LSG:llä on tähän asti tehty työtä Paltan (työnantajaa edustava) ja IAU:n (työntekijöitä edustava) sopimuksella. LSG ilmoitti alkusyksyllä, että jatkossa he eivät neuvottele Palta-IAU-akselilla, vaan sopimusalaksi muutetaan MaRa:n (työnantajaliitto) sopimusala ja neuvottelut käydään jatkossa siten, että työntekijöitä edustaa PAM. LSG on kehoittanut työntekijöitä eoamaan IAU:sta ja liittymään PAMin jäseniksi. Näin ei käynyt. Työntekijöistä 0% kuuluu PAM:iin, kaikki pysyivät IAU:n jäseninä. PAM on liittona ilmoittanut pysyvänsä erossa koko sopasta, koska työntekijäliitot ovat sopineet, että tällaista "sopimusshoppailua" ei harrasteta. LSG kieltäytyy neuvotteluista Palta-IAU-akselilla ja tulee neuvottelupöytään MaRa:n edustajien kanssa vaatien pöytään PAM:n edustusta. Koska PAM siis ei halua kuulua juttuun ollenkaan ja edustaa 0% työntekijöistä, ei neuvottelut etene. Pattitilanne, jossa valtakunnanovittelijallakaan ei oe edellytyksiä avittaa.
IAU:n arvion mukaan PAM:n sopimus on merkittävästi huonompi ja esimerkiksi yötyökorvausten yms osalta niin puutteellinen, että pahimmillaan vaikutus olisi kokonaisansioissa jopa -20-30%.
Finnairin puolella lentoemännille työnantajan vaatimus tupo-raamin hyväksymiselle oli se, että lentoemännille maksettaisiin alkavalla sopimuskaudella vanhan sopimuksen mukaisesti, ainoa muutos olisi se, että ennen palkanmaksatusta eteen lyötäisiin kerroin 0,78x. Siis palkkoihin lyötäisiin suora alennus -22%. Tupo-päivän deadlinessa Finnair oli viimeisenä tarjouksena tarjonnut, että tätä -22% ei tarvi hyväksyä sellaisenaan heti marraskuun alusta; yhtiölle kelpaa myös se, että lentoemännät sitoutuvat tekemään vastaavan palkanalennuksen tekstikysymyksinä helmikuun loppuun mennessä.
Kyseessä ei siis näillä aloilla ole siitä, että työntekijät vaativat lisää - vaan siitä, että he eivät hyvksy tuollaisia n-20% heikennyksiä.