Lama tulossa – taantuuko talous?

[mjr]

Aamun kauppalehdessä oli 10 ison rahalaitoksen markkina-arvot 19.9.2008 ja lokakuussa 2007. Osakkeenomistajien omistusten arvo oli vuodessa sulanut n. 600 miljardia dollaria vuoden takaisesta. Kyllä tässä on jo aikamoinen "rangaistus", jos sellaista halutaan ja tämähän on vain pieni osa kokonaisuudesta. Vertailun rahalaitokset olivat Bank of America, Citygroup, AIG, JP Morgan Chase, Wells Fargo, Goldman Sachs, Wachovia, American Express, Morgan Stanley ja Washington Mutual.

Niin, näinhän normaalisti on markkinoilla: kovat riskit, kovat voitot ja kovat tappiot. Nyt vain käy niin, että kun tappiot johtaisivat liian pahaan tilanteeseen niin yritykset pelastetaankin virheittensä seurauksilta. Valtion toimesta. Tätä ei esimerkiksi kenenkään yksityishenkilön kannata kauheasti odottaa... Paulsonin esityksessä ei myöskään ole mukana mitään quid pro quota - esimerkiksi vaikka kattoa johtajien palkoille tai bonuksille (tätä demokraatit kyllä yrittävät muuttaa) eli periaatteessa olisi mahdollista, että valtion rahoilla pelastetun yrityksen johto voisi vanhaan tapaan myöntää itselleen miljoonabonukset, niin, "hyvästä työstä".

 

[mjr]

eli kun talouden ei anneta kasvaa, niin ei niin isoa romahdustakaan voi tapahtua :)

Jotenkin tässä keskustelussa hauskinta on se miten suorasukaisia ja lopullisia päätelmiä suhteelisen harvinaisista tapahtumista tehdään. Tapahtumien suuruusluokkaa vähättelemättä, niin siinä missä vaikkapa demokratian kohdalla vielä suostutaan näkemään, että vaikka siinä on omat tunnetut vikansa, niin silti se on järjestelmänä kokonaisuudessan paras tunnettu. Kuitenkaan vastaavaa asiaa ei markkinatalouden kohdalla suostuta näkemään. Heti kun markkinataloudesta löytyy omat haavoittuvuutensa, niin täällä tunnutaan kovaan ääneen julistavan, että minähän olen aina sanonut ettei tuollainen järjestelmä voi toimia. J

Höh, itselleni ei tulisi mieleenkään sanoa noin. Toki markkinatalous on erittäin toimiva mekanismi - joskin sen sovelluksiakin on monenlaisia, eikä melkoisen säätelemätön keinottelu-talous liene niistä paras, markkinoidenkaan kannalta. Mutta on älyllisesti täysin epärehellistä kieltää valtion keskeinen asema markkinatalouden toiminnan takaajana. Ei toki systeemi-kriisejä ole joka päivä, mutta systeemi-kriisit myös kätevästi paljastavat sen missä tilanteessa oikeasti menemme. Esimerkiksi Wall Street Journalist tai Economist eivät näitä asioita jostain syystä kauheasti painota hyvinä aikoina, jolloin valtio on aina kaiken pahan ja tyhmyyden alku ja juuri. Jos jostain syystä kiinnostaa niin voit lukea tästä "kommunismistani" lisää oheisesta linkistä:

http://stockholmslender.blogspot.com/2008/09/on-social-liberalism.html

 

[dana77]

Mutta on älyllisesti täysin epärehellistä kieltää valtion keskeinen asema markkinatalouden toiminnan takaajana. Ei toki systeemi-kriisejä ole joka päivä, mutta systeemi-kriisit myös kätevästi paljastavat sen missä tilanteessa oikeasti menemme. Esimerkiksi Wall Street Journalist tai Economist eivät näitä asioita jostain syystä kauheasti painota hyvinä aikoina, jolloin valtio on aina kaiken pahan ja tyhmyyden alku ja juuri. Jos jostain syystä kiinnostaa niin voit lukea tästä "kommunismistani" lisää oheisesta linkistä

Minä en olisi niin vakuuttunut, että Wall Street Journal tai Economist olisivat etukäteen nämä ongelmat hyvin paljoa etukäteen osanneet nähdä (en tosin ole kyseisiä aviiseja lueskellut) mikä tietenkin olisi ollut edellytys, jotta niistä olisi voitu jo hyvinä aikoina kirjoittaa. Samoin en usko, että edes kaikkein epärehellisimmät ja korruptoituneimmatkaan republikaani politiikot olisivat tahallaan laivaa karille ajaneet. Asia on vain nähdeksäni niin että kansakunnan "kirkkaimmat mielet" ovat ison rahan palveluksessa (tai jopa takana) ja he ovat omia taloudellisien etujensa puolesta tehneet itsensä kannalta hyviä päätöksiä, jotka eivät sitten muun yhteiskunnan etuja ole palvelleet (eli myyneet/"hajauttaneet" subprimeriskinsä jälkimarkkinoille). Tähän jo aikaisemmin viittasin kun tuon alla olevan lausuin. Toki tästä joku voisi sellaisenkin johtopäätöksen tehdä, että valtio on tyhmyyden alku ja juuri ollut, koska heitä on pystytty näin täysin vedättämään eivät he ole säädöksiä osanneet etukäteen kohdilleen viilata, vaan vasta jälkikäteen kun housut ovat ollet jo tavaraa täynnä. Fool them once, shame on you vai mites se meni.

Senpä takia onkin kovasti hyvä, että politiikkoina on henkilöitä joilla on kovasti paljon kompetenssia markkinatalouden toiminnasta ihan omasta tapaa.

 

[mjr]

Samoin en usko, että edes kaikkein epärehellisimmät ja korruptoituneimmatkaan republikaani politiikot olisivat tahallaan laivaa karille ajaneet. Asia on vain nähdeksäni niin että kansakunnan "kirkkaimmat mielet" ovat ison rahan palveluksessa (tai jopa takana) ja he ovat omia taloudellisien etujensa puolesta tehneet itsensä kannalta hyviä päätöksiä, jotka eivät sitten muun yhteiskunnan etuja ole palvelleet (eli myyneet/"hajauttaneet" subprimeriskinsä jälkimarkkinoille).

Jaa, itse uskoisin näitten "kirkkaimpien mielien" olevan lähinnä tieteen piirissä, osin varmasti taiteenkin. Mutta tietysti jos pitää tässä kriteerinä dollarien haalimista niin rehellisin kuin epärehellisinkin keinoin niin silloin olet varmasti oikeassa. (Joskin ehkä tälläinen arvottaminen on - taas kerran - tähän sotkuun talousjärjestelmän ajanutkin.)

 

[dana77]

Sinä puhut nyt kirkkaimmista mielistä kun minä puhuin "kirkkaimmista mielistä", eiköhän me tuo pieni ero huomioiden olla aika samaa mieltä. Toki sikäli kyseessä on eettinen arvotuskysymys, että ensimmäiset eivät pystyisi jälkimmäisen hommia hoitamaan ja jälkimmäiset eivät ensimmäisen.

 

[mjr]

Tässä muuten suuresti ihailemani amerikkalaisen bloggaajan billmonin kommentti USA:n tilanteesta (toki Daily Kos on mitä liberaalein saitti, Viljurille tiedoksi, ettet pyörry vahingossa, kun on hajusuolakin lopussa). Kysymyksessä on siis aihepiirin melkoinen tuntija, ei mikään amatööri. Kaikesta päätellen voidaan elää hyvinkin kiintoisia aikoja - on todella kaikkien etu, että USA:n keskuspankki pystyy rauhoittamaan tilanteen.

http://dailykos.com/story/2008/9/23/1481/38443/246/606905

 

[Viljuri]

Monet ilmaisut ovat tuossa blogissa sellaisia, että bloginpitäjän asiantuntemus tai puheenparsi ylipäätään viittaa enemmän mainostoimiston tai PR-firman suuntaan.

Tuossa AEI:n "vastaavan toimijan" mielipide kriisistä, taitavat olla bipolaarisia demokraattien julkisuuskamppanjan kanssa?

Vakakavasti puhuen, mikä tulee erottaa käynnissä olevasta vaalikamppanjasta, korkotaso maailmanlaajuisesti on nousussa ja Yhdysvaltain taloudessa on velkaantumista hillittävä, niin yksityistalouksien kuin liittovaltion tasolla. Tämä asettaa hyvinkin kyseenalaiseen valoon monet Obaman ja McCainin poliittisista lupauksista, sillä rahaa yksinkertaisesti silmänkääntötemppuihin ei tule olemaan, sillä jo Social Securityn ja Medicaren rakenteelliset rahoitusvajeet ovat sellaisia, että niiden korjaamisessa kulunee seuraavan presidentin koko poliittinen pääoma.

Sääntelyä on tulossa finassisektorille, mutta jokainen muutakin kuin lehtijuttuja nähnyt tajuaa sen, että kv. kirjanpitostandardien kehittäminen useilla eri reaali- ja finanssitalouden sektoreilla on käytännössä paljon tärkeämpi voima kuin lainsäätäjän retroaktiivinen vikinä ns. "tavarat housussa".

 

[mjr]

Monet ilmaisut ovat tuossa blogissa sellaisia, että bloginpitäjän asiantuntemus tai puheenparsi ylipäätään viittaa enemmän mainostoimiston tai PR-firman suuntaan.

Vähän niin kuin Paul Krugmanilla vai? Täysin samantyyppistä analyysiä näkee monissa paikoissa, myös ideologisesti melkoisen markkinahenkisiltä eksperteiltä. (Enkä viitsi edes mainita mitä libertaarit tällä hetkellä vaahtoavat.) En oikein jaksa sinun kanssasi näistä vääntää, en juurikaan enää näe sinua good faith -keskustelijana poliittisissa asioissa. USA:n syvin poliittinen ongelma on siinä, että äänestäjäkunnasta noin 20-25% ei yksinkertaisesti jaa tätä yhteistä, rationaalisesti havaittavissa olevaa empiiristä todellisuutta. Republikaanit ovat luoneet ydinkannattajilleen täysin vaihtoehtoisen todellisuuden, jota räikeän ideologiset uutislähteet pitävät yllä. Normaalissa tilanteessa Obaman ja McCainin kannatusprosentit olisivat nyt luokkaa 70-30, mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa ne ovat suurin piirtein 48-45. En näe että sinäkään pystyisit keskustelemaan ideologisista kysymyksistä rationaalisessa good faith -hengessä.

 

[Dissonanssi]

En ole vielä kerennyt kovin syvällisesti talous- ja kauppatieteitä opiskelemaan, joten syvällisempää analyysia tästä finanssikriisistä en osaa raapustaa.

Kuitenkin on ollut todella huvittavaa nähdä, kuinka monella eri taholla tästäkin ollaan saatu ideologinen debaatti päälle. Varsinkin horroksestaan ovat heränneet vasemmiston kaarti nostalgioimaan kultaista 60-lukua. Onhan se varmasti ollut ikävää elää jo kohta kaksi vuosikymmentä maailmassa, joka ei ole niin puhtaasti ideologisesti musta/valkoinen, varsinkin kun "oma" ideologia löi vasten kasvoja viime vuosikymmenen alussa. Tämä tilanne on antanut hyvää henkireikää taas yrittää osoittaa, että kriisi on ideologian syy. Todellisuudessahan kriisiin johtaneet syyt eivät ole ideologioiden taustalla. Syy tilanteeseenhan on puhdas luottamuskriisi. Ilman yhteisiä pelisääntöjä, ja varmuutta osapuolien niiden noudattamisesta, ei mikään ideologia tai järjestelmä toimi.

Täällä ollaan jo naureskeltu Smithin "näkymättömälle kädellekkin", mutta on kuitenkin syytä muistaa, että näkymätön käsi toimii optimaalisesti ideaalisissa olosuhteissa, jotka mahdollistavat rationaalisen toimimisen (toki voidaan kysyä, onko tällainen ympäristö koskaan realistinen). Nyt kun eri toimijat ovat ahneuksissaan _luottaneet_ liikaa toisiinsa on homma lähtenyt niin sanotusti lapasesta. Toisin sanoen "näkymätön käsi" ei ole päässyt toimimaan ideaalisessa tilanteessa, koska pääoma on liikkunut ympäristössä, jossa osapuolilla ei ole ollut todellista tietoa asioista. Tämän takia tästä onkin syytä oppia se, että monimutkaistuneessa rahamarkkinaympäristössä lisättäisiin regulaatiota, jotta toimijat pystyisivät toimimaan mahdollisimman läpinäkyvässä ympäristössä ja luottamus olisi täten varmempaa ja perustuisi tosiasioihin. Jokainen peli vaatii tuomarinsa, sellainen vain on ihmisluonto.

 

[dana77]

Ei tuo "ottakaa 700 miljardia, kertokaa se kahdella ja sitten kertokaa se kahdella niin saatte helvetin ison luvun" -talousmatematiikka minuakaan vakuuttanut. Toki kirjoittaja oli mjr:n kanssa mieltä, että Wall Streetläiset ovat huoria ja että republikaanit on tymiä, mutta mitään uutta faktaa tuosta ei löytynyt. Sen varmaan kaikki tiesivät että Yhdysvaltain taloudella menee huonosti, nyt on vain kyse siitä, että kuka osaa sen kaikkein lennokkaimmin ja havainnollisimmin ilmaista.

 

[mjr]

Ei tuo "ottakaa 700 miljardia, kertokaa se kahdella ja sitten kertokaa se kahdella niin saatte helvetin ison luvun" -talousmatematiikka minuakaan vakuuttanut. Toki kirjoittaja oli mjr:n kanssa mieltä, että Wall Streetläiset ovat huoria ja että republikaanit on tymiä, mutta mitään uutta faktaa tuosta ei löytynyt. Sen varmaan kaikki tiesivät että Yhdysvaltain taloudella menee huonosti, nyt on vain kyse siitä, että kuka osaa sen kaikkein lennokkaimmin ja havainnollisimmin ilmaista.

Niin, minusta ydin oli ehkä tuossa kohdassa, tämä asia kyllä on mainittu monessakin analyysissa, mutta on sitten ehkä vähän vieras näissä meikäläisissä ympyröissä, onko tuo kieli sitten mainostoimistomaista tai ihqu-isoista summista höpöttämistä, en tiedä:

So far, the Fed has tried very hard not to monetize (i.e. print up new money to pay for) its various bail ventures. Instead, it has been liquidating its existing portfolio of Treasury securities, essentially swapping them for toxic crap. But that string has now run out, meaning the Treasury is going to have to go to the bond market and borrow the money for the MOAB (or as some have already dubbed it, the Taxpayer Anal Rape Program). Since Americans don't save nearly enough to buy all those bonds -- not without sending interest rates into the stratosphere -- the bulk of the financing will have to be provided by our foreign creditors, such as the central banks of Japan, China and the major oil exporting countries.

The problem, of course, is that our creditors are already into us for a cool $13 trillion (about 90% of US GDP) and have shown a growing reluctance to lend us more (by using their export earnings to purchase US Treasury bonds and other dollar-denominated assets) as the crisis has worsened.

It's not that they want to blow up the US financial system, mind you -- as the British economist John Maynard Keynes quipped, if you owe the bank $10,000 and can't pay it back you've got a big problem, but if you owe the bank $10 million and can't pay it back the bank has a big problem. Our official creditors (the foreign central banks that have been covering the bulk of our borrowing needs for some years now) certainly understand that they have a big problem, but a lot of them have other big problems -- such as their own market bailouts that need to be paid for and/or serious inflationary spirals that are very tough for them to fight as long as they have to keep expanding their balance sheets to loan us money and prop up the dollar.

Even worse: their own citizens appear to be dumping their US assets, meaning our central bank creditors not only have to extend more loans, they also have to buy up the dollars their own citizens no longer want to own. Even the deepest purse has a bottom, and the point may be approaching where the costs of propping up the world's largest debtor nation (i.e. us) begins to outweigh the benefits.

 

[Viljuri]

Jokaisen suhdannekäänteen yhteydessä esiintyy ideologista hammastenkalistelua, aivan kuin markkinakäänteet sinällään merkitsivät tuon taivaallista yhteiskunnallisten teorioiden kannalta. Vaikka siis toki aikoinaan natsit ja kommunistit pääsivät valtaan suhdannekäänteitä hyödyntämällä, mutta emme kuitenkaan tänään ole ihan vastaavassa tilanteessa.

Yksi suurimmista ongelmista kriisissä on ollut luokituslaitosten rooli, kun nämä ovat menneet antamaan näille paketoiduille "sub-prime-luotoista kasatuille joukkovelkakirjalainoille" luottoluokituksia, jotka eivät oikeasti ole perustuneet juuri mihinkään, sinänsä vakuuttavista matemaattisista malleista huolimatta. MIT:n professori Bengt Holmström sivuaa asiaa päivän Hesarissa, tosin mainitsematta asiaa suoraan, puhuessaan markkinatoimijoiden puutteellisesta informaatiosta. Sillä jos luokituslaitoskin "erehtyy", niin silloin erehtyvät kyllä muutkin markkinatoimijat.

Lainsäätäjän tuleekin ottaa luokituslaitosten rooli uuteen tarkasteluun.

 

[dana77]

Ei tuossa lainaamassasi kohdassa ole mitään, jonka kanssa olisin eri mieltä, siinä vaan ei mielestäni mitään uutta tai mullistavaa. Toki kaikkia sen faktoja en pysty tai ole edes kiinnostunut tarkistamaan, mutta noin uskon asioiden olevan.

Jotenkin minulle vain tulee kuva, että kirjoittaja on tuon lainatun kohdan lukenut tai ottanut muualta ja sitten säveltää omia tulkintojaan (kerrotaan kahdella ja sitten vielä kahdella) niiden pohjalta. Jos näin ei ole, niin ainakin hän sellaisilla vie uskottavuuden kirjoitukseltaan.

 

[mjr]

Tuossa vielä artikkelin päätös - minusta melkoisen järkevää tekstiä, ajatuksia herättävää ja siinä mielessä selkeätä, että sen faktuaalinen falsifikaatio on täysin mahdollista. Aivan mahdollista, varmaan jopa todennäköistä toki on, etteivät vakavimmat mahdollisuudet toteudu, mutta on siis todellakin meidän kaikkien edun mukaista, että USA:n keskuspankki onnistuu politiikassaan. Bernanke onneksi vaikuttaa melkoisen pätevältä henkilöltä - ja tuntee erityisen tarkasti 30-luvun systeemikriisin luonteen ja silloiset virheet rahapolitiikassa.

At that point, another turn of the systemic screw could only be unwound with the full-out support and cooperation of our foreign creditors -- cooperation which so far they appear reluctant to supply in the quantities needed.

This is why I've always believed that the great American debt-and-consumption binge would ultimately end in a whopping big dollar crisis -- and not before. The US economy is by nature bubble prone, but there are many ways for the monetary powers-that-be to cushion the blow when bubbles burst and inflate new ones to take their place (as the Greenspan Fed proved several times over). Too much political capital has been invested in the model (i.e. asset price inflation as the engine of growth in an increasingly distorted economy) for it to be otherwise.

That being the case, it was probably inevitable that the bubbles would continue to grow in size and destructive force until they finally outstripped even the US government's ability to manage them without triggering a run on the biggest bank of all -- itself.

We may not be there yet. Both the dollar and the commodity prices could stabilize, at least temporarily -- particularly if the Cheney Administration (or should I say the Goldman Sachs Administration?) and the Dems in Congress can quickly reconcile their differences and ram the MOAB through the legislative colon (and ours). Further disasters are not inevitable -- or at least, they don't have to happen all at once.

But if and when it comes, disaster (the kind that turns financial panics into searing generational memories) will unfold in a string of events that will look very much like what we saw in the markets today -- only on steroids.

 

[mjr]

Ei tuossa lainaamassasi kohdassa ole mitään, jonka kanssa olisin eri mieltä, siinä vaan ei mielestäni mitään uutta tai mullistavaa. Toki kaikkia sen faktoja en pysty tai ole edes kiinnostunut tarkistamaan, mutta noin uskon asioiden olevan.

Jotenkin minulle vain tulee kuva, että kirjoittaja on tuon lainatun kohdan lukenut tai ottanut muualta ja sitten säveltää omia tulkintojaan (kerrotaan kahdella ja sitten vielä kahdella) niiden pohjalta. Jos näin ei ole, niin ainakin hän sellaisilla vie uskottavuuden kirjoitukseltaan.

En oikein ymmärrä, mikä sitten hiertää. On jo melko konsensus-arvio, että ongelman koko on suurempi kuin 700 miljardia. Varmasti kaikki muutkin arviot ovat summittaisia. Billmonista en osaa sanoa muuta kuin mitä tekstinsä sanoo - sen falsifikaatio on täysin mahdollista, koska se liikkuu tässä empiirisessä rationaalisessa maailmassa. Eli jos on ongelmia niin on täysin mahdollista sanoa rationaaliseen analyysiin tai havaintoihin tietysti perustuen, että analyysi on väärä.

 

[dana77]

Jokaisen suhdannekäänteen yhteydessä esiintyy ideologista hammastenkalistelua, aivan kuin markkinakäänteet sinällään merkitsivät tuon taivaallista yhteiskunnallisten teorioiden kannalta. Vaikka siis toki aikoinaan natsit ja kommunistit pääsivät valtaan suhdannekäänteitä hyödyntämällä, mutta emme kuitenkaan tänään ole ihan vastaavassa tilanteessa.

Minä en olisi tästä niin varma. Jotenkin tuo kuilu demokraattien ja republikaanien välillä on revennyt niin isoksi, että rauhanomainen ratkaisu tuntuu vaikealta. Jos republikaanit eivät edes myönnä ongelman (kohtuuttoman suureksi kasvavan valtiovelan) olemassaoloa, niin eivät demokraatitkaan sitä korjaamaankaan pysty. Tilanne on vähän kuin avioliitossa, jossa nippanappa toimeentulevan perheen siivoja-vaimo koittaa säästää perheelle rahaa uuteen asuntoon, mutta äijä ryyppää ja rellestää kaiken mitä käsiinsä saa. Minkälainen vain on tuollaisen valtion avioero? Kalifornia menee varmaan demokraateille ja Texas Republikaaneille, mutta kukaa saa loput?

 

[dana77]

En oikein ymmärrä, mikä sitten hiertää. On jo melko konsensus-arvio, että ongelman koko on suurempi kuin 700 miljardia. Varmasti kaikki muutkin arviot ovat summittaisia.

Ei kai tässä mikään isommin hierrä, mutta en ole vakuuttunut että kirjoittaja olisi mikään oikea guru, vaan enemmänkin "tietäjä". Konsensus on että ongelman koko on suurempi kuin 700 mrd ja voihan olla että se osuu jopa pennilleen tasan tuohon 2 800 miljariinkin, mutta minun pointtini on että on eri asia esittää perustelematon summittainen arvio kuin perusteltu summittainen arvio. Tuossa tuota 2 kertaa 2 matematiikkaa ei ole avattu ollenkaan. Minusta se vaikuttaa siltä, että koitetaan vain keksiä helvetin iso luku. Plussaa olisin antanut myös edes alustavista hahmotelmista, että miten ongelmaa pitäisi yrittää ratkaista (mitä keskuspankin pitäisi tehdä).

 

[mjr]

Keskusteluun aika olennaisesti liittyen Reuterin uutinen siitä, että USA:n valtion luotto-luokitus alkaisi olla paineiden alla:

http://www.reuters.com/article/idUKN1752966920080917

 

[mjr]

Ei kai tässä mikään isommin hierrä, mutta en ole vakuuttunut että kirjoittaja olisi mikään oikea guru, vaan enemmänkin "tietäjä". Konsensus on että ongelman koko on suurempi kuin 700 mrd ja voihan olla että se osuu jopa pennilleen tasan tuohon 2 800 miljariinkin, mutta minun pointtini on että on eri asia esittää perustelematon summittainen arvio kuin perusteltu summittainen arvio. Tuossa tuota 2 kertaa 2 matematiikkaa ei ole avattu ollenkaan. Minusta se vaikuttaa siltä, että koitetaan vain keksiä helvetin iso luku. Plussaa olisin antanut myös edes alustavista hahmotelmista, että miten ongelmaa pitäisi yrittää ratkaista (mitä keskuspankin pitäisi tehdä).

Tuo nyt on minusta vähän epäolennaista. Aika vähän on tullut vastaan noin selkeitä tiivistyksiä siitä, missä nyt mennään kokonaisuuden kannalta ja mitkä riskit konkreettisesti uhkaavat. Kiinnostavaa tosiaan on, ettei tekstissä tarjota ratkaisuvaihtoehtoja. Jos sitten on eri mieltä itse analyysistä niin se on täysin torjuttavissa rationaalisesti ja empiirisesti. Joskin myös näyttää konsensus-arviolta se, että pohjimmaisena ongelmana USA:ssa on varojen yli eläminen, jolle ehkä on äkki-stoppikin näkyvissä. Billmon tuskin on mikään poikkeuksellinen asiantuntija, mutta selkeästi ymmärtää markkinoiden ja talouden toimintaa - sekä kirjoittaa parhaimmillaan kuin Swiftin ja Orwellin yhdistelmä. Erittäin kiinnostava hahmo josta ei paljon tiedetä.

 

[Viljuri]

Minä en olisi tästä niin varma. Jotenkin tuo kuilu demokraattien ja republikaanien välillä on revennyt niin isoksi, että rauhanomainen ratkaisu tuntuu vaikealta. Jos republikaanit eivät edes myönnä ongelman (kohtuuttoman suureksi kasvavan valtiovelan) olemassaoloa, niin eivät demokraatitkaan sitä korjaamaankaan pysty. Tilanne on vähän kuin avioliitossa, jossa nippanappa toimeentulevan perheen siivoja-vaimo koittaa säästää perheelle rahaa uuteen asuntoon, mutta äijä ryyppää ja rellestää kaiken mitä käsiinsä saa. Minkälainen vain on tuollaisen valtion avioero? Kalifornia menee varmaan demokraateille ja Texas Republikaaneille, mutta kukaa saa loput?

Amerikkalaiset ovat innovaativisia ja hoitavat tavalla tai toisella homman kuntoon, vaikka maan nimi muuttuukin joskus vuoden 2050 jälkeen EE. UU:ksi. Poliittinen propaganda molemmin puolin on Yhdysvalloissa eri tasolla kuin Suomessa, mikä toisinaan saa aikaan näköharhoja enemmän harmaaseen menoon tottuneille suomalaisille.

Siinä missä monella Euroopan maalla väestö harmaantuu, työn tuottavuus säilyy Yhdysvalloissa riittävällä tasolla nuoremman väestöprofiilin ansiosta. Innovatiivisuus muuallakin kuin teknologiassa ja tieteessä on maassa omalla tasollaan, mikä näkynee aina välillä myös negatiivisesti, mutta tarvittaessa se on valjastettavissa suureksi muutosvoimaksi.

Kuitenkin se seikka, että maa joutunee hylkäämään "ayn randilaisen" eetoksen maan erityisasemasta, jota kuvataan esimerkiksi ilmaisulla "Shining House on the Hill", lienee vain hyvästä kv-yhteistyötä ajatellen.

 

[dana77]

Tuo nyt on minusta vähän epäolennaista. Aika vähän on tullut vastaan noin selkeitä tiivistyksiä siitä, missä nyt mennään kokonaisuuden kannalta ja mitkä riskit konkreettisesti uhkaavat.

Sinun tarvitsee varmaan vähentää sen Wall Street Journalin lukemista ja alkaa lukemaan sellaisia laatujulkaisuja kuin Talous-Elämä, Kauppalehti ja Talous-Sanomat, niissä nuo ovat moneen kertaa käsitelty :)
(tosin ei välttämättä yhtä tiiviissä ja selkeässä muodossa)

En kirjoittajan kirjallisista ansioista ole kiinnostunut, sillä minun mielestäni se on epäolennaista, mutta mitä tuohon lainauksen ensimmäiseen lauseeseen tulee, niin näköjään me katsotaan asiaa eri tavoilla, sillä minusta tuo olisi ollut hyvinkin olennaista.

Sivumennen mainittuna uskon vahvasti että Wall Street Journalin tyypillisille lukijoille esim tuo blogi ei uutta informaatiota tarjonnut, vaikka joku saattaa jostain osista eri mieltä erilaisista ideologioista johtuen ollakin. Se että he tietyt piirit eivät tiettyjä asioita korosta tai esiin tuo ei tarkoita sitä että he eivät niitä tietäisi. Sillä alalla kun informaation saaminen on kaikki kaikessa.

 

[dana77]

Amerikkalaiset ovat innovaativisia ja hoitavat tavalla tai toisella homman kuntoon

Kiva kuulla että innovatiivinen avioero nähdään. Ehkä odotettavissa on siis esim Manhattanin kohdalla Berliini-tyyppinen ratkaisu.

Vaikka jenkkien innovaativisuus on ihaltavaa, niin hauskaa huomata että tällaista "älykäs selviää tilanteista joihin viisas ei joutuisi ollenkaan"-tyyppistä ajattelua löytyy noin vahvana tai että sen varaan ihan lasketaan. En tiedä onko se välttämättä viisasta...

On totta, että jenkkien retoriikka poikkeea selvästi eurooppalaisesta ja JOS taloudellisest olot järjestyisivät, niin mielipidekuilu varmasti pysyisi vain puheen asteella ja avioliitto säilyisi, mutta edessä olevat taloudelliset ongelmat tuovat eteen ihan toisenlaisen tilanteen ja siinä ei mikään olekaan enää niin varmaa.

Kansalaisten syvät rivit eivät tunnu olevan samalla tavalla syvästi tietoisia talouden syklisyydestä kuin esim 2000-luvun Suomalaiset (täälläpä esim vaalikeskusteluissa puhutaan talouden viilenemiseen varautumisesta, kiitos hyvin muistissa olevan 90-luvun alun laman joka kosketti jokaista). Niinpä tuo jo alkanut / alkamassa oleva talouskriisi on heille henkisesti kovempi paikka. Esim nykyinen bensan hinnasta itkeminen on ihan eri sfääreissä vaikka nuiden punaniskaserkkujemme pitäisi olla varakkaita ihmisiä (eikä se bensa siellä edes nin kovin paljoa maksa). Lisäksi vaikka tuo amerikkaisten innovatiivisuus ja "korkea tuottavuus" (toisen keskustelun paikka olisi, että onko sellaista oikeasti olemassa?) ovat jollain tavalla hyvän taloudellisen ajan lapsia, talouskriisissä tilanne vaatii ihan toisenlaista asennoitumista ja keinoja. En sen varaan liikaa laskisi.

 

[dana77]

Ei tämä roskapankki ajatus ihan varauksetonta kannatusta saanut:
http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id102694.html

tv-uutsisissa puhuttiin, että demokraatti ja republikaanipuolueilla oli asiasta jo keskenään sopimus. Minun korvaani tuo kuulostaa siltä lobbareiden kädestä syövät republikaanit tekevät ison rahan etujen mukaan eivätkä puolueen tahdon mukaan.

 

[kovalev]

Tuo roskapankki nähdään muutenkin aivan ylioptimistisessa valossa. Se ei tule toteutuessaankaan muuta kuin pelastamaan pörssit - joksikin aikaa.
Eilen tuli taas aika vahvaa dataa siitä, että Usa on painumassa syvään taantumaan: uusien asuntojen myynti romahtanut 11,5 %, uusia työttömyyskorvauksia haetaan viikoittain ennkoitua enemmän. Lisäksi Kiinassa ollaan pistämässä rahahanoja kiinni.
Suomen kannalta vielä oleellisempaa on se, että riski Saksan painumisesta taantumaan on nyt huomattavan suuri. Aivan samoin kuin Sixten Korkman puhui toissapäivänä, myös Saksassa puhutaan talouden suurimmasta uhasta sitten toisen maailmansodan.
Irlanti on nyt virallisesti taantumassa.

 

[kovalev]

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article140661.ece