Kuuntelussa juuri nyt

  • 1 898 463
  • 21 711

mikko600

Jäsen
Suosikkijoukkue
NUFC, maapisteet, Captain Conker
Syksyhän se tullut on jo. Ihmiset riitelee ja itkeskelee Vain elämää-vedoista. Oikeuttavat omaa tunteellisuuttaan poppikappaleilla ja covereilla. Noh, syksyyn kuuluu myös Talvenranta. Jumalauta, on kaunista. Kootusti nyt livenä, olkoon laatu mitä on. https://m.youtube.com/watch?v=cDpv3qicJ3I
 

DarkTower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pool, NHL, MMA, Kärpät
Viimeksi muokattu:

-Kantor-

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK
Aika vähän jaksaa nykyään bläkkistä kuunnella, mutta nyt on soinut ahkerasti Emperorin "In the Nightside Eclipse" ja "Anthems to the Welkin at Dusk". Poikkeaa monista genren pioneereistä sillä, että Emperorin jätkillä oli oikeasti soittotaitoa ja muutenkin musiikillista lahjakkuutta mitä tulee sävellyksiin sekä harmonioihin. Etenkin noista jälkimmäinen levy on sellainen, josta löytää uusia ulottuvuuksia kerta toisensa jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Latasin stereoihin peräkkäin Siouxsie & The Bansheesin "John McGeoch"-albumit eli Kaleidoscopen, Jujun ja A Kiss In The Dreamhousen. Kitaransoitossa monesti vähemmän on enemmän. Mies ei turhia nuotteja soita ja välillä saa melkein höristellä korviaan, että edes kuulee kitaran. Harmi, kun hän poistui keskuudestamme niin nuorena.

Nyt syksyllä muuten vihdoin saadaan päätökseen vuonna 2006 alkanut Siouxsie-albumeiden remasterointiprojekti, kun neljä viimeistä julkaistaan uudelleen. Alunperin kai ilmoitettin, että niiden kaikkien olisi pitänyt ilmestyä jotain vuoden sisään, mutta lopulta kolme erää ilmestyivät 2006, 2009 ja viimeiset tulevat nyt lokakuussa kauppoihin.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Cream. Slowhandin, Ginger Bakerin ja Jack Brucen juttu, joka julkaisi bluesahtavaa rockiaan juuri oikeaan aikaan, kun alettin raivaamaan tilaa brittiläiselle bluespohjaiselle rockille ja heville. Etenkin livelevyt ovat musiikillisia nerouksia, joissa Cream mielestäni oli lyhyellä urallaan parhaimmillaan.
 

Skeleton Crew

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK, PHI, BMG
The Pretty Reckless - Make Me Wanna Die

Alkuperäisen Kick-Ass:n lopputeksteistä löytynyt helmi. Taylor Momsenia katselee ja kuuntelee aina yhtä mieluusti
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Kaverin kanssa kyhättiin TOP10 rokahtavammat slovarit.

Tämä lista menee nyt

Gary Moore - One Day
Ozzy Osbourne - I just want you
Pink Floyd - High hopes
Helloween - A Tale that wasn't right
Rainbow - Temple of the king
Judas Priest - Diamonds and rust
Aerosmith - Dream on
Alice Cooper - Hell is living without you
Hanoi rocks - Million miles away
Megadeth - A tout le monde
 

Kumielvis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Paltamon Pantterit
Se syvenee syksyllä- levy Ruger Hauerilta ja juuri nyt jokaiselle jotain- kappale. Tai no nyt soi Kings of Leonin Closer. Syysmusaa.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
JOY - Under the Spell of JOY meni juuri, heti perään saman bändin nimetön debyyttilevy. Aivan saatanan tiukkaa stoneria, hiukan psykedeliaakin seassa, kuten asiaan kuuluu. Taisi mennä ostoskeikan puolelle.
 

Scissors

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Slipknotin 5. The Gray Chapter julkaistiin tänään Suomessa. Itse sain kaveriltani ulkomaantuliaisena jo viikolla mutta vasta nyt aamulla olen kerennyt tutustumaan tuohon paremmin.

Hiljaiseksi vetää, on meinaan oikeasti aika kova levy kyseessä. Klassinen lätty, jossa mahdollisia sinkkulohkaisuja on niin paljon, ts. vaikea sanoa mikä kappale se tämän levyn lippulaiva sitten onkaan. Pari hempeämpääkin kappaletta, joita en ihan osaa kokonaisuuteen asettaa (jonkinlaista kokonaistarinaahan nää tällä yrittää kertoa), kuten esimerkiksi Killpop. Voimakkaita ralleja, tarttuvia melodioita ja melko vihaistakin menoa. 14 kappaletta, eikä niistä yksikään ole kyllä huono. Oma ehdoton suosikkini so far on jo aikoja sitten julkaistu ensilohkaisu The Negative One, hyvänä kakkosena intron jälkeen levyn käyntiin polkaiseva Sarcastrophe.

Mainittakoon nyt vielä että mitään Before I Forgetin tai Dualityn kaltaisia aivan tajunnanräjäyttäviä ralleja ei ensikuuleman perusteella ole. Mutta massiivinen kokonaisuus silti.
 

Hank Edmund

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, CBJ
Slipknotin 5. The Gray Chapter julkaistiin tänään Suomessa. Itse sain kaveriltani ulkomaantuliaisena jo viikolla mutta vasta nyt aamulla olen kerennyt tutustumaan tuohon paremmin.

Hiljaiseksi vetää, on meinaan oikeasti aika kova levy kyseessä. Klassinen lätty, jossa mahdollisia sinkkulohkaisuja on niin paljon, ts. vaikea sanoa mikä kappale se tämän levyn lippulaiva sitten onkaan. Pari hempeämpääkin kappaletta, joita en ihan osaa kokonaisuuteen asettaa (jonkinlaista kokonaistarinaahan nää tällä yrittää kertoa), kuten esimerkiksi Killpop. Voimakkaita ralleja, tarttuvia melodioita ja melko vihaistakin menoa. 14 kappaletta, eikä niistä yksikään ole kyllä huono. Oma ehdoton suosikkini so far on jo aikoja sitten julkaistu ensilohkaisu The Negative One, hyvänä kakkosena intron jälkeen levyn käyntiin polkaiseva Sarcastrophe.

Mainittakoon nyt vielä että mitään Before I Forgetin tai Dualityn kaltaisia aivan tajunnanräjäyttäviä ralleja ei ensikuuleman perusteella ole. Mutta massiivinen kokonaisuus silti.

The Gray Chapteria tässä koko päivän kuunnelleena voin yhtyä mielipiteeseesi siitä että kova levy on kyseessä, en ihan ihan näin kovaa tavaraa osannut odottaa ja en noita The Devil In I ja The Negative One biisejä ollut kuunnellut aikaisemmin kuin kertaalleen. Mutta nyt kun tätä on tässä luukuttanut niin levy kasvaa kasvamistaan kerta toisensa jälkeen, erittäin toimiva kokonaisuus ja itselleni toimii mainiosti myös nuo "hempeämmät" kappaleet. Aika synkkä fiilis tässä levyssä on toisaalta, ja toisinaan helvetin vihainen. Loppuvuoden kovin albumi meikäläiselle, melkeinpä koko vuoden.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Jerry Cantrell ja Boggy Depot. Vaikka AIC on lukeutunut aina suuriin suosikkeihin, niin Jerryn soolomatskut ovat jääneet hyvin vähälle huomiolle. Noh, asiaa korjataan ja varsin juurevaa rockiahan Jerry on takonut silloin kun Alice In Chains on ollut telakalla. Kyllä tässä Black Sabbathia, Alice In Chainsia ja grungeilua yhdistellään varsin onnistuneella lopputuloksella. Toivottavasti mies jatkossakin julkaisee soololevyjä, ikä on varmasti tuonut lisää särmää sävellyspensseliin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös