Verkkolehden uusimmat jutut

Kuuntelussa juuri nyt

  • 1 993 447
  • 22 707
U

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Kaverin kanssa kyhättiin TOP10 rokahtavammat slovarit.

Tämä lista menee nyt

Gary Moore - One Day
Ozzy Osbourne - I just want you
Pink Floyd - High hopes
Helloween - A Tale that wasn't right
Rainbow - Temple of the king
Judas Priest - Diamonds and rust
Aerosmith - Dream on
Alice Cooper - Hell is living without you
Hanoi rocks - Million miles away
Megadeth - A tout le monde
 
K

Kumielvis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Paltamon Pantterit
Se syvenee syksyllä- levy Ruger Hauerilta ja juuri nyt jokaiselle jotain- kappale. Tai no nyt soi Kings of Leonin Closer. Syysmusaa.
 
R

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
JOY - Under the Spell of JOY meni juuri, heti perään saman bändin nimetön debyyttilevy. Aivan saatanan tiukkaa stoneria, hiukan psykedeliaakin seassa, kuten asiaan kuuluu. Taisi mennä ostoskeikan puolelle.
 
S

Scissors

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Slipknotin 5. The Gray Chapter julkaistiin tänään Suomessa. Itse sain kaveriltani ulkomaantuliaisena jo viikolla mutta vasta nyt aamulla olen kerennyt tutustumaan tuohon paremmin.

Hiljaiseksi vetää, on meinaan oikeasti aika kova levy kyseessä. Klassinen lätty, jossa mahdollisia sinkkulohkaisuja on niin paljon, ts. vaikea sanoa mikä kappale se tämän levyn lippulaiva sitten onkaan. Pari hempeämpääkin kappaletta, joita en ihan osaa kokonaisuuteen asettaa (jonkinlaista kokonaistarinaahan nää tällä yrittää kertoa), kuten esimerkiksi Killpop. Voimakkaita ralleja, tarttuvia melodioita ja melko vihaistakin menoa. 14 kappaletta, eikä niistä yksikään ole kyllä huono. Oma ehdoton suosikkini so far on jo aikoja sitten julkaistu ensilohkaisu The Negative One, hyvänä kakkosena intron jälkeen levyn käyntiin polkaiseva Sarcastrophe.

Mainittakoon nyt vielä että mitään Before I Forgetin tai Dualityn kaltaisia aivan tajunnanräjäyttäviä ralleja ei ensikuuleman perusteella ole. Mutta massiivinen kokonaisuus silti.
 
H

Hank Edmund

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, CBJ
Scissors kirjoitti:
Slipknotin 5. The Gray Chapter julkaistiin tänään Suomessa. Itse sain kaveriltani ulkomaantuliaisena jo viikolla mutta vasta nyt aamulla olen kerennyt tutustumaan tuohon paremmin.

Hiljaiseksi vetää, on meinaan oikeasti aika kova levy kyseessä. Klassinen lätty, jossa mahdollisia sinkkulohkaisuja on niin paljon, ts. vaikea sanoa mikä kappale se tämän levyn lippulaiva sitten onkaan. Pari hempeämpääkin kappaletta, joita en ihan osaa kokonaisuuteen asettaa (jonkinlaista kokonaistarinaahan nää tällä yrittää kertoa), kuten esimerkiksi Killpop. Voimakkaita ralleja, tarttuvia melodioita ja melko vihaistakin menoa. 14 kappaletta, eikä niistä yksikään ole kyllä huono. Oma ehdoton suosikkini so far on jo aikoja sitten julkaistu ensilohkaisu The Negative One, hyvänä kakkosena intron jälkeen levyn käyntiin polkaiseva Sarcastrophe.

Mainittakoon nyt vielä että mitään Before I Forgetin tai Dualityn kaltaisia aivan tajunnanräjäyttäviä ralleja ei ensikuuleman perusteella ole. Mutta massiivinen kokonaisuus silti.
Laajenna klikkaamalla

The Gray Chapteria tässä koko päivän kuunnelleena voin yhtyä mielipiteeseesi siitä että kova levy on kyseessä, en ihan ihan näin kovaa tavaraa osannut odottaa ja en noita The Devil In I ja The Negative One biisejä ollut kuunnellut aikaisemmin kuin kertaalleen. Mutta nyt kun tätä on tässä luukuttanut niin levy kasvaa kasvamistaan kerta toisensa jälkeen, erittäin toimiva kokonaisuus ja itselleni toimii mainiosti myös nuo "hempeämmät" kappaleet. Aika synkkä fiilis tässä levyssä on toisaalta, ja toisinaan helvetin vihainen. Loppuvuoden kovin albumi meikäläiselle, melkeinpä koko vuoden.
 
P

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Jerry Cantrell ja Boggy Depot. Vaikka AIC on lukeutunut aina suuriin suosikkeihin, niin Jerryn soolomatskut ovat jääneet hyvin vähälle huomiolle. Noh, asiaa korjataan ja varsin juurevaa rockiahan Jerry on takonut silloin kun Alice In Chains on ollut telakalla. Kyllä tässä Black Sabbathia, Alice In Chainsia ja grungeilua yhdistellään varsin onnistuneella lopputuloksella. Toivottavasti mies jatkossakin julkaisee soololevyjä, ikä on varmasti tuonut lisää särmää sävellyspensseliin.
 
R

Reznik

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Ghost Brigade: IV - One With The Storm

Heräsin vasta todellisuuteen jossa Jyväskylän poikain uusin levy julkaistiin jo viime perjantaina, joten spotify soimaan. Tutulta kuulostaa ainakin mikä ei kyllä yhtään huono juttu ole tässä kohtaa, muuta ei näin äkkiseltään osaa sanoa.
 
R

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Reznik kirjoitti:
Ghost Brigade: IV - One With The Storm

Heräsin vasta todellisuuteen jossa Jyväskylän poikain uusin levy julkaistiin jo viime perjantaina, joten spotify soimaan. Tutulta kuulostaa ainakin mikä ei kyllä yhtään huono juttu ole tässä kohtaa, muuta ei näin äkkiseltään osaa sanoa.
Laajenna klikkaamalla

Joo, menee itsellä Isolation Songsin rinnalle tämän bändin kärkiteokseksi. Musavuosi on ollutkin aika hiljainen itsellä, joten hienoa joku helmikin löytää tähän väliin. Biiseistä kolahtaa ehkä tämä eniten: The Knife.
 
R

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Rinksu kirjoitti:
Musavuosi on ollutkin aika hiljainen itsellä, joten hienoa joku helmikin löytää tähän väliin.
Laajenna klikkaamalla
Musavuosi on ollut ihan kiva meikäläisellä. Uusia tuttavuuksia on löytynyt ja helmiäkin siinä ohessa. Olen joitain tähänkin ketjuun poiminut. Palataan ehkä asiaan, kun vuotuinen saatananpalvaajamusiikkiäänestys on avattu, ja joku kotimainen heviturhake valitaan jälleen kerran vuoden parhaaksi levyksi, biisiksi, keikaksi ja videoksi.
 
M

M10

Jäsen
Täytyis tuohon Ghost Brigaden uuteen levyyn tutustua ennen itsenäisyypäivän keikkaa. Until Fear No Longer Defines Us on oma suosikkilevyni heiltä.

np. Anekdotenin Vemod. Ruotsalaiset ovat uutta levyään hioneet vuositolkulla, sais uusin progepläjäys tulla jo.

Anekdoten - The Flow

Boggy Depotille täältäkin peukku.
 
P

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Coco Montoya ja Dirty Deal nimeä kantava levy vuodelta 2007. Tyylikäs ja varsin kovan tason blueskitaristi tuo leveähkö mies Coco. Siitä todisteena se, että onpahan ko. herra käynyt John Mayallin Bluesbrekerseissa soittamassa, jonne ei ihan märkäkorvilla ole asiaa. Bluesissa märkäkorva on kovin suhteellinen käsite, koska tässä mennään rakkaudesta lajiin hautaan saakka. Dirty Deal jäljittelee bluesin perusoppeja hienoine kitaralurituksineen sekä taustalla melskaavien hammondien kautta, välillä mennään kovempaa ja välillä rytmi vähän putoaa eli ei mitään sinänsä uutta sekä mullistavaa. Ei sillä tosin väliä niinkään ole, perusasioista bluesissa usein on kyse, jokainen taituri vain tuo omat mausteensa soppaan haluamallaan tavalla.
 
R

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Leon kirjoitti:
Palataan ehkä asiaan, kun vuotuinen saatananpalvaajamusiikkiäänestys on avattu, ja joku kotimainen heviturhake valitaan jälleen kerran vuoden parhaaksi levyksi, biisiksi, keikaksi ja videoksi.
Laajenna klikkaamalla

Niin musiikkimakujakin on niin monia ja kaikki meistä ei vain jaksa kuunnella jonkun Swanssin mikrofoniinpiereskelyä. Ei millään pahalla, mutta kun tunnut tämän tästä olevan täällä arvostelemassa muiden musiikkimakua.
 
S

Saasta

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Primordialin huikean, uutukaisen levyn nimikkokappaleen, lisäksi on tullut toinenkin maistiainen nimeltään Come the Flood ja voi hyvä helvetti kun kolisee. Nyt kai ne odotukset on jo siellä tasolla että tässä tulee olemaan tämän vuoden paras levy. Harvoin näin täpinöissään enää nykyään on yhtään mistään musiikista.
 
K

-Kantor-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Feikkiheikit
Saasta kirjoitti:
Primordialin huikean, uutukaisen levyn nimikkokappaleen, lisäksi on tullut toinenkin maistiainen nimeltään Come the Flood ja voi hyvä helvetti kun kolisee. Nyt kai ne odotukset on jo siellä tasolla että tässä tulee olemaan tämän vuoden paras levy. Harvoin näin täpinöissään enää nykyään on yhtään mistään musiikista.
Laajenna klikkaamalla

Kuluvan vuoden osalta kevyesti odotetuin julkaisu omalla kohdallani, enkä näe ainoatakaan syytä miksei kyseessä tulisi olemaan ylivoimaisesti vuoden paras albumi. Varsinkin kun kuluva vuosi ei ole tarjonnut Solstafirin uutukaista lukuunottamatta edes yhtään 4,5 tähden albumia.

Ylipäinsä kun jotain metalligenreä miettii, niin siellä on se ylituotettu ja tukkoonahdettu harmaa massa joka kaikki kuulostaa toisiltaan. Ja sitten on Primordial, joka kuulostaa Primordialilta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy

Verkkolehden uusimmat jutut

Ylös