Kuka KJ:n tilalle?

  • 733 498
  • 2 613
Suosikkijoukkue
IFK, respektit suomalainen Jokerit
Siis laitetaan muistinvirkistykseksi youtube-linkki tähän HIFK-Jokerit matsista (1998 - taisi olla jossain toisessa ketjussa)

Linkki youtubeen

Siis HIFK hävisi 4 - 0 ja otti 155 minuuttia jäähyä. Erkka toteaa:

"Se viimeinen piste pelaajien turhautumiselle oli se hylätty maali"

Tämä oli ennen.

Nyt meillä on K.Jalonen, joka hymistelee. Me hävitään 6 - 1 "liigajumbolle" ja missä vastareaktio? Missä on ylilyönnit? Miksi ei vastustajan päätä ruuvattu irti? Miksi ei taklattua kaikkea mitä liiku? Jos kerran hävitään, niin tapellaan edes. Siis mitä vittua? HIFK, jonka pitäisi olla omintakeinen, aggressiivinen, hullu, taitava ja pelottava on ollut viimeiset pari kautta pelkkää HMV:ää.

HIFK:n nettisivuilla lukee:

"HIFK:n tavaramerkiksi muodostunut aggressiivinen pelitapa oli syntynyt, kun kanadalainen periksiantamattomuus yhdistettiin HIFK-pelaajien sisuus ja suomalaiseen ylpeyteen."

Käsi sydämelle, milloin yllä oleva kuvaus on vastannut todellisuutta?

Käsi sydämelle, milloin viimeksi HIFK on ollut omintakeinen, aggressiivinen, hullu, taitava ja pelottava?

Jos ykkösvalmentaja ei tästä vastaa niin kuka?

Jos HIFK ei ole kaikkea sitä mitä yllä luetellaan niin miksi me edes kannatetaan sitä?

Huh...kyllä tuli kylmät väreet tuosta tappioon päättyneestä pelistä. Muistan edelleen kyseisen tapahtuman. Sillä ja edellisellä kaudella harvoin poistuin Jäähallista tappion nujertamana.

Ja vastaus kysymykseesi: Sheddenin kausi 2005-2006. Silloin nähtiin kenties viimeisen kerran sitä oikeaa IFK:ta...ja kas kummaa...miltä näyttivät katsojaluvut silloin?
 

Red Machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Red Tiger:lta ja perunalta aivan yyberhyvää tekstiä. Ensin analysiointi ja jälkimmäiseltä tunteella. Molemmat näistä ovat aivan perseestä Nokan HIFK:ssa ja ei mikään, ei siis yhtään mikään, anna vihjettä mistään muutoksista asioiden suhteen vaikka jo kolmatta helvettiä(kautta) tässä neppaillaan.

Nokka ei analysoi omaa tekemistään yhtään. Kyllähän se olisi pitänyt jo vittu tajuta, ettei oma systeemi, nimeä se sitten miksi haluat, toimi HIFK:ssa. Yksittäisillä taidoilla HIFK:n on onnistunut napata pisteitä. Hirso-Piku, ARG ja MG-Hirso-Hade yhtälöt ovat olleet niitä ilon palasia. Niitä, mitkä ovat systeemistä huolimatta tuoneet valoa paskaan. Karmeinta tai huvittavinta(valitkoot kukin) tässä on se, että sillon harvoin, kun HIFK on esim. kotona pelannut nimenomaan niillä vahvuuksilla mitä jengi sisältää, on peli ollut hallinnassa ja näyttävää sekä ennenkaikkea tuloksellista. Se analyysistä.

Niille, jotka tästä scheissesta huolimatta jaksavat muistuttaa edareista ja pelaajien yksittäisistä virheistä, kehoittaisin kattomaan TPS:n ja Kalpan suuntaan. Suikkanen sai katastrofi jengin yltämään taitojensa äärirajoille, mikä laittoi sen kauden mestarit helvetin tiukalle ja kaatui taistellen. Seuraavan kauden keskelläkin tuli perseiltyä mutta se kaveri repi kaiken irti ja nappasi mestaruuden. Kuopiossa Virta avautuu joka hemmetin kerta kun jengi on perseillyt jotain ja taatusti antaa jätkien kuulla. Kas kummaa, sehän jopa penkittää jos jotain ei kiinnosta eikä silittele mitään. Nokka puhuu pojista ja vetää videopalavereita.

Nokan analysoinnista vielä. Jos se olisi edes tutkiskellut omaa tekemistään ja suoritustasoaan kahden edellisen kauden aikana ja todennut että hei, eihän tämä toimikaan. Kokeillaan jotain muuta. Mutta ei. Onko se muka niin ylimaagista, ettei sitä systeemiä voi muuttaa kahden kauden jälkeen? Toi tapa, millä HIFK esim. menettää peliotteen selkeässä johtoasemassa eikä saa sitä enää kiinni, on sekä häpeällistä että alkeellista. Kaksi kautta ja silti sitä tapahtuu. Ei ne jätkät housuihinsa pasko tahallaan vaan kun on epäluottamus hommaan ja mistäs se johtuu? Suuret kuviot on vituillaan. Nokan ei tarvi tehdä mitään kanadalaista pelinjäädytystä tai detroittilaista syöttöorgioita. Basic-systeemi kuntoon. Oikeat jätkät kentälle. Muutoksia tarvittaessa ja ennenkaikkea helvetin varma ote jengistä silloin kun se sitä kipeimmin tarvitsee.

Sen sijaan että seisoisi siellä ja miettisi mihin suuntaan voisi seuraavan ketjun ohjeistaa perääntymään.
 

Apassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kyllä se niin on, että HIFK ei todennäköisesti Kari Jalosen kanssa voita yhtään mitään. Pronssiottelu lienee Jalosen kanssa äärimmäinen maksimi. Pronssiotteluunkin eteneminen vaatii jo runkosarjasijoitusta 1-2 joukossa ja sitä ei näillä näkymin ole tulossa, koska HIFK perseilee runkosarjassa riittävästi tappioita ja veikkaisin, että tämän lisäksi kärkipeleistä ei oteta juurikaan pisteitä. Ei otettu viime kaudellakaan ja se oli yksi syy, jonka takia ei HPK-sarjassakaan menestytty. Ei opittu kauden aikana voittamaan riittävästi kovia pelejä.

En todellakaan tiedä mikä olisi se yhtälö, joka tekisi Jalosen valmentamasta HIFK:sta kurinalaisen, mutta agressiivisen ja taistelevan joukkueen. Jalosella ei itsellään riitä eväät tähän. Kakkosvalmentajana pitäisi olla Jalosen vastapainoksi, agressiivisempi (Allu Lähteenmäki) persoona. Onko kukaan koskaan nähnyt Kai Raution sanovan mitään? Lindforsista nyt ei kannata edes puhua tässä yhteydessä. Ulospäin näyttää siltä, että HIFK:n valmennus ei heittäydy pelille ja joukkue on juuri valmentajiensa näköinen. Onhan Westerlundin rauhallinen valmentaja, mutta hänen joukkueensa sentään taistelevat. Westerlund sai joukkueen monesti niin (Summanen) latautuneeksi, että hän oli itse se rauhoittava tekijä. Yhtälö toimi ainakin HIFK:ssa. Jalonen saa tukijoukkoinensa HIFK:sta apaattisemman, kuin se onkaan. Jalonen ei koskaan huonon esityksen jälkeen näytä tunteitaan tai raivoa pelaajille. Ainakaan kopin ulkopuolella. Ei siinäkään johtamisessa varmasti mitään väärää ole, jos se toimisi, mutta HIFK on juuri niin alistuneen näköinen, kuin valmentajansa silloin, kun menee huonosti. En ole vieläkään Jalosen suusta kuullut, mikä viime kaudella meni vituiksi. En mitään itsekritiikkiä mihinkään suuntaan. Joku Bluesin Matikainen käy ihan hiilenä huonojen pelien jälkeen ja sanoo ihan suoraan mikä vituttaa ja miten asiat ovat. Jalonen vielä korostaa HIFK:n apaattista ilmettä peluuttamalla joukkuetta passiivisesti. Jalosen ja HIFK:n menestyksen voisi pelastaa se, että hän repisi pelikirjastaan passiivisen peruutteluvaiheen kokonaan pois ja antaisi joukkueen sytyttää itse itsensä, mutta jos Jalonen ei ole tätä kolmannen valmennuskautensa alussa tehnyt, niin miksi tekisi sitä jatkossakaan.

Peltosen piti tuoda johtajuutta joukkueeseen. Tämä tietysti mitataan lopulta vasta keväällä, mutta Peltonen on rauhallinen persoona, kuten Jalonenkin. Vähän tuntuu siltä, että HIFK tarvitsisi räväkkäämmän liiderin jengiin Peltosen rinnalle. Valmennukseen muutoksia tuskin on tällä kaudella tulossa, joten toiveet pitää laittaa pelaajahankinnan suuntaan. Granlund pelannee laidassa vielä tämänkin kauden nyt nähdyillä sentteriesityksillä, joten keskushyökkääjäostoksilla HIFK kauden aikana nähtäneen.

Moni tietysti nauraa näille kirjoituksille, kun kautta on pelattu 4 peliä, joista on hävitty 1. "Tosipelit on vasta keväällä ja sinne on pitkä matka blaa blaa". Omasta mielestäni täyttä paskaa. Niin makaat, kuin petaat vai miten se meni? HIFK:n pelissä on kaikki merkit ilmassa saman tyyppiselle flopille, kuin viime keväänä. HIFK:lla on tällä hetkellä aivan karmea materiaali ja suorastaan vituttaa, että se heitetään noin flegmaattisen ja saamattoman valmentajan käsiin. Ensi kaudella voi olla HIFK:n näköinen valmentaja, mutta pelaajamateriaali voi sitten olla jotain ihan muuta, kuin mestaruuskelpoinen. HIFK on hukkaamassa parhaat vuotensa ja etsikkoaikansa. Nyt alkanella kaudella HIFK tulee varmasti tarjoamaan kannattajilleen myös paljon ilon hetkiä, koska joukkueen materiaali on todellakin helvetin kova. Pelkästään Peltonen ja Granlund terveinä ollessaan takaavat menestystä ja taustallakin on osaamista. Runkosarjasijoituskin tullee olemaan kotiedun arvoinen, eli 3-4, mutta keväällä HIFK on todella romahdusaltis paketti.
 

Samart

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Pelaajat vastaavat tietysti yksittäisistä ratkaisuista kentällä, mutta kyllä valmentajalla on kokonaisvastuu Aran viljelemästä termistä "peli-ilme". Nokka ei muistaakseni ole kertaakaan saanut käännettyä perseilyä ns. apinanraivoiseksi yrittämiseksi.
Iso osa jengin turhautumisesta, myös minun koskee sitä, ettei oikeasti tiedetä mitä tapahtuu Kojon toimesta pukarissa.Niin kuin ollaan nähty, julkisuuteen se vetää HMV-linjaa, kommentit on kuin Keskustan puoluekokouksesta. Monet valmentajat käyttävät mediaa hyväkseen antaakseen joukkueelle tai jopa yksittäiselle pelaajalle palautetta. Kojo on ainoastaan puolustellut medialle jotain pelaajaa, vrt. Pitkähousu.
On jo selvää, ettei KJ ole ns. innostava persoona, ilmeisesti jonkinlainen kontrollifriikki. Jotenkin tuntuu, että eilinen perseily on seurausta KJ:n videopalaverista, eli jätkien mielestä on jauhettu paskaa tuntitolkulla. Noille julleille pitää joskus näyttää kuka käskee talossa, mulla on ollu koko ajan sellainen tunne, ettei KJ:lla ole joukkue ollut kunnolla näpeissään koko kahden vuoden aikana. Kyllä siinä on Villellekin urakkaa vähän liikaa, jos näin on.
Onko tästä kellään oikeaa tietoa, millaisena valmentajana KJ:ta pidetään pelaajien keskuudessa?

Ai niin, haluaisin nähdä Erkan meillä vielä penkin takan.
 
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
Onko tästä kellään oikeaa tietoa, millaisena valmentajana KJ:ta pidetään pelaajien keskuudessa?

Valmentajaa ei haukuta pelaajien toimesta ulkopuolisille, vaikka kuinka vituttaisi, se on yksi kirjoittamaton sääntö (HIFK:ssa en tosin tiedä, mikä on käytäntö?). Toisen käden tietoahan Jalosesta on vaikka millä mitalla. Kukaan ei pidä siitä HIFK:ssa jne. Jos asian laita olisi todella tällainen, ei hän olisi missään nimessä saanut jatkosopimusta. HIFK:ssa on omat piirinsä ja Jalonen tuskin näihin kuuluu, saatika edes haluaisi kuulua?

Miksi pitäisi tietää, mitä pukukopissa tapahtuu? Onko julkinen nöyryyttäminen jotenkin hyvä asia?

Mä en puolustele Jalosen tekemisiä, lähinnä odotan mielenkiinnolla, minkälainen messias tulee seuraavaksi koutsiksi? Ja HIFK ei ole valmentajalle helppo paikka valmentaa, tämä johtuu nimenomaan sisäänpäin lämpeävästä ilmapiiristä ja kuppikunnista.
 

COLHC1980

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Deutscher Fußball-Bund, NP #3
Siis laitetaan muistinvirkistykseksi youtube-linkki tähän HIFK-Jokerit matsista (1998 - taisi olla jossain toisessa ketjussa)

Linkki youtubeen

Siis HIFK hävisi 4 - 0 ja otti 155 minuuttia jäähyä. Erkka toteaa:

"Se viimeinen piste pelaajien turhautumiselle oli se hylätty maali"

Tämä oli ennen.

Ai että, jos hävitään niin sitten hävitään. Toi oli kyllä ikimuistoinen peli. Siinä vedettiin narria oikein olan takaa.

Ei sitä KJ:ta kannata enää pistää pihalle. Sen aika olisi ollut viime marras-joulukuussa. Odotetaan, että Petu tulee sisään ja pistetään se kursseille, että oppii olemaan kitisemästä.
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Käsitykseni mukaan Jalonen on tiukka, mutta asiallinen valmentaja. Hänen repertuaariinsa ei kuulu psykoottinen raivoaminen ja se on musta ihan ok. Jotain Summasta ja Sheddeniä on ihan turha verrata Jaloseen, sen verran erilaisista persoonista on muutenkin kysymys. Mutta on se Jalonenkin siellä pukukopissa huutanut. Ja jokainen jätkä istunut perse tiukasti penkissä ja katse lattiassa. Joskus on niin, että hiljaisuus toimii tuhat kertaa paremmin kuin raivoaminen. Jokainen, jolla on lapsia tietää tämän. Ajan myötä huutaminen kadottaa kaikenlaisen tehonsa ja se kääntyy todennäköisesti myös huutajaa vastaan. Kukaan ei enää kuule asiasisältöä, koska keskitytään vaan blokkaamaan kova ääni. Henk.koht. olen sitä mieltä, että aikuisten ihmisten keskinäinen huuto harvoin johtaa mihinkään hyvään. Yksipuolisesta nyt puhumattakaan. Kysymys on myös kunnioituksesta toisia kohtaan. Auktoriteetin pitää syntyä muilla keinoin.

Sillä ei ole mitään merkitystä, mitä mieltä pelaajat ovat Jalosen persoonasta, eli onko ns. hyvä jätkä. Olen kuullut 100% luotettavasta lähteestä pelaajan suusta, että Jalonen on tiukka ammattimies ja hyvä valmentaja. En tiedä, onko kysymyksessä koko joukkueen yleinen mielipide, mutta oletan enemmistön olevan tätä mieltä, koska Jalosen aikana moni pelaaja on jatkosopimuksen sorvannut. Myös sellaiset pelaajat, joille olisi käyttöä muissakin seuroissa. Kysymys ei voi olla pelkästä seurarakkaudesta tai rahasta, koska huono valmennus vaikuttaa niin moneen asiaan. Kun listaan lisätään ne pelaajat, jotka ovat aiemmin Jalosen alaisuudessa pelanneet tai antaneet valmennukselle suurta painoarvoa seuraa valitessaan, olen taipuvainen kallistumaan sille kannalle, että Jalonen on arvostettu valmentaja pelaajien keskuudessa. Valmentajan tehtävä ei ole miellyttää kaikkia, vaan saada pelaajat kehittymään ja pelaamaan taitojensa ylärajoilla illasta toiseen. Myönnän, että tässä Jalosella on vielä tekemistä, mutta pelaajan vastuuta ei voida täysin sivuuttaa tässäkään. Joukkueen tekeminen on yhteistyötä, jossa onnistumiset ja epäonnistumiset kentällä lähtevät viime kädessä pelaajan omista ratkaisuista.

Jalonen ei kovin paljon ja herkästi tee muutoksia. Se on sekä hyvä että vähän huonompi asia. Toisaalta Jalonen haluaa osoittaa avainpelaajilleen luottoa, toisaalta vaatia heiltä paljon. Kärkiketjujen ukkojen on pelattava niin, että todella ansaitsevat paikkansa ja peliaikansa jengissä. Ja päävalmentaja pelaa aina isossa kuvassa. Meille faneille jokainen yksittäinenkin peli on tärkeä. Toki se on sitä tavallaan myös koko joukkueelle, mutta sitäkin tärkeämpää on saada peli rullaamaan pitkässä juoksussa. Niin perseestä kuin tappiot ovatkin, ne tarjoavat valmennukselle tietoa niistä asioista, joita on kehitettävä sekä yksilö- että joukkuetasolla eniten. Siinä mielessä Jalonen on täysin oikeassa hokiessaan "Olemme pitkällä matkalla"-mantraansa.

Pysyn edelleen kannassani, että Jalonen on tehnyt pelaajien kanssa hyvää työtä. Valitettavasti kaikki kehitys ei näy aina kentällä, ainakaan kovin nopeasti. Tämän kauden jälkeen KJ lähtee ja on uusien tuulien aika. Jalonen jättää aivan varmasti paremman perinnön seuraajalleen kuin minkä kanssa hän itse joutui urakkansa aloittamaan. Ensi kaudella nähdään, saako uusi valmentaja pelaajista Jalosta enemmän irti. Jalosen perintönä voidaan kuitenkin pitää sitä, että pelaajat ovat joutuneet ottamaan harjoittelemisen tosissaan ja ovat pikkuhiljaa ymmärtäneet olevansa ihan oikeasti ammattilaisurheiljoita, joilla on vastuunsa niin itselleen ja joukkueelle kuin meille faneille ja seurallekin. Ei siitä ole pitkäkään aika, kun treeneihin tultiin darrassa ja se oli ihan ok, kunhan nyt ei joka päivä toistu.
 

Fordél

Jäsen
Jos ei ole helppo olla HIFK:n maalivahti, ei ole helppoa olla kyllä valmentajakaan. Jollain tapaa HIFK on liigan Montreal Canadiens. Vaatimukset ovat kovat ja jos pikkasenkin tulee heikkoa esitystä niin paskaa tulee niskaan ovista ja ikkunoista. Onneksi sentään lehdistö on Suomessa suopeampi. Vielä ihmetellään, että miksei sitä menestystä tule?

Okei, eilen meni päin helvettiä, mutta pitääkö heti aloittaa mietinnät, että kuka Jalosen tilalle? HIFK on nyt valinnut tämän tien (valmennus, pelaajat ja pelitapa) ja sillä tulee tulosta: HIFK on sarjan kolmantena ja pistekeskiarvo 2. Nyt ei ole aika muuttaa totaalisesti tämän laivan suuntaa vaan kun kaikki on katettu Jaloselle niin katsokaa nyt ihmeessä mitä tuleman pitää. Sitten jos kone alkaa yskimään oikein kunnolla ja johtopäätöksiä voidaan vetää muustakin kuin vain yhdestä ottelusta, kannattaa palata tämän otsikon alle.
 

Bismarck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Koko loistava teksti

Aivan mahtavaa tekstiä Ladylta. Olin mitä mieltä tahansa KJ:n taktiikasta yksittäisessä ottelussa tms., niin pidän itsestään selvänä, että pelin ulkopuolisille rakenteille on Jalonen tuonut mukaan paljon hyvää, josta uudistuneen HIFK:n on hyvä jatkaa eteenpäin. Tulevaisuudessa tulen varmasti arvostamaan tämän oululaisen nenäkkään kokonaispanosta organisaatiollemme, joka menestyy tottakai.
 

COLHC1980

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Deutscher Fußball-Bund, NP #3
Jos ei ole helppo olla HIFK:n maalivahti, ei ole helppoa olla kyllä valmentajakaan. Jollain tapaa HIFK on liigan Montreal Canadiens. Vaatimukset ovat kovat ja jos pikkasenkin tulee heikkoa esitystä niin paskaa tulee niskaan ovista ja ikkunoista. Onneksi sentään lehdistö on Suomessa suopeampi. Vielä ihmetellään, että miksei sitä menestystä tule?

Siis pitääkö tässä odottaa menestystä kiltisti vielä pitkäänkin menettämättä hermoja?

80-90 luvun taitteen jälkeen, pois lukien 97-98 ja 98-99 ja ehkä vielä 99-00, kaudet on menneet enemmän tai vähemmän perselleen. Siihen kun vielä lyödään päälle Penan 2000-luvun sekoilut, niin ei jumalauta mulle voi tulla sanomaan, että mä vaadin liikaa. Jos on liian kovat paineet, niin sitten täytyy harkita ammatin- tai maisemanvaihtoa.

Eikä ole Fordélia kohtaa hyökkäys vaan yleistä ajatusmaailmaa ko. asiasta.
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ajan myötä huutaminen kadottaa kaikenlaisen tehonsa ja se kääntyy todennäköisesti myös huutajaa vastaan. Kukaan ei enää kuule asiasisältöä, koska keskitytään vaan blokkaamaan kova ääni.
Tästä aiheesta voi kysyä lisää mm. Ika Lehkoselta ja/tai Juhani Tammiselta. :)

Kokonaisuudessaan hieno kirjoitus vanhalta leidiltä. Faneilla on oikeus elää tunteella ja sitämyöten olla yksioikoisia ja jyrkkiä mielipiteissään mm. Jalosta kohtaan, mutta kun ottaa asioihin hieman etäisyyttä, hengittää syvään ja arvioi asiaa objektiivisesti, löytyy uusia näkökulmia.

Mitä itse ketjun aiheeseen tulee, niin kesken kauden Jalosta ei 99% varmuudella korvaa kukaan, ellei aivan totaalista dyykkausta nähdä. Ensi kauden valmentajaksi veikkaan edelleen Petu Matikaista, vaikka tämä onkin ulkomaille lähtemisestä puhunut. Villinä korttina J.Jalonen. Keklu taitaa houkutella Erkan Ilmalaan - valitettavasti.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Erkka W sanoi oman sanasensa viime keväänä jääkiekon valmentamisesta ja laittoi asiat tärkeysjärjestykseen. Pelaajan tärkein juttu on elämänhallinta, johon kuuluu oma osuus, perhe ja tietysti myös kaveripiiri. Toisena tulee harjoitteluprosessi. Kun nuo kaksi asiaa ovat kunnossa ja hyvin hoidettuna, niin sitten päästään pelitapa-asioihin urheilullisen ja hyvin treenatun joukkueen kanssa. Ok, kaikki hyvin KJ:n kanssa tänne saakka ja varmasti pelaajat tyytyväisiä. Viimeinen silaus on pelinjohto otteluiden aikana ja se on se katsomoon näkyvä osa KJ:n valmennusta. Voi nimittäin olla niin, että KJ on osaava valmentaja pelaajille ja meille katsojille välittyy vain se osa, johon en ainakaan minä ole tyytyväinen. Pelien aikana KJ painaa jarrua, kun pitäisi kaasuttaa vähän lisää, turhan usein. 5-0 muuttuu 5-3:ksi, kun varmistellaan tai 2-0 tasapeliksi numeroin 2-2, 60 minuutin jälkeen. Ei me katsojat seurata harjoitusprosessia ja sitä vaihetta millaisia pelaajia HIFK hankkii ja ketä ns. edari-asenne pelaajia laitetaan joukkueesta ulos. Voimme ainoastaan arvailla sen puolen asioita, jotka eivät näy otteluissa jään tapahtumina. Siksi KJ voi olla erittäin osaava valmentaja tiettyyn pisteeseen saakka koko valmennusprosessin kannalta, myös pelaajien näkökulmasta ja samalla äärimmäisen ärsyttävä valmentaja, kun katselee pelejä kausikorttikatsomosta ja taas kerran peruutellaan kohti omaa maalia, varmistellen HIFK:n voittoa.

Jokaisella on oikeus omaan näkökulmaansa, myös meillä katsojilla ja en itse ole vieläkään kovin vakuuttunut siitä, että KJ:n kanssa kannatti jatkaa kausi 2010-11, mutta en enää toivi potkuja KJ:lle kauden aikana, koska nyt on jo liian myöhäistä tehdä muuta kuin pelata kausi 2010-11 KJ:n valmennuksessa ja toivoa parasta menestystä HIFK:lle.
 
Viimeksi muokattu:

The Nikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Ensi kauden valmentajaksi veikkaan edelleen Petu Matikaista, vaikka tämä onkin ulkomaille lähtemisestä puhunut.
Näin mäkin luulen. Nyyperin pitää tässä tapauksessa hankkia taktisesti taitava kakkosvalmentaja paikkaamaan Petun puutteita sillä alueella. Blueskin pelaa Marjamäen (ja mahdollisesti osin Summasen) laatimalla taktiikalla.
 

Sinner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin I.F.K (Rikollislauma) , NP#10 DEFC#16
Jollain tapaa HIFK on liigan Montreal Canadiens.

Mielstäni HIFK on kyllä enemmänkin kuin Aku Ankka. Kaikki mikä voi mennä päin vittua menee päin vittua. Aku on kuitenkin erittäin laajalti rakastettu ja loppupeleissä Aku painaa Iinestä ja Hannut hitsaa himassa hansikkaaseen.

Enää odottelen niitä männävuosien Akun raivareita.
 

Clocks

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Sheddenin kausi 2005-2006.

Itkettää, on niin ikävä. Ykkösketju voisi olla vaikka Petri Varis - tyttö - minä, mutta toiminnassa olisi munaa. Nyt ahdistaa, että luultavasti ainutkertainen Granlund/Peltonen -parivaljakko menee ihan hukkaan tämän homoilun myötä. Homoilulla viittaan siihen, että hävitään 1-6 eikä saada edes viihdettä tilalle.
 

Fordél

Jäsen
Siis pitääkö tässä odottaa menestystä kiltisti vielä pitkäänkin menettämättä hermoja?

Niin ymmärrän kyllä tuskanne näin Ilves-fanina kun suurinta menestystä ei ole tännekään tullut viime vuosikymmeninä. Hermoja ei kannata kuitenkaan menettää vaan nyt kärsivällisesti katsoa mitä seuraavat kuukaudet tuovat tulleessaan. HIFK:n kausi on alkanut hyvin ja joukkueessa on kaikki tarvittava kannun voittamiseen.

Turha Jalosta on lähteä vertailemaan HIFK:n menneisiin vuosiin ja ottaa sieltä jotain ylimääräistä menestymättömyyden riippakiveä vaan on katsottava Jalosen aikaa omana kokonaisuutenaan. Paljon on toiminta parantunut Jalosen aikana (vaikka toki hutejakin on tullut) ja itse uskon, että viimeisimpänä parannuksena tulee myös se urheilullinen menestys. Harvoin näillä asioilla on päinvastainenkaan marssijärjestys. En ole todellaakaan mikään Jalosfani ja vähän outohan on tämä Jalosen ja HIFK:n liitto, mutta mielestäni tämä kortti kannattaa nyt katsoa rauhassa loppuun asti.
 

Red Machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mun mielestä KJ on onnistunut HIFK:n valmentajana lähes 50%:sti. Annetaan nyt ensin kehuja ettei ihan noitavainoksi mene. On totta, että Nokka on saanut pelaajien, huvittavaa kyllä, harjoitusasenteeseen ihan uutta menoa. Jännä ettei se onnistu muuten matsien aikana. No mutta. On se muutakin tuonut. HIFK veti helvetin hyvät kotipelit viimekaudella. Lisäksi Nokka on ollut pitkään aikaan valmentaja, joka on ajanut junnuja mukavasti kehiin.

Kaikesta ylläolevasta saadaa muuten väännettyä negatiivisuuttakin. On tosiaan vitun outoa ettei HIFK:n pelaajat vedä jokaikisessä matsissa 120% hullunkiilto silmissä, kun kerran Nokka on ne saanut treenaamaan näin kuitenkin. Kotipelit ovat olleet voitollisia, mutta liian usein on hyvä 30-50min jälkeen käännytty ja pyllistetty vastustajalle sanoen 'ole hyvä, sun hugi'. Katsomossa saanut vääntää nitropurkkia auki ja rukoilla 'ei hyvä Jumala taas, eikö ne hemmetti soikoon osaa pelata 60min kunnolla?!'. Lisäksi on jännää, miten HIFK:n suoritukset vaihtelevat Nokan alaisuudessa koti-vieraspeleissä. Taktiikkaa pitää tietysti hiukan muuttaa, mutta suoritustaso on kyllä muuttunut vielä enemmän.

Mitä sisäänajettuihin junnuihin tulee, ei tästä osiosta saada hirveästi miinusta. Käännän kierosti tämän Nokan sadistisen hölmöön tapaan peluuttaa samoja palikoita itsepäisen uppiniskaisesti illasta toiseen, vaikka Utsjoen Sokeainyhdistys on jo lähettänyt protestinsa HIFK:n toimistolle, koska on nähnyt ettei homma skulaa näin.

Muutama esimerkki: Muistakaa kuinka kauan Nokka peluutti pitkähousua? Illasta toiseen, HIFK-fanien tuskaa. Aivan vitun sama mitä joku Sakke on saattanut höpötellä, kyllä päävalmentajan pitää olla sen verran hereillä ettei pilaa koko syksyä yhteen kaveriin. Muistakaa kuin Nokka palkitsi viimekaudella Norosen loistavat otteet heittämällä Lunkan maaliin ja mitenkö kävi? Miten kauan Nokka peluutti Söde-Haverista yhdessä, vaikka olivat sellainen hazardi ettei moista olla vähään aikaan nähty?

Ei Nokka tee vaihtoja vaikka sitä uhattais kastraatiolla. Ei, koska usko on omaan systeemin niin kova. Tästä tiettyyn pisteeseen asti helvetin kovat respektit. Aivan oikein. Mutta joku tolkku ja raja pitää olla. Kun ollaan tarpeeksi katseltu sen vaakkuvan ja tepastelevan kuin ankka, se helvetti soikoon on ankka!

Mitä tulee Jalosen perintöön, niin siitä voi olla montaa mieltä. Mä tulen muistamaan selkeät johtoasemat, mitkä on perseilty karmealla tavalla ilman mitään reagointia. Mä tulen muistamaan älyttömät mv-kikkailut ja itsepäisesti yhdessä pidetyt ketjut/parit. Ei fanina paljon muuta voi tuolla kentällä nähdä. Eniten tulen muistamaan ajan, jolloin HIFK:lle oltiin kasattu hyvät rosterit x2, joilla olisi voitu aivan realistisesti taistella mestaruudesta, mutta kynnettiin syvällä kunnes tiputtiin nolosti. Hyi.

edit hiukan: Keskustelin yhden vanhan lätkäjätkän kanssa tuossa taannoin. Hyvin tuli esille tuo HIFK-Jokerit avausmatsin meno. Sanoi, ettei koskaan ole ymmärtänyt miksi valmentaja laittaisi selkeässä johtoasemassa pelaavan joukkueen hiukan löysäämään karvausta ja peruuttelemaan. Jossain turnaus-systeemissä(mm/olympialaiset) tämä saattaisi vielä tehdä järkeä, jos on tärkeä matsi seuraavana päivänä. Mutta liigassa ei mitään ideaa. Pelaajat rentoutuvat ja menettävät sen 'tappamisen meiningin' niin sanotusti. Tästä seuraa se, että vastustaja tekee 1-2 nopeaa ja sen jälkeen ei sitä 'meiningiä' enää saada takaisin koska kuuppa on jumissa tosta rentoutumisesta. Sen sijaan se, että vedetään loppuun asti verenmaku suussa, missä valmentaja repii perseensä jos joku vähänkin löysäilee, saa maitohapot jalkoihin ja pumpun huutamaan. Mutta vaikka vastustaja tekisi ne pari maalia ja menisi tiukaksi, ei ikinä tulisi tota momentumin kadotusta henkisesti. Lisäksi joku tiukka 4-3 voitto 4-1 asemasta pakittelun takia on lähes vittumaisin henkinen tappaja. Kuulemma jää aina vähän kolkuttelemaan takaraivoon. Sen sijaan joku vitun tiukka vääntö 3-2 voitolla missä veri kohisee alusta loppuun asti suonissa, saa pelaajan todella nauttimaan voitosta eikä matsista jää muuta mieleen kuin älytön taisteluvoitto, mikä todella ansaittiin.
 
Viimeksi muokattu:

Don Sukoi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Todella monessa asiassa samaa mieltä BOL:n kanssa. On toki hyvä, että löytyy pelillinen visio ja tapa, jota pyritään viemään eteenpäin tappioista huolimatta. Sen pitää kuitenkin johtaa johonkin. Nyt on tullut sellainen tunne, että matka jatkuu ja jatkuu ja valo tunnelin päässä on aina yhtä kaukana.

Sheddeniä ja Jalosta on itseasiassa aika mukava verrata juuri siitä syystä, että ovat täysin erilaisia persoonia. Siinä missa Shedden halusi voittaa kaikki yksittäisetkin ottelut, tuntuu Jalonen taas elävän pelkästään kokonaiskuvassa. Sheddenille yhden räntäisen marraskuun päivän ainoa merkitys oli voittaa matsi. Jaloselle yksi etappi matkassa.

Tämä on johtanut siihen, että pleijareiden alkaessa tuo matka on vain jatkunut ja se ei ole jalostunut tähän yksittäisen matsin voittamiseen. Ikäänkuin tärkeintä ei olisi voitto vaan pelitavan parempi omaksuminen -jopa keväällä. Varmasti sopii hyvin syksyyn, mutta kun se on jatkunut läpi kevään. (tai siihen saakka kun pelejä on riittänyt). Ei siis ole kuitenkaan opittu voittamaan pelitavan omaksumisen myötä.

Shedden peluutti ja reagoi aina lähtokohtaisesti niin, että yksittäinen ottelu voitettaisiin ja minusta tämä näkyi myös pleijareissa. Jalosen tyyli on myös näkynyt pleijareissa. Tämä tyyli ei miellytä minua yhtään. Kesäharjoitteet ja runkosarja valmistavat ratkaisuotteluihin, joten on turha puhua "tyhjänpäiväisistä" syksyn otteluista. Kyllä se halu voittamiseen pitää näkyä jo syksyllä. Yksi paska matsi ei merkitse maailmanloppua, mutta voittamisen halun pitää näkyä koko ajan matkassa. Ei ole mitää nappia tai vipua jota painamalla homma sitten keväällä muuttuu.

Kyllä ne keinot yksittäisten otteluiden voittamiseen olisi löydettävä runkosarjan aikana, eikä pelkästään elettävä jossain kokonaiskuvassa. WS mielestäni paneutui molempiin asioihin.

Ja sitten ketjun asiaan: lähtisin kartoittamaan kiivaasti seuraavaa valmennuskolmikkoa. Mikäli olisi mahdollista saada sopiva jo syksyn aikana, en epäröisi sekuntiakaan vaihtaa saman tien uudet tilalle. En usko yhtään, että kevät tuo tällä porukalla menestystä. Pahimmillaan tekee ensi vuodestakin uudelle valmentajalle sisäänajovuoden.
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mä olen vähän eri mieltä tosta käsijarru päällä menemisestä. Toiset väittävät täällä erheellisesti, että IFK meni koko viime kauden käsijarru päällä kotiotteluissa. Joku väitti jopa viime kauden olleen menestyksellisesti kotipeleissä paskaa. Ai niin, sehän olikin UrhoTV:n toimitus... Väärin meni. Yksittäisissä otteluissa himmailtiin välillä "ihan turhaan", mutta mun on pakko uskoa, että sillekin on ollut joku syy. Sellainen syy, mikä meille katsojille ei ole tiedossa.

KJ on voitollisten pelien jälkeen haastatteluissa aina rento. Kun laidat on ryskyneet ja IFK on pelannut aktiivisesti, KJ on vieläkin rennompi. Kehonkielestä voi tulkita yhtä ja toista ja mulle on päivänselvää, että Jalonenkin diggaa aktiivisesta pelistä. Kolikon toinen puoli taas on se, että hän on joukkueen päävalmentaja ja hänen tehtävänään on edelleenkin pitkässä juoksussa saada jengistä tehoja irti. Jos kuntopohja on paska tai muuten energiat eivät ole kohdillaan, olisi totaalinen itsemurha lähteä peluuttamaan jengiä kauhean aktiivisesti. Esim. viime pleijareiden passiivisempaa pelityyliä on nyt jälkikäteen suhteellisen helppo perustella sillä, että moni runkopelaaja oli enemmän tai vähemmän paskana: Kimi, Arttu, Söde, Wirtanen ja Kanki nyt ainakin. Lupa puuttui kokonaan. Sitten oli esim. Lennu, joka ei syystä tai toisesta kyennyt itse pelaamaan omilla vahvuuksillaan. Sitten oli todella monta pelaajaa, jotka eivät jostain syystä päässeet edes runkosarjan tasolleen, tason nostosta puhumattakaan. Tämä näkyi aivan varmasti itseluottamuksessa ja kenties valmistautumisessa otteluihinkin pelaajien kohdalla. Ei siinä kauheasti tohdi riskejä ottaa, jos kavereilla on kakki jo housussa. Eikä se Noronenkaan nyt mikään maaginen ollut, muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuunottamatta.

Oletan Jalosenkin odottaneen, että HPK-sarja tulee katkeamaan IFK:n eduksi. Taktiikka oli kaiketi luotu niin, että mahdollisimman moni pelaaja pystyisi pukemaan kamat päälle myös välieriin. Koko homma oli ihan omissa käsissä, mutta muutamien henkilökohtaisten virheiden vuoksi paskat valuivat housuun, eikä mikään enää onnistunut.

Älkääkä nyt käsittäkö asiaa niin, että mä diggaisin jotenkin passiivisesta pelistä. Asia ei suinkaan ole niin. Mutta en millään jaksa uskoa siihen, että Jalonen puupäisyyttään ampuisi itseään jalkaan ja saisi kaiken paskan ilomielin omaan naamaansa, jotta voisi peluuttaa passiivisempaa kiekkoa. Onhan se nyt nähnyt, millaisen hurmoksen Nordiksella pystyy saamaan aikaan, kun äijä lentää seinille. Ja Jalonen on monesti julkisesti kiittänytkin yleisöä tuesta ja pelaajia siitä viihteestä, mitä ovat yleisölle tarjonneet. Että ihan varmasti kaikelle on perusteltu syy, vaikka itseä se syy ei miellyttäisikään.
 

scholl

Jäsen
Tämä on johtanut siihen, että pleijareiden alkaessa tuo matka on vain jatkunut ja se ei ole jalostunut tähän yksittäisen matsin voittamiseen. Ikäänkuin tärkeintä ei olisi voitto vaan pelitavan parempi omaksuminen -jopa keväällä.

Niin ja kun pelaajatkaan eivät halua voittaa yksittäisiä otteluita niin miksi kannattaja haluaisi ostaa lipun yksittäiseen otteluun tai katsoa sen yksittäisen ottelun televisiosta tai kuunnella merisäätä yksittäisenä tiistaina/torstaina.

Pelaajan pitää ajatella joka sekunti vain sitä, mitä vaaditaan voittamiseen. Siis tehdä asiat niin hyvin kuin voi, jotta joukkue voittaa ja kun voittoja tulee peräkkäin niin silloin joukkue menestyy. Joku kokonaisjuoni, jota Jalonen on hakenut 3 vuotta on hevonpaskaa. Millään muulla ei ole väliä kuin voittamisella urheilussa. IFK:han on kuin Tommi Evilä.
 

Don Sukoi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Scholl: HIFK on kuin takavuosien hiihtäjä-ässä Tuulikki Pyykkönen. Hänhän analysoi perseelleen menneen hiihdon jälkeen, että "ei ollu oma roppa". Nyt se Pyykkösen oma roppa löytyi monistettuna HIFK:n paidan sisältä eilen. Sellaista hiihtelyä.

BOL: Jalonen tosiaan ajatteli HIFK:n voittavan HPK-sarjan ja eli sitä kokonaiskuvaa jo seuraavaan sarjaan. Säästeli ja peruutteli, kun kaikki lataus olisi pitänyt pistää siihen meneillään olevaan matsiin. Tietysti helppoa täältä huudella, mutta kirosin tätä silloin keväällä ja vieläkin harmittaa. Se vain tuskastuttaa, että uskon saman toistuvan kolmantena vuonna peräkkäin. Ja toivon niin paljon olevani väärässä.
 

skolli

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK & Guti.HAZ
Pelaajan pitää ajatella joka sekunti vain sitä, mitä vaaditaan voittamiseen. Siis tehdä asiat niin hyvin kuin voi, jotta joukkue voittaa ja kun voittoja tulee peräkkäin niin silloin joukkue menestyy. Joku kokonaisjuoni, jota Jalonen on hakenut 3 vuotta on hevonpaskaa. Millään muulla ei ole väliä kuin voittamisella urheilussa. IFK:han on kuin Tommi Evilä.

Tää on ihan selvä! Jalosen pitää omaksua Tony D'amaton rooli ja antaa kunnon palopuheen INCH BY INCH(linkki:youtube al pacino) Jos ei onnistu Nokalta niin tomistolta puhelua arpinaamalle.

Pitää saada ne laiskat paskat pelaamaan joukkueelle ja voittamisen eteen. Turha ruveta sekottelemaan pakkaa, pelikirjaa tai etsii uusia pelaajia.

Meiltä puuttu intohimo, lataus, voittamisen halu ja omistautuminen.
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Älkääkä nyt käsittäkö asiaa niin, että mä diggaisin jotenkin passiivisesta pelistä. Asia ei suinkaan ole niin. Mutta en millään jaksa uskoa siihen, että Jalonen puupäisyyttään ampuisi itseään jalkaan ja saisi kaiken paskan ilomielin omaan naamaansa, jotta voisi peluuttaa passiivisempaa kiekkoa. Onhan se nyt nähnyt, millaisen hurmoksen Nordiksella pystyy saamaan aikaan, kun äijä lentää seinille. Ja Jalonen on monesti julkisesti kiittänytkin yleisöä tuesta ja pelaajia siitä viihteestä, mitä ovat yleisölle tarjonneet. Että ihan varmasti kaikelle on perusteltu syy, vaikka itseä se syy ei miellyttäisikään.
Jalonen sai valmennusoppinsa 2000-luvun taitteessa, jolloin Suomessa menestyksen pääteemoja olivat hyvä maalivahtipeli, tiukka puolustaminen, kaksinkamppailupelaaminen sekä vastahyökkäykset. Nämä opit tulevat Jaloselta edelleen selkäytimestä ja kuten tunnettua, tiukan paikan tullen ihminen tukeutuu niihin tietoihin ja taitoihin, jotka kokee eniten omakseen.

Jalonen on kyllä pyrkinyt valmentamaan HIFKta voimakkaan ylöspäinpelaamisen ja fyysisyyden suuntaan, mutta jotenkin homma on jäänyt puolitiehen. Ajoittain on pelattu enemmän HIFKn näköistä lätkää mitä aikoihin, mutta tasaisuus on jäänyt puuttumaan.

Tilannetta voisi vähän verrata siihen, että tiukkaan ja analyyttiseen pelityyliin nojannut pokerinpelaaja lähtee muuttamaan pelityyliään löysempään ja agressiivisempaan suuntaan, mutta puolimatkassa meneekin pupu pöksyyn ja pelaaja rupeaa passailemaan, kun pitäisi panostaa lisää. Taitava vastapuoli kyllä haistaa tällöin epävarmuuden ja lopputulos on silloin vähän samantyylinen, kuin viime kevään HPK-sarjassa.

Pokerianalogiana voisi vielä pitää sitä, että HIFKn valmentajan tulisi olla "puolihullu" ja agressiivinen pelaaja, joka ei arkaile täräyttää all-in silloin, kun sen paikka on. Jos sitten tulee ohiveto ja vastustaja vie potin, paiskotaan tuoleja, kaadetaan pelipöytä ja haastetaan vastapuoli "tasaiselle". Näitä "all-in valmentajia" toki on ollut mallia Hessu Mälli ja Ika Lehkonen, mutta agressiivisellakin pelaajalla tulee olla perusasiat hallussa, tai muuten on kassa tyhjä hyvin nopeasti.
 

Stigu

Jäsen
On totta, että eilinen peli oli vain yksi peli muiden joukossa, eikä siitä voi eikä kannata vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kuitenkin näissä neljässä ensimmäisessä pelissä on ollut pelottavan paljon ns. nokkamaisia piirteitä, jotka ovat leimanneet koko Nokan ajan IFK:n taaperrusta :

1. IFK:n kiekoton peli on huonoa. Tämä näkyy varsinkin siinä vaiheessa kun IFK ryhtyy pakittelemaan, pelaamaan varman päälle tai varmistamaan voittoaan.

2. IFK:n tunnetila on kateissa. IFK pelaa kliinistä, varovaista ja melkeinpä flegmaattista kiekkoa, eikä sitä apinanraivovaihdetta tunnu löytyvän ikinä, kun sitä tarvittaisiin esim. takaa-ajotilanteissa tai kun otteluiden voitot pitää varmistaa.

Noihin ominaisuuksiin -tai niiden puutteisiin- kulminoituu IFK:n peli viimeistään pleijareissa.

Itse odotan vesi kielellä ensi kautta: Esim Petri Se-jonka-sukunimeä-ei-saa-sanoa voisi palauttaa IFK:n Nokan kliinis-teoreettisen aikakauden jälkeen takaisin juurilleen: yksinkertaiseen kiekkoa ja äijää maalille-peliin, jossa on mukana myös haju. Tällä hetkellä IFKta ei erota muista liigajoukkueista kuin paidan perusteella.

Ja mm. BOLin hienoon kirjoitukseen viitaten: Nokka on varmasti tuonut ammattimaisuutta organisaatioon, mutta siitä ei ole mitään hyötyä, jos se ei näy kentällä.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Turha Jalosta on lähteä vertailemaan HIFK:n menneisiin vuosiin ja ottaa sieltä jotain ylimääräistä menestymättömyyden riippakiveä vaan on katsottava Jalosen aikaa omana kokonaisuutenaan. Paljon on toiminta parantunut Jalosen aikana (vaikka toki hutejakin on tullut) ja itse uskon, että viimeisimpänä parannuksena tulee myös se urheilullinen menestys.

Hyvää tekstiä kirjoitat, mutta kun ongelma näin kannattajan silmin katsottuna on se, että se tärkein eli toiminta kaukalossa ei ole parantunut Jalosen aikana yhtään vaan päinvastoin huonontunut. Ensimmäisellä kaudella tiputtiin säälipoffeissa, kun vuotta aiemmin Baxterin vikalla kaudella vietiin Tepsiä - sääleissä silloinkin - melkein kuin pässiä narussa. 06-07 sijoitus runkosarjassa oli kuudes ja samoin pleijareitten jälkeen. Sijoitukset Baxterin aikana siis kuudes ja seitsemäs. Jalosen sijoitukset yhdeksäs ja kuudes. Mikä tässä on toiminnan parantumista?

On täysin mahdollista, että Jalonen on tehnyt hyvää työtä pelaajien harjoittelun ja syömistottumusten ja lepäämisen ym. kaukalon ulkopuolisten asioiden suhteen, mutta miksi tulos ei näy kaukalossa kauden tärkeimmässä vaiheessa? Tämä on mulle todella vaikea pala purtavaksi. Jos joku osaa selittää tämän paradoksin, niin olen erittäin kiitollinen.



Jos kuntopohja on paska tai muuten energiat eivät ole kohdillaan, olisi totaalinen itsemurha lähteä peluuttamaan jengiä kauhean aktiivisesti. Esim. viime pleijareiden passiivisempaa pelityyliä on nyt jälkikäteen suhteellisen helppo perustella sillä, että moni runkopelaaja oli enemmän tai vähemmän paskana: Kimi, Arttu, Söde, Wirtanen ja Kanki nyt ainakin. Lupa puuttui kokonaan. Sitten oli esim. Lennu, joka ei syystä tai toisesta kyennyt itse pelaamaan omilla vahvuuksillaan. Sitten oli todella monta pelaajaa, jotka eivät jostain syystä päässeet edes runkosarjan tasolleen, tason nostosta puhumattakaan. Tämä näkyi aivan varmasti itseluottamuksessa ja kenties valmistautumisessa otteluihinkin pelaajien kohdalla. Ei siinä kauheasti tohdi riskejä ottaa, jos kavereilla on kakki jo housussa. Eikä se Noronenkaan nyt mikään maaginen ollut, muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuunottamatta.

Hyvä kirjoitus tämäkin. Tartun kuitenkin tähän arveluun joukkueen kuntopohjan pettämisestä. Mietin eilen illalla, että Sheddenin kaudella joukkue luisteli, luisteli vähän enemmän ja luisteli vielä lisää. Joku ehkä muistaa, kuinka Tony Salmelainen vitsaili syksyllä maajoukkuekomennustaan, että kiva päästä välillä vähän lepäämään. Pari kautta myöhemmin Bono Heikkinen totetaa vastaavassa haastattelussa, että maajoukkueleirillä luistellaan muuten tosi kovaa. Baxterin IFK:ssa ei ilmeisesti vedetty yhtä kovia luistelutreenejä kuin Sheddenin kaudella. Mikä mahtaa olla tilanne KJ:n luotsaamassa IFK:ssa? Onko matka loppunut kahtena peräkkäisenä keväänä heti ensimmäiseen ylämäkeen siksi, että löpö on todellakin loppunut? Jos on, niin mistä se kertoo? Vai henkinen kanttiko pelaajilla on pettänyt? Tiukassa paikassa menee pupu pöksyyn ja voiton avaimet luovutetaan vastustajalle?

Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös