Tässä on keski-ikäistymisen myötä päässyt vähän keskivartalo paisumaan. Nyt olisi tarkoitus ottaa itseäni niskasta kiinni ja saada painoa tiputettua pysyvästi noin 20kg, eli noin 105kg pitäisi päästä noin 85kg, joka olisi sellainen hyvä normaalipaino. Motivaationa on se että on alkanut vituttaa kun ei saa enää perkele edes luistimia kunnolla kiristettyä kun on pakki tiellä ja metsurinhousutkin muistutti päällä enemmän legginssejä kun työvaatetta.
Mitään poppaskonsteja en ainakaan aluksi meinaa ottaa käyttöön. Tein alle vähän listaa millaisia muutoksia omaan arkeen olisi tarkoitus saada runnottua läpi. Toivon että kun lista on ”julkinen” täällä niin tulisi itsellekin vähän paineistusta sitä myös noudattaa.
Sanotaan, että varsin pätevä suunnitelma. Ja mielestäni hyvinkin toteutuskelpoinen. Heitän kuitenkin muutaman kommentin. Itse olen pariin otteeseen laihduttanut hieman yli 10 kiloa, ja se on mahdollista vain, jos sen tekee kestävällä tavalla. Oikeastaan vituttaa, että päästin kilot hiljalleen hiipimään takaisin, mutta kun tiesi konstin, jolla ne lähtevät, niin helppoa niistä oli päästä eroon. Sen sanoisin, että keski-ikäistyminen ei itsessään lihota, vaan sen myötä tulleet lieve-ilmiöt. :)
- Oluen juonti vähemmälle. Mikään suurkuluttaja en ole, viikossa menee normaalisti keskimäärin varmaan noin 10-15 annosta bulkki-, hifistely- ja ykkösolutta. Joskus harvoin jos lähtee oikein viihteelle niin sama määrä menee illassa. Eli enemmän vissyä ja ottaa ne parit oluet sitten vaikka vaan sen lauantaisaunan yhteydessä.
Sanotaanko suoraan, että tuo 10-15 annosta viikossa on sellainen määrä, että aivan varmasti siitä luopumalla kilot myös lähtevät. Olut on sellaista, että se turvottaa ja pöhöttää ja lisäksi lisää helposti ruokahalua, joten sen vaikutus on yllättävän suuri. Ja vaikka oluessa ei niin hirveästi kaloreita olekaan suhteessa muihin juomiin, on noilla määrillä lisäkaloreita tullut kuitenkin ihan kohtuullisesti. Yhdessä keskiolutpullossa on 132 kcal, ja jos niitä menee viikossa 15, on se lähes 2000 kcal ylimääräistä energiaa. Laskennallisesti muistaakseni 100 kcal:n energiavaje päivässä tarkoittaisi 100 g:n laihtumista viikossa. Ja päinvastoin. Tuo 2000 kcal ylimääräistä energiaa tarkoittaa siis noin 285 g painon lisääntymistä viikossa, eli vajaata +15 kiloa painoa vuodessa.
Tuo siis karkeasti laskettuna. Ja totuus on, että meistä kaikkien kropat toimivat eri tavalla, joten ei tuosta voi mitään muuta johtopäätöstä vetää, kuin sen, että tuollainen olutmäärä säännöllisesti lihottaa yllättävän paljon. Yksittäinen viihdekäynti ei taas vaikuta niinkään, kunhan yksittäinen ei tarkoita sitä, että käy joka viikko sen kerran. :)
- Annoskokojen pienennys. Kotona pitää oppia syömään niiltä Arabian pieniltä ja keskikokoisilta lautasilta, eikä pidä ottaa aina sitä suurinta vatia. Työpäivän lounaat vaihdan itsepalvelupaikoista sellaisiin ravintoloihin missä lounas tulee keittiöstä annoksena, näissä paikoissa yleensä ruokakin on parempaa.
- Lautasmalli kuntoon. Lautasmallissa taitaa olla vähiten petrattavaa, itse lautanen on ollut vaan ihan liian iso. Huomiota pitää kyllä kiinnittää säännölliseen syömiseen, usein käy niin että jää aterioita välistä ja sitten vedetään se kolminkertainen annos kerralla.
Nuo ovat hyviä keinoja. Itse en syö työpaikalla ruokalassa ikinä, ja joskus hyvin harvoin käyn lounaspaikoissa. Tuon vaikutus on yllättävän iso, sillä ihminen on luonteeltaan ahne, ja todennäköisesti linjastolta tulee mätettyä ruokaa lautaselle enemmän kuin tarvitsisi. Itse syön omia eväitä, koska silloin pystyy katsomaan paremmin, että mitä oikesti tulee syötyä.
- Kalorit tutuiksi. Kun vähän malttaa katsoa mitä eri ruuissa on kaloreita niin oppisi ehkä ymmärtämään mitä sitä kannattaa suuhunsa laittaa ja kuinka paljon. Esimerkiksi olen pitänyt mysliä jonain kevyenä laihdutusruokana mitä voi syödä niin paljon kuin haluaa, pelkästään ravintoarvoja vilkaisemalla huomasin ettei näin ole, muitakin esimerkkejä löytyy.
Tämä on erittäin hyvä keino, mutta valitettavasti pirun työläs. Itse aikoinaan tein alkuun niin, että laskin oikeasti päivän aikana syömäni kalorit ja myös kulutukseni. Tuo oli toki vain arvio, mutta sitä kautta oppi todella hyvin, että missä yllättävissä ruoissa niitä kaloreita olikin enemmän kuin tarpeeksi. Tuo ohjasi todella hyvin terveellisemmän ruokailun suuntaan. Mutta ei sitä jaksanut kovinkaan kauaa noudattaa.
Hyvä keino (jos vain vatsa kestää) on myös korvata kokkaillessa osa lihasta palkokasveilla, kuten linsseillä tai pavuilla. Ne ovat terveellisiä ja sopivat hyvin laihduttajan ruokavalioon. Lisäksi lihan kanssa ne eivät juurikaan vaikuta ruoan kokonaismakuunkaan. Tai näin minun makuaistini sanoo.
- Sipsien ja karkkien kanssa herkuttelun vähentäminen. Jos maksimissaan kerran viikossa sallisi itselleen napostelun ja sekin ainostaan mikäli on kuluttanut herkutteluhetken kalorit ensin.
Noissa on hyvä muistaa kohtuus. Ja pohtia, että olisiko joku terveellisempi naposteltava mahdollinen. Itse olen ratkaissut asian niin, että en osta ikinä kotiin mitään perunalastuja tai vastaavaa, ja karkkiakin oikeastaan hyvin harvoin. Sitten jos olen jossain kyläilemässä ja näitä tarjotaan, en kieltäydy.
Joillain laihduttajilla on omituinen tapa, että kuusi päivää kärvistellään, ja sitten sallitaan yksi herkuttelupäivä viikkoon. Tuolloin vedetäänkin sitten roskaruokaa ja muuta epäterveellistä kaksin käsin. Sellaiset kannattaa ehdottomasti unohtaa, sillä se yksi päivä kumoaa todella helposti aiempien päivien "saavutukset". Parasta on nimenomaan tehdä pieniä muutoksia arkeen, ja satunnaiset herkuttelut eivät vaikuta silloin kokonaiskuvaan.
- Liikuntaa enemmän. En sinänsä ole mielestäni huonossa kunnossa, jaksan painaa fyysisiä hommia koko päivän jos on tarve, mutta kun niitä hommia on niin harvoin. Tavoitteena on käydä vähintään kolme kertaa viikossa ottamassa urheiluhiki päälle. Näistä tulee jo pari siitä että lähtee muksun harrastuksen ajaksi ihan lenkille juoksemaan, aikaisemmin on tullut mentyä jonnekin munkkikaffelle tms.. Työpaikan sählyvuoro on myös sellainen mikä pitäisi hyödyntää aina kun sinne vaan ehtii, koskaan en ole ”ehtinyt” mutta se ”ehtiminen” on kuitenkin järjestelykysymys. Onpa tässä tullut poltteita kaivaa kiekkovehkeetkin naftaliinista...
Kannattaa lisätä. Liikunta tekee aina hyvää. Sen merkitys laihduttamisessa on usein pienempi kuin ravinnon, mutta terveyden ja jaksamisen kannalta se on hyödyllistä. Jos säännöllisellä sählyvuorolla ei jaksa käydä, niin lenkkeily ja pyöräily ovat hyviä lajeja. Ja vaikka ihan reipas kävelykin. Sekin kuluttaa yllättävän paljon kaloreita.
- Terveellistä yhdessäoloa perheen kanssa. Enää ei viikonloppuja rötvätä kotona neljän seinän sisällä jollei ole muuta tekemistä, vaan pistetään vähän evästä (ei olutta) reppuun ja lähdetään jonnekin luontopolulle tai muualle ”mettään”. Itse tykkään, mukula tykkää ja vaimokaan ei liikaa protestoi; hienoja polkuja ja paikkoja on lähiseutu täynnä.
Tuo on erittäin hyvä keino! Ja jos keli on joskus niin surkea, ettei huvita mennä, niin voi joskus hyvällä omatunnolla olla neljän seinän sisälläkin. Toisinaan se rötväyspäiväkin tai jopa rötväysviikonloppu tekee ihan hyvääkin.
Tsemppiä urakkaan. Kyllä se onnistuu, kun pitää pään kylmänä!
valtsuhealth.blogspot.com