Kuinka päästä läskeistä eroon?

  • 573 592
  • 3 046

julle-jr

Jäsen
Toisille sopii säännöllinen syöminen, koska se pitää näläntunteen helpommin poissa. Siinä on oleellinen asia pieni annoskoko. Kuten totesit, kokonaisenergia versus kulutus on lopulta se, mikä saa lihomaan tai laihtumaan. Harva pystyy pitämään ruokarytminsä tuossa aamiainen+illallinen moodissa. Jos tuo sopii sinulle, niin tee niin. En silti lähtisi suosittelemaan sitä ihan kenelle tahansa.
Joo no siis näläntunne ei todellakaan ole poissa. Kyllä mulle lounasaikaan aina tulee nälkä, mutta se on vain tunne. Jos on aamulla ja edellisenä iltana syönyt tukevasti, niin pakkohan sitä energiaa on olla varastossa ellei ole treenannut siinä välissä kovaa.

Toki erityisesti reissussa ollessa asiaan vaikuttaa se, että iltasyöminen juomineen on suurin piirtein ainoa asia, joka on reissussa mukavaa. Illallista ei siis mielellään halua pilata sillä, että joutuu miettimään onko tämä toinen olut liikaa vai ei, ennemmin jättää lounaan väliin kun se ei kuitenkaan olisi kovin hääppöinen. Ja Kyllähän esimerkiksi Etelä-Euroopassa tyypillisesti syödään hyvin illalla, mutta päivällä ei välttämättä paljoakaan. Eivätkä he silti mitään niin kovin läskejä suomalaisiin verrattuna ole.

Eipä tällaista ruokarytmiä sinänsä tarvitse kenellekään suositella, kunhan ihmettelen sitä kun aina väitetään, että monta ateriaa päivässä olisi hyvä. Minusta se ei ole ihan yksiselitteisesti niinkään.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Eipä tällaista ruokarytmiä sinänsä tarvitse kenellekään suositella, kunhan ihmettelen sitä kun aina väitetään, että monta ateriaa päivässä olisi hyvä. Minusta se ei ole ihan yksiselitteisesti niinkään.
No kuten yritin sanoa, kaikella on tarkoitus. Jos ei ymmärrä tiheän ruokarytmin ideaa, voi saada aika mielenkiintoisia tuloksia vetämällä irlantilaisen aamiaisen, tanskalaisen brunssin, suomalaisen lounaan, amerikkalaisen päivällisen ja keski-eurooppalaisen illallisen, välipaloineen.

"I discovered a meal between breakfast and brunch." - Homer Simpson
 

TQoFE

Jäsen
Suosikkijoukkue
En gång IFK, alltid IFK, FREE SCHOLL!
Eipä tällaista ruokarytmiä sinänsä tarvitse kenellekään suositella, kunhan ihmettelen sitä kun aina väitetään, että monta ateriaa päivässä olisi hyvä. Minusta se ei ole ihan yksiselitteisesti niinkään.

Et ole väärässä, asia ei ole ihan yksiselitteisesti niin. Tälle on ihan nimikin: Intermittent fasting, linkki Tiede-lehden keskustelupalstalle. Tuttu, treenaava mies sanoo, että kun rytmiin tottuu, edes aamupuntti tyhjällä vatsalla ei tunnu pahalta. Haasteellista tuossa on tietenkin se, että kykenee silti syömään suht terveellisesti ja mm. riittävästi kasvikunnan tuotteita.

Itse en ole kokeillut enkä aio kokeilla, joten mitään omakohtaista en osaa sanoa. Naisille tuota ei muutenkaan suositella, sillä noin pitkät ruokailuvälit voivat häiritä hormonitoimintaa.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Tälle on ihan nimikin: Intermittent fasting, linkki Tiede-lehden keskustelupalstalle. Tuttu, treenaava mies sanoo, että kun rytmiin tottuu, edes aamupuntti tyhjällä vatsalla ei tunnu pahalta. Haasteellista tuossa on tietenkin se, että kykenee silti syömään suht terveellisesti ja mm. riittävästi kasvikunnan tuotteita.

Tätä pätkäpaastoa olen kyllä kuullut että moni pitää normaalirytminään, ehkä enemmän kovan aerobisen harrastajat, ei ehkä just noin pitkää aikaa mutta tiedän useita henkilöitä jotka ovat omalla kokemuksillaan päättänyt että lopettavat iltasyömisen vaikkapa klo 18 ja seuraava ruoka on aamulla klo 8-9 ja ehkä jopa juoksulenkki ennen aamiaista. Tämä 14-15 tuntiakin paastotuttaa kroppaa ja tehokkaasti jos on jatkuvaa.

Itse en pysty yhtä kurinalaiseen toimintaan vaikka haluaisinkin, mielummin syön iltaisin esim salaattia ja muuta terveellistä vielä ysiltäkin. Mutta kyllä huomaan fiiliksessä eroa jos vaikkapa joskus on vetänyt hillittömät mätöt perjantaina sanotaan vaikka 17-18 ja sitten iltasyöminen jää väliin ja lauantaina aamiaista vasta klo 9-10, se 15-16 tuntia tuntuu kropassa, olo ei ole huono, ennemminkin hyvä juuri pitkän syömättömyyden takia. Isompi nälkä on aamulla jos on myöhään illalla syönyt jotain.

_
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Tätä en ole oikein koskaan ymmärtänyt. Insinöörijärjellä ajateltuna on niin, että jos kulutat enemmän kuin syöt, laihdut. Ymmärtääkseni myöskään tutkimukset eivät osoita, että säännöllinen syöminen olisi olennaisesti kulutusta lisäävä tekijä.

-----
Reipasta liikuntaa suosittelisin ennemmin 5 kuin 2 kertaa viikossa. Esimerkiksi juoksemaan kannattaa lähteä aina kun siihen on mahdollisuus, ellei ole jo samana päivänä liikkunut reippaasti. Esim. jos herää aamuyöllä eikä uni meinaa tulla, niin lenkkitossut jalkaan vaan. Tällä periaatteellaa joku 5 kertaa viikossa on mahdollista, vaikk perhe-elämä ja työ painaisikin päälle.

Joo, kyllähän se kokonaiskulutus vs. saanti on se, mikä koko hommassa on avainasemassa. Itselläni se ongelma epäsäännöllisessä syömisessä on ollut se, että skippaamalla aterioita menee sillä aterialla ihan helvetillinen satsi ruokaa. Eli käytännössä jos vaikka aamusta iltaan se rytmi olisi aamiainen + lounas + illallinen, niin siinä kokonaissaanti menisi sillä tavoin että aamulla normaalisti, lounaalla normaalisti ja illallisella vitusti. Pyrin sellaiseen rymiin että aamulla vähän/normaalisti, lounaalla normaalisti, lounaalla normaalisti, välipalaksi vähän, päivällisellä normaalisti ja iltapalaksi vähän. Noin niinkuin karkeasti tuo tasainen rytmi auttaa pitämään sen paketin kasassa.
--
5 kertaa viikossa reippaampaa liikuntaa ei kyllä onnistu, lenkkeily tai vastaavat omatoimiset jutut ei ole se mun juttu. Eikä noihin ohjattuihin treeneihin oikeasti voi mennä 5 iltana viikossa tässä tilanteessa kun on 1.4 v muksu ja toinen tulossa keväällä ja keskimäärin kahtena iltana viikossa ollaan iltavuorossa.
 

Ahar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Pelicans, Suomi, Ruotsi, Columbus
Omakohtainen kokemus painonpudotuksen, ei välttämättä läskien pudotuksesta on seuraava:

Viisi vuotta sitten oli pituutta 190 cm ja painoa 110 kg. Syksyllä 2009 tuli hengitysvaikeuksia ja lääkärissä todettiin astma. Keuhkotautien erikoislääkäri sanoi, että aeroobinen liikunta helpottaa oireita, jolloin kaivoin naftaliinista esiin nuoruuden harrastukset hiihdon ja juoksun pelkän puntin ja budon lisäksi.

Ruokavalio on työtehtävistä ja laiskuudesta johtuen ollut parikymmentä vuotta pääasiassa roskaruokaa ja on sitä edelleenkin.

Päätin ensimmäiseksi, että joka kesä/lumeton aika pitää juosta vähintään tuhat kilometriä ja lumisena aikana hiihtää vähintään 50 kilometriä viikossa. Näiden lisäksi budotreenit ja kolme punttitreeniä viikossa ( usein kuitenkin kaksi treeniä päivässä, jolloin vapaa päiviäkin tulee paljon ). Tätä paineisti vielä se, että tuli lyötyä riittävän iso veto siitä, että juoksee 3000 m cooperissa seuraavissa kuntotesteissä. Ja hommahan lähti käsistä...

Tätä aloin toteuttamaan ja noin kahden vuoden päästä paino tippui sataan kiloon ja on nykyään n. 95 kg, vaikka roskaruokaa ja olutta menee edelleen reippaanlaisesti. Ainoa miinuspuoli on ollut se, että maksimivoimatasot puntilla ovat pudonneet kautta linjan, tosin ikäkin siihen voi vaikuttaa, mutta vastapainoksi kestävyys ominaisuudet parantuneet kymmenen vuoden takaiseen huomattavasti. Nyt syksyllä kuntotesteissä cooperissa 3250 ja kapea penkki 120 kg.

Olen kirjannut kaikki treenini työkalenteriin ja kun nyt tarkistin, niin viimeisen kolmen vuoden aikana on tullut urheiltua keskimäärin tunti päivässä, pitäen budotreenien lisäksi sisällään 3000 km hiihtoa, 3700 kilometriä juoksua ja noin 400 punttitreeniä.

Olen melko tyytyväinen itseeni tällä hetkellä ja mikä säälittävintä, niin jos ei käy aeroobisella lenkillä muutamaan päivään, niin tulee sellainen rapeli, että on pakko kaivaa lenkkarit tai monot esiin ja lähteä lenkille. Astma -lääkityskin pysynyt aivan minimissä. Näillä mennään ainakin niin kauan kunnes pumppu tilttaa, mutta toistaiseksi hyvältä tuntuu ja painokin enää painoindeksin mukaan vain hieman ylipainoinen :)


Ja ps. tuhat kilometriä juoksua vie aikaa perus 12 km tuntivauhdilla n. 85 tuntia, eli vajaa 4 päivää ja vuodessa on 365 päivää. Tämän kun sisäisti, niin eihän tuo ole yhtään mitään. Ei tää painon pudottaminen niin vaikeeta oo hei...
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Ei tää painon pudottaminen niin vaikeeta oo hei...

Tuossa se homman ydin aikalailla onkin. Aharin liikuntamäärät on kyllä ihailtavan kovia, respect.

Painonpudotus tuntuu olevan kovin tunteita herättävä juttu olen huomannut. Täällä ja muualla olen törmännyt sellaiseen ilmiöön, että kaikki on kyllä todella kannustavia joo, MUTTA ihmisillä on kovin suuri tarve neuvoa joko noudattamaan itsellään toimivaa tai toiminutta tapaa laihduttaa ja dumata kaikki muu. Toki varmaan omalla ulostulollani teen ihan saman, kun puhun oman kokemukseni ja oman tapani kautta asiasta.

Kai se on vain todettava, että tyylejä on monia ja jokaisen on löydettävä se oma tapa ja elettävä sen mukaan. Karppaaminen tai vhh voi olla jonkin juttu tai 5:2 tai mehupaasto tai nälkälakko tai mikä vaan. Hankalahan on sanoa toisen puolesta yhtään mitään.

Itselläni peruslinjat menee kuten edellä kerroin, osittain maalaisjärjen, oman tietämyksen ja osittain saatujen neuvojen perusteella rakennettu tapa toimia. Tapa jonka toivon a. toimivan ja b. tarttuvan myös jälkikasvulle terveellisten elintapojen muodossa.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Ja ps. tuhat kilometriä juoksua vie aikaa perus 12 km tuntivauhdilla n. 85 tuntia, eli vajaa 4 päivää ja vuodessa on 365 päivää. Tämän kun sisäisti, niin eihän tuo ole yhtään mitään. Ei tää painon pudottaminen niin vaikeeta oo hei...

Ei ole vaikeaa, mutta lenkkivauhtisi on kyllä helvetin kova. Peruslenkkejä ei moni "ammattijuoksijakaan" vedä noin lujaa.
 

Ahar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Pelicans, Suomi, Ruotsi, Columbus
Ei ole vaikeaa, mutta lenkkivauhtisi on kyllä helvetin kova. Peruslenkkejä ei moni "ammattijuoksijakaan" vedä noin lujaa.

No oma " ammattilaisurani " on aikanaan ollut ampumahiihdossa, josta saavutuksena muutama sm-mitali nuorissa ja yleisessä sarjassa parhaimmillani kahdeksas, mistä johtuen geenit ovat aika hyvät tuohon kestävyysurheiluun. Valitettavan sairastumisen takia tuo ura loppui -90 -luvun puolessa välissä minkä jälkeen löysin budolajit ja puntin ja kestävyysharjoittelu jäi kokonaan. Kun noin viisi vuotta sitten lähdin ensimmäisen kerran pitkästä aikaa juoksemaan ja hiihtämään, niin en jaksanut juosta paikallisella pururadalla kunnolla neljää kilometriä enempää, mutta nopeasti sielta vanha pohja löytyi ja siitä se on nykypäiviin parantunut siten, että perusvauhdilla tasaisessa maastossa kilometriin menee tällä hetkellä noin 4.45-4.50 per kilometri. Toisaalta samaan tahtiin kuin juoksu ja hiihtovauhti parani, niin saman verran punttitulokset huononivat, mutta ei se tässä vähän yli neljänkympin iässä juurikaan haittaa ja tatamillakin jaksaa nuorten miesten kanssa yllättävän hyvin.
Ainoa huono puoli tässä treenaamisessa on se, että tähän on jäänyt hieman koukkuun.

Ravintoon en ole koskaan kiinnittänyt mitään erityistä huomiota, vaan syön sitä mikä hyvältä maistuu ja tälläkin hetkellä oluen voimalla odotetaan Columbuksen pelin alkua, lomalla kun olen...
 

Aatelinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Glen Metropolit, New England Patriots
Itsellä tällä hetkellä 180cm pituutta ja 108kg painoa. Selkeä pelastusrengas muodostunut vyötärölle ja junnuissa 7-vuotta sitten saavutettu SM-urheilijan kunto on tipotiessään. Vihaan lenkkeilyä, enkä ole salilla rehellisesti sanoen viettänyt aikaani hyödyllisesti edes murrosiässä jääkiekkoa pelatessani. Ruoka on mitä on ja siihen osaan ja pystyn puuttumaan, mutta vaikka motivaatiota on, niin pahimman luokan laiskuus pitää päivästä toiseen koneen äärellä eri sarjoja ja urheilua katsoen. Harrastan joukkueurheilua tälläkin hetkellä, mutta vain satunnaisesti ja silloinkin mielummin kaveriporukalla, kuin oman joukkueeni kanssa.

Mitä neuvoja arvon jatkoaikalaiset saisivat minulle annettua. Kaikki mitä pitää tehdä on tiedossa, mutta miten laiskuuteen voi vaikuttaa ja mitä liikunnallista aktiviteettiä lenkkeilyä ja punttisalia välttävälle suosittelisitte? Ja onko täällä joku samankaltaisessa tilanteessa oleva/ollut joka on päässyt tuosta saamattomuudestaan yli? Varmasti useampi täällä käynyt samoja asioita läpi, mutta en jaksa koko ketjua kahlata läpi mahdollista vastausta etsiessäni.
 

Footless

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Tottakai se on hyvä jos ihminen liikkuu, mutta protskupirtelöt sun muut releet on totaalinen kupla. Oliko tällä vai viime viikolla, kun mediassa oli huolestuneita terveydenalan ammattilaisten kannanottoja siihen liittyen, että Suomessa mm. protskurahkojen kulutus on noussut (x aikavälillä, en enää muista) 90 %.

Ammattilaisten mukaan suomalaisilla ei ole minkäänlaista proteiinivajausta, pikemminkin päinvastoin. Henkilökohtaisesti en koe tarvitsevani mitään lisäravinteita. Muutama vuosi sitten käytiin hetken aikaa kreatiinia, mutta olin huomaavinani vaikutukset lähinnä pienenä turvotuksena, joten lopetin.
Ihmettelin koko jutun pointtia, siinä kun ei tuntunut olevan oikein mitään järkeä. Tottakai ihminen joka haluaa kasvattaa lihaksiaan tarvitsee enemmän proteiinia kuin mitä virallisten suositusten mukainen minimi on ja tästähän on ihan tutkittuakin tietoa. Tutkittua tietoa on myös siitä, että jos niitä lihaksia haluaa kasvattaa, on se proteiinin nauttiminen heti treenin jälkeen suositeltavaa. Ilmankin voi tietysti saavuttaa tuloksia.

Enkä mä nyt ymmärrä mikä siinä proteiinin syömisessä on niin pahasta Fogelholmin mielestä, kuvittelisi että kansanterveyden kannalta on parempi jos ihminen hankkii energiansa proteiinista kuin sokerista tai muista nopeista hiilareista. Hyvin harvassa ovat ne ihmiset jotka söisivät liikaa proteiinia ja ne joille se olisi vaarallista.

Pari linkkiä Hulmin blogiin, lähdeviitteistä voi sitten valita haluamansa tutkimukset jos Hulmin kompetenssi (liikuntatieteiden tohtori, Suomen Akatemian tutkijatohtori) ei riitä:

http://lihastohtori.wordpress.com/2014/10/30/palautusjuoma/
http://lihastohtori.wordpress.com/2013/04/11/ravinnon-ajoitus/
http://lihastohtori.wordpress.com/2012/08/15/lihaskasvun_yrkkisaannot/
http://lihastohtori.wordpress.com/2...it-lihaskasvussa-mika-on-tieteellinen-naytto/

Pari lainausta viimeisestä:

"Aktiivisesti liikkuvan lihaskasvuun tähtäävän ihmisen proteiinintarve on n. 1,4-1,8 g / painokiloproteiineja ja suuremmasta proteiininsaannista yli jääneet proteiinit käytetään lähinnä energiaksi, ei lihasten rakennusaineiksi. Sekaravintoa syövät saavat Suomessa proteiinia päivittäisestä ravinnosta jo yleensä ilman kiinnittämättä asiaan sen kummempaa huomiota n. 1-1,5 g / painokilo. Hieman korkeampi proteiininsaanti on kieltämättä silti hyödyllistä tässäkin tapauksessa siinä mielessä, että se korvaa mm. kylläisyysvaikutuksensa avulla yleensä jotain lihottavampaa ja epäterveellisempää ravintoa ruokavaliosta, kuten sokereita."


"Ilman ravinteiden ottoa 1-3 tunnin sisällä voimaharjoituksen jälkeen lihaskasvu kärsii (6, 7, 8, 9). Tämä johtuu pääasiassa siitä, että harjoituksen jälkeen nautittu proteiiniravinto tehostaa voimaharjoituksen jälkeen tapahtuvaa lihasproteiinien rakentumista (esim. 10) ja nopeuttaa palautumista harjoituksesta (esim. 11) sekä saattaa mahdollistaa kovemman harjoittelun pienemmän ylikuormittumisriskin kautta (12, 13). Ei liene siis yllätys, että suurin osa tutkimuksista tukee käsitystä, että voimaharjoituksen jälkeen nautittu aminohappokoostumukseltaan korkealaatuinen maidon proteiini (hera ja kaseiini) tehostaa hieman lihaskasvua ainakin nuorilla, vanhoillla tutkimusnäyttö on vielä vajavaista"
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Ihmettelin koko jutun pointtia, siinä kun ei tuntunut olevan oikein mitään järkeä...

Tottakai proteiinia tarvitaan lihasmassan kasvattamiseksi. Ja Hulmi on äijä.

Epäilen vaan tämän olevan muoti-ilmiö ja epäterveellinen sellainen, aina löytyy niitä teinipoikiakin jotka vetävät itsensä "yössä isoksi" syömällä rahkat ja kaatamalla desilitran kreatiinia kokikseen.
 

Footless

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Tottakai proteiinia tarvitaan lihasmassan kasvattamiseksi. Ja Hulmi on äijä.

Epäilen vaan tämän olevan muoti-ilmiö ja epäterveellinen sellainen, aina löytyy niitä teinipoikiakin jotka vetävät itsensä "yössä isoksi" syömällä rahkat ja kaatamalla desilitran kreatiinia kokikseen.
Aika helvetisti saa vetää terve ihminen proteiinia, jotta siitä terveydellistä haittaa tulisi. Kreatiinin yliannostuksista en osaa sanoa enkä jaksa kaivella, mutta aika pienen piirin juttuja se kuitenkin on. Proteiini on nyt pop ja ennemmin proteiinia ja treeniä kuin hiilareita ja sohvaa. Edelleen en ymmärrä mikä tuon Hesarin jutun pointti oli ja kenen aloitteesta se oli tehty.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Aika helvetisti saa vetää terve ihminen proteiinia, jotta siitä terveydellistä haittaa tulisi. Kreatiinin yliannostuksista en osaa sanoa enkä jaksa kaivella, mutta aika pienen piirin juttuja se kuitenkin on. Proteiini on nyt pop ja ennemmin proteiinia ja treeniä kuin hiilareita ja sohvaa. Edelleen en ymmärrä mikä tuon Hesarin jutun pointti oli ja kenen aloitteesta se oli tehty.

Pointti ei ole välttämättä niinkään proteiinin yliannostus, vaan se että syödään pelkkää proteiinia. Muistan kun oli karppaushuuma ja leipiäkin tuotiin markkinoille vaikka minkälaisia. Minun ymmärtääkseni HS:n juttu vaan muistutti siitä, ettei normaalin urheilevan ihmisen tarvitse lisätä proteiinirahkan kulutustaan kymmenenkertaiseksi, proteiinia saa muualtakin.

Mutta nämä nyt on näitä, kyllähän naisillekin myydään aina uusinta kosmetiikkatuotetta ja kassakoneet laulaa.

edit. pitää tosin sanoa, että Skyr on kyllä saatu aika hyvänmakuiseksi protskutuotteeksi ja tuleehan tuota itsekin silloin tällöin puntin jälkeen nautittua.
 

Footless

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Mutta nämä nyt on näitä, kyllähän naisillekin myydään aina uusinta kosmetiikkatuotetta ja kassakoneet laulaa.

edit. pitää tosin sanoa, että Skyr on kyllä saatu aika hyvänmakuiseksi protskutuotteeksi ja tuleehan tuota itsekin silloin tällöin puntin jälkeen nautittua.
Voisi olla aika mielenkiintoista tietää millainen osuus noista uusista proteiinituotteista myydään naisille...

Skyr on ainut rahka mitä olen ikinä pystynyt syömään ilman irvistelyä. Kyseessähän on islantilainen perinnetuote, joka on saatu helvetin hienosti brändättyä Suomeen protsku-buumin alussa. Ymmärtääkseni tuotetta rupesi Suomeen tuomaan joku mainosalalla aiemmin työskennellyt kundi ja taustan kyllä huomaa purkista ja siitä miten tuotteesta on saatu hitti.

Hesarin jutussa haisee mun nenään jonkunlainen tarkoitushakuisuus, agenda. Vähän samaa tasoa kuin aiemmat sähkötupakkaa vastustavat artikkelit, joita myös tuli useampia lyhyessä ajassa. Proteiiniakin on mun muistaakseni aiemminkin päivitelty Hesarin sivuilla.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itsellä tällä hetkellä 180cm pituutta ja 108kg painoa. Selkeä pelastusrengas muodostunut vyötärölle ja junnuissa 7-vuotta sitten saavutettu SM-urheilijan kunto on tipotiessään. Vihaan lenkkeilyä, enkä ole salilla rehellisesti sanoen viettänyt aikaani hyödyllisesti edes murrosiässä jääkiekkoa pelatessani. Ruoka on mitä on ja siihen osaan ja pystyn puuttumaan, mutta vaikka motivaatiota on, niin pahimman luokan laiskuus pitää päivästä toiseen koneen äärellä eri sarjoja ja urheilua katsoen. Harrastan joukkueurheilua tälläkin hetkellä, mutta vain satunnaisesti ja silloinkin mielummin kaveriporukalla, kuin oman joukkueeni kanssa.

Mitä neuvoja arvon jatkoaikalaiset saisivat minulle annettua. Kaikki mitä pitää tehdä on tiedossa, mutta miten laiskuuteen voi vaikuttaa ja mitä liikunnallista aktiviteettiä lenkkeilyä ja punttisalia välttävälle suosittelisitte? Ja onko täällä joku samankaltaisessa tilanteessa oleva/ollut joka on päässyt tuosta saamattomuudestaan yli? Varmasti useampi täällä käynyt samoja asioita läpi, mutta en jaksa koko ketjua kahlata läpi mahdollista vastausta etsiessäni.
Mitä tahansa urheilua alkuun 3 x 1h viikossa sekä vielä tärkeimpänä ruokavalio kuntoon, niin paino lähtee tippumaan vauhdilla.

Helpointa olisi jos opettelisit tykkäämään lenkkeilystä, vaikkapa ihan kävelemällä alkuun reippaasti, niin että saa hien pintaan. Tässä saa peruskuntoa kondikseen helposti ja läskiä palaa tehokkaasti. Itsekään en koskaan digannut lenkkeilystä tai saleilusta, mutta nykyään molemmat varsinkin lenkkeily on minulle tärkeä henkireikä. Ei ole mitään parempaa kuin lähteä ulos yksin, jolloin saa jäsenneltyä omia ajatuksiaan. Mut koska kiloja tosiaan on tuo 108 kg, älä lähde juoksemaan. Se on nivelille ihan liikaa. Reipasta kävelyä. Halvan sykemittarin hankinta voisi olla järkevää.

Pyöräily on toinen hyvä vaihtoehto ylipainoiselle. Polvet eivät rasitu ja läskiä palaa myös hyvin. Uinti on vielä tehokkaampi kuntomuoto sillä koko kroppa tekee töitä. Jos olet entinen SM-tason urheilija, niin ehkäpä jonkun joukkuelajin harrastaminen höntsäilymuodossa olisi hyvä vaihtoehto?

Jos haluaa tiputtaa painoa, niin ylläoleva auttaa vain tosi vähän. Ruokavalion muuttaminen on painonpudotuksessa huomattavasti tärkeämpää. Eli:
  • Ei eineksiä
  • Maltilliset annoskoot (vain yksi lautasellinen kerrallaan)
  • Lautasmalli: 1/2 kasviksia, 1/4 lihaa, 1/4 riisi, pasta tai peruna
  • Salaatit ovat oikeasti myös hyviä
  • Säännölliset ja etukäteen suunnitellut ruokailuajat
  • Juo paljon vettä (ei mehuja tai limuja, maitoakin vain 1 - 2 lasia päivässä jos siitä tykkää)
  • Ruokailujen välillä välipaloiksi vain hedelmiä
  • Ei herkkuja, sipsejä, karkkia, yms.
  • Yksittäisinä päivinä esimerkiksi kavereiden kanssa voi hyvillä mielin herkutella ja ottaa vaikka olutta, kunhan kokonaisuus on kunnossa
Ensimmäiset päivät ovat vaikeimpia kun miinuskaloreilla vetää, mutta kun näistä pääsee yli tuli ainakin itselleni hyvä flow-tila ja kilot tippuivat vauhdilla.

Anna itsellesi jokin tavoite tai jokin porkkana. Koko homma on vaan omasta päästä kiinni. Kun liikunnasta ja painonpudotuksesta kiinni, siitä tulee osa koko elämää.
 
Viimeksi muokattu:

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Noista proteiinirahkoista sen verran, että ainakin valmiiksi maustetuissa oli sokereita jonniin verran. En jaksa puhelimella googlata tarkemmin. Syököön toki kukin mitä syö, mutta välillä tuntuu, että terve järki on osalla hukassa. Olen siirtynyt itse ottamaan palautusjuoman osaksi treenaamistani, mutta siihen se sitten jääkin. Muutoin aika perusruokaa, toki iltaisin painotan mieluummin proteiinipitoiseen, koska tuntuu jatkuvasti nälkä olevan.
 

Näkkäri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mut koska kiloja tosiaan on tuo 108 kg, älä lähde juoksemaan. Se on nivelille ihan liikaa. Reipasta kävelyä.

Ei sitä kyllä ihan noin suoraan voi sanoa. Itse olen juossut vuosia ja vielä leikatulla polvella (ACL, kierukka yms.) eikä isompia ongelmia ole ollut. Painoakin tuona aikana on ollut "parhaimmillaan" selkeästi enemmän kuin tuo 108kg. Tosin on myönnettävä, että viimeisten kahden viikon aikana en ole voinut juosta polven kipeydyttyä pitkästä aikaa ja on ollut pakko tyytyä crosstrainer + kuntopyörä yhdistelmään.

Hyvät lenkkarit se tosin vaatii ja tapauskohtaista varmaankin, mutta ei missään nimessä varmuudella liikaa.

Itse en jaksaisi kävellä 100 sykkeellä viikosta toiseen vaan pakko saada juosta ainakin välillä, jotta saa kunnolla sykkeen ylös ja hien pintaan.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itse en jaksaisi kävellä 100 sykkeellä viikosta toiseen vaan pakko saada juosta ainakin välillä, jotta saa kunnolla sykkeen ylös ja hien pintaan.
180/108 mitoilla kyllä saa kävelemällä sykkeen nousemaan vähän korkeammallekin kuin 100. :) Esimerkiksi jos maksimisyke on 180, on 115-syke jo peruskuntoa nostattavaa ja rasvaa hyvin polttavaa.

Mutta olet varmaankin oikeassa. Yksilöllisiä juttujahan nämä. Itse en kyllä lähtisi juoksemista kokeilemaan noilla mitoilla ja kun käsittääkseni liikunta on viime aikoina jäänyt. Peruskunto on silloin heikko ja juoksee joka tapauksessa itselleen "liian lujaa". Reipas kävely ekat kuukaudet olisi mielestäni huomattavasti järkevämpää. Tämän jälkeen kävelee esimerkiksi kilometrin, juoksee 500m, kävelee kilometrin jne... Kaikenlisäksi jos lenkkeilyä vihaa, niin verenmaku suussa juokseminen ei varmasti ole se hyvä tapa aloittaa lenkkeilyä, vaan 99 prosenttisen varmasti tappaa innostuksen.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Toisten puolesta on aika hankala tehdä päätöksiä. Mulle kävin samoin kuin Tadulle, aiemmin vihaamani lenkkeily muuttui asiaksi, jota ilman en enää osaa olla. Mutta jokaisen on silti löydettävä se lajinsa ihan itse ja vapaaehtoisesti. Aateliselle siis vain sellainen kommentti, että muutos lähtee pääkopastasi. Jos laiskuutesi vie voiton halustasi pudottaa painoa, olet pattitilanteessa. Mutta jos haluat löytää oman liikuntamuotosi, tutustu tarjontaan, pohdi vaihtoehtoja ja kokeile. Jos et tykkää, ei ole mikään pakko jatkaa. Painonhallinta on kuitenkin pysyvä olotila, poppakonsteilla ja lyhyen tähtäimen suunnitelmilla päädyt vain jojottamaan, mikä ei ole edes terveellistä. Tietoa on paljon ja sitä löytää helposti. Etukäteen tutustumalla voi välttää virheitä, jotka pahimmassa tapauksessa johtavat kropan hajoamiseen.
 
Ihmettelin koko jutun pointtia, siinä kun ei tuntunut olevan oikein mitään järkeä. Tottakai ihminen joka haluaa kasvattaa lihaksiaan tarvitsee enemmän proteiinia kuin mitä virallisten suositusten mukainen minimi on ja tästähän on ihan tutkittuakin tietoa.
Pari linkkiä Hulmin blogiin, lähdeviitteistä voi sitten valita haluamansa tutkimukset jos Hulmin kompetenssi (liikuntatieteiden tohtori, Suomen Akatemian tutkijatohtori) ei riitä:

http://lihastohtori.wordpress.com/2014/10/30/palautusjuoma/
http://lihastohtori.wordpress.com/2013/04/11/ravinnon-ajoitus/
http://lihastohtori.wordpress.com/2012/08/15/lihaskasvun_yrkkisaannot/
http://lihastohtori.wordpress.com/2...it-lihaskasvussa-mika-on-tieteellinen-naytto/

Pari lainausta viimeisestä:

"Aktiivisesti liikkuvan lihaskasvuun tähtäävän ihmisen proteiinintarve on n. 1,4-1,8 g / painokiloproteiineja ja suuremmasta proteiininsaannista yli jääneet proteiinit käytetään lähinnä energiaksi, ei lihasten rakennusaineiksi. Sekaravintoa syövät saavat Suomessa proteiinia päivittäisestä ravinnosta jo yleensä ilman kiinnittämättä asiaan sen kummempaa huomiota n. 1-1,5 g / painokilo. Hieman korkeampi proteiininsaanti on kieltämättä silti hyödyllistä tässäkin tapauksessa siinä mielessä, että se korvaa mm. kylläisyysvaikutuksensa avulla yleensä jotain lihottavampaa ja epäterveellisempää ravintoa ruokavaliosta, kuten sokereita."

"Ilman ravinteiden ottoa 1-3 tunnin sisällä voimaharjoituksen jälkeen lihaskasvu kärsii (6, 7, 8, 9). Tämä johtuu pääasiassa siitä, että harjoituksen jälkeen nautittu proteiiniravinto tehostaa voimaharjoituksen jälkeen tapahtuvaa lihasproteiinien rakentumista (esim. 10) ja nopeuttaa palautumista harjoituksesta (esim. 11) sekä saattaa mahdollistaa kovemman harjoittelun pienemmän ylikuormittumisriskin kautta (12, 13). Ei liene siis yllätys, että suurin osa tutkimuksista tukee käsitystä, että voimaharjoituksen jälkeen nautittu aminohappokoostumukseltaan korkealaatuinen maidon proteiini (hera ja kaseiini) tehostaa hieman lihaskasvua ainakin nuorilla, vanhoillla tutkimusnäyttö on vielä vajavaista"
On olemassa myös näyttöä joka ei tue tuota 1,4 - 1,8 g / kg, mutta toki jos tavoitteena on kasvattaa lihasta niin tietenkin kannattaa syödä mieluummin vähän yli kuin vähän ali. Laihduttajat kyllä lihasmasssan lähtötasosta riippuen säilyttävät lihasmassansa tai lisäävät sitä alle grammallakin mikäli vain treenaavat niitä lihaksiaan.

"Onko runsaasta proteiininsaannista hyötyä lihaskasvua ajatellen? Erässä tutkimuksessa (Hoffman et al. Effect of protein intake on strength, body composition and endocrine changes in strength/power athletes) tarkasteltiin eri proteiiniannosten vaikutuksia kokeneilla voimaurheilijoilla. Koehenkilöt suorittivat kolmen kuukauden harjoitteluohjelman. Sen ajaksi heidät jaettiin kolmeen eri ryhmään: ensimmäisessä proteiinia nautittiin 1,0 - 1,4 g / kg, toisessa 1,6 - 1,8 g / kg ja kolmannessa yli 2 g / kg. Ryhmien välillä ei todettu eroja voimatulosten tai kehonkoostumusten väälillä, tai ne eivät olleet tilastollisesti merkittäviä. Kehitystä tapahtui yhtälailla proteiinin saannista riippumatta".

"Eräässä kokeessa (Castaneda et al. Resistance training to counteract the catabolism of a low-protein diet in patients with chronic renal insufficiency) munuaisten vajaatoiminnasta kärsivät potilaat pantiin kahdeksan viikon treenikuurille. Munuaistauti heikentää elimistön kykyä käsitellä ravinnon proteiinia, minkä vuoksi potilaat joutuvat noudattamaan erittäin vähäproteiinista dieettiä. Proteiinia syötiin päivässä vain 0,6 g / kg. 70-kiloiselle henkilölle se tarkoittaisi vaivaista 42 grammaa. Verrokkiryhmässä noudatettiin identtistä ruokavaliota ilman voimaharjoitteluohjelmaa. Kahdeksan viikon jälkeen voimaharjoitteluryhmän lihaskunto oli pysynyt ennallaan - voimatasot olivat kuitenkin parantuneet lähes kolmanneksen! Verrokkiryhmässä taas menetettiin kehon rasvatonta massaa ja lihaskunto heikkeni. Alle gramma proteiinia siis riitti ylläpitämään lihaksia ja parantamaan voimatasoja - kunhan lihaksia rasitettiin."

Lainaukset Jussi Riekin kirjasta Kuntotehdas.
 

Aatelinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Glen Metropolit, New England Patriots
Helpointa olisi jos opettelisit tykkäämään lenkkeilystä, vaikkapa ihan kävelemällä alkuun reippaasti, niin että saa hien pintaan. Tässä saa peruskuntoa kondikseen helposti ja läskiä palaa tehokkaasti. Itsekään en koskaan digannut lenkkeilystä tai saleilusta, mutta nykyään molemmat varsinkin lenkkeily on minulle tärkeä henkireikä. Ei ole mitään parempaa kuin lähteä ulos yksin, jolloin saa jäsenneltyä omia ajatuksiaan. Mut koska kiloja tosiaan on tuo 108 kg, älä lähde juoksemaan. Se on nivelille ihan liikaa. Reipasta kävelyä. Halvan sykemittarin hankinta voisi olla järkevää.

Pyöräily on toinen hyvä vaihtoehto ylipainoiselle. Polvet eivät rasitu ja läskiä palaa myös hyvin. Uinti on vielä tehokkaampi kuntomuoto sillä koko kroppa tekee töitä. Jos olet entinen SM-tason urheilija, niin ehkäpä jonkun joukkuelajin harrastaminen höntsäilymuodossa olisi hyvä vaihtoehto?

Eli lenkkarit jalkaan ja kävelylle. Polvet ja selkä on aika ajoin melko kipeitä (painosta johtuen todennäköisesti) varsinkin kun se 20kg ylimääräistä massaa on ihan viimeisen parin vuoden sisällä. Oma työ ja aikataulu estää aika hyvin tuon höntsätreeneissä käynnin. Kävely ja juoksu siis valitettavasti (omasta mielestä :D) ainoita vaihtoehtoja.

Kiitos hyvästä ja syväluotaavasta vastauksesta. Onko tuo sykemittari ns. pakollinen varuste? Ilmeisesti sykkeen pitää olla yli tietyn rajan jotta rasvaa palaa?
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Kiitos hyvästä ja syväluotaavasta vastauksesta. Onko tuo sykemittari ns. pakollinen varuste? Ilmeisesti sykkeen pitää olla yli tietyn rajan jotta rasvaa palaa?
No se rasva palaa parhaiten pitkillä reippailla kävelylenkeillä, eli kun syke on suhteellisen alhaisella tasolla. Sykemittari on kuntoilun alkuvaiheissa erittäin hyödyllinen kapine. Jos meinaat hölkätä, tulet hämmästymään a) miten korkealle sykkeesi haluaa nousta b) miten hitaasti sinun pitää oikeasti juosta, jotta syke pysyy halutuissa rajoissa. Parin kuukauden jälkeen osaat kyllä hahmottaa sykealueet ilman mittariakin, jos lenkkeilet säännöllisesti. Päinvastoin kuin ehkä luulet, korkean sykkeen harjoittelu ei juurikaan nosta peruskuntoa. Sillä haetaan vauhtikestävyyttä, mutta sitä sinun ei kannata hakea ennen kuin peruskuntosi on riitävällä tasolla. Ehkä kerran kahteen viikkoon kannattaa vetää joku 5-6 kilsan kovavauhtisempi lenkki. Aloita rauhallisesti, niin nautit hommasta eikä paikat hajoa. Kunhan pidät kävely- ja juoksulenkit säännöllisesti viikko-ohjelmassa.

PS. Noista sykemittareista piti sanoa sen verran, että ne voivat olla jopa motivaatiota nostavia laitteita. Minä olen tilastohullu, joten puran kaikki lenkkidatan tietokoneelle. Tsekkaan jälkikäteen, olinko sillä sykealueella, missä oli tarkoitus juosta. Ja sitten seuraan sillä myös hiukan palautumista. Ja lisäksi, esim. Polarin ohjelmisto kertoo myös sen, mikä osuus kulutetuista kaloreista lähti rasvoista. Tsekkasin pari satunnaista lenkkiä tuolta. Toisen päästelin reippaammin, reilu 5 kilsaa, keskisyke 140, rasvan osuus kaloreista 13 %. Toinen rauhallista hölköttelyä 11 km, keskisyke 127 ja rasvan osuus 21 %. Mittari oli mukana myös yhdellä patikkaretkellä alppimaisemissa. Rauhallisella kävelyvauhdilla rasvan osuus kaloreista yli 40 %!
 
Viimeksi muokattu:

Näkkäri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ensinnäkin on mainittava, että olen samaa mieltä tuosta, että kannattaa aloittaa maltillisesti. Myöhemmin voi sitten lisäillä vauhtia, jos siltä tuntuu. Pääasia, että siitä liikunnasta tulisi säännöllinen ja hauska tapa eikä pakkopullaa.

Sykkeistä haluan kuitenkin olla edelleen vähän vastarannan kiiski. 60min treeniä keskisykkeellä 155 = huomattavasti enemmän poltettuja kaloreita kuin 60 min treeniä keskisykkeellä 115. Tätä faktaa ei kukaan pysty kumoamaan.

Mitä enemmän ihminen on miinuskaloreilla, sitä enemmän hän laihtuu eli samalla syömisellä tuo ensimmäinen treenaaminen pudottaa painoa 100% varmasti enemmän kuin kevyempi treeni. Myös rasvoista.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös