Lama tulossa – taantuuko talous?

[ipaz]

Taantuman virallinen määrittely on kaksi peräkkäistä kvartaalia negatiivista kasvua. Viimeisin kvartaalin jonka tiedot tiedämme on kolmas kvartaali (heinä-syys) ja silloin Suomen talous kasvoi 1,3 prosenttia. Täten Suomen voidaan sanoa olevan virallisesti taantumassa aikaisintaan ensi heinäkuun jälkeen kun Q1 ja Q2 tilastot saadaan ulos.

Kiitos SergeiK. Olin kyllä tietoinen tuosta taantuman määrittelystä, eli kahden perättäisen vuosineljänneksen miinusmerkkisestä kasvusta. En kuitenkaan tarkastanut mitään faktoja, vaan virheellisesti väitin maan olevan jo nyt taantumassa.

En oikein ymmärrä, että miksi median olisi lakattava uutisoimasta melko olennaisia faktoja...

En sen pidäkään niiden uutisointia lopettaa. Lähinnä vain ihmetyttää sen tahti ja retoriikka, jolla näitä uutisia esim. loppuvuoden aikana keltaisen lehdistön sivuilla aika ajoin näki. Ja erilaiset ajankohtaiset ohjelmat tv:ssä käsittelivät usein aihetta taantuva talous. Vastuuhan on kuitenkin viestien vastaanottajalla, joten onhan se jokaisen omassa päässään pyöriteltävä että onko se hätä oikeasti tämän näköinen. Mutta jos nyt hypoteettisesti ajatellaan, niin ihminen on sellainen olento joka tuppaa turvaamaan oman takamuksensa "kriisin" edellä ja uskon usean talouden täysin turhaan varautuvan "vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen".

Tämä "älä ruoki lamaa" kampanja on siinä suhteessa aiheellinen, että sen tarkoituksena on herättää ihmiset ymmärtämään miten tämä talous oikein pyörii. Sillä toppahousukansaa, joka ei ajattele maan taloutta isosti tai joilla ei ole käsitystä markkinatalouden muodostumisesta on hyvä tietää se että kyllä siellä parturissa ja kukkakaupassa kannattaa käydä jatkossakin ja että se keittiö- tai saunaremontti on hyvä tehdä nyt kun rakennusmiehiä on suurten projektien vähyyden takia hyvällä hintaa tarjolla.

 

[Sininen Lanka]

Kyllähän esim. Kauppalehdelle tärkein asia on levikin maksimointi. Niinpä otsikoista tehdään mahdollisimman raflaavia: hyvinä aikoina hehkutusta ja taantuman aikana voivottelua.

 

[SergeiK]

Kiitos SergeiK. Olin kyllä tietoinen tuosta taantuman määrittelystä, eli kahden perättäisen vuosineljänneksen miinusmerkkisestä kasvusta. En kuitenkaan tarkastanut mitään faktoja, vaan virheellisesti väitin maan olevan jo nyt taantumassa.

Sehän tässä vikana juuri onkin. Sekoitetaan iloisesti taantuma ja lama ja puhutaan, että Suomi on jo taantumassa. Minusta se on jo laman tai ainakin taantuman manaamista. Pelotellaan ihmisiä, että taloustilanne olisi jo nyt pahempi kuin se onkaan.

Sanoin muuten tuossa alkuperäisessä viestissäni väärin. Suomen voidaan julistaa olevan taantumassa kun Q4/2008 ja Q1/2009 tilastot saadaan - ei Q1 ja Q2 kuten sanoin. Ne ovat selvillä tosin vasta toukokuussa.

Itse uskoisin, että ainakin toinen noista kvartaaleista on negatiivinen (itse veikkaan vahvasti Q1/2009 olevan negatiinen), mutta oikeasti Q2/2009 on täysi mysteeri.

Historiallisella perspektiiivillä voisi veikata tuohon aikaan Yhdysvallat alkaa varmaan jo toipumaan, mutta työllisyys on jälkisyklinen indikaattori joten pahimmat irtisanomiset nähdään syklin loppupuolella eikä parannus varmaankaan ole mikään pirullinen nousu, vaan hiljainen prosentin tuntumassa oleva nousu, jota voi jatkua jopa vuositolkulla.

Itse olen vähän erimieltä noista talouslehdistön hehkutuksista. Minusta hyvinä aikoina ei hehkuteta niin paljoa. Hyvinä aikoina lehdet puhuvat analyytikkojen suilla, kun taas laskusuhdanteessa nähdään kun lehdet alkavat itse analysoimaan miten kurjaa on. Tätä tekee erityisesti Taloussanomat. Pari viime vuotta lehdet ovat manannneet miten liian kallis öljy aiheuttaa öljykriisin ja maailma painuu lamaan.

 

[dana77]

Tällainen uutisointi jos joku saa ihmiset laittamaan kukkaron narut kiinni ja alkamaan säästämään, vaikkei siihen mitään oleellista tarvetta olisikaan.

En oikein ymmärrä, että miksi median olisi lakattava uutisoimasta melko olennaisia faktoja. Toki laskukaudet osin perustuvat siihen, että niitä uutisoidaan, jopa usein liioitellen, mutta eivätköhän nousukaudetkin.

Yhden näkemyksen mukaan tuota voisi verrata siihen kuinka jotkut paikallislehden jättävät uutisoimatta itsemurhia tai kouluihin tehtyjä pommiuhkauksia. Vastaavalle positiivisten uutisten uutisoimatta jättämiselle en keksi perusteita, voisivatko ne piristää liikaa masentuneita ihmisiä?

 

[dana77]

Eipä muuten näy kauheasti markkinapuristeja täällä valittamassa Tanskasen yritysrahoitus-esityksestä, joka hyvinkin mahdollisesti tullaan olennaisilta osiltaan toteuttamaan.

Viittaat siis tuohon:
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/T...lia+yritysrahoituksessa/1135242581558?ref=rss
Minä voin linjakkaasti sanoa, että yritysten toiminta on yhteiskunnalle tärkeää niin hyvinä että huonoina aikoina ja sen eteen tulee toimia, joten ei minulla ole tuossa mitään vastustettavaa. Ja jos asiaa ajatellaan eettisistä lähtökohdista, niin niiden yritysten hyvinä aikoina maksamillahan veroillahan tuokin loppupelissä rahoitetaan.

 

[mjr]

Viittaat siis tuohon:
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/T...lia+yritysrahoituksessa/1135242581558?ref=rss
Minä voin linjakkaasti sanoa, että yritysten toiminta on yhteiskunnalle tärkeää niin hyvinä että huonoina aikoina ja sen eteen tulee toimia, joten ei minulla ole tuossa mitään vastustettavaa. Ja jos asiaa ajatellaan eettisistä lähtökohdista, niin niiden yritysten hyvinä aikoina maksamillahan veroillahan tuokin loppupelissä rahoitetaan.

Mitäs tähän turhaan mitään etiikkaa sekoittaa, sikäli kuin sinua ymmärrän, yhteiskunta hyötyy yrityksistä, yritykset yhteiskunnasta, pyritään vain löytämään tasapaino, jossa hyöty ei kaikkoa lyhyen tähtäimen eduntavoittelun takia. Eli ei myöskään yhteiskunnalla ja valtiolla ole mitään sen kummempaa velvollisuutta yrityksiä kohtaan. Mutta joka tapauksessa kovin vaihtelevasti näihin valtion interventioihin suhtaudutaan - yleensä, etenkin hyvinä aikoina, ne tuppaavat olemaan markkinoiden täydelliseen toimintaan puuttumista ja niiden häiritsemistä, sitten nämä avustusoperaatiot ovatkin jotakin muuta ja markkinoiden toimintaankin saakin puuttua ihan mielin määrin, kun vaan laariin sataa. Kannattaisi ehkä muistaa niinä hyvinäkin aikoina...

 

[dana77]

Mitäs tähän turhaan mitään etiikkaa sekoittaa, sikäli kuin sinua ymmärrän, yhteiskunta hyötyy yrityksistä, yritykset yhteiskunnasta, pyritään vain löytämään tasapaino, jossa hyöty ei kaikkoa lyhyen tähtäimen eduntavoittelun takia.

Kyllä, tätä mieltä me ei-markkinauskoivaiset olemme.

Mutta joka tapauksessa kovin vaihtelevasti näihin valtion interventioihin suhtaudutaan - yleensä, etenkin hyvinä aikoina, ne tuppaavat olemaan markkinoiden täydelliseen toimintaan puuttumista ja niiden häiritsemistä, sitten nämä avustusoperaatiot ovatkin jotakin muuta ja markkinoiden toimintaankin saakin puuttua ihan mielin määrin, kun vaan laariin sataa. Kannattaisi ehkä muistaa niinä hyvinäkin aikoina...

Niin, yleensä hyvinä aikoina ne toimet tosiaan tuppaavat olla markkinoiden häiritsemistä ja sitä harvemmin kaivataan. Harvoin markkinoita hyvinä aikoina tuetaankaan valtiovallan toimesta. Ja itseasiassa jos sellaista tehtäisiin, niin sehän olisi tämän järkevän finanssipolitiikan eli suhdannevaihteluiden tasoittamiseen tähtäävän politiikan vastaistakin. Joku voisi myös sanoa, että don't fix it if it aint broken.

Se että kuinka tärkeänä kukakin näkee aatteelliselta kannalta markkinoiden täydellisen toiminnan onkin sitten toinen juttu. Melkein väittäisin että tuosta toiminnasta hyötyvät yritykset sitä poikkeuksetta kannattavat ja siitä kärsivät sitä vastustavat. Ihanan markkinauskovaista väkeä näes. Nyt tilanne on että kukaan ei toimintaa vastustaja, joten aika win-win tuo minusta on.

Kumma miten paljon jaksat tuota kiitosta valtiolle kerjätä. En muista vastaavaa kerjäämistä tapahtuvan yrityksiltäkään hyvinä aikoina toiminnalleen.

 

[mjr]

Se että kuinka tärkeänä kukakin näkee aatteelliselta kannalta markkinoiden täydellisen toiminnan onkin sitten toinen juttu. Melkein väittäisin että tuosta toiminnasta hyötyvät yritykset sitä poikkeuksetta kannattavat ja siitä kärsivät sitä vastustavat. Ihanan markkinauskovaista väkeä näes. Nyt tilanne on että kukaan ei toimintaa vastustaja, joten aika win-win tuo minusta on.

Jaa, hyötyminen tai haitan saaminen riippunee tietysti yrityksen kulloisestakin asemasta: yrityksen velvollisuus on joka tilanteessa maksimoida voittonsa, joten on esimerkiksi Microsoftin kohdalla rationaalista, että se pyrkii estämään markkinoiden vapaata toimintaa ja taas jonkun pienemmän alan toimijan kohdalla tilanne on päinvastainen. Sille tilanteelle, että jokin yritys sitten kilpailussa saavuttaa käytännössä monopoliaseman, jota se - täysin loogisesti - käyttää tukahduttamaan vapaata kilpailua, ei juuri ratkaisuja löydy muusta kuin julkisen vallan interventiosta, tai ennaltaehkäisevästä lainsäädännöstä. Jotenkin kummasti tunnut kuitenkin ujuttavan sitä etiikkaa mukaan joka rivinvälissä vaikka jo saimme tämän aiheen kerran melko selväksi. Lähinnähän nuo interventiot hyvinä aikoina tapaavat tähtäämään markkinoiden toiminnan haittavaikutusten (niitäkin tosiaan on) lieventämiseen eli joidenkin muiden kuin yritysten auttamiseen, jolloin valitusten kuoro yritysmaailmassa voimistuu suht. pavlovilaisesti.

 

[dana77]

Jaa, hyötyminen tai haitan saaminen riippunee tietysti yrityksen kulloisestakin asemasta: yrityksen velvollisuus on joka tilanteessa maksimoida voittonsa, joten on esimerkiksi Microsoftin kohdalla rationaalista, että se pyrkii estämään markkinoiden vapaata toimintaa ja taas jonkun pienemmän alan toimijan kohdalla tilanne on päinvastainen. Sille tilanteelle, että jokin yritys sitten kilpailussa saavuttaa käytännössä monopoliaseman, jota se - täysin loogisesti - käyttää tukahduttamaan vapaata kilpailua, ei juuri ratkaisuja löydy muusta kuin julkisen vallan interventiosta, tai ennaltaehkäisevästä lainsäädännöstä.

En voisi olla enempää samaa mieltä ja merkille pantavaa onkin, että yhdysvalloissa, tuossa vapaiden markkinoiden luvatussa maassa (ainakin mielikuva ja markkinapuhetasolla) nämä anti-trusti säännökset ovat vahvemmat ja vanhemmat kuin muualla.

Jotenkin kummasti tunnut kuitenkin ujuttavan sitä etiikkaa mukaan joka rivinvälissä vaikka jo saimme tämän aiheen kerran melko selväksi.

Niin me saimme. Minun mielestäni eettistä oli että jokainen sai päättää itse omista rahoistaan kun jotkut muut keskusteluun osallistujat olisivat epäeettisesti halunneet sanella heille vastuita.

Pitikin jo aikasemmin kommentoida että samanlainen eettinen ongelma voi tulla tyttöjen kanssa treffeillä käydessä. Kun heille on tarjottu elokuva ja lounas, tyttö on antanut ymmärtää ja taksikin on maksettu niin voihan se tuntua eettisestä väärältä ettei tyttö annakkaan, mutta oikeasti eettisesti jokainen päättää mitä tavarallaan tekee. Tämä pätee siis treffeihin kuin rahojen sijoittamiseen. Kyllähän minä jollain tasolla ymmärrän että miksi jotkut haluaisin ajatella tuolla em tavalla, vaikka asian kaikille selvä pitäisikin ollakin. Ihmiset vain ovat ahneita ja itsekkäitä, eikä toisten oikeuksia aina jakseta muistaa.

Lähinnähän nuo interventiot hyvinä aikoina tapaavat tähtäämään markkinoiden toiminnan haittavaikutusten (niitäkin tosiaan on) lieventämiseen eli joidenkin muiden kuin yritysten auttamiseen, jolloin valitusten kuoro yritysmaailmassa voimistuu suht. pavlovilaisesti.

Luulin että meillä tästäkin oli jo yhteisymmärrys. Yritykset ajavat omia etujaan, eivätkä heitä kiinnosta sellaiset arvot kuten markkinoiden optimaalinen toiminta yms ellei se palvele heidän etujaan.

 

[mjr]

En voisi olla enempää samaa mieltä ja merkille pantavaa onkin, että yhdysvalloissa, tuossa vapaiden markkinoiden luvatussa maassa (ainakin mielikuva ja markkinapuhetasolla) nämä anti-trusti säännökset ovat vahvemmat ja vanhemmat kuin muualla. Niin me saimme. Minun mielestäni eettistä oli että jokainen sai päättää itse omista rahoistaan kun jotkut muut keskusteluun osallistujat olisivat epäeettisesti halunneet sanella heille vastuita.

Erot eivät tosiaan ole käytännössä välttämättä mitenkään radikaaleja. Itselleni - noin yhteiskunnallisesti ajatellen - korkein arvo on sosiaalisen liikkuvuuden maksimointi eli käytännössä se että mahdollisimman suuri osuus ikäluokasta pystyisi kilpailemaan omilla eikä vanhempiensa tai esivanhempiensa avuilla. Tämä kilpailu on itsessään luonnollinen ja hyvä asia, kuten myös se, että siinä syntyy (suhteellisia) voittajia ja häviäjiä. Ja varmistaaksemme tämän keskeisen tärkeän pelikentän tasaisuuden ja toimivuuden tarvitsemme sekä olennaisesti avointa taloutta että merkittäviä suojaverkkoja ja tulonsiirtoja. Toisin sanoen tätä omaa malliamme, jota voi kutsua sosiaalidemokraattiseksi kompromissiksi - ja jos vähänkin tuntee sosiaalidemokratian historiaa (eli JA:n oikeistosiiven voi lähes poikkeuksetta laskea tästä ulos) niin ymmärtää, että huomattava ellei huomattavin osa kompromissista menee sosiaalidemokratian omalle kontolle.

 

[dana77]

Haluaisitko vielä ottaa kantaa siihen, että näetkö tuon mallin universaalisti toimivana? Siinä missä me lintukodossa elämme pienenä "yksi homogeeninen kansa, yksi valtio ja yksi johtaja"-mallissa, niin meilläkin tuntuu olevan vaikeuksia löytää solidaarisuutta kaiken maailman pienille vähemmistöille kuten somaleille ja mustalaisille, jotka hyväksikäyttävät turvaverkkojamme.

Kun siis huomoidaan kuinka etnisesti, kulttuurillisesti ja arvopohjaltaan kirjava väestö Yhdysvalloissa löytyy, niin voisiko vastaava malli millään toimia sieltä?

 

[mjr]

Haluaisitko vielä ottaa kantaa siihen, että näetkö tuon mallin universaalisti toimivana? Siinä missä me lintukodossa elämme pienenä "yksi homogeeninen kansa, yksi valtio ja yksi johtaja"-mallissa, niin meilläkin tuntuu olevan vaikeuksia löytää solidaarisuutta kaiken maailman pienulle vähemmistöille kuten somaleille ja mustalaisille, jotka hyväksikäyttävät turvaverkkojamme.

Kun siis huomoidaan kuinka etnisesti, kulttuurillisesti ja arvopohjaltaan kirjava väestö Yhdysvalloissa löytyy, niin voisiko vastaava malli millään toimia sieltä?

Enpä tiedä missä määrin yhtenäisempi USA oli New Dealin aikaan. Toki on selvää, ettei mikään malli sovellu sellaisenaan vientitavaraksi. (Tämä muuten peräti pätee myös anglo-amerikkalaiseen kapitalismiinkin). Enkä oikeastaan ota kantaa siihen, onko meidän mallimme mitään muuta kuin historiallinen sattuma, mitä se joka tapauksessa on. Anyway, syystä tai toisesta, on käynyt niin oudosti, että me pohjoismaat parhaiten toteutamme ideaalin avoimesta, dynaamisesta taloudesta yhdistyneenä laajoihin ja suhteellisen tehokkaisiin turvaverkkoihin ja tulonsiirtoihin, jotka mahdollistavat väistämättömän sosiaalisen kilpailun hämmästyttävän tasavertaisella pelikentällä. Tämä malli voi olla historiaa hyvinkin pian - siitä kertoo tämä uusi periytyvä alaluokkamme kuten myös joidenkin urbaanien alueiden vähittäinen slummiutuminen. Epäilemättä parinkymmenen vuoden sisällä meillä tulee olemaan kouluja, joihin joutuminen jo pitkälle ratkaisee sen, ettei mahdollisuuksia ole sosiaaliseen nousuun riippumatta kunkin yksittäisen lapsen kyvyistä ja edellytyksistä. Tämä on minusta hyvin karu kehityskulku, mutta ehkä ei kaikista. (Minne se scholl muuten lähti kummittelemaan, dk:hon?)

 

[ms.qvist]

Epäilemättä parinkymmenen vuoden sisällä meillä tulee olemaan kouluja, joihin joutuminen jo pitkälle ratkaisee sen, ettei mahdollisuuksia ole sosiaaliseen nousuun riippumatta kunkin yksittäisen lapsen kyvyistä ja edellytyksistä. Tämä on minusta hyvin karu kehityskulku, mutta ehkä ei kaikista. (Minne se scholl muuten lähti kummittelemaan, dk:hon?)

Mietin vaan, että meneeköhän tähän (surulliseen) kehitykseen edes sitä pariakymmentäkään vuotta, kun jo nyt alkaa näkyä viitteitä siitä, että on kouluja joihin joutuneilla lapsilla on huomattavasti vaikeampaa tulevilla opiskelu- ja työmarkkinoilla? Tällaisia hitaasti kohden "alaluokkaisuutta" vajoavia löytyy näillä näkymin pk-seudun ohella muualtakin Suomesta - ikävä kehityskulku jonka seurauksena moni sinänsä lahjakas lapsi voi väärään seuraan joutuessaan menettää mahdollisuutensa, tai niiden toteuttaminen ollee huomattavan vaikeaa. Melkein väittäisin, että sosiaaliset alaluokat ovat tulleet maahamme jäädäkseen - jos löytyy jo sukupolvia jotka ovat pudonneet "köyhyysloukkuun" niin mitä tämä on muuta kuin sosiaalisten alaluokkien kehittymistä? Ja siitä oravanpyörästä on todella vaikea nousta pois - uskaltaisin väittää.

vlad.

 

[mjr]

Mietin vaan, että meneeköhän tähän (surulliseen) kehitykseen edes sitä pariakymmentäkään vuotta, kun jo nyt alkaa näkyä viitteitä siitä, että on kouluja joihin joutuneilla lapsilla on huomattavasti vaikeampaa tulevilla opiskelu- ja työmarkkinoilla? Tällaisia hitaasti kohden "alaluokkaisuutta" vajoavia löytyy näillä näkymin pk-seudun ohella muualtakin Suomesta - ikävä kehityskulku jonka seurauksena moni sinänsä lahjakas lapsi voi väärään seuraan joutuessaan menettää mahdollisuutensa, tai niiden toteuttaminen ollee huomattavan vaikeaa. Melkein väittäisin, että sosiaaliset alaluokat ovat tulleet maahamme jäädäkseen - jos löytyy jo sukupolvia jotka ovat pudonneet "köyhyysloukkuun" niin mitä tämä on muuta kuin sosiaalisten alaluokkien kehittymistä? Ja siitä oravanpyörästä on todella vaikea nousta pois - uskaltaisin väittää.

Jep, kai joillakin paikoilla kehitys on jo melko pitkällä - itse olen kuullut hyvin karuja ensikäden kertomuksia tietyistä pääkaupunkiseudun kouluista. Omasta mielestäni pahinta epäoikeudenmukaisuutta on tämä, ettei lapsille anneta mahdollisuutta todelliseen kilpailuun vaan että he yhä suuremmassa määrin perivät vanhempiensa tai esivanhempiensa saavuttamat asemat. Yleisellä tasolla tämä kertoo resurssien tuhlaamisesta ja luutuvasta ja jäykistyvästä yhteiskunnasta.

 

[ms.qvist]

Jep, kai joillakin paikoilla kehitys on jo melko pitkällä - itse olen kuullut hyvin karuja ensikäden kertomuksia tietyistä pääkaupunkiseudun kouluista. Omasta mielestäni pahinta epäoikeudenmukaisuutta on tämä, ettei lapsille anneta mahdollisuutta todelliseen kilpailuun vaan että he yhä suuremmassa määrin perivät vanhempiensa tai esivanhempiensa saavuttamat asemat. Yleisellä tasolla tämä kertoo resurssien tuhlaamisesta ja luutuvasta ja jäykistyvästä yhteiskunnasta.

Lienemme hyvin pitkälti samaa mieltä asiantilasta ja tulevaisuuden (ikävästä) kuvasta. Se mikä ilmenee suurilla paikkakunnilla työntyy hitaasti myös pienemmille paikkakunnille, tässä taannoin oli artikkelia paikallisessa lehdessä - siinä todettiin se karu tosiasia, että täältäkin löytyy perheitä joissa köyhyys periytyy - eikä nyt puhuta yksittäistapauksista. Onneksi tilanne ei vielä ole niin paha, että olisi suuria alueita joissa tilanne on sama - tällä hetkellä ongelmat ovat vasta aluillaan ja nyt niihin olisi mahdollista puuttua jos tahtoa (ja voimavaroja) olisi. Tuntuu vaan, että kumpaakaan ei riittävässä määrin ole.

vlad.

 

[Sonny Burnett]

Tästä edellä käydystä slummikoulukeskustelusta pääsemmekin kätevästi ikuisuuskysymyseen, että onko nykyinen peruskoulumme- niin tasapäistävä kuin se onkin- huono vai hyvä. Tarvitsemmeko siis eliittikoulut vai emme. Uusi Aaltoylipisto on ehkä yksi avaus tähän keskusteluun. Fifty-sixty kenties?

 

[Vaughan]

Tästä edellä käydystä slummikoulukeskustelusta pääsemmekin kätevästi ikuisuuskysymyseen, että onko nykyinen peruskoulumme- niin tasapäistävä kuin se onkin- huono vai hyvä. Tarvitsemmeko siis eliittikoulut vai emme.

Vedänpä silti keskustelua hieman takaisin slummikoulujen puoleen. Epäilen, että kyse ei ole niinkään itse kouluista kuin asuinalueista. Kouluissahan on samat opetussuunnitelmat ja oppikirjat, eikä opettajienkaan tasossa varmasti niin suurta eroa ole. Erot syntyvät "opiskeluilmapiirin" mukaan. Huonoilla asuinalueilla yleinen ilmapiiri koulua vastaan voi nousta tavallistakin suuremmaksi, ja siten vaikeuttaa monien oppilaiden sijoittumista jatko-opintoihin.

Miten tämä sitten liittyy lamakeskusteluun? Taantuman aikana erot saattavat helposti kärjistyä. Huonoilla alueilla asuntojen hinnat laskevat enemmän kuin hyvillä, ja työttömät, huono-osaiset perheet, maahanmuuttajat ja muut valtavirrasta sivuun ajautuneet ryhmät keskittyvät samoille asuinalueille. Näiden alueiden koulut muutuvat "slummikouluiksi" vaikka opetus olisi samanlaista kuin keskiluokkaisemmilla alueilla.

Siten ratkaisu ongelmaan ei löydy koululaitoksesta vaan asuntopolitiikasta. On tärkeää ylläpitää mahdollisimman suurta sosiaalista vaihtelevuutta asuinalueiden sisällä, jotta ylipäänsä slummeja ei pääsisi syntymään. (Joidenkin mielestä Suomessa varmaan on jo slummeja, mutta ehkä ei ihan siinä laajuudessa mitä monissa muissa maissa.) Kaavoitus on avaintekijä, luodaanko Suomeen "rikkaiden" ja "köyhien" alueita, vai sekoitetaanko niitä? Hyväosaiset itse mielellään toivoisivat omaan naapurustoon vain arvoasuntoja. Se ajaa automaattisesti heikomman maksukyvyn omaavat eriytyneille alaluokan alueille - slummeihin - ja sitä nimenomaan pitää välttää.

Lähitulevaisuudessa Suomeen rakennetaan poikkeuksellisen paljon asuntoja, joiden tuotantoprosessissa valtiolla on näppinsä pelissä elvytyksen ansiosta. Tässä on mahdollisuus joko lisätä sosiaalista vaihtelevuutta tai sosiaalista eriytymistä. Jälkimmäinen johtaa slummiutumiseen...

 

[vilpertti]

Eihän asuntopolitiikalla nyt ihmeitä voida tehdä asuinalueiden demografian suhteen. Jos lähiympäristö on viihtyisä ja rakennukset hyvin hoidettuja, asuntojen hinnat (tai vuokrat) ovat korkeammat. Jos naapurustossa taas ammuskellaan, hyvin toimeentulevat muuttavat muualle koska heillä on siihen varaa. Naapurustot muokkautuvat sen mukaan missä yhteiskunnasta syrjäytyneet saavat elää rappiollista elämäänsä.

Joko taloyhtiöstä häädetään ongelmatekijät tai sitten kunnolliset asukkaat vetävät omia johtopäätöksiään. Pois muuttaneiden tilalle tarpeeksi kauan iteroiden pesiytyy sitten lisää ongelma-asukkaita ja siinä se soppa sitten onkin valmiina.

Ei voida olettaa, että taloyhtiöillä on minkäänasteista velvollisuutta ylläpitää moniarvoisuutta asujaimistoissaan siihen asti, että tavallisten, hyvien asukkaiden arki vaikeutuu tai muuttuu epämukavammaksi.

 

[sampio]

Puhe olikin asuinalueista, ei yksittäisistä taloyhtiöistä.

 

[Lexa]

Näinä päivinä on kyllä mielenkiintoista seurailla Suomen vähittäiskaupan kehitystä. Siinä missä muualla teollisuudessa hinnat kääntyvät laskuun raaka-aineiden perässä on vähittäiskaupalla tiedossa uusia hinnankorotuksia perustuen mm. raaka-aineiden ja kuljetuskustannusten nousuun.

Tämä jos mikä kertoo edelleen siitä, ettei pelkkä Lidl yksin riitä siihen, että alalle saataisiin oikeaa kilpailua. Jättimarketteja rakennetaan kuin sieniä sateella ja pienet näivettyvät. Syksyllä saadaankin sitten lukea useammalta taholta kuinka alv. alennus siirrettiin hintoihin täysimääräisesti.

Yleinen hintakehitys tällä haavaa ei vaikuta muutenkaan kovin lupaavalta persaukisia ja pienituloisia silmällä pitäen. Ne jotka ovat töissä pärjäävät joten kuten, mutta ne jotka putoavat kokonaan junasta, menee entistä surkeammin. Tästä pitävät huolen perusmenojen raju kallistuminen: asuminen (vuokra), energia, ruoka ja joukkoliikenne.

Näiden väliinputoajien kulut kaatuvat loppupeleissä yhteiskunnan (veronmaksajien) syliin, hyödyn valuessa toisaalle.

Sinänsä itselläni ei ole mitään markkinataloutta vastaan, niin kauan kun siihen ei liity häiritsevässä määrin kartelleja tai horjuttamatonta monopoliasemaa. Yritysten tehtävänä ei ole olla hyväntekeväisyysjärjestöjä, mutta valtiovallan pitäisi pitää ainakin perus infraa näpeissään, ettei meno näiltä osin pääsisi karkaamaan lapasesta.

Nousukausina on usein suuri joukko ihmisiä joilla menee varsin mukavasti. Taantuma/lama aikaan tuo joukko supistuu huomattavasti, mutta toisaalta tällä vähemmistöllä menee entistä kovempaa. Voisi sanoa, että välttämättömyystavaraa/palveluita tuottavat rockaavat ja muut eivät.

 

[Salama44]

Mielenkiintoista on seurata näin taantuman keskellä miten eräskin kokoomuspoliitikko vastusti vielä kuukausi sitten Kivenlahti-Kirkkonummi kantatie 51:n rakentamisen aikaistamista. Asiaa esitäneelle SDP:n oppositiopoliitikolle hän vastasi tylysti, että asiassa ei ole syytä enää tehdä mitään uusia päätöksiä vaan turha märehtiminen vanhoilla asioilla on lopetettava. Pitää pysyä alkuperäisessä aikataulussa eli rakentaminen alkaa vasta vuoden 2010 lopulla. Eiköhän samainen poliitikko vielä riennä ottamaan kunnian koko rakennushankkeen aikistamisesta, jos se menee läpi budjettikäsittelyssä. Selvästi huomaa, että kunnallisvaalit olivat ja menivät ja arjen populismin voi taas unohtaa pariksi vuodeksi kunnes on taas luotava uusia täkyjä äänestäjille ennen eduskuntavaaleja.

 

[ms.qvist]

Vedänpä silti keskustelua hieman takaisin slummikoulujen puoleen. Epäilen, että kyse ei ole niinkään itse kouluista kuin asuinalueista. Kouluissahan on samat opetussuunnitelmat ja oppikirjat, eikä opettajienkaan tasossa varmasti niin suurta eroa ole. Erot syntyvät "opiskeluilmapiirin" mukaan. Huonoilla asuinalueilla yleinen ilmapiiri koulua vastaan voi nousta tavallistakin suuremmaksi, ja siten vaikeuttaa monien oppilaiden sijoittumista jatko-opintoihin.

Sanoisin, että syytä on molemmissa - ei pelkästään alueen synnyttämässä "opiskeluilmapiirissä" - joskin silläkin on oma vaikutuksensa. Jos vanhemmat eivät ole kannustavia ja jos ilmapiiri alueella on kokonaisuudessaan tällainen on lapsen/nuoren huomattavasti vaikeampi nähdä sitä "pointtia" mikä koulunkäynnissä ja opiskelussa on.

Toisaalta silmiini on "tarttunut" useampiakin kommentteja siitä, että näille "slummiutuville" alueille on vaikeampi saada pätevää opettajakuntaa ja opettajia pysyviin virka tms. suhteisiin. Eli huolestuttavaa on jos pätevät opettajat alkavat karttaa kyseisiä alueita, koska se merkitsee nähdäkseni sitä, että kenties se ainoa kannustava tekijä on poissa - jos vanhemmilta ei riitä kannustusta eikä yhteisöltä niin koululainen on todella heikoilla jollei sitä saa sitten edes siltä opettajaltakaan. Ja jos pätevät opettajat ryhtyvät karttamaan kyseisiä alueita niin keitä tilalle? Kenties vasta valmistuneita joilla ei ole kokemusta, opettajia jotka ovat leipääntyneitä työhönsä, keikkatyöntekijöitä tms. Tällainen suuntaus on varsin huolestuttava.

vlad.

 

[varjo]

Kouluissakin tietenkin pitäisi erottaa käsitteitä hieman tarkemmin, puhummeko nyt eliittikouluista sanan anglosaksisessa merkityksessä vaiko vain kouluista joissa on hyviä oppilaita.
Ja toisaalta sitten onko slummikoulu sellainen, missä on huonoja oppilaita vaiko sitten ihan oikeasti lähemmäs lukutaidottomia tapauksia, mitä varmasti löytyy esim. jenkeistä runsain määrin.

Kyllähän peruskoulu toimii ihan hyvin niin kauan kuin populaation diversiteetti on pientä, omallakin ala-asteella akateemisten ja duunarien lapset pystyivät ihan hyvin opiskelemaan keskenään ja vaikka yläasteella pientä segregaatiota alkoi tapahtua niin ei homma vielä keskimäärin lähtenyt käsistä.

Vaikka kuinka asiaa tahtoisi nähdä eri väristen lasien läpi, homma alkaa kyllä siinä vaiheessa muuttumaan hankalammaksi jos sinne koululuokkaan heitetään sekaan huonosti kieltä osaavia maahanmuuttajalapsia, joitten kotona maapalloa pidetään litteänä ja koulutukseen, etenkin tyttöjen, ei varmasti suhtauduta suurella kannustuksella.

Ainakaan itse en mielellään olisi hyväksymässä "eliittikouluja" siinä määrin, että myös valtaväestökin jakaantuisi selvästi eri kasteihin, koska kuitenkin kognitiiviset kyvyt ovat periytyviä vain osittain ja oppimisympäristöllä on valtavasti merkitystä lapsen "koulu-uraan". Tämän takia uskoisin että parhaaseen tulokseen päästään, kun koululuokilla on sopivasti sekaisin niitä "hyvien" perheitten lapsia ja niitä joilla tukea kotoa ei tule, jolloin tuettomat saavat sitä vertaistukea (ja positiivista vertaispainetta) jota ei välttämättä kotoa tule. Ongelmaksi tilanne muuttuu siinä vaiheessa kun niitä ongelmatapauksia on niin paljon, että opetus ei enää onnistu kunnolla. Ja tällöin toki ne perheet, joilla on varaa, luultavasti tekevät asialle jotain, yleensä asuinpaikan vaihdolla. Tätä kehitystä ei oikein voi estää, tai muuten mentäisiin jo aika ankeaan kontrolliyhteiskuntaan.

Mutta toisaalta jos eliittikoulut syntyvät ja yleiset koulut siirtyvät kohti kaaosta, niin eihän sitä sitten vanhempana oikein varojen salliessa voisi tehdä muuta kuin pistää penskansa sinne eliittikouluun, jos vaihtoehto olisi jotain sekalaista anarkiaa.

 

[mjr]

Kouluissakin tietenkin pitäisi erottaa käsitteitä hieman tarkemmin, puhummeko nyt eliittikouluista sanan anglosaksisessa merkityksessä vaiko vain kouluista joissa on hyviä oppilaita.
Ja toisaalta sitten onko slummikoulu sellainen, missä on huonoja oppilaita vaiko sitten ihan oikeasti lähemmäs lukutaidottomia tapauksia, mitä varmasti löytyy esim. jenkeistä runsain määrin.

Itselleni eliittikoulu on kyllä sellainen, jonne pääsevät vain lahjakkaat eivätkä vain varakkaat. Kaiketi feodalismi ja aatelisvalta jo tekivät sen selväksi, että yhteiskunnallinen menestys ei älyllisten ominaisuuksien osalta ole kovinkaan periytyvää. Totta kai itse kukin sellaisessa tilanteessa, jossa julkinen koulujärjestelmä olisi kaaoksen tilassa, pyrkisi saamaan jälkeläisensä niihin hyviin kouluihin, mutta tämä tarkoittaisi sitä, että suurelta osin kunkin ikäluokan lahjakkaat oppilaat tuhlattaisiin huonoihin kouluihin, ja vain murto-osa heistä pystyisi ponnistelemaan eteenpäin maailmassa, samalla kun keskinkertaiset tai huonolahjaiset varakkaan väestönosan lapset saisivat suhteettoman etulyöntiaseman sosiaalisessa kilpailussa. Tähän olemme hiljalleen menossa täälläkin vaikka vielä ei mitään "tipping pointtia" olekaan saavutettu - kehitys tapahtuu vielä vähittäin ja melko näkymättömissä, mutta jossain vaiheessa huomaammekin olevamme aivan erilaisessa yhteiskunnassa, paljon nykyistä tehottomammassa ja säätymäisemmässä.

 

[Johannes]

Veronmaksajien keskusliitto ilmoitti äsken, että palkansaajien ostovoima kasvaa v. 2009 4,6%. Jos on töitä, niin suositukseni on, että "syökää, juokaa ja...." eli kuluttakaa. Etsikää uusi kämppä halvalla ja laittakaa rakennuttaja ottamaan vanha vaihdossa täyteen hintaan. Ei saa jäädä tuleen makaamaan. Jos mennään lopulta helvettiin, niin sinnekin on mukavampi matkustaa ykkösluokassa juoden kallista punaviiniä. Älkää toki eläkö yli varojanne ja pikavippejä ei sitten oteta, eihän. Kulutetaan varojemme mukaan, mutta eletään täysillä sen verran mihin on varaa myös vuonna 2009. On sitten vaarina/mummona mukavampia muistoja myös tästä vuodesta.

Lama on jo, mutta ei sen tarvitse olla myös henkistä lamaa ja kyykistelyä. On ulkonakin kiva kävellä ja katsella vaikka tähtiä taivaalla tai lintujen lentoa, jos on rahat vähissä tai kokonaan loppu, sanoi Tom Sjöberg eilen Arto Nyberg-showssa ja se on totta.