotimaan tehtaaseen verratuna. Mut ans kattoo kuinka käy. Vielä sentään puhutaan pääosin lomautuksista.

P.S. Ja jotain positiivistakin pitää myös talousrintamalta sanoa. Tulevaa kattoremonttia varten säästämistäni rahoista taitaa jäädä sukanvarteen sievoinen summa rahaa. Uusi tarjous on yli 30% halvempi kuin vielä viime maalikuussa saamani. Molempi pahempi..

 

[Hemingway]

Niin, ei ole mediaseksikästä, joten se ei myy. On siis hyvä, että media kauppaa sitä, mikä myy, koska menekki kasvaa, jolloin talouden rattaat tältä osin pyörivät. Osta sinäkin äläkä turhaan surkuttele!

Kyllä tiedotusvälineillä on velvollisuus varoittaa kansalaisia, jotta he ymmärtävät ainakin lopettaa velaksi kuluttamisen ja miettiä ratkaisuja mahdolliseen työttömyyteen. Itse asiassa varoittaminen olisi pitänyt aloittaa jo ajat sitten. Nytkin tulee olemaan monella ylitsepääsemätön paikka, kun velkaa on pirusti mutta työtä ei.

 

[ipaz]

Kyllä tiedotusvälineillä on velvollisuus varoittaa kansalaisia, jotta he ymmärtävät ainakin lopettaa velaksi kuluttamisen ja miettiä ratkaisuja mahdolliseen työttömyyteen. Itse asiassa varoittaminen olisi pitänyt aloittaa jo ajat sitten. Nytkin tulee olemaan monella ylitsepääsemätön paikka, kun velkaa on pirusti mutta työtä ei.

Mutta onko se median vastuu varoittaa yli varojensa elävöö ihmistö? Mielestäni aikuisen ihmisen pitää olla sen verran järjissään, ettei elä yli varojensa niin paljon että hommaa itsensä loppuelämäksi kuseen. Jos näin kuitenkin käy, niin eihän vika silloin ole kenenkään muun kuin ihmisen itse.

Medialla on kyllä suuri vaikutus, joten toivottavasti tämä Älä ruoki lamaa-kampanja aukaisee silmiä varsinkin niiden joukossa joiden ei tarvitsisi säästää sen "pahan päivän varalle". Ehkäpä normijantteri tarvitsee sittenkin ohjausta medialta, että osaa kuluttaa ja olla kuluttamatta vastuullisesti.

 

[kovalev]

Mahdotonta tietenkään median olla huomioimattakaan, kun päivittäin ilmoitetaan 1000-2000 henkeä koskevista yt;stä.
Nyt eletään todella poikkeuksellisia aikoja.

Yksi mielenkiintoinen seikka on se, kuinka paljon valtio vielä joutuukaan ottamaan velkaa, kun yhteisöverot romahtavat ja tuloverotusta lasketaan muuten?

 

[Schwalbe]

Yksi mielenkiintoinen seikka on se, kuinka paljon valtio vielä joutuukaan ottamaan velkaa, kun yhteisöverot romahtavat ja tuloverotusta lasketaan muuten?

Tuloverotuksen laskeminen lisää verotuloja, tämän luulisi olevan selvää kaikille. Varsinkin jos alennetaan ylimpien tuloluokkien verotusta, niin kaikki voittavat.

Kysy vaikka Jyrkiltä.

 

[dana77]

Tuloverotuksen laskeminen lisää verotuloja, tämän luulisi olevan selvää kaikille. Varsinkin jos alennetaan ylimpien tuloluokkien verotusta, niin kaikki voittavat.

Kysy vaikka Jyrkiltä.

Etkös sinä voisi vain linkittää lähteeseen jossa Jyrki sanoo noin.

 

[mjr]

Tuloverotuksen laskeminen lisää verotuloja, tämän luulisi olevan selvää kaikille. Varsinkin jos alennetaan ylimpien tuloluokkien verotusta, niin kaikki voittavat.

Kysy vaikka Jyrkiltä.

Reagan kokeili tätä, ja myös Bush junior. Mites kävi budjetin tasapainon kun noin komeasti verotulot sitten "nousivat"? Mihin ne valtavat ylijäämät sitten sijoitettiin? Hymiö. On myöskin selvää, että jos tulot ovat jo huomattavan suuret niin kulutus ei välttämättä samassa suhteessa nouse kun ne entisestään lisääntyvät. Jos halutaan vakavissaan elvyttää niin silloin veronalennukset pitäisi keskittää mahdollisimman pitkälle pienituloisille, joilta eivät mene nämä lisät todellakaan säästöön.

 

[Johannes]

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/01/17949

Vanhanen haluaa elvyyttää kymmenillä miljardella euroilla. Joulun alla ajateltiin, että 100 miljoonaa euroa olisi sopiva summa.

 

[mjr]

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/01/17949

Vanhanen haluaa elvyyttää kymmenillä miljardella euroilla. Joulun alla ajateltiin, että 100 miljoonaa euroa olisi sopiva summa.

Aika lailla laman ruokkimiselta tuntuvaa toimintaa...

 

[Hemingway]

Mutta onko se median vastuu varoittaa yli varojensa elävöö ihmistö?

Kun alle keskituloinen pariskunta suunnittelee yli 200 000 euron asuntolainaa, niin minusta on ihan hyvä, jos se voi lukea lehdistä, että lama saattaa tulla, työpaikka mennä ja asuntojen arvo voi romahtaa. Yleensähän ihmisille vain toitotetaan kuluttamisen autuutta.

 

[Erkka]

http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Kes...9&newsID=d4a3ee0f-6b1c-4123-a183-cbbd6bd58375

Ohjelman keskeinen tavoite on parantaa elinkeinoelämän yleisiä toimintaedellytyksiä koko maassa sekä hyödyntää luonnonvarojamme kestävällä tavalla, mikä luo puolestaan lisää taloudellista toimeliaisuutta ja työllisyyttä eri puolilla Suomea. Se olisi myös 2010-luvun kehityksen ja aluepolitiikan ankkuri.

- - -

Ohjelma merkitsisi mittava hankkeita koko Suomen läpi. Meillä on oltava tahtoa siihen esimerkiksi siihen, että nopeat tie- ja ratayhteydet rakennetaan Helsingistä pohjoiseen Suomeen asti, kotimaisia energiahankkeita ja bioenergiaa edistetään, tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitukseksi varmistetaan 4 prosenttiin bkt:stä, koulutuksen resursseja vahvistetaan peruskouluista yliopistoihin, nopea laajakaista rakennetaan koko maahan, tietoyhteiskuntahankkeita edistetään, kaivostoiminnan vaatima infra varmistetaan jne.

Ehdotusta voi tarkastella moneltakin kantilta. Ei sillä, että investoinnit olisivat huono asia, mutta kyse on aina myös siitä mihin alueisiin panostetaan ja mikä on kustannustehokasta. Kyyninen lukija saattaisi olla taipuvainen jopa sellaiseen lähestymistapaan, että kun Vanhanen ei niinkään puhu lähivuosien täsmäaseista taantumaan vaan tulevan vuosikymmenen "aluepolitiikan ankkurista", niin tätä tulee lukea puolueiden kannatuslukuja vasten. Toisin sanoen suosiotaan menettävä Keskusta haluaa nyt tällä hankkeella ennen kaikkea varmistaa oman näköisensä politiikan jatkumisen riippumatta siitä onko puolue enää päättämästä asioista ensi vuosikymmenellä. Puolue kun ei suurella todennäköisyydellä ole enää seuraavien eduskuntavaalien jälkeen Suomen suurin - eikä kukaties edes ylipäänsä hallituksessa mukana.

 

[Suomi-Salama]

Kun alle keskituloinen pariskunta suunnittelee yli 200 000 euron asuntolainaa, niin minusta on ihan hyvä, jos se voi lukea lehdistä, että lama saattaa tulla, työpaikka mennä ja asuntojen arvo voi romahtaa. Yleensähän ihmisille vain toitotetaan kuluttamisen autuutta.

Peräänkuuluttaisin kyllä yksilön vastuutakin tässä asiassa. Jos elää yli varojensa harkitsemattomasti, kyllä siinä ensisijaisen vastuunottajan tulee löytyä peiliin katsomalla. Tietenkin sama koskee pankkeja, jos luottoa mennään antamaan liian löyhin perustein. Tyhmyydestä kuuluukin kärsiä.

Totta kai median pitää kertoa tosiasioista. Mutta kuitenkin tästäkin taantumasta suurin osa suomalaisisita selviää ihan hyvin. Miksei heidän tarinoitaan toitoteta samalla tavalla kuin ahdinkoon joutuneiden, joko omaa tyhmyyttään tai syyttään? Yhtä lailla totta ne arjen sankaritarinatkin ovat.

Kyse kuitenkin on paljon myös mielikuvista, kuten on tullut monella suulla todettua. Kun tarpeeksi joka puolella kuulee, että on taantuma, monet alkavat itsekin uskoa siihen omalla kohdallaan ja lakkaavat kuluttamasta, vaikka ei olisi mitään tarvetta tai pelkoa työttömyydestä omalla kohdalla.