Kuuntelussa juuri nyt

  • 1 893 862
  • 21 677

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Onko meillä välejä, jotka voisivat rikkoutua?
Puhuin siinä äsken ihan oikean elämän ihmisistä, mutta tässä tapauksessa varmaankaan ei. Silti sanoisin, että ne voisivat mennä tästä huonommiksikin. Tämä nokittelu ja tietynlainen kunnioitus voisi mennä ihan avoimeksi vittuiluksikin. Sellaisesta tulee yleensä banaania. En koe tätä banaanin arvoiseksi.

Allborn on niin idoliensa pauloissa, että mikä se hänen äänensä lopulta on? Kuka muistaa Blöörin sadan vuoden päästä? Kinksin muistaa aika moni.
Tämä on tosi helppoa. Kinks on niin kiinni sen tietyn ajan Britanniassa, kuten Blur on myös. Vuosikymmenet ovat ihan erilaiset. Blur on minulle helposti läheisempi, koska siitä 90-luvun Britanniasta minä jotain muistan ja ymmärränkin. Joka tapauksessa todella aika- ja kulttuurisidonnaisia yhtyeitä molemmat.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Evil

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Että Bluria ja Kinksiä. Tykkään kyllä monista Blurin biiseistäkin, mutta se ei kuitenkaan 90-luvulla tuntunut niin omalta kuin Manic Street Preachers ja Oasis - tai vaikka Pulp. Mutta vaikka minut ravistellaan hereille keskellä yötä ja kysytään kuka on kaikkien aikojen paras biisinkirjoittaja, vastaukseni on ilman hetkenkään epäröintiä: Ray Davies.

Mutta tuolla aiemmin oli puhetta Christina Perristä ja piti tarkistaa hyllystä, että tuliko sitä Lovestrong-albumia aikoinaan hankittua. Olihan se hyllyssä Pelle Miljoonan, Perishersin ja Pet Shop Boysin välissä. Melkein hävettää että tuli kutsuttua mainstreampopiksi.








ja tuore versio Jar of Heartsista

 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mulla tämä menee jotenkin niin, että kun mulla on Hendrixin levyt niin en tarvitse jotain Rory Gallagheria enkä Stevie Rayta. Mulla on Zeppelin, en tarvitse Kingdom Comea enkä Rival Sonsia. Mulla on Stones, en tarvitse Aerosmithiä enkä Black Crowesia. Ja koska mulla on Kinks, en tarvitse Blööriä.
Miksi kuitenkin kuuntelet Duran Durania, kun sinulla on Roxy Music?
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Alter Bridge. Myles Kennedyn lauluääni oli minulle aluksi tosi vaikea juttu jopa sietää kun siihen Slashin levyllä tutustuin. Vuosien varrella kuitenkin tykästyin enemmän ja enemmän ja nyt ollaan siinä pisteessä, että kuuntelen mielelläni hänen lauluaan ja nyt jopa Alter Bridgen tuotantoa. Pari ensimmäistä levyä olen bändiltä nyt syksyn aikana ostanut, ja molemmat ovat osoittautuneet mainioiksi hard rock albumeiksi. Pitänee pikkuhiljaa keräillä koko sarja.
 

-Kantor-

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK
Miksi kuitenkin kuuntelet Duran Durania, kun sinulla on Roxy Music?

For your Pleasurse, Stranded, Country Life, Siren ja Avalon. Mahtavia levyjä. En oikein ymmärrä sellaista ajatusta, että jotain yhtyettä pitäisi jättää kuuntelematta sen vuoksi, että on olemassa jokin toinen yhtye, joka on vaikuttanut kyseiseen yhtyeeseen voimakkaasti. Eikä Blur nyt todellakaan ole mikään Kinks-kopio, vaikka vaikutteet ovatkin ilmeiset. Silti kaikilla yhtyeillä, myös Kinksillä, on omat vaikutteensa. Miksi kuunnella Dave Daviesin kitarointia kun voi kuunnella James Burtonin kitarointia? Tai miksi ylipäinsä kuunnella Kinksiä ollenkaan kun voi kuunnella vanhaa Rhythm&Bluesia?
 
Viimeksi muokattu:

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings




SUOMI FINLAND PERKELE!

Kun on Itsenäisyyspäivä niin pitää kuunnella isämmaallista musiikkia. Voiko tätä parempaa löytää? Todennäköisesti.
 
Suosikkijoukkue
Häviää viimeistään finaaleissa
Viime päivinä olen kuunnellut syystä tai toisesta enemmän elektronista tanssimusaa kuin raskasta musiikkia. Välillä löydän elektroniseltakin puolelta vahingossa piilotettuja aarteita listoilleni kuten allaoleva. Tuli tänään vastaan artisteja selaillessani Spotifyssa.


 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

Turha Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, RM, Hyvinkään Tahko, Leijonat
Tämä 13 levy on kyllä hyvä... Mulla on albumista joku special edition tms. jossa on bonuslevyllä muutamia extra kappaleita, laadukasta musiikkia nekin, eikä mitään ylijäämiä.

Rupesin kattomaan näitä editioita Spotifystä ja siellähän on ainakin kolmea eri laitosta sitten. Mä oon varmaan kuullut ton perusversion, joka on 53 min., mutta hämäävästi ilman mitä deluxe-merkintöjä löytyy myös 1h 16min kestävä pläjäys, deluxe on sitten hetkinen 1h 8min. ahaa... toi Spotifyssä nimellä 13 kulkeva albumi sisältää myös deluxet ja yhden livebiisin. Toisaalta se ilmeinen perusalbumi, 53 min, ei jotenkin edes löydy Spotifyn Black Sabbath -katalogista kuin em. 13-albumin kautta. Ahaa. Jaaha. Selvä. Miten tähänkin suhtautuu? Mitä elämä on?
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo




Super Janne is back - hienoa!

Perinteisesti Super Janne on lokeroitu suomiräpin genreen, mutta siellä laitamillahan kaveri on koko ajan taiteillut, ja ehkä juuri siksi olen aina kaverista digannut.

Ja tämähän ei enää mitään räppiä olekaan. Souliahan Super Jannen musiikissa on ollut aina, mutta nyt tässä puskee läpi myös sellainen nykyajan Isokynä Lindholm, mitä tervehdin suurella ilolla. Vähäeleistä, mutta voimakasta. Ja sitä Stadia.

Kuunnelkaa ilman ennakkoluuloja.

Tässä pari vanhempaa:










 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös