Ruotsin länsirannikolla on muun muassa kaupunki nimeltä Göteborg. Ei sillä ole kovin kehnosti mennyt, maan toiseksi suurin kaupunki ja merkittävä teollisuuskaupunki. Pohjois-Ruotsi taitaa olla nykyään aikamoista takamaata, mutta sielläkin on ollut merkittävää kaivosteollisuutta.
Tuo Pietarin-suunta on Lappeenrannalle suuri mahdollisuus, mutta sitä ei ole kaiketi päästy kovin hyvin hyödyntämään. Joku asiaa tunteva osaa varmaan kertoa lisää.
Ihan hyvä huomio Göteborgin maantieteellisestä sijainnista, mutta vahvistaa edelleen pointtiani siitä, että varsinkin ennen sijainti meren rannalla on ollut merkittävä tekijä kaupungin kehittymisen ja ihmisten varallisuuden osalta.
Ruotsin suurimmat kaupungit ovat Tukholma, Göteborg, Malmö, Uppsala, Vesterås, Örebrö ja Helsingborg. Kaikki muut on satamakaupunkeja, paitsi Uppsala, Vesterås ja Örebrö ns. "Tukholman lähikaupunkeja". Täällä on puolestaan lista
ruotsalaisten varallisuudesta asuinpaikoittain - kärkisijoilla on aika vahva edustus Tukholman suunnalta.
Kaivokset ovat merkki luonnonrikkauksista, mutta kun noita luonnonvaroja hyödynnettiin, niin mahtoiko varallisuus jäädä piakallisille kaivosmiehille ja poroisännille sinne Kiirunaan ja Jällivaaraan? Vai olisiko ehkä kuitenkin valunut Creutzeille, Wallenbergeille ja muille mahtisuvuille, jotka asustelivat juuri Tukholman ja Etelä-Ruotsin kaupungeissa.
Pietarin ja Viipurin mainitsin Lappeenrannan luontaisina kaupankäyntisuuntina historiallisia aikoja tarkoittaen. Eli joskus 1600-1700-luvuilla, kun jonkinlainen kaupungistuminen ylipäätään käynnistyi. Kyllä Suomessakin monen yrityksen juuret ja usean suvun rikkaudet ovat peräisin vuosisatojen takaa. Ja tätä takamatkaa on monen itäsuomalaisen edelleen vaikea kuroa kiinni.
Lisäksi Suomessa vielä se, että lännessä (lähinnä Pohjanmaa) maa on ollut sopivampaa maanviljelyksiin kuin vaikkapa Savossa tai Kainuussa. Ne on vähän eri mittakaavassa olleet siellä nuo pellot kuin idemmässä.
