Kuuntelussa juuri nyt

[Jj]

Uusi Sweatmasterin sinkku

 

[Rinksu]

..We're Born With Pain
No More
We're Dead Embryonic Cells...

\m/ (, ,) \m/

Elikkäs Sepulturan Arise pitkästä aikaa kuuntelussa. Loistava mättölevyhän tämä on. Tulee kuunnellessa miettineeksi, että voiko siitä tosiaan olla kohta pari vuosikymmentä kun eka versioni tästä tuli nauhoiteltua kaverin c-kasetilta.

 

[Ted Raikas]

Saas nähdä mitä kakkososalta on odotettavissa.

Valitettavasti ei taida ilmestyä tänä vuonna. Tarkoitus kai alunperin oli, mutta saattaa hyvinkin viivästyä ja tulla ulos vasta ensi vuonna.

 

[Rinksu]

Valitettavasti ei taida ilmestyä tänä vuonna. Tarkoitus kai alunperin oli, mutta saattaa hyvinkin viivästyä ja tulla ulos vasta ensi vuonna.

Eikös tämän ekan kanssakin ollut jotain hämminkiä. Olen muistavinani, että piti ilmestyä jo viime vuonna.

Toivotaan, että on odotuksen väärti, niinkuin tämä ykkösosakin on.

 

[ernestipotsi]

Uusin PoS soi täälläkin. Tai itse asiassa ei soi enää, sillä sain levyn juuri päätökseen ja nyt (vasta) ehdin tuon albumin kokonaan kuuntelemaan. Onnistunut tuotos! Tarkempi analyysi vaatii tarkempaa kuuntelua.

 

[anatsu]

Amy MacDonald:

Don't Tell Me That It's Over ja This Is The Life.

Aivan uskomattoman hieno ääni naisella. Ei ehkä vielä olla Majan tasolla, mutta hyvä on tämäki.

 

[Leon]

Oikeastaan ei ole enää kuuntelussa, mutta sama linja jatkuu John Lee Hookerin muodossa. Piti siis sanomani, että R.L. Burnside on ihan ehtaa Delta Bluesia. Bongasin tyypin niinkin loogisessa paikassa kuin Prahan blues-kippolassa Red&Hot Blues. Luonnollisesti CD-muodossa. Kuolluthan tuo on ollut jo viitisen vuotta. Niin suuren vaikutuksen äijä kuitenkin yhden levyllisen kuuntelun aikana teki, että tuotantoon piti tutustua. Nyt tuli hommattua "Early Recordings" -kokooma, mutta lisää pitää saada. Mun makuista bluesia!

 

[Jii]

Sabatonin uunin Coat of Arms on soinut parissa päivässä n. 5 kertaa läpi ja täytyy myöntää että Falunin maastohousut on tehnyt vuoden metallialbumin. Tässä Spotifyn linkki: Sabaton – Coat Of Arms

 

[-OO-]

Band Of Horsesin uusinta Infinite arms -levyä olen tässä kuunnellut eikä oikein iske. Aika tasapaksu levy josta puuttuu kokonaan The Funeralin kaltainen ässäbiisi.

 

[PeteX]

Hurriganes ja kaikkien biisien äiti eli Get On: http://www.youtube.com/watch?v=M1pPwnah_eM

 

[Mustaine]

Diggailen aika kovasti tästä http://www.youtube.com/watch?v=Un_55LrZnCo .

Midlake on hyvä bändi, simppeliä ja mahtavat lauluharmoniat. Tulee vissiin ruisrokkiin.

 

[secord]

Maasta kenguruiden ja koalakarhujen ponkaisee kieltämättä aika mielenkiintoisia orkestereita. Karnivool oli todellinen helmi ja The Butterfly Effectin viimeisin levy kestää vertailun monen ameriikanihmeen vierellä. Nyt uusimpana tuttavuutena Dead Letter Circus ja uusi albumi This Is the Warning, joka on juuri julkaistu ainakin Australiassa. Pari väkevää vetoa kyseiseltä tekeleeltä youtuben avustuksella:

Here We Divide
Big

Peukkua ylös!

 

[Iceman]

Nyt soi: Pain Of Salvation - Of Dust

Spotify tiesi kertoa että PoS on julkaissut uuden levyn joka kantaa nimeä Road Salt One (tai Road Salt - Ivory Part 1, kaiketi)

Syvempää analyysiä ei tässä vaiheessa pysty antamaan koska kyseessä on ensimmäinen kuuntelukerta. Makustellaan pala kerrallaan ja katsellaan sitten lissää.

Täytyy tosin todeta että albumin 3. kappale, Sisters, tipahti meikäläiseen heti samalta istumalta.

PoS Road Salt One soi täälläkin ja sytytti uudestaan kiinnostuksen bändiä kohtaan.
Kova levy, ei muuta voi sanoa. Where It Hurts ja Sisters toimivat tällä hetkellä parhaiten, tosin vasta kolmas kuuntelukerta menossa.

 

[penkinlämmittäjä]

Koko Slipknot-tuotanto. On se kummallista, että bändi rupesi toimimaan taas todella hyvin, kun jäsen lähti pois. Levyt ei ole pyörinyt myllyssä moneen kuukauteen, nyt siellä ei muut pyörikään. Vielä kun puuttuvatkin levyt löytyisi, niin ei tarvitsisi tuota Youtubea käyttää..

 

[Vanha Len]

Tällä hetkellä sydämen on vallannut Uriah Heepin July Morning jota itseasiassa pääsee kuuntelemaan alla sijaitsevasta linkistä. Ottakaa hyvä asento ja nauttikaa musiikista.

http://www.youtube.com/watch?v=l685JEwFPb4

 

[Evil]

Viime päivinä olen pyöritellyt mm. Toolin Lateralusta, Jerry Cantrellin Degradation Trip vol.1&2 -levyä, Buena Vista Social Clubin livetallennetta, Bob Marleyn Exodusta, Charlie Parkeria sekä Jimmy Pagen Outrideria. Juuri nyt soi hissukseen viimeksimainittu.

 

[Makopide]

Sabatonin uunin Coat of Arms on soinut parissa päivässä n. 5 kertaa läpi ja täytyy myöntää että Falunin maastohousut on tehnyt vuoden metallialbumin.

Samaa mieltä. Itse kuuntelin tänään saman neljä kertaa ja viides on menossa. Tiesitkö muuten että levyn biisi numero yhdeksän(White Death) kertoo Talvisodan suomalaisesta sankarimiehestä Simo Häyhästä?

Edit: Niin ja siis Sabaton soi tällä hetkellä ja biisi Uprising

 

[Evil]

Käväisin kirjastossa, ja kouraani tarttui uutuushyllystä monien (muistaakseni tälläkin palstalla) hehkuttama Karnivoolin Sound Awake. Muistelin sitä verratun jopa Pink Floydiin ja Tooliin, muiden muassa. Siispä päätin koekuunnella.

Ei tässä kyllä Tool kuulu ollenkaan vaikka jotain rytmikikkailua yritetäänkin, ei Floydkaan kuin ehkä muutamissa välisoitoissa. Rauhallisten ja äänekkäämpien osuuksien ennalta-arvattava vuorottelu tuo mieleen lähinnä Porcupine Treen tylsimmillään, ja laulajakin on luokkaa stevenwilson - periaatteessa "pätevä", mutta kovin valju ja persoonaton. Karismaton, kuten koko yhtye ja levy. Kertosäkeentapaisiin kyllä ladataan, kun halutaan olla sittenkin stadionbändi eikä progepumppu, mutta kun ei lähde lentoon niin ei lähde.

Nyt tuli osuva vertaus mieleen: tämä on Australian Poets of the Fall!

6+

 

[Rauta85]

Frank Sinatraahan tuolta kaiuttimista tällä hetkellä irtoaa :)

 

[-OO-]

Tuon "Huonointa lyriikkaa" -ketjun innoittamana laitoin koneelta soimaan playlistin nimeltä Paskimmat Finnhitsit, ja tällä hetkellä kaiuttimista raikaa Kaija Pohjola - Tosimies.

Tuo sanoitus on vaan joka kerta yhtä mykistävä... "Mä melkein siveästi odottelin sitä oikeaa..."

 

[secord]

.. Kertosäkeentapaisiin kyllä ladataan, kun halutaan olla sittenkin stadionbändi eikä progepumppu, mutta kun ei lähde lentoon niin ei lähde.

Nyt tuli osuva vertaus mieleen: tämä on Australian Poets of the Fall!

6+

Kuules kaveri. Se, että sulla ei lähde lentoon johtuu ihan itsestäsi, ni! Huonoa provoa muutenkin siinä viljelet. Poets of the Fall? Hei Hei! Pelikieltoa kuuluisit saada. Yhtään en tule toimeen tuon Evilin kanssa.

edit. Ja ettei yksikään teistä eksyisi tämän väärän profeetan lausunnoista, tässä oikea ja objektiivinen arvio levystä: http://www.mesta.net/musa/arvostelut/?aid=2222

 

[Evil]

Kuules kaveri. Se, että sulla ei lähde lentoon johtuu ihan itsestäsi, ni!

Voipi olla niin. Ehkä taiteilijain näkemys ei tavoita ymmärrystäni johtuen ymmärryksen kehittymättömyydestä. Pitää vielä kuunnella luureilla läpi kuitenkin, jos nyt kelkka kääntyisi sittenkin.

 

[ernestipotsi]

Oma arvio kyseisestä levystä sijoittuu jonnekin Evilin ja Mestan välille. Pari kertaa olen tuon kuunnellut, mutta aivan kympillä tuo ei kuitenkaan ainakaan vielä iskenyt. Saattaa olla niinkin, että albumi ja koko bändin tuotanto aukenee myöhemmin jollain tavalla, kuten esim omalla kohdallani on esim Opethin, Anatheman ja Porcupine Treen kohdalla käynyt.
Toki genren tyyliin kuuluu se, että sen monipuolisuudesta johtuen kovin kattavaa arviota on usein vaikea antaa alle viiden kuuntelukerran kokemuksella. Tästä syystä progemetallibändit saavat usein kiireellisten NRJ-Jou-Jou-mään "ammattikriitikoiden" ja "ammatti"-kriitikoiden arvosteluissa järjestäen alakanttiin vedettyjä arvioita.

 

[#71]

Kuuntelussa juuri nyt Stam1nan "Raja" -nimeä kantavalta albumilta kappale "muuri". Neroutta.

 

[M10]

Tuo Sound Awake on mielestäni oikein hyvä levy, mutta ajoittain vähän valju ja karismaton (vrt. Evilin ihan osuva Steven Wilson-kommentti, olen PT-laulajasta samaa mieltä). Tuo vertaaminen Poets of the Fallin nyt oli puhdasta vittuilua, mutta sinänsä odotettua, koska tiettyihin "pyhiin" bändeihin (Pink Floyd, King Crimson, Tool etc.) vertaaminen on yleensä sille uudemmalle bändille kuin kuolinisku. Itselle se pyhä bändi on The Mars Volta, johon Karnivoolin vertaamista en voi muuten ymmärtää lainkaan.