www.is.fi
Katso, missä köyhät asuvat Suomessa – onko tässä sote-uudistuksen tikittävä aikapommi?
Suomessa on lähes 700 000 pienituloista. IS jakoi heidät perustettaville hyvinvointialueille, koska köyhät ratkaisevat koko valtavan sote-uudistuksen onnistumisen.
Lappeenrannassa on enemmän pienituloisia (16,7%) kuin Kouvolassa (13,7%).
Tämän Lappeenranta voitti, perhana!
Australiassa on enemmän asutusta itärannikolla, joten siellä itä varmaankin voittaa. Kiinakin on itäpainotteisesti asutettu, koska länsiosa on ihan takamaata, joten sama homma. Lisätään listaan myös Argentiina, ja varmaan muitakin löytyisi.
Ruotsin länsirannikolla on muun muassa kaupunki nimeltä Göteborg. Ei sillä ole kovin kehnosti mennyt, maan toiseksi suurin kaupunki ja merkittävä teollisuuskaupunki. Pohjois-Ruotsi taitaa olla nykyään aikamoista takamaata, mutta sielläkin on ollut merkittävää kaivosteollisuutta.
Tuo Pietarin-suunta on Lappeenrannalle suuri mahdollisuus, mutta sitä ei ole kaiketi päästy kovin hyvin hyödyntämään. Joku asiaa tunteva osaa varmaan kertoa lisää.
On tämä Kainuu edelleenkin melkoista periferiaa.
Tottakai sijainti meren rannalla on aika ratkaiseva tekijä. Se on ollut sitä historiallisesti - ja on sitä edelleen. Kun maailman metropoleja laitetaan vahvuusjärjestykseen, niin enemmän siellä taitaa olla satamakaupunkeja kuin sisämaakaupunkeja. Esimerkiksi joitain Roomaa ja Berliiniä pidetään b-tason metropoleina osittain sen takia, etteivät ne sijaitse meren rannalla, vaikka on siinä toki taloudellisiakin syitä.
Kyllä, suurimmalta osin näin, mutta minun käsitykseni mukaan Viipuri oli varsin menestyvä ja vauras kaupunki. Omana aikanaan hyvin kansainvälinenkin. Mutta se oli kai ainoa laatuaan itäisessä Suomessa, ja eihän sen nyt voi sanoa kovin syvällä idässä olevan, kun meren rannallakin on.
Hyh Hyh sinua.! Jos olisin tämän tiennyt miitissä, niin mykkäkoulua olisi ollut suuntaasi.
Taas on mennyt tunteisiin. Tulee tämä sama jankutus siitä, että olisi SaiPa divarissakin voinut nostaa viirejä kattoon. No miksette nostaneet? Jos silloin ei ollut tapana, niin ei voi mitään. Mutta älkää siitä vinkuko.
Kuten tiedät, niin niitä oikeita viirejä on tulossa Lappeen suunnalle pitkä rivi tässä ihan lähitulevaisuudessa, ja hallin pienestä koosta johtuen on pidettävä huoli siitä, että mahtuvat kattoon sitten.
Tähän ei voi nyt sanoa enää mitään. Meillä ei ole katossa tilaa. Onneksi Lappeenrannassa on.
Onhan siellä ainakin Lalli Partinen#3. Niin, ja ...Skriko?
Lalli ei nouse sinne koskaan, koska pelasi IFK:ssa. Ei se nouse Lappeenrantaan. Silti se on Stadissa seinillä Isona Kolmosena. Lallihan oli se Iso Kolmonen. Mutta ei se nouse Stadissakaan.
Eikö paita voi olla kuin yhden hallin katossa? Oli Lalli iso jo SaiPassa pelatessaan.
Olisiko kansanluonteesta kiinni. Länsi-Suomessa ihmiset ovat olleet aina yritteliäitä, kun taas idässä ollaan tyytyväisinä maattu uunin pankolla ja syljeskelty kattoon. Nykyisin tuo vanha perinne näkyy ehkä sosiaalietuuksien nauttimisena.
Niin, siinä missä lännessä jumitettiin paikoillaan ja pantiin lampaita tai kunnianhimoisimmat aatelisten hevosia (Teemu Keskisarja: Kyynelten kallio, 2011), itäsuomalaiset asuttivat korven sekä Suomen että Ruotsin osalta, pitivät yllä siirtokuntaa Pohjois-Amerikassa ja perustivat kaupanpäälle Amerikan Yhdysvallat.
Lontoo, Pariisi ja Moskova ovat myös sisämaakaupunkeja käytännössä. Syy näiden arvostukseen metropoleina ohi Berliinin ja Rooman on käytännöllinen - jälkimmäiset ovat 3,5 - 5 miljoonan alueen talousalueita hiukan laskentatavasta riippuen, edelliset 11 - 17 miljoonan asukkaan. Lisäksi tuo suurempi tripla on myös toisen maailmansodan eurooppalainen voittajatroikka, ja tätä narratiivia vasten Rooman ja varsinkin Berliinin asema vääristyy, kun sitä verrataan edustamansa valtion vaikutusvaltaan.
1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku aina 1. maailmansodan puolelle saakka ja varsinkin sodan ensimmäisinä vuosina Pietari oli erityisesti Itä-Suomen, tai sen omistavan ja kauppaa tekevän luokan, rahakone. Imperiumin pääkaupunki vaurastutti lisäksi suurruhtinaskunnan kaakkoiskulman asukkaita aivan sieltä mitättömimmästä torpan rengistä lähtin, kun käsitöitä, maataloustuotteita, palveluita ja työvoimaa upposi rajattomasti Nevan suistoon. Suomen itsenäistymisen myötä ja lopullisesti Tarton rauhan myötä tämä satavuotinen tuottoisa kauppareitti sulkeutui, ja Itä-Suomen periferia-aseman sinetöi toinen maailmansota, jonka jälkeen Viipuri ja koillisen tehtaat luovutettiin Neukkulaan.