Kuuntelussa juuri nyt

[ufon_kaakao]

Ja sinä hetkenä ilman täytti Going to Californian sulosävelet

 

[Rod Weary]

Uutta vanhaa myöhäisten aikojen Pink Floydia tässä kuuntelen.

 

[M10]

Steely Dan - Royal Scam

Ei mene ko. bändin top kolmoseen levyissä, mutta hyvä lätty silti.

 

[Kumielvis]

Heikki Kuulaa on tullut nyt kuunneltua aika paljon kun kaveri kehui tota uutta levyä, on kyllä ollut melko jepa. Jäänyt mulla aiemmin vähä paitsioon Asan ja Pyhimyksen taakse, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

 

[Saasta]

Kuluvan vuoden osalta kevyesti odotetuin julkaisu omalla kohdallani, enkä näe ainoatakaan syytä miksei kyseessä tulisi olemaan ylivoimaisesti vuoden paras albumi. Varsinkin kun kuluva vuosi ei ole tarjonnut Solstafirin uutukaista lukuunottamatta edes yhtään 4,5 tähden albumia.

Ylipäinsä kun jotain metalligenreä miettii, niin siellä on se ylituotettu ja tukkoonahdettu harmaa massa joka kaikki kuulostaa toisiltaan. Ja sitten on Primordial, joka kuulostaa Primordialilta.

Allekirjoitan melkein kokonaan. Tämä uusi Sólstafir ei tosin ole minulle vielä täysin auennut. Ihan "perinteiselle" Sólstafirillehan tuo kyllä kuulostaa, joten varmaan pitää vielä jokunen kerta koluta läpi ennen kaiken irti saamista. Tällä hetkellä paras tuotos jota olen itse päässyt tälle vuotta kuuntelemaan on Slave's Maskin Soak kaoS joka sekin kyllä edustaa metalligenreä ainakin jossain määrin. Loistava levy tämä on vaikka taitaa kyllä irlantilaiset pudottaa nämä mualiman navan ukot kakkossijalle minun listallani. Ja kukapa ei sitä tärkeimpänä listana pitäisikään.

Ja kuuntelussa nyt sitten tämän innoittamana se Sólstafirin Ótta.

 

[bebeto]

Risainen Elämä-kirjan innoittamana olen kuunnellut tuubista vanhaa Juicea. Erityisesti Hän hymyilee kuin lapsi toimii loistavasti tänäkin päivänä vaikka onkin Alatalon biisi. Per Versillä sen alkuperäisen version tulkitsee kuitenkin Coitus Intin kosketinsoittaja Pena Penninkilampi ja hyvin tulkitseekin. Biisin helmi on kuitenkin mielestäni Juuso Nordlundin basso, aivan loistavaa kaiverrusta. Alla linkki kyseiseen biisiin:
http://www.youtube.co/watch?v=S0M7sf-T8r4

 

[secord]

Ruotsalainen Soen julkaisi kuun alussa yhden vuoden kovimmista levyistä nimeltään Tellurian.
Tjeu: https://www.youtube.com/watch?v=vKSvILLsvY4

 

[UnenNukkuja]

Olen pitänyt pitkää taukoa Kotiteollisuudesta, mutta tuo uusi radiossa soiva Helvetti jäätyy jotenkin toimii.

Vialla päästäni ehkä...

 

[sinikettu]

Tällä viikolla tiuhassa kuuntelussa on ollut Dream Theaterin Black Clouds & Silver Linings, Al Di Meolan Casino ja The Mahavishnu Orchestran Birds of Fire.
Aivan huikeaa settiä kaikin puolin. Ähky meinaa tulla tästä musiikillisen virtuositeetin määrästä. Se ken ei näistä albumeista pidä, saakoon vasaraniskusta päähän. Erityismaininta biiseille The Best of Times, Egyptian Danza, ja Sanctuary.

 

[-Kantor-]

Primordialin uutukainen "Where greater men have fallen" on ollut koko viikonlopun tehosoitossa. Aivan julmetun kova lätty. Vuoden kovin julkaisu aivan heittämällä!

 

[aquanqua]

Sublab - Last Time I Saw U

 

[sonnychiba]

Lagwagonilta tullut pitkän tauon jälkeen albumi. Kuuntelussa siis Hang.

 

[Sledge Hammer!]

Ozzy Osbournen uudemmat Scream ja Black Rain kuuntelussa. Melko köyhää menoa, sanoisin.

 

[Ralph]

Gorillaz soi tällä hetkellä. Clint Eastwood, Feel Good Inc., DARE, Dirty Harry ja näitä hyviä.

 

[Girardi #5]

Nykyään on kyllä näppärää kun Youtubesta löytyy jo täydet albumit, kuten tää nyt kuuntelussa oleva: A Perfect Circle - Mer De Noms

 

[Mack]

En ole koskaan ollut mikään erityinen Dire Straitsin ystävä. Money For Nothing on mielestäni myös aika kulunut biisi. Silti, pakko myöntää että Wembleyn '85 keikan versio kyseisestä biisistä on erittäin kova veto. Intensiivinen rummuilla pohjustettu intro on jo komea ja koko biisin ajan bändi kuulostaa todella terävältä.

 

[ufon_kaakao]

Chromatics - Into The Black

 

[Pavlikovsky]

Dr. Feelgoodin Singles: The UA Years on kyllä kattava levy kokoamaan yhdelle äänitteelle yhtyeen kovimmat sinkkuhitit, joitra riittää. Wilko Johnsonin skeban kuritus ja laulaminen on kyllä tällaisessa kapakkamaisessa bluesrockissa aivan uniikki tapauksensa, oli jo tuolloin ja on edelleen.

 

[Girardi #5]

Kohta matka vie kohti viikonloppua joten teemaan sopii: Iggy Pop - The Passenger

 

[-Kantor-]

A Tribe Called Quest - The Low End Theory
Black Crowes - Shake Your Money Maker
Blackberry Smoke - Whippoorwill
Cowboy Junkies - The Trinity Session
Dusty Springfield - Dusty in Memphis
Gram Parsons - Grievous Angel
Janis Joplin - Pearl
Lucinda Williams - Car Wheels on a Gravel Road
Miles Davis - In a Silent Way
Spiritualized - Ladies And Gentlemen We Are Floating In Space
The Allman Brothers Band - Eat a Peach
The Walkabouts - Nighttown
Willie Nelson - Stardust

 

[sonnychiba]

Ghost Brigade - IV One With The Storm. Elämä on tulta, mahtava finaali!

 

[Saasta]

Taas pitää tulla hehkuttamaan Battle Beastia. Aivan huikea tämä uusi Touch in the Night. Tuo alun kasarifiilis saa karvat nousemaan pystyyn. Tämähän on ihan silkkaa poppia, mutta se on jumalauta soikoon sitä ainoata ja oikeata kasaripoppia!

 

[Ikävänkantaja]

Taas pitää tulla hehkuttamaan Battle Beastia. Aivan huikea tämä uusi Touch in the Night. Tuo alun kasarifiilis saa karvat nousemaan pystyyn. Tämähän on ihan silkkaa poppia, mutta se on jumalauta soikoon sitä ainoata ja oikeata kasaripoppia!

Sinänsä ihan hauska kappale itsetarkoituksellisine synaosuuksineen - ja ennen kaikkea melkoinen Sandra - Samantha Fox - Kim Wilde - Bonnie Tyler -akselin kasaritribuutti(?) nimeään (In the Heat of the Night + Touch Me) myöten.

 

[ufon_kaakao]

Jotenkin olen onnistunut ylenkatsomaan Death Hawksin, suomalaisen, psykedeelisellä synkällä liekillä leikkivän rockbändin, mutta ei toi pöllömpää olekaan. Tuskin se kaupaksi menee, mutta mulle maistuu. https://www.youtube.com/watch?v=_L3yxnSdM34&hd=1.

 

[Rod Weary]

Jotenkin olen onnistunut ylenkatsomaan Death Hawksin, suomalaisen, psykedeelisellä synkällä liekillä leikkivän rockbändin, mutta ei toi pöllömpää olekaan. Tuskin se kaupaksi menee, mutta mulle maistuu. https://www.youtube.com/watch?v=_L3yxnSdM34&hd=1.

Olen tainnut tuosta sanasen kirjoittaakin, mutta jatketaan silti. Minulle tuo toka levy oli pieni pettymys hienon debyyttilevyn jälkeen. Kyllähän se vieläkin toimii, mutta jää silti aika kauas tuosta ekasta. Ehkä vain odotin liikaa. Ja paskat, mulla on absoluuttinen maku. Keskinkertainen levy se Death&Decay vain on.

Livenä en ole vielä onnistunut näkemään. Lähden kyllä heti, jos kohdalle osuu. Kehuja olen kuullut.