BOL: Ihme pioneeri sä jaksat olla : D . Jos olisin diktaattori, valitsisin sut oikeaksi kädekseni, koska mitä todennäköisimmin et puukottaisi meikäläistä, vaikka aihettakin olisi. Mielestäni suurin osa jengistä täällä ja myös katsomossa livenä kärsii siitä, että Nokan HIFK on Stigun erinomaisesti kuvailemassa tilassa. Väritön, varovainen, hajuton ja särmältään todellakin suurinpiirtein Micken, Villen, Liivikin ja muutaman muun pelaajan varassa. Ilman näitä ei käytäisi matseissa tämänkään vertaa. Sun mielestäsi täällä vaan "halutaan hakea huonoja asioita". Aijai miten vaarallinen lausunto...krhm, eikös tämä ole puolueeton keskustelupalsta, eikä puolueen..eikun siis HIFK:n virallinen foorumi?Mielestäni täällä ollaan realistisia ja jokainen on tunnustanut myös Nokan ansiot ja itse asiassa olet ainoa, joka haluaa hakea positiivisia asioita vaikka kirveen ja kuokan kanssa liittyen Nokkaan. Seriously. Kaveri on saanut 2000-luvun pisimmän valmennussopimuksen HIFK:hon, toisin sanoen enemmän aikaa kuin Ara ja Shedden, 2000-luvun menestyneimmät koutsimme. HIFK on antanut uskomattoman pitkän siiman kerrankin ja valitettavasti prosessi on epäonnistunut. Ja joka ainoa kirjoittaja täällä todellakin toivoisi, että olisi enemmän positiivista kuin negatiivista sanottavaa. Jatkoaika-mittari: Kun joukkueella menee lujaa ja katsomossa viihtyy, kuka normaali-ihminen jaksaa blaastata täällä? Ei kukaan ja se on nastempi olotila kuin nykyinen.
On ihan lillukanvarsiin sotkeutumista pyöritellä kumpi oli ensin, muna vai kana ja kumman syytä se on kun peli ei kulje, koutsin vai pelaajien. Niin kauan kuin jääkiekossa käytetään vastuuvalmentajia, katseet kääntyvät lopulta heihin. Siitä heille maksetaan - vastuuvalmentamisesta. Mun tietojeni mukaan, ja nämä ovat pelaajilta, Kojon duuni Kärpissä oli paljon enemmän hänelle sopiva. Sai vetää isoja linjoja ja Haapakoski piti yhteyden pelaajiin. Siitä ei pääse mihinkään, että pelaajille Kojo on eräs yhdentekevimmistä valmentajista kautta aikojen. Kukaan ei mollaa häntä, tunnen entisen ja nykyisen kapun ja molemmat seisovat selkä suorana valmentajansa takana. Näin HIFK:ssa aina. Mutta olen nähnyt minkälainen palo pelaajien silmissä on ollut vaikkapa Sheddenin aikaan. He olivat enemmän kuin vain töissä ja kyllä valmentajan pitää tienata tämä ihan itse. Karismaa ei voi ostaa kaupasta ja valmentaja, jolla ei ole kauheasti karismaa, voi paikata asiaa olemalla duunissaan piinaavan hyvä. Erkka on malliesimerkki tästä. Hän on voittanut pelaajat puolelleen selvällä menestyskonseptien rakentamisella. Summasen, Sheddenin ja jopa Isä Baxterin ei tarvitse ensitreffeillä joukkueen kanssa tehdä muuta kuin kävellä pukuhuoneeseen sisälle. Ja erkkarullat putoavat käsistä, koska pukuhuoneeseen tuli juuri Karismaa ja äijämäisyyttä. Baxter on hyvä esimerkki puolestaan siitä, että pelkkä karismakaan ei pitkälle kanna, samoin Rocky Rautakallio. Molemmilta koutsityypeiltä halutaan menestystä, Kojolta ei ole saatu menestystä, eikä karismaa ja sama valju karismattomuus on valahtanut joukkueeseenkin kuin sinnikäs virus.
On myöskin triviaalia ottaa esille se, että täällä joku haluaisi pelkästään kuulla valmentajan karjuvan vittua naama punaisena. Kuka näin on sanonut? Mä olen ainakin monesti todennut, että se mitä jäällä tapahtuu, ratkaisee kaiken. Ei räyhääminen mikään itseisarvo ole, kuten Jortikastakin näkee. Mäyräkoirakin räkyttää, mutta ei pelota ketään. Kun pelaajat eivät reagoi, vaikka koutsi raivoaa, on koutsilla uskottavuusongelma. Koulumaailmastakin tiedetään, kuinka entinen paskaluokka voi muuttua hyväksi, kun maikaksi vaihtuu henkilö jolla saa luokan näppeihinsä. Jääkiekko on yksinkertaista ja hikistä vääntöä ja niinpä jääkiekkojoukkueen ruorissa pärjääminen on sukua peruskoululuokan hallitsemiselle. Kuuluu lajiin. Kojon edustama linja sopii lukioon ja ylemmille oppiasteille ja valitettavasti jääkiekkojoukkue ei kelpaa verrokiksi sinne osastolle. Luokka ja joukkue edustavat näissä tapauksissa majoriteettia ja yhden ihmisen on taivuttava majoriteetin muottiin. Niin se vaan menee. On liian raskas tie etsiä loputtomasti kahtakymmentä pelaajaa / oppilasta, joille juuri tuollainen tatsi sopisi. Yksi valmentaja on helpompi ja myös pirun paljon järkevämpi vaihtaa kuin koko joukkue. Ihan perussettiä kaikessa sodankäynnissäkin, kuten Sun Tzunsa lukeneet tietävät.
HIFK on brändi ja Kojo saa kiittää todella paljon brändin voimaa siitä, että matseissa käydään näinkin paljon. Kyllä HIFK-peleihin raahautuu 4.500 ihmistä, vaikka jengi pelaisi Mestiksessä ja koutsi olisi Marco Bjurström. Moni kärsii samaa elinkautista kuin minäkin: haluan nähdä lätkää livenä ja rakastan HIFK:ta. Jos HIFK putoaa Mestikseen, en mä nyt jumalauta rupea Blegin tai narrien matseissa käymään! Menen mieluummin HIFK:n Mestismatseihin. Liian moni sellainenkin tuttu jäähallilta, joka ei niin kauheasti ole lajissa sisällä, puhuu jo ääneen kuinka tylsää tää nykyään on, kun ei edes taklata. Tämä on vahva signaali. Vähän sama kuin se tilanne, missä taksikuskit antavat sijoitusvinkkejä. Mopo on lähtenyt lapasesta. Tunnen noin 20 vuoden ajalta erään mainion perusjäärän hallilta ja koko tänä aikana hän ei ole esimerkiksi vielä kunnolla oppinut, mitä tarkoittaa karvaaminen tai sumputtaminen. Se ei ole hänen juttunsa ja suotakoon se hänelle. Mutta yhden asian hän huomasi aika pian jo KJ:n aloituskaudella: HIFK ryssii matseja, eikä voita tarpeeksi. Vittu! Voittamisesta ja sen puutteesta hän on nyt edennyt siihen, että HIFK ei enää edes taklaa ja rymistele, vittu! Tositarina.
