Silläkin uhalla, että teen itseni naurunalaiseksi baarimikkojen ja säännöllisten pubikävijöiden edessä, haluan mainita sangen erikoisesta tapahtumasta, joka sattui lauantain ja sunnuntain välisenä yönä noin puoli yhden aikaan eräässä juottolassa.
Istuin kahden kaverini kanssa oluella loosissa. Toinen kavereistani joi oluttuoppinsa tyhjäksi ennen minua ja toista kaveriani ja hänen tyhjä tuoppinsa tultiin keräämään pöydästä. Sitten minä ja toinen kaveri tyhjensimme tuoppimme ja toinen kaveri sanoi menevänsä tupakalle. Minä kerroin meneväni kuselle ja laitoin tyhjän tuoppini kaverini tyhjän tuopin päälle, kuten olen muissakin baareissa tottunut tekemään (ja kuten olen plokkareiden nähnyt tekevän). Tuoppinsa ensimmäisenä tyhjentänyt kertoi menevänsä tilaamaan uuden tuopin ja vei samalla minun ja toisen kaverini tuopit tiskille, ystävällisyyttään, ettei tarjoilijan tarvitsisi niitä pöydästä kerätä.
Kuselle mennessäni pysähdyin baaritiskille seuraamaan ehkä naurettavinta episodia, jonka olen pubissa koskaan nähnyt: baarimikko/portsari vaatii kaveriani erottamaan kaksi tuoppia toisistaan ja jos toinen/molemmat menevät rikki, se tarkoittaa 50€:n laskua kaverilleni. Sitten joku paikallinen pubiruusu baaritiskiltä sanoo, että voi erottaa tuopit ilman sirpaleita. Ja myös tekee näin. Baarimikko sanoo: "No niin, oot tolle *etunimi* velkaa yhen juoman sit" ja avaa ämmälle Breezerin! Siinä vaiheessa minulla alkaa jo vähän raksuttaa, että helvetti, tällaiseen paikkaan en kyllä toiste tule. Käyn vessassa, käyn sitten tilaamassa yhden oluen ja menen takaisin pöytään, jossa kaverini istuu tuoppi kädessään. Tarjoan hänelle Breezerin hintaa, koska minun "vikanihan" se tuoppien kasaaminen oli. Hän ei ota maksua vastaan, mutta hyväksyy tarjoukseni maksaa ruoka-annos paikallisessa kebab-ravintolassa seuraavan tuopin jälkeen.
Toinen kaverini saapuu sitten pöytään tupakkansa poltettuaan, tuoppi kourassaan. Kerromme hänelle tuopinpinoamisoperaation kulun ja päätämme, ettemme enää astu jalallammekaan tuohon kyseiseen, ilmeisen sisäsiittoiseen, juottolaan. Tai no, tämä toinen, tupakalla ollut kaveri, ei moista päätöstä tehnyt. Kunhan olimme saaneet tuoppimme juotua, lähdimme syömään ja kotiin. Eikä kyllä tule enää ikinä varmasti käytyä tuossa paikassa niin kauan kun se pystyssä on (toivottavasti ei kauaa). Oli nimittäin omasta mielestäni sen verran typerä kohtaus tuo.
Kyseisen paikan nimi on Ravintola Toripöllö, Rauman kauppatorin kulmassa, entisen La Bamban paikalla.
Istuin kahden kaverini kanssa oluella loosissa. Toinen kavereistani joi oluttuoppinsa tyhjäksi ennen minua ja toista kaveriani ja hänen tyhjä tuoppinsa tultiin keräämään pöydästä. Sitten minä ja toinen kaveri tyhjensimme tuoppimme ja toinen kaveri sanoi menevänsä tupakalle. Minä kerroin meneväni kuselle ja laitoin tyhjän tuoppini kaverini tyhjän tuopin päälle, kuten olen muissakin baareissa tottunut tekemään (ja kuten olen plokkareiden nähnyt tekevän). Tuoppinsa ensimmäisenä tyhjentänyt kertoi menevänsä tilaamaan uuden tuopin ja vei samalla minun ja toisen kaverini tuopit tiskille, ystävällisyyttään, ettei tarjoilijan tarvitsisi niitä pöydästä kerätä.
Kuselle mennessäni pysähdyin baaritiskille seuraamaan ehkä naurettavinta episodia, jonka olen pubissa koskaan nähnyt: baarimikko/portsari vaatii kaveriani erottamaan kaksi tuoppia toisistaan ja jos toinen/molemmat menevät rikki, se tarkoittaa 50€:n laskua kaverilleni. Sitten joku paikallinen pubiruusu baaritiskiltä sanoo, että voi erottaa tuopit ilman sirpaleita. Ja myös tekee näin. Baarimikko sanoo: "No niin, oot tolle *etunimi* velkaa yhen juoman sit" ja avaa ämmälle Breezerin! Siinä vaiheessa minulla alkaa jo vähän raksuttaa, että helvetti, tällaiseen paikkaan en kyllä toiste tule. Käyn vessassa, käyn sitten tilaamassa yhden oluen ja menen takaisin pöytään, jossa kaverini istuu tuoppi kädessään. Tarjoan hänelle Breezerin hintaa, koska minun "vikanihan" se tuoppien kasaaminen oli. Hän ei ota maksua vastaan, mutta hyväksyy tarjoukseni maksaa ruoka-annos paikallisessa kebab-ravintolassa seuraavan tuopin jälkeen.
Toinen kaverini saapuu sitten pöytään tupakkansa poltettuaan, tuoppi kourassaan. Kerromme hänelle tuopinpinoamisoperaation kulun ja päätämme, ettemme enää astu jalallammekaan tuohon kyseiseen, ilmeisen sisäsiittoiseen, juottolaan. Tai no, tämä toinen, tupakalla ollut kaveri, ei moista päätöstä tehnyt. Kunhan olimme saaneet tuoppimme juotua, lähdimme syömään ja kotiin. Eikä kyllä tule enää ikinä varmasti käytyä tuossa paikassa niin kauan kun se pystyssä on (toivottavasti ei kauaa). Oli nimittäin omasta mielestäni sen verran typerä kohtaus tuo.
Kyseisen paikan nimi on Ravintola Toripöllö, Rauman kauppatorin kulmassa, entisen La Bamban paikalla.