Löytyykö lakimiehiä?

[Just-Ice-Hockey]

Oliko kyseessä kuitenkin ihan oikea puukauppias, että nyt vain jostain syystä ei ollut puita mitä myydä? Jos näin, niin en minäkään ihan heti keksi, että mikä rikos tässä olisi tapahtunut. Jos taas puita ei ollut alunperinkään eikä tarkoitustakaan hankkia, niin petokseltahan tuo vähän haiskahtaisi.

En ole ikinä työskennellyt rikosoikeuden parissa, eikä rikoslaki suoranaisesti kuulu sivuunkirjoittaneen osaamisalueisiin, mutta eikös tuossa @Metukka kuvaamassa tilanteessä ole kyse kavalluksesta? Itse katsoisin rikoslain mukaisen määritelmän täyttyneen siinä vaiheessa, kun yhtiö on ilmoittanut, että puita ei voida toimittaa ja rahoja ei ole palautettu pyynnöistä huolimatta.

 

[huhheijaa]

En ole ikinä työskennellyt rikosoikeuden parissa, eikä rikoslaki suoranaisesti kuulu sivuunkirjoittaneen osaamisalueisiin, mutta eikös tuossa @Metukka kuvaamassa tilanteessä ole kyse kavalluksesta? Itse katsoisin rikoslain mukaisen määritelmän täyttyneen siinä vaiheessa, kun yhtiö on ilmoittanut, että puita ei voida toimittaa ja rahoja ei ole palautettu pyynnöistä huolimatta.

Ei ole rikosoikeus omakaan vahvuus, mutta en näkisi näin. Oikeudellisesti käsittääkseni kaupassa lähtökohta on se, että omistusoikeus siirtyy hallintaoikeuden mukana, jos ei ole muuta sovittu. Ts. jos teemme puukauppaa emmekä muuta sovi, niin puut ovat minun omaisuuttani, kun annat ne minulle ja rahat sinun omaisuuttasi, kun annan ne sinulle. Tämä riippumatta siitä missä vaiheessa suoritukset tapahtuvat. Toki kaikesta voi aina sopia, mutta yleensä rahoja pidetään lukkojen takana vain isoissa sopimuksissa.

Kavallus vaatii tilannetta, missä minulla on hallintaoikeus omaisuuteen, mutta en omista sitä ja otan sen luvatta. Yleisesti viedään kassavaroja tai jotain, mihin on käyttöoikeus, mutta ne eivät ole henkilön omia. ts. kavalluksessa viedään omaisuutta, joka on minulla laillisesti kädessä, muttei ole minun. Kaupassa lähtökohtaisesti tällaisia hallussa, mutta ei omistuksessa ei tapahdu ihan niin usein (paitsi asunto- ja kiinteistökaupoissa, joissa on normaalia eriyttää hallinta- ja omistusoikeutta).

 

[Just-Ice-Hockey]

Ei ole rikosoikeus omakaan vahvuus, mutta en näkisi näin. Oikeudellisesti käsittääkseni kaupassa lähtökohta on se, että omistusoikeus siirtyy hallintaoikeuden mukana, jos ei ole muuta sovittu. Ts. jos teemme puukauppaa emmekä muuta sovi, niin puut ovat minun omaisuuttani, kun annat ne minulle ja rahat sinun omaisuuttasi, kun annan ne sinulle. Tämä riippumatta siitä missä vaiheessa suoritukset tapahtuvat. Toki kaikesta voi aina sopia, mutta yleensä rahoja pidetään lukkojen takana vain isoissa sopimuksissa.

Kavallus vaatii tilannetta, missä minulla on hallintaoikeus omaisuuteen, mutta en omista sitä ja otan sen luvatta. Yleisesti viedään kassavaroja tai jotain, mihin on käyttöoikeus, mutta ne eivät ole henkilön omia. ts. kavalluksessa viedään omaisuutta, joka on minulla laillisesti kädessä, muttei ole minun. Kaupassa lähtökohtaisesti tällaisia hallussa, mutta ei omistuksessa ei tapahdu ihan niin usein (paitsi asunto- ja kiinteistökaupoissa, joissa on normaalia eriyttää hallinta- ja omistusoikeutta).

Kauppa on aina sopimusoikeudellinen konstruktio. Kaupalle tunnusomaista on suoritusten vastavuoroisuus. Omistusoikeuden siirtyminen on sidottu toisen osapuolen sopimusvelvoitteen täyttämiseen. Vaihtoehtoisesti velvoitteensa täyttäneelle osapuolelle syntyy regressi omaan suoritukseensa, sopimuskumppanin kykenemättömyys tai sopimusrikkomuksen varalta. Toisin sanoen hallinta siirtyy, mutta valinta ei.

Ennenaikainen maksaminen ei vapauta sopimuskumppania omasta velvoitteestaan, eikä missään tapauksessa oikeuta pitämään saamaansa suoritusta ilman omaa vastasuoritusta.

Käytännössä siis sinun virheellinen määritelmä kaupasta johtaa virheelliseen lopputulokseen asiassa. Siitä en ole varma, onko kyseessä kavallus, mutta rikoksen tunnusmerkistö täyttyy varmasti siinä kohtaa kun toisen varoja pidetään hallussa oikeudetta. Sinun tulkintasi johtaisi käytännössä kaupan tyrehtymiseen tai escrowien määrän järkyttävään kasvuun.

 

[huhheijaa]

Kauppa on aina sopimusoikeudellinen konstruktio. Kaupalle tunnusomaista on suoritusten vastavuoroisuus. Omistusoikeuden siirtyminen on sidottu toisen osapuolen sopimusvelvoitteen täyttämiseen. Vaihtoehtoisesti velvoitteensa täyttäneelle osapuolelle syntyy regressi omaan suoritukseensa, sopimuskumppanin kykenemättömyys tai sopimusrikkomuksen varalta. Toisin sanoen hallinta siirtyy, mutta valinta ei.

Tarvitsisin kyllä melkein jonkinlaista lakiin, oikeuskäytäntöön tai edes oikeuskirjallisuuteen perustuvaa lähdettä, että uskoisin, koska omat aivot ei kyllä tuohon oikein taivu, vaikka sopimusoikeus onkin jäänyt vähän vähälle viime aikoina. Prenumeraatiokaupan osaaminen on ylipäätään vähän hataraa, mutta jotenkin vaikea nähdä sen menevän eri tavalla kuin normaali irtaimen luovutus. Omistuksenpidätys kirjataan minun käsitykseni mukaan kauppakirjaan, koska se ei ole lain lähtökohta. Se ei itse asiassa ole edes kiinteän omaisuuden luovutuksen lähtökohta, koska kiinteässä omaisuudessa omistusoikeus siirtyy oletusarvoisesti kun paperi allekirjoitetaan. Tästä toki poiketaan aina. Kauppalaki lähtee nouto- ja kuljetuskaupassa siitä, että luovutus tapahtuu hallinnan siirtyessä (KL 6 § ja 7 §). En ole tietoinen, että KSL tästä poikkeaisi. Lisätään tässä, että yleensä asiaa käsitellään toisinpäin, mutta raha on irtainta omaisuutta siinä missä muutkin asiat, enkä ole ainakaan itse tietoinen, että prenumeraatiokaupassa olisi rajoitettu myyjän oikeutta saamaansa suoritukseen. Alla jotain random googlelinkkejä, vaikka en noiden luotettavuudesta tiedä.

Omistusoikeuden siirtyminen irtaimen kaupassa - Minilex

www.minilex.fi

Omistusoikeuden siirtyminen | Docue

Lue, miksi omistusoikeuden siirtyminen kannattaa ajoittaa vasta siihen hetkeen, jolloin koko kauppahinta on maksettu.

docue.com

Omistusoikeuden siirtyminen ja tuotteen takaisinhaku | Intrum

Kokeneet neuvontalakimiehet antavat Intrumin toimeksiantajille ja omalle henkilökunnalle yleistä perintään liittyvää lakineuvontaa.

www.intrum.fi

Tilanne, jossa hallinta ja/tai omistus siirtyisi, mutta vallinta ei olisi perin outo. Ei kai myyjä saisi ostaa noilla rahoilla mitään, jos rahan vallinta on edelleen ostajalla, koska omaisuutta ei saa luovuttaa edelleen ilman vallintaa?

Ennenaikainen maksaminen ei vapauta sopimuskumppania omasta velvoitteestaan, eikä missään tapauksessa oikeuta pitämään saamaansa suoritusta ilman omaa vastasuoritusta.

Tästä olemme samaa mieltä enkä ole muuta väittänytkään. Olen vain sitä mieltä, että sopimusrikkomus ei itsessään ole rikos. Oikeuteen asian voi ilman muuta viedä ja menestysmahdollisuudet erittäin hyvät, jos kaupassa toinen osapuoli jättää velvoitteet hoitamatta. Olen vain sitä mieltä, että jos maksan tuotteen etukäteen saat käyttää rahoja ihan rajoituksetta, vaikka et olisi vielä toimittanut tuotetta eli sinulle siirtyy rahojen omistusoikeus, kun ne ilmestyvät tilille. Tämä ei toki tarkoita, etteikö sinulla olisi vielä täysi velvoite hoitaa omaa puoltasi sopimuksesta ja jos oikeus niin toteaa rahat voi joutua palauttamaan. Jos rahojen käyttöä haluttaisiin rajoittaa, niin siitä pitäisi mielestäni mainita sopimuksessa. Toki tällöin käytännössä olisi sama vain lykätä escrowille.

Sinun tulkintasi johtaisi käytännössä kaupan tyrehtymiseen tai escrowien määrän järkyttävään kasvuun.

Sen takia prenumeraatiokauppa ei ole lähtökohta, vaan meidänkin kaupankäynti lainsäädännössä perustuu zug um zugiin, jossa suoritukset vaihtavat kättä yhtäaikaisesti. Laskutukseen ja prenumeraatioon liittyy aina vastapuoliriski. Se jopa realisoituu niin usein, että lähes kaikki yhtiöt kärsivät luottotappioita. Tätä ei toki edes korjaisi tuo tulkintakysymys, mutta paljon enemmän tulisi kavallussyytteitä, koska rahoja on käytetty oikeudetta.

Käytännössä toki monesti yritykset poikkeavat tuosta pääsäännöstä ja juristit ovat toki aikoja sitten keksineet omistuksenpidätysehdot ja lykkäävät ehdot. Ihan arkipäiväisiä, kun yritykset ovat keskenään tekemisissä. Tietyllä tapaa varmasti jopa pääsääntö, kun molemmat osapuolet ovat tietoisia asiasta. Toki vain yksi vakuusmuoto ja näitä on yleensä paljon enemmänkin sopimuksissa. Kuluttajien osalta suojaa saa maksamalla luottokortilla, koska oikeus periä rahoja luottokorttiyhtiöltä ja yleisestihän kehotetaan olemaan maksamatta ennakkoon.

 

[Joe Plop]

Yllä tuntuu olevan lakiin enemmän perehtyneitä ja osannevat vastata tuohon sitten tarkemmin mutta kuluttajansuojalaki näyttäisi olevan ainakin se mitä on rikottu. Onko kyseessä sitten rikos, lienee toinen juttu mutta maallikkona miellän rikoksen syntyneen jos lakia kerran on rikottu, olenko väärässä?

Ote kuluttajansuojalaista 9.pykälä, kaupan purku:

"Ostaja saa purkaa kaupan myyjän viivästyksen vuoksi, jos hän on asettanut myyjälle kohtuullisen lisäajan eikä myyjä ole luovuttanut tavaraa lisäajan kuluessa. Asetetun lisäajan kuluessa ostaja saa purkaa kaupan vain, jos myyjä on kieltäytynyt toimittamasta tavaraa tämän ajan kuluessa.

Ostaja saa kuitenkin purkaa kaupan myyjän viivästyksen vuoksi lisäaikaa asettamatta, jos:

1) myyjä on kieltäytynyt toimittamasta tavaraa;
2) luovutus sovittuna toimitusaikana on olennainen ottaen huomioon sopimuksen tekemiseen liittyvät olosuhteet; tai
3) ostaja on ilmoittanut myyjälle ennen sopimuksen tekemistä, että luovutus tietyn ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana on olennainen.
Sopimuksen purkamisen jälkeen myyjän on viipymättä palautettava kaikki sopimuksen nojalla maksettu."

 

[huhheijaa]

Yllä tuntuu olevan lakiin enemmän perehtyneitä ja osannevat vastata tuohon sitten tarkemmin mutta kuluttajansuojalaki näyttäisi olevan ainakin se mitä on rikottu. Onko kyseessä sitten rikos, lienee toinen juttu mutta maallikkona miellän rikoksen syntyneen jos lakia kerran on rikottu, olenko väärässä?

Tämä on aika yleinen käsitys, mutta tosiaan väärä. Jos rikot lakia, niin toiminta on laitonta. Rikos vaatii tämän lisäksi, että tästä toiminnasta säädetään laissa rangaistus. Jos seuraamuksena on jotain muuta kuin sakko, nuorisorangaistus, yhdyskuntapalvelu, valvontarangaistus tai ehdoton vankeus, niin kyseessä ei ole lähtökohtaisesti rikos. Lisäksi meillä on jotain muita seuraamuksia, kuten ajokielto jne. Rikoksethan ovat melkein kaikki rikoslaissa. Sen lisäksi meillä on muissa laissa rikkomusnimikkeitä, joista lähinnä annetaan sakkoja. On tavallista, että laissa on teon lievempi muoto rikkomuksena ja vakavampi muoto rikoksena rikoslaissa.

Jos taas katsotaan tuota sinun mainitsemaasi kuluttajansuojalain kohtaa, niin seuraamus on sopimuksen purku. Tämä on suhteellisen samalla tavalla kauppalaissa esitetty. Tuonkaan tarkoitus ei ole lähtökohtaisesti rangaista myyjää, vaan pyritään palauttamaan tilanne siihen, mitä se oli ennen sopimusta. Noin lähtökohtaisesti sopimusriidoissa yleensä vaaditaan sopimuksen täyttämistä tai sopimuksen purkamista ja mahdollisesti vahingonkorvauksia päälle. Tuollaiset seuraamukset eivät ole sinänsä rangaistusluonteisia. Käytännössähän siis rikokset korvataan valtiolle ja laittomuudet usein vahingonkärsijälle. Helpoiten erottaa siitä, että rikoksissa ja rikkomuksissa on se maininta, että laittomuuden tunnusmerkistön täyttävä on "tuomittava teon nimestä sakkoon tai vankeuteen enintään x ajaksi." Rikkomuksissa taas usein jotain tällaista "on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslaissa jollain perusteella tarkoitettuna jonain rikoksena, jostain rikkomuksesta sakkoon."

Nämä eivät toki ihan näin yksinkertaisia, että kyllä näissäkin on väännetty, mutta yleisesti noin. Yleisin ongelma lie joku veronkorotus. Meillä, kun on kielto rangaista kahdesti samasta teosta. Noh, jos verottaja määrää veronkorotuksen, niin se mielletään rangaistukseksi, joten asiasta ei enää lähtökohtaisesti voi syyttää.

 

[Dynamo]

Ei tuossa puukaupassa ole kysymys puiden omistusoikeudesta, (lisäksi puut ovat "mittatavaraa", kuten 100 kg viljaa, eivätkä yksilöityjä, toisin kuin vaikkapa yksilöity polkupyörä, joten ostajan on mahdotonta yksilöidä "ne tietyt puut", jotka myyjä on luvannut toimittaa). Omistusoikeudella voisi olla merkitystä, jos esim. myyjäyritys menisi konkurssiin, jolloin konkurssipesän velkojan asema olisi erilainen riippuen siitä, oliko velkoja esineen omistaja (omistusoikeus siirtynyt, joka yleensä edellyttää hallinnan siirtoa. Esim. firman käytössä ollut, mutta rahoitusyhtiön omistama auto on konkurssista huolimatta rahoitusyhtiön omaisuutta, vaikka hallinta onkin ollut konkurssin menneellä firmalla). Jos omistusoikeus ei myytyyn tavaraan ole siirtynyt, on velkoja muiden velkojien kanssa velkomassa konkurssipesältä saataviaan.

Tuossa puukaupassa on kyse velvoiteoikeudesta. Suoritus ja vastasuoritus. Nyt vastasuoritus on jäänyt saamatta. Siviilioikeudellisesti sitten ostajalla on mahdollisuuksia velkomuskanteeseen ja mahdollisesti vahingonkorvaukseen kateoston ja aiemmin tehdyn kaupan välisestä hinnan erosta (=ostaja voi osoittaa vahingon määrän). Tuossa on tästä hyvä koonnos.

Rikosoikeudellisesti yksittäisessä kaupassa ostajan voi olla vaikea näyttää, että myyjä on tahallaan erehdyttänyt ostajaa aikomattakaan toimittaa puita. Jos puiden myyjä toimii systemaattisesti, ja uhreja on useita, ollaan myyjän petollisen toiminnan osalta lähempänä petoksen näyttökynnyksen ylittymistä. Alkuperäisessä viestissä oli mainittu, että myyjällä oli ilmeisesti useampia näitä tapauksia harteillaan.

Netin kännykkäkauppahuijaukset poikkeavat puukaupasta siten, että usein on ollut täysin selvää, että suoritukseen velvollinen osapuoli (ostajan asemassa ei ole aikonutkaan maksaa) tai myyjän asemassa (on myynyt olematonta kännykkää) petos on selkeä. Mutta tämä on näytön osalta kimurantimpi, sillä myyjä varmasti väittää, ettei petostarkoitusta ole ollut, vaan puita on ostettu itselle sitä mukaa kuin on saanut niitä myytyä ulos, ja sitten markkinat ovat kuivuneet.

 

[Just-Ice-Hockey]

Tästä olemme samaa mieltä enkä ole muuta väittänytkään. Olen vain sitä mieltä, että sopimusrikkomus ei itsessään ole rikos. Oikeuteen asian voi ilman muuta viedä ja menestysmahdollisuudet erittäin hyvät, jos kaupassa toinen osapuoli jättää velvoitteet hoitamatta. Olen vain sitä mieltä, että jos maksan tuotteen etukäteen saat käyttää rahoja ihan rajoituksetta, vaikka et olisi vielä toimittanut tuotetta eli sinulle siirtyy rahojen omistusoikeus, kun ne ilmestyvät tilille. Tämä ei toki tarkoita, etteikö sinulla olisi vielä täysi velvoite hoitaa omaa puoltasi sopimuksesta ja jos oikeus niin toteaa rahat voi joutua palauttamaan. Jos rahojen käyttöä haluttaisiin rajoittaa, niin siitä pitäisi mielestäni mainita sopimuksessa. Toki tällöin käytännössä olisi sama vain lykätä escrowille.

Lainaan vain merkityksellisen osan tekstistäsi. Tarkastelun kohteena kun on se, onko @Metukka esiinnostamassa tapauksessa kyseessä rikos ja toissijaisesti, jos kyseessä on rikos, mikä rikos.

Kauppa on sopimusoikeudellinen konstruktio, joka luo kummallekin osapuolelle omat sopimusvelvoitteensa. Mikäli toinen osapuolista ei täytä omaa velvoitettaan, vapautuu myös toinen osapuoli omista velvoitteistaan. Tällöin yksinkertaisimmissa tilanteissa kumpikin osapuoli palautetaan sopimuksen solmimista edeltäneeseen tilanteeseen. Oppi perusteettoman edun palauttamisesta johtaa siihen, että kumpikaan osapuoli ei saa hyötyä em. tavalla purkautuneesta sopimuksesta (ainakaan välittömästi).

Myyjänä toimineelle puuntoimittajalle on syntynyt viimeistään, kun tämä on ilmoittanut, ettei puuta tulla toimittamaan, velvollisuus palauttaa sopimuskumppanin sopimuksen perusteella tekemä euromääräinen suoritus. Tämän ilmoituksen jälkeen tarkastelu ei enää kiinnity sopimusvelvoitteiden täyttämiseen vaan perusteettoman edun palauttamiseen. Rikoslain mukaan kavalluksesta on kyse mm. silloin, kun anastetaan (anastajan) hallussa olevia varoja. Perusteettoman edun palautuksen ja mitätöityneen sopimuksen perusteella myyjä ei ole oikeutettu pitämään hallussaan ostajalle kuuluvia varoja. Siinä hetkessä, kun hän ei pyynnöstä huolimatta ko. varoja palauta, syyllistyy hän tulkintani mukaan rikoslain rikkomiseen.

@Metukka lta olisi mielenkiintoista kuulla, oliko poliisin päätös tutkimatta jättäminen vai esitutkinnan suorittamatta jättäminen ilmeisen rikoksen puuttumisen seurauksena. Ensinmainittu sisältää itsessään moitteen, mutta asiaa ei lähdetä tutkimaan asian pienen intressin vuoksi. Jälkimmäinen taas voi perustua yhtälailla heikkoon näyttöön kuin siihen, että rikosta ei poliisin tulkinnan mukaan ole tapahtunut. Toki myös yksityinen voi lähteä ajamaan rikoskannetta yleisessä tuomioistuimessa tietyin edellytyksin, mutta se on pitkä ja kivinen tie. Toki tässä tapauksessa jos itse olisin asianomistaja saattaisin vakavasti harkita nimenomaan rikoskanteen nostamista siviilikanteen sijaan. Tämä siksi, että rikoskanne on usein tehokkaampi keino suhteessa vastapuoleen.

 

[Metukka]

@Metukka lta olisi mielenkiintoista kuulla, oliko poliisin päätös tutkimatta jättäminen vai esitutkinnan suorittamatta jättäminen ilmeisen rikoksen puuttumisen seurauksena. Ensinmainittu sisältää itsessään moitteen, mutta asiaa ei lähdetä tutkimaan asian pienen intressin vuoksi. Jälkimmäinen taas voi perustua yhtälailla heikkoon näyttöön kuin siihen, että rikosta ei poliisin tulkinnan mukaan ole tapahtunut. Toki myös yksityinen voi lähteä ajamaan rikoskannetta yleisessä tuomioistuimessa tietyin edellytyksin, mutta se on pitkä ja kivinen tie. Toki tässä tapauksessa jos itse olisin asianomistaja saattaisin vakavasti harkita nimenomaan rikoskanteen nostamista siviilikanteen sijaan. Tämä siksi, että rikoskanne on usein tehokkaampi keino suhteessa vastapuoleen.

Poliisin päätös oli tuo jälkimmäinen boldaamani kohta.
Hyvä opetus puolisolle, että jatkossa maksaa kaikki nettiostoksensa luottokortilla summasta riippumatta.

 

[LiiAaa]

Poliisin päätös oli tuo jälkimmäinen boldaamani kohta.
Hyvä opetus puolisolle, että jatkossa maksaa kaikki nettiostoksensa luottokortilla summasta riippumatta.

Ihan mielenkiinnosta kysyisin, että menikö tämä puufirma nurin, vai jättikö vain puut toimittamatta ja jatkaa edelleen toimintaansa? Ymmärsin, että kyseessä oli siis ihan virallinen firma, eikä mikään metsien Kalle Kehveli.

 

[Metukka]

Ihan mielenkiinnosta kysyisin, että menikö tämä puufirma nurin, vai jättikö vain puut toimittamatta ja jatkaa edelleen toimintaansa? Ymmärsin, että kyseessä oli siis ihan virallinen firma, eikä mikään metsien Kalle Kehveli.

Sehän tässä mielenkiintoista onkin, että jatkavat omilla webbisivuillaan myyntiä ihan normaalisti. Protestilistalla näyttävät kuitenkin olevan.
En uskalla firman nimeä mainita, kun en tiedä mitä palstan säännöt siitä sanoo.

 

[Glove]

Kysynpä vaikka täältä. Eli muutin takaisin tähän omistamaani asuntoon, joka oli pitkään vuokralla. Viimeiseltä vuokralaiselta jäi tänne yhtä ja toista irtainta omaisuutta, jota häntä on useamman kerran kehotettu hakemaan pois. Kysymys kuuluukin, kauanko noita tavaroita pitää säilyttää ennen kuin ne voi dumpata jäteasemalle?

 

[HakametsänHaamu]

Kysynpä vaikka täältä. Eli muutin takaisin tähän omistamaani asuntoon, joka oli pitkään vuokralla. Viimeiseltä vuokralaiselta jäi tänne yhtä ja toista irtainta omaisuutta, jota häntä on useamman kerran kehotettu hakemaan pois. Kysymys kuuluukin, kauanko noita tavaroita pitää säilyttää ennen kuin ne voi dumpata jäteasemalle?

En ole lainoppinut, mutta käsittääkseni näissä toimii kirjallinen varoitus joka sisältää kohtuullisen määräpäivän mihin mennessä tavarat haettavissa ja myös ilmoitus, että tavarat hävitetään jos ei määräpäivään mennessä ole noudettu.

Vähän samaan tapaan mitä taloyhtiöt käyttävät, kun siivotaan ulko-/pyörävarastoja. Kohtuulliseksi ajaksi katsotaan tietääkseni vähintään kaksi viikkoa. Senkin jälkeen suosittelisin ottamaan ns. inventaarion tavaroista ennenkuin ne hävittää. Mahdollisesti kirjeeseen voi myös listata tavarat (jossei sitä tavaraa ole perkeleesti), jotta on ainakin sitten paperijälki tästä jos myöhemmin toinen osapuoli alkaa hankalaksi.

 

[BOL]

Kysynpä vaikka täältä. Eli muutin takaisin tähän omistamaani asuntoon, joka oli pitkään vuokralla. Viimeiseltä vuokralaiselta jäi tänne yhtä ja toista irtainta omaisuutta, jota häntä on useamman kerran kehotettu hakemaan pois. Kysymys kuuluukin, kauanko noita tavaroita pitää säilyttää ennen kuin ne voi dumpata jäteasemalle?

Oletko palauttanut vakuuden? Oletko saanut vuokralaista kiinni ja keskustellut hänen kanssaan asiasta tai muuten todistettavasti saanut tiedon, että olet lähestynyt häntä tavaroiden kohtalosta? Kuinka pitkään tavarat ovat sinun riesanasi olleet?

Taloyhtiöllä ja vuokranantajalla ei ole samat säännöt. Ja oikeastihan se on sitten vuokralaisesta kiinni, miten asia etenee. On sellaisiakin vuokralaisia, jotka tuntevat kaikki omat "oikeutensa" hyvinkin tarkasti ja jokainen tällainen keissi on vittumaisen vuokralaisen kanssa rosiskeissi. Ja vaikka vuokranantaja lopulta voittaisitkin, se tulee silti kalliiksi. Siksi näissä asioissa kannattaa toimia todella varovasti. Suomessa vuokranantajan oikeudet suhteessa vuokralaiseen ovat oikeasti monessa asiassa todella huonot. Laki mahdollistaa persereikävuokralaisille tolkuttoman pitkän ajan kieltäytyä yhteistyöstä ja se taas aiheuttaa vuokranantajalle kustannuksia.

 

[Glove]

Oletko palauttanut vakuuden? Oletko saanut vuokralaista kiinni ja keskustellut hänen kanssaan asiasta tai muuten todistettavasti saanut tiedon, että olet lähestynyt häntä tavaroiden kohtalosta? Kuinka pitkään tavarat ovat sinun riesanasi olleet?

Taloyhtiöllä ja vuokranantajalla ei ole samat säännöt. Ja oikeastihan se on sitten vuokralaisesta kiinni, miten asia etenee. On sellaisiakin vuokralaisia, jotka tuntevat kaikki omat "oikeutensa" hyvinkin tarkasti ja jokainen tällainen keissi on vittumaisen vuokralaisen kanssa rosiskeissi. Ja vaikka vuokranantaja lopulta voittaisitkin, se tulee silti kalliiksi. Siksi näissä asioissa kannattaa toimia todella varovasti. Suomessa vuokranantajan oikeudet suhteessa vuokralaiseen ovat oikeasti monessa asiassa todella huonot. Laki mahdollistaa persereikävuokralaisille tolkuttoman pitkän ajan kieltäytyä yhteistyöstä ja se taas aiheuttaa vuokranantajalle kustannuksia.

Vuosi sitten se tästä lähti. Yritin tavoitella sitä silloin kevään aikana. Ei vastannut puhelimeen eikä viesteihin. Nykyistä osoitettakaan en tiedä, mutta sen ehkä saisi jostain selville. Viestitkin on tuolla vanhassa puhelimessa, joka ei enää lähde käyntiin.

Ei sitä tavaraa niin paljoa ole. Oikeastaan ainoa mikä häiritsee on tuo trampoliini takapihalla. Ei tietenkään saanut sitä silloin muuttaessaan kaivettua lumesta ja jätti sen tuonne.

 

[BOL]

Vuosi sitten se tästä lähti. Yritin tavoitella sitä silloin kevään aikana. Ei vastannut puhelimeen eikä viesteihin. Nykyistä osoitettakaan en tiedä, mutta sen ehkä saisi jostain selville. Viestitkin on tuolla vanhassa puhelimessa, joka ei enää lähde käyntiin.

Ei sitä tavaraa niin paljoa ole. Oikeastaan ainoa mikä häiritsee on tuo trampoliini takapihalla. Ei tietenkään saanut sitä silloin muuttaessaan kaivettua lumesta ja jätti sen tuonne.

Jos hän on jo vuosi sitten lähtenyt, niin etköhän sä voi ihan rauhassa tavarat hävittää. Mä tekisin sinuna niin, että laittaisin hänelle viestin, että olet hävittämässä tavarat ja mikäli hän haluaa tulla hakemaan tavaransa pois, hänen tulee ilmoittaa sulle asiasta todistettavasti, esim. vastaamalla lähettämääsi viestiin määräaikaan mennessä. Ja annat määräajaksi vaikka seitsemän päivää ja kirjoitat sen päivän siihen viestiin. Mikäli hän ei määräaikaan mennessä todistettavasti viestiisi reagoi, tavaroista hankkiudutaan eroon.

Jos trampoliinin saa suht helposti siirrettyä/purettua, voisit vaikka laittaa johonkin paikalliseen someryhmään viestin, että sen saa tulla hakemaan pois ilmaiseksi. Ehkä joku vähävarainen perhe saisi lapsilleen trampan ja kesäksi tekemistä?

 

[alwahla]

Kuten olen tullut maininneeksi, olen joutunut maksumieheksi (yhteisvastuullisesti) yhdessä entisen kollegani kanssa helmikuussa pidetyn oikeudenkäynnin johdosta. En tehnyt valitusta liiketoimintakiellosta enkä saamastani ehdollisesta tuomiosta vaan nimenomaan vahingonkorvauksen suuruudesta. Nyt kävin sitten katsomassa omaverossa omia tietojani ja huomasin, että vahingonkorvaus on merkitty täysimääräisesti maksettavaksi. Onko tämä normaalia toimintaa, vaikka itse valitusta ei vielä ole edes käsitelty hovissa?

 

[Myyrä]

Kuten olen tullut maininneeksi, olen joutunut maksumieheksi (yhteisvastuullisesti) yhdessä entisen kollegani kanssa helmikuussa pidetyn oikeudenkäynnin johdosta. En tehnyt valitusta liiketoimintakiellosta enkä saamastani ehdollisesta tuomiosta vaan nimenomaan vahingonkorvauksen suuruudesta. Nyt kävin sitten katsomassa omaverossa omia tietojani ja huomasin, että vahingonkorvaus on merkitty täysimääräisesti maksettavaksi. Onko tämä normaalia toimintaa, vaikka itse valitusta ei vielä ole edes käsitelty hovissa?

On.

Haet tuolta samasta omaverosta täytäntöönpanon keskeytystä niin ei tarvitse maksaa niin kauan kuin muutoksenhaku on käynnissä.

Mikäli ymmärsin selityksen oikein.

 

[Gotterdam]

Ihan tällainen tekijänoikeuksista kysymys. Haluaisin käyttää lippistä, jossa on lempibändini logo. Virallista merchandise-lippistä ei ole ainakaan mieleistäni. Onko laillista teettää oma lippis, johon painatetaan ko. bändin logo? Kyseessä olisi ihan yksittäinen kappale, joka ei todellakaan mene myyntiin. Vain omaan käyttöön.

 

[Ujcik#11]

Tuttavani kertoi, että ilmeisesti jonkin sortin remontteja myyvä yritys ja tämä tuttavani olivat solmineet työsopimuksen syksyllä 2022 ja työsopimus sovittu alkavaksi heti.
Koeaika 6.kk. Ilmeisesti kuitenkin heti kärkeen on lomautettu loppu/alkuvuodeksi ( ei lomautustodistusta ) ja tuttavani on sitten tehnyt jotain muuta hommaa sen välin kun ei ole ollut hommaa. Viimein maaliskuussa on hommia ollut sitten mitä tehdä ja nyt kesäkuun lopulla tuleekin tieto, ettei koeaikaa jatketa. Ei tietenkään kirjallisena vaan puhelinsoittona.

Voiko tämä mennä oikein näin, olettaen että asiat ovat kerrotulla tavalla.

 

[Knox]

Tuttavani kertoi, että ilmeisesti jonkin sortin remontteja myyvä yritys ja tämä tuttavani olivat solmineet työsopimuksen syksyllä 2022 ja työsopimus sovittu alkavaksi heti.
Koeaika 6.kk. Ilmeisesti kuitenkin heti kärkeen on lomautettu loppu/alkuvuodeksi ( ei lomautustodistusta ) ja tuttavani on sitten tehnyt jotain muuta hommaa sen välin kun ei ole ollut hommaa. Viimein maaliskuussa on hommia ollut sitten mitä tehdä ja nyt kesäkuun lopulla tuleekin tieto, ettei koeaikaa jatketa. Ei tietenkään kirjallisena vaan puhelinsoittona.

Voiko tämä mennä oikein näin, olettaen että asiat ovat kerrotulla tavalla.

Täällä on paljon minua fiksumpia jotka osaavat vastata paremmin, mutta eikö lomautus ole laiton, ellei siitä ole tullut lomautusilmoitusta lomautettavalle, ja lomautettavan tulisi vielä kuitata ilmoitus saaduksi? Toki koeajalla lomautus kuulostaa oudolta ylipäänsä, miksi lomauttaa koeajalla kun työsuhteen voi kohtuu vaivatta purkaa.

Oliko kyseessä minkälainen sopimus, nollasopimus vai ihan täysillä tunneilla oleva? Kuulostaa hyvin vahvasti erään uskonlahkon touhuilta, mutta ei tuomita ilman parempaa tietoa..

 

[Ujcik#11]

Oliko kyseessä minkälainen sopimus, nollasopimus vai ihan täysillä tunneilla oleva? Kuulostaa hyvin vahvasti erään uskonlahkon touhuilta, mutta ei tuomita ilman parempaa tietoa..

Ilmeisesti myyvät katto ja ikkunaremonttia kuluttajille. Ajattelin itse samaa, että näinköhän on tietyn uskonnollisen porukan säätöjä taas.
Todennäköisesti myynnistä saadaan provisiota ( en viitsinyt nyt lähteä utelemaan tarkemmin ) ja voisi kuvitella että talvella näiden remonttien myyminen on todella vaikeaa eikä asiakkaat käsittääkseni talvella kovin innokkaasti ole tekemässä katto tai ikkunaremonteista sopimuksia. Siksi tehdään sopimus syksyllä kevättä varten..

 

[YamahaGPR]

Kaverilla ylinopeus menossa käräjille muistaakseni nyt lokakuussa.

Ajoi 50 km/h alueella liikennemerkkien ollessa lumen peitossa taajaman ulkopuolella poliisin tutkaan ja kiisti siinä tilanteen vedoten lumisiin liikennemerkkeihin.

Kävi poliisin kehoituksesta vielä tarkistamassa merkit, otti niistä valokuvat ja näytti kyseiselle poliisille.

Syyttäjä asiaa vei kuitenkin eteenpäin käräjille asti. Nyt siis väännetään käräjillä poliisin sana vastaan syytetyn ottamat valokuvat. Poliisin esitutkinta aineiston mukaan liikennemerkit lievästi lumen peitossa (poliisilla ei omia valokuvia tapahtuneesta), kuitenkin luettavissa, valokuvat kertovat aivan toista.

Miten tämän pitäisi päättyä käräjillä?

 

[Czescku]

Kaverilla ylinopeus menossa käräjille muistaakseni nyt lokakuussa.

Ajoi 50 km/h alueella liikennemerkkien ollessa lumen peitossa taajaman ulkopuolella poliisin tutkaan ja kiisti siinä tilanteen vedoten lumisiin liikennemerkkeihin.

Kävi poliisin kehoituksesta vielä tarkistamassa merkit, otti niistä valokuvat ja näytti kyseiselle poliisille.

Syyttäjä asiaa vei kuitenkin eteenpäin käräjille asti. Nyt siis väännetään käräjillä poliisin sana vastaan syytetyn ottamat valokuvat. Poliisin esitutkinta aineiston mukaan liikennemerkit lievästi lumen peitossa (poliisilla ei omia valokuvia tapahtuneesta), kuitenkin luettavissa, valokuvat kertovat aivan toista.

Miten tämän pitäisi päättyä käräjillä?

Yleisen syytteen alainen rikos ja syytteet ovat syytteitä. Todisteet ovat todisteita. Tuomiot yleensä menevät maalaisjärjen mukaan (ei toki aina, mutta näissä pienemmissä kyllä useimmiten).

Edit: Sattuu olemaan lähipiirissä sinänsä vastaava tapaus jossa syytteet eivät vastaa tapahtumaa ja todisteet olemassa. Oikeudenkäynti syyskuun lopussa.

 

[444]

Kaverilla ylinopeus menossa käräjille muistaakseni nyt lokakuussa.

Ajoi 50 km/h alueella liikennemerkkien ollessa lumen peitossa taajaman ulkopuolella poliisin tutkaan ja kiisti siinä tilanteen vedoten lumisiin liikennemerkkeihin.

Kävi poliisin kehoituksesta vielä tarkistamassa merkit, otti niistä valokuvat ja näytti kyseiselle poliisille.

Syyttäjä asiaa vei kuitenkin eteenpäin käräjille asti. Nyt siis väännetään käräjillä poliisin sana vastaan syytetyn ottamat valokuvat. Poliisin esitutkinta aineiston mukaan liikennemerkit lievästi lumen peitossa (poliisilla ei omia valokuvia tapahtuneesta), kuitenkin luettavissa, valokuvat kertovat aivan toista.

Miten tämän pitäisi päättyä käräjillä?

Eikö autoilijalla ole velvollisuus käydä putsaamassa liikennemerkistä lumet pois, jos se ei ole luettavissa? Muistelisin, että ainskin joskus oli. Kukaanhan ei noin toki tee.