Kuuntelussa juuri nyt

  • 1 998 776
  • 22 775

Koirapoika

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jutta Grahnin mies, Else-Maj Pontoppidan.
Ylen podcast taas soitossa, Sadan vuoden syke ja tällä kertaa Agents vuorossa. Pulliaisen kitara soi ja Topi laulaa, ai saatana kun toimii.
 

Heinolan Gee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Peliitat
Eppu Normaalin Arkussa Vainaan. Vaatii tuo Studio Etana ajoittain joillekkin vähän pitempää makustelua ennenkuin alkaa upota mutta tässäpä tämä läpyskän "ykkösbiisi".

Tämän jälkeen kuuntelen Alangon Ismon uutukaista Onnellisuus-albumia. On vähän turhan kosiskelevaa poppia mun makuun mutta kyllä tältäkin pari ihan kuunneltavaa löytyy. Blanco Spiritualssin(laatulevy) jälkeen on taatusti vaikea kyetä pistämään tuossa lajissa paremmaksi. Tästäkin syystä otaksun että siellä on Tehon päämajassa otettu vanhasta sanonnasta "Paikalleen ei saa jäädä makaamaan" vähän vinkkiä ja kehitelty uutta ilmettä. Uudistumista pelkän uudistumisen vuoksi?
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Uudistumista pelkän uudistumisen vuoksi?

Jos miehen uralta löytyy huippusuosiossa olevan Hassisen koneen hajoittaminen ja siirtyminen Siekkareihin jonka ekalta rundilta ihmiset kävelivät kesken pois, sekä maailman, tai ainakin Euroopan valloituksen torpedoiminen akustisella Intia-psykedelialla, niin uskaltaisin väittää että Ismolla on vaan palo koko ajan etsiä uusia juttuja ja näkemyksiä omaan musiikkiinsa ja sen esittämiseen.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Anathema - A Simple Mistake

Anatheman tulevaa uutta albumia, eli We're Here Because We're Here kuunnellessa. On kyllä todella vahvantuntuinen lätty. Todettakoot, että en ole bändiin aiemmin tutustunut, vaikka on ollut jo joitain vuosia tuttu nimi. Ei vaan ole tullut missään yhteydessä kuultua. Tämän perusteella voisi todeta, että virhe on ollut. Pitänee vanhempaan tuotantoonkin tutustua, tosin ne varhaisimmat metallisemmat levytykset saanee jäädä välistä. Tämä tälläinen alternative ja progressiivinen tunnelmallinen ilmaisu kyllä imaisee mukanaan.

Tämän levynhän on tuottanut eräskin Steven Wilson ja kyllä se hiukan sieltä kuuluukin, hyvässä mielessä.
 

tinkezione

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pens, Ipa, Rod Weery
Todettakoot, että en ole bändiin aiemmin tutustunut, vaikka on ollut jo joitain vuosia tuttu nimi. Ei vaan ole tullut missään yhteydessä kuultua. Tämän perusteella voisi todeta, että virhe on ollut. Pitänee vanhempaan tuotantoonkin tutustua, tosin ne varhaisimmat metallisemmat levytykset saanee jäädä välistä.

Suosittelisin siinä tapauksessa perehtymään albumeihin Judgement sekä Alternative 4, tässä järjestyksessä. Uudemmat on ehkä vähän tylsiä näihin kahteen mestariteokseen nähden. Kuuluuko Wilsonin kädenjälki uutukaisella hyvässä vai pahassa mielessä? Opethin soundimaailman muuttuminen kohti Wilsonia saa mielestäni luvan riittää ja Anathemalla on suuri vaara alkaa kuulostaa Wilsonilta itseltään vähän liiankin kanssa. (Mitenkään siis Wilsonia dissaamatta - päinvastoin - mutta mielestäni musiikissa täytyisi säilyttää myös soundillinen erilaisuus, vaikka samoja tyylilajin nurkkia kolutaankin.)
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Kuuluuko Wilsonin kädenjälki uutukaisella hyvässä vai pahassa mielessä?
Vaikea sanoa sikäli, kun en ole tosiaan Anatheman vanhempaan tuotantoon vielä perehtynyt ja siten osaa vertailla. Aion kyllä totisesti tutustua. Vakuuttaa sen verran tämä uusin kyllä laadullaan.

Kyllä siis sellaista tiettyä Wilsonin tyylistä leijuntaa ja äänimaailmojen syvyyttä olen havaitsevinani, mutta sekin voi vaikuttaa kun tiedän Wilsonin olleen tässä tuottajana. Ei tämä nyt silti miehen soolotuotannolta tai Porcupine Tree:lta kuitenkaan kuulosta, ainakaan liikaa. Sukulaissielu, mutta kuitenkin ihan omanlaistaan.

Eli sanoisin itse tällä otannalla, että hyvässä mielessä kuuluu. Se on kuitenkin vain oma mielipiteeni.

On joka tapauksessa toistaiseksi vuoden parhaita levyjä mitä on tullut kuultua (ja eiköhän tämä kasva kuuntelussa) ja tuli itselleni aika puskista tämä tapaus kaikin puolin. Ehkä juuri se, että Anathemalla on doom-taustaa on hiukan saanut välttelemään, kun en kauhean suuri doomin ystävä yleisesti ottaen ole. Nyt kuitenkin aukeni, että viimeisimmät levyt on kaikkea muuta kuin sitä.
 
Suosikkijoukkue
Newcastle United, Duane Allman, LP-levyt
70-lukua parhaimmillaan.

The Allman Brothers, Sonics Rendezvous Band, Black Sabbath, Deep Purple, Lynyrd Skynyrd, Grand Funk Railroad ja monta muuta. Kyllä ihmisen kelpaa.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Indigenous. Jotain Jimiä, Stevie Rayta ilmassa... bändi näyttää alkuperäisamerikkalaiselta vaikka kitaristin nimi on Mato. Mato Nanji. Hieno!

EDIT:
Onko bassossa Sakke?

Pitäisin sitä melkoisena ihmeenä. Mutta koska joku 'Horse'-niminenkin bändissä on soittanut ei se taida mahdotonta olla.
 
Viimeksi muokattu:

secord

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks
Katatoniaa tullut kuunneltua ja ehkä osittain täälläkin velloneen keskustelun ansiosta. Niinpä poimin Katatonian kolmelta *parhaalta albumilta jokaisesta yhden virsun yli muiden:

The Great Cold Distance: In the White

Kokonaisuutena ehdottomasti *paras levy ja kermana pisteen päällä orkesterin *häikäisevin kappale. Ihana!

Night Is the New Day: The Longest Year

Useamman kuuntelukerran jälkeen uusin tuotos avasi sulonsa eikä juuri isoveljelleen kalpene, jos lainkaan. Monta upeaa biisiä, joista ehkä tämä loistaa kirkkaimpana?

Last Fair Deal Gone Down:Tonight´s Music

Kahden erinomaisen levyn jälkeen tämä kokonaisuus nousee palkintopallille. Ja sieltä ehdoton helmi, josta on helposti aistittavissa yhtyeen The Cure-vaikutteet.

*mielipide
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Republica - Ready to Go

Kölnin hallissa eilen kuuluivat tätä soittelevan ja tulipa sitten etsittyä Tubesta. Ihan jees ysärirokkia ja nostalgisia fiiliksiä. Tää oli joskus yläasteella kova sana.

Noin muuten viime aikoina on ollut kuuntelussa lähinnä Primus ja Les Claypoolin soolotuotanto.

Varsinkin nämä biisit:
Les Claypool - Mushroom Men
Primus - To Defy the Laws of Tradition
Primus - Tommy the Cat (9-minuuttinen liveversio)
Oysterhead - Shadow of a Man
Les Claypool and the Holy Mackerel - Highball with the Devil
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Treenimielessä joudun kuuntelemaan etenkin tätä Genesiksen progressiivisten huippuvuosien huipuinta tekelettä: Genesis: Colony Of Slippermen.

Voi, miksi en elänyt 70-luvun alussa teinivuosiani!!!
 

Saxon-747

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chelsea
Kiitos Ronnie kaikesta, nämä kappaleet ei kuole koskaan.

Rainbow - Temple of the king


"Daylight waits while the old man sings
Heaven help me
And then like the rush of a thousand wings
It shines upon the one
And the day had just begun"
 

Saikka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyhmät ihmiset ja epähauskat läpät.
The Sounds - Beatbox

Tulee varmaan taas ylikuunneltua kappale pilalle!

Ei ole mahdollista.

The Soundsin "Crossing The Rubicon" -levy taas itsellä tehokuuntelussa näin kesän kunniaksi. It was only four songs and a fight.
 

Kyynhakkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Seinäjokelaaset "palloolu" joukkueet ;o)
Juuri lähti soimaan Rainbow Rising, ja aloitusbiisi Tarot Woman, kovaa kamaa...
Run with the Wolf, nyt, ja Stargazer hieman myöhemmin. KOVA oli Dio laulajana.
 

Leicester

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Hiljaisten seiväshyppääjien kerho
Kuuntelussa Spotifyn kautta Pariisin Kevät - Astronautti. Invisible Man biisin kohdalls vasta menossa, mutta on kyllä sopivan leppoista lämpimään kesäiltaan.

Hassisen Kone on ollut viime aikoina tehokuuntelussa. Sen biiseistä kumpuaa kyllä sellainen alkuvoima, että oksat pois.
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Kuuntelussa vastikään ostettu Red Hot Chili Peppersien kokoelmalevyn kuudes raita eli Otherside. Kesti 13 vuotta ennen kuin päätin ostaa levyn. Mitään järjellistä syytä näin pitkään odotukseen en keksi.

Mahtava kipale, eipä sitä paremmin voisi sanoa.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Hassisen Kone on ollut viime aikoina tehokuuntelussa. Sen biiseistä kumpuaa kyllä sellainen alkuvoima, että oksat pois.
Jännä miettiä sitä, että Rumat Sävelet -levyn laulut kirjoitti 20-vuotias Ismo Alanko, ja kyseessä on edelleen kaikkien aikojen kovin suomalainen rocklevy.

Mulla viime päivinä soinut Kingston Wall, Tinariwen, uusin Radiopuhelimet, Alice in Chains + Cantrellin soolot ja pyöräytinpä kerran viimeisimmän HIMinkin, kun vaimo nappasi kirjastosta. Ei ollut Wings of a Butterflyta sillä levyllä, ei.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös