Minä en tätä ketjua lukiessani enää edes ymmärrä miten yleisesti ymmärretään sanat vahinko ja tahallinen. Ilmeisesti sanojen tarkoitus voidaan ymmärtää hyvinkin monella tavalla.
Sääntökirja antaa yhteiset raamit miten tulkita tilanteita, mutta taklauksen ja rikkeen raja on kuitenkin veteen piirretty viiva ja jokainen arvioi tilanteet omalla tavallaan. Minusta taklaus puhtaimmillaan on keskivartalokontakti. Mitä enemmän siinä käytetään käsiä, polvia tai mailaa sitä kauempana ollaan taklauksesta ja lähempänä rikettä. Tämän oman näkemykseni pohjalta en voi ymmärtää, miten osa näkee Abid-Armia-tilanteen taklauksena. Vaikka kuinka kelaisin hidastusta tilanteesta en näe pienintäkään vartalokontaktia. Abidin käsi tai/ja maila osuvat Armiaa päähän, mutta muuta kontaktia en näe. En siis näe tilanteessa mitään mikä viittaisi taklaukseen.
Ymmärrän refleksinomaisen tahattoman käsien nostamisen omaksi suojaksi, kun joku pääsee yllättäen taklaamaan edestä vastapalloon tai käden nostamisen kasvojen suojaksi. En kuitenkaan ymmärrä miten jonkun kädet voivat vahingossa ja tahattomasti heilahtaa vastustajan päähän, kun tämä luistelee metrin verran sivussa omalta luistelulinjalta.
Täällä voidaan vääntää maailman tappiin siitä onko joku teko tahallinen vai vahinko. Tahallisuudet ja vahingot voitaisiin unohtaa sekä keskustelupalstalla että kurinpidossa, koska ainoastaan tekijä tietää totuuden. Oleellista on itse teko. Lieventäviä asianhaaroja ei pitäisi olla, ainoastaan raskauttavia. Rangaistuksille ei koskaan saada mitään tasapuolista linjaa niin kauan kuin mietitään tahallisuuksia, tahattomuuksia ja lieventäviä asianhaaroja, joita sitten pyritään kovasti keksimään etteivät kokoonpanot kutistuisi tai ketään pahoittaisi mieltään.
Sääntökirja antaa yhteiset raamit miten tulkita tilanteita, mutta taklauksen ja rikkeen raja on kuitenkin veteen piirretty viiva ja jokainen arvioi tilanteet omalla tavallaan. Minusta taklaus puhtaimmillaan on keskivartalokontakti. Mitä enemmän siinä käytetään käsiä, polvia tai mailaa sitä kauempana ollaan taklauksesta ja lähempänä rikettä. Tämän oman näkemykseni pohjalta en voi ymmärtää, miten osa näkee Abid-Armia-tilanteen taklauksena. Vaikka kuinka kelaisin hidastusta tilanteesta en näe pienintäkään vartalokontaktia. Abidin käsi tai/ja maila osuvat Armiaa päähän, mutta muuta kontaktia en näe. En siis näe tilanteessa mitään mikä viittaisi taklaukseen.
Ymmärrän refleksinomaisen tahattoman käsien nostamisen omaksi suojaksi, kun joku pääsee yllättäen taklaamaan edestä vastapalloon tai käden nostamisen kasvojen suojaksi. En kuitenkaan ymmärrä miten jonkun kädet voivat vahingossa ja tahattomasti heilahtaa vastustajan päähän, kun tämä luistelee metrin verran sivussa omalta luistelulinjalta.
Täällä voidaan vääntää maailman tappiin siitä onko joku teko tahallinen vai vahinko. Tahallisuudet ja vahingot voitaisiin unohtaa sekä keskustelupalstalla että kurinpidossa, koska ainoastaan tekijä tietää totuuden. Oleellista on itse teko. Lieventäviä asianhaaroja ei pitäisi olla, ainoastaan raskauttavia. Rangaistuksille ei koskaan saada mitään tasapuolista linjaa niin kauan kuin mietitään tahallisuuksia, tahattomuuksia ja lieventäviä asianhaaroja, joita sitten pyritään kovasti keksimään etteivät kokoonpanot kutistuisi tai ketään pahoittaisi mieltään.