Mainos

Koronavirus (COVID-19) – pelkkä räkäyskä vai ihmiskunnan loppu?

  • 9 180 403
  • 81 158
F

Flonaldo

Aika pessimistisiä ovat veljien @Sistis ja @Flonaldo näkymät, itse olen kyllä huomattavan paljon optimistisempi sen suhteen, että rokottaminen hillitsee tartuntamääriä.

Nämä laskuharjoitukset pitää sisällään sen, että rokottamaton väestö olisi homogeeninen joukko, joka on yhteydessä toisiinsa ja näillä olisi sitä kautta potentiaali tartuttaa toisiansa.

Siis oletetaan, että korona leviää ikäsuunnassa vain horisontaalisesti ikäryhmässä (ikätoverista toiseen), eikä enää sekä horisontaalisesti, että vertikaalisesti (nuoremmasta vanhempaan ja toisinpäin). Sehän edellyttää sitä, että koko väestön kontaktit horisontaalisessa linjassa ovat linkittyneet toisiinsa. Jos ymmärrätte tämän sepustuksen?
Itse näen tämän niin, että on syytä muuttaa odotuksia. Niin sen suhteen mitä kannattaa seurata kuin mikä itse asiassa on pessimismiä tai optimismia.

Nyt siis pyöritellään onko hyvä päivän luku 50, 100 vai 200. Sitä voidaan tässä kesä ehkä taivastella, mutta syksy ja talvi ovat sitten jo oma lukunsa.

Itse olen erittäin optimistinen sen suhteen, että ensi talvena:
- ei ole mitään rajoituksia hallituksen taholta (pl. ehkä joku lievä/rajattu maskisuositus)
- vanhuksia ja riskiryhmäläisiä ei sairastu koronaan suurissa määrin
- terveydenhuollolle ei aiheudu ongelmia koronasairaiden hoitamisesta

Sen sijaan koronatartuntoja tulee merkittävästi enemmän kuin tähän mennessä on missään vaiheessa nähty. Mitään en halua "ennustaa", siis jotakin tiettyä lukua. Jos olen jotain laskeskellut tai tänne heittänyt, niiden kommenttien tarkoitus on enemmän ollut että moni varautuisi siihen että "nolla perään" nykylukuihin - ja silti ei tarvitse mennä maakuoppaan piiloon.

***

Totta kai virus leviää myös ikäryhmien välillä. Mutta jos nyt otetaan esimerkiksi vaikka opiskelijoiden ikäryhmä, aivan ylivoimainen valtaosa heidän kontakteistaan on vain oman ikäryhmän sisällä. Ja kun siinä ryhmässä immuniteettia on muuta väestöä merkittävästi vähemmän ja kontakteja taas moninkertaisesti enemmän, potentiaalia tartunnoille on valtavasti enemmän. Sitten taas kun ne tartuttavat opiskelijat tapaavat muuta, vanhempaa väestöä, suurin osa törmää rokotemuuriin.

Deltavariantti on varmasti tarttuvampi kuin aiemmat versiot, mutta sitä en ymmärrä miksi suunnilleen sama matematiikka ei toimisi sen kanssa mikäli rokote vaan on tarpeeksi tehokas sitä vastaan. Eli kun tarpeeksi rokotetaan niin tauti tukahtuu, olkoonkin, että esim. lapset on kokonaan rokottamatta.
Matematiikka on täysin sama. Mutta siihen numeroon ei vain päästä ilman alaikäisten rokottamista. Tai, teoreettisesti toki päästään, jos se rokotusaste muulla väestöllä olisi 100 %. Se vaan ei ole mahdollista. Toivottavasti nuorille saadaan mahdollisimman helppoja rokottautumisen mahdollisuuksia ympäri maata, mutta on kuitenkin ihan selvää, että vanhempien ikäryhmien lukuihin ei nuorissa päästä.

Kyllä, tuo laskeminen on siksi kyllä mahdoton homma. Yllätyin kovasti siitä, että ”ennustelet/ennustelette” kovia lukemia syksylle, että delta muutti tilannekuvaa näinkin paljon. Ja kuten sanottua, nyt minkään skenaarion laskennallinen ennustaminen on entistä vaikeampaa, kun rokotekattavuus on muuttuu ja ihmisten suoja on ihan mitä sattuu riippuen siitä monta rokotetta on jne.
Muuttujia on tosiaan niin paljon, että minkään tietyn luvun tai jonkun aallon ajankohdan arviointi on käytännössä mahdotonta. Paljon riippuu myös siitä miten ihmisten käyttäytyminen muuttuu.

Monille elämä on tällä hetkellä oman kokemuksensa mukaan jo täysin normaalia. Mutta yhtä lailla todella suuri osa ihmisistä on yhä etätyössä, tapaamisia kavereiden kanssa on vähemmän, vanhusten tapaamisissa ollaan varovaisia - ja vanhukset varsinkin yhä välttelevät kontakteja ihan merkittävissä määrin.

Syksyllä sitä etätyöjengiä alkaa pikku hiljaa putoilla konttoreihin ja he kulkevat sinne moni joukkoliikenteellä. Enää ei olla jokaisesta ysköksestä ensimmäisenä juoksemassa koronatestiin. Vanhukset alkavat hiljalleen raottaa sitä kotiovea.

Kontaktit siis myös tulevat kasvamaan koko ajan, hitaasti mutta varmasti.
 

hege

Jäsen
Variantti-kuvio on kyllä itselleni hankala hahmottaa, kun tiedän alkukesästä muutamia ilmeisesti juurikin deltaan "sairastuneen" joista kuitenkin kaikki muut paitsi yksi olivat oireettomia tai eivät ainakaan tiennet sairastavansa ennen kun testi tulokset tulivat. Onko delta kuitenkin korkeasta tarttuvuudesta huolimatta og-tautia vaarattomampi? Ja jos näin on niin onko silloin alkuperäisen ilmaantumisen määritelmät ja niihin liittyvät rajoitukset relevantteja?
 

Snoppen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hermes
Nämä laskuharjoitukset pitää sisällään sen, että rokottamaton väestö olisi homogeeninen joukko, joka on yhteydessä toisiinsa ja näillä olisi sitä kautta potentiaali tartuttaa toisiansa.

Siis oletetaan, että korona leviää ikäsuunnassa vain horisontaalisesti ikäryhmässä (ikätoverista toiseen), eikä enää sekä horisontaalisesti, että vertikaalisesti (nuoremmasta vanhempaan ja toisinpäin). Sehän edellyttää sitä, että koko väestön kontaktit horisontaalisessa linjassa ovat linkittyneet toisiinsa
Tätä yritin itse selittää, mutta kun ei osaa niin ei osaa. :)

Talvella tulee taatusti korkeampia lukuja mikäli silloin testataan, mutta ei ole mitään syytä olettaa että tauti ryöpsähtäisi enää niin pahasti että yhteiskunta kärsisi mitenkään merkittävästi.

Hyvä että saatiin tähän selvyys, tuntuu olevan yksimielistä porukkaa tästä asiasta.
 

Näkkäri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Matematiikka on täysin sama. Mutta siihen numeroon ei vain päästä ilman alaikäisten rokottamista. Tai, teoreettisesti toki päästään, jos se rokotusaste muulla väestöllä olisi 100 %. Se vaan ei ole mahdollista. Toivottavasti nuorille saadaan mahdollisimman helppoja rokottautumisen mahdollisuuksia ympäri maata, mutta on kuitenkin ihan selvää, että vanhempien ikäryhmien lukuihin ei nuorissa päästä.

Eli alkuperäiset arviot rokotuskattavuuden riittävyydestä laumasuojan syntymiseksi olivat vaan jostain syystä alakanttiin? Käsittääkseni rokotusmäärät on kuitenkin aika hyvin ennustetussa tahdissa? Nämä ovat ihan vilpittömiä kysymyksiä, ei vänkäämistä.

Joku syy siihen on oltava ettei laumasuojaan ilmeisesti enää uskota, vaikka rokotemäärät alkavat olemaan jo Suomessakin kohtalaisella tasolla. Ellei se ole rokotustehon liiallinen hiipuminen deltavarianttia kohtaan niin se on varmaan liian positiivinen alkuperäinen laskelma ja sitä pitäisi silloin tarkistaa ylöspäin.

Mutta ottakaa rokote. Se on varmaan paras kehotus edelleen jokaiselle siihen oikeutetulle.
 
F

Flonaldo

Eli alkuperäiset arviot rokotuskattavuuden riittävyydestä laumasuojan syntymiseksi olivat vaan jostain syystä alakanttiin? Käsittääkseni rokotusmäärät on kuitenkin aika hyvin ennustetussa tahdissa? Nämä ovat ihan vilpittömiä kysymyksiä, ei vänkäämistä.
Ne olivat ihan kanttiin alkuperäistä virusta vastaan, mutta >2X tarttuvamman virusvariantin kohdalla tarvitaan uusi arvio. Kuten esimerkiksi @Sistis tässä laskee:

Jos tuo THL:n jossain artikkelissa esittämä arvio delta-variantin "rajoittamattomasta tartuntaluvusta", eli R0-luvusta, pitää paikkaansa, niin se olisi 4.5.

Tuo painuu alle kriittisen R-luvun (R < 1) kun vain 1/4.5 = 22.2% kansasta on sellaisia, joihin virus voi tarttua.

Tuolloin siis laumasuoja vaatisi sitä, että (1-0.222)/0.88 = 88.4% olisi rokotettu. Se olisi aika paljon.
Alpha oli alkuperäistä ~50 % tarttuvampi ja Delta ~50 % Alphaa. Nämä luvut eivät tietysti ole mitenkään absoluuttisia, vaan Suomessa on eri luku kuin briteissä, missä on eri luku kuin Intiassa jne. Samoin - vaikka ei olisi mitään rajoituksia tai suosituksia - ihmisten elämä ei ole väestötasolla palannut vielä lähellekään normaalia, vaan kontaktien määrä on yhä alempi kuin ennen koronaa.

Suomessa Deltan R ehkä voi olla siteerattu 4,5 (alkup. 2,5 * 1,3 * 1,4), tai enemmän, tai vähemmän. Esimerkiksi briteissä se taas voi olla 7,2 (alkup. 3 * 1,5 * 1,6) - ja silloin rokotettuja pitäisi olla >97 % koko väestöstä tartunnat pysäyttävään laumasuojaan.

Ja vielä mutkistamaan se, että esimerkiksi 15-24-vuotiaat ovat hyvinkin tehokkaita levittämään koronavirusta, alle kouluikäiset taas eivät.
 

Czescku

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Stadin Keltamustat
Uskon ja toivon että se koko kansan rokotuskattavuus saadaan tuonne 70-80% haarukkaan kun STM vain saa annettua luvan kaikkien 12v ja vahempien rokottamiseen THL suosituksen mukaisesti, nythän lupa on antaa rokotteita 12v riskiryhmäläisille mutta vielä kaikkien rokottamiseen ei ole lupaa.
Miksi ei olisi lupaa? 30.6. YLE uutisoi ainakin näin:

"Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote aloittaa 12–15-vuotiaiden koronavirusrokotukset elokuun loppupuolella.

Nuoret rokotetaan koulujen käynnistyttyä eli viikosta 34 eteenpäin. Rokotukset hoidetaan kouluterveydenhuollossa.

Eksoten koronaviruksen tilannekuvaryhmän puheenjohtaja Tuula Karhula kertoo, että nuorille tarjotaan Pfizer-Biontechin rokote.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on suositellut koronavirusrokotusten laajentamista(siirryt toiseen palveluun) kaikkiin 12–15-vuotiaisiin. "
 

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli
Miksi ei olisi lupaa? 30.6. YLE uutisoi ainakin näin:

"Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote aloittaa 12–15-vuotiaiden koronavirusrokotukset elokuun loppupuolella.

Nuoret rokotetaan koulujen käynnistyttyä eli viikosta 34 eteenpäin. Rokotukset hoidetaan kouluterveydenhuollossa.

Eksoten koronaviruksen tilannekuvaryhmän puheenjohtaja Tuula Karhula kertoo, että nuorille tarjotaan Pfizer-Biontechin rokote.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on suositellut koronavirusrokotusten laajentamista(siirryt toiseen palveluun) kaikkiin 12–15-vuotiaisiin. "
Tällainen ainakin löytyi ihan tältä päivältä.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) aloitti perjantaina lausuntojen keräämisen covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta siten, että jatkossa rokotuksia annettaisiin myös 12–15-vuotiaille.

Lausuntoja luonnoksesta asetuksen muuttamiseksi voi antaa 30.7. asti ja muutetun asetuksen on tarkoitus tulla voimaan elokuussa.

Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Harri Tohmo pitää lausuntokierrosta ”turhana viivyttelynä”.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Näyttää siltä, että muutaman päivän takainen orastava hiipuminen olikin ennenaikaista, ja kasvu-uralle on palattu. No, hidasta kasvua kuitenkin.

- HUS: Viikkokeskiarvolla mitattuna tartuntoja nyt 113.7/vrk, viikko sitten 101.1/vrk. Trendin perusteella kasvuvauhti viittaisi R-luvun olevan välillä 1.1-1.2. Ilmaantuvuusluku 90.0.
- TAYS: Viikkokeskiarvolla mitattuna tartuntoja nyt 16.0/vrk, viikko sitten 15.7 / vrk. Trendin perusteella kasvuvauhti viittaisi R-luvun olevan välillä 1.0-1.1. Ilmaantuvuusluku 41.9.
- Varsinais-Suomi: Viikkokeskiarvolla mitattuna tartuntoja nyt 24.4/vrk, viikko sitten 19.7 / vrk. Trendin perusteella kasvuvauhti viittaisi R-luvun olevan välillä 1.1-1.2. Ilmaantuvuusluku 64.6.
- Koko Suomi: Viikkokeskiarvolla mitattuna tartuntoja nyt 224.6/vrk, viikko sitten 197.6 / vrk. Trendin perusteella kasvuvauhti viittaisi R-luvun olevan välillä 1.1-1.2. Ilmaantuvuusluku 53.6.
- HUS:n ulkopuolinen Suomi: Viikkokeskiarvolla mitattuna tartuntoja nyt 110.9/vrk, viikko sitten 96.4 / vrk. Trendin perusteella kasvuvauhti viittaisi R-luvun olevan välillä 1.1-1.2. Ilmaantuvuusluku 37.7.

Ilmaantuvuusluvuissa voi olla virhettä, kuten muissakin.

Mitä tuosta sitten sanoisi? Kaikkialla ollaan lievästi kasvu-uralla. Tartunnoista noin puolet tuntuu tulevan HUS-alueelle. HUS-alueella ilmaantuvuusluku on isoin, mutta muun Suomen kasvuvauhti on ollut hieman suurempaa.

Taisin muuten olla väärässä, kun sanoin joskus, että Mika Salmisen virheelliseen "100 000 tartuntaa saavutetaan piakkoin" ei tultaisi todennäköisesti pääsemään. Nyt sanoisin, että on ihan varmaa, että siihen päästään hyvin todennäköisesti jo tämän kuun aikana, ellei tartunnoissa tule äkkinäistä romahdusta.
 
Suosikkijoukkue
IFK
Taisin muuten olla väärässä, kun sanoin joskus, että Mika Salmisen virheelliseen "100 000 tartuntaa saavutetaan piakkoin" ei tultaisi todennäköisesti pääsemään. Nyt sanoisin, että on ihan varmaa, että siihen päästään hyvin todennäköisesti jo tämän kuun aikana, ellei tartunnoissa tule äkkinäistä romahdusta.

Noitten muunnosten hanakampi halu levitä pitää ottaa tosissaan tartuntojen kehitystä arvioidessa.
Eli pitäisikö sanoa, että pitäköön virkansa, kun tuntuu kärryillä olevan.

Nostan hattua myös kaikille omasta virheestään kättä nostavalle, se on täällä todella harvinaista.
Rispect.
 

Näkkäri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Esimerkiksi briteissä se taas voi olla 7,2 (alkup. 3 * 1,5 * 1,6) - ja silloin rokotettuja pitäisi olla >97 % koko väestöstä tartunnat pysäyttävään laumasuojaan.

Tunnen itseni tyhmäksi, mutta vääntäkää nyt vielä rautalangasta joku selkokielellä seuraavaan selitys:

Otetaan käsittelyyn mikä tahansa variantti ja millä tahansa tartuntapotentiaalilla. Mikäli meillä on käytössä rokote, joka on tehokas sitä vastaan niin mitä merkitystä rokotuskattavuudella on laumasuojan kannalta? Eikö laumasuojan pitäisi muodostua samalla prosentuaalisella rokotekattavuudella variantin tartuntapotentiaalista riippumatta?

Tietenkin tehokkaammin leviävä variantti ehtii tehdä tuhojaan enemmän kuin heikommin leviävä, mutta mielestäni niiden pitäisi kyllä tukahtua samalla rokotekattavuudella.

Mitä en taas ymmärrä?
 

Rantsukoff

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Miksi ei olisi lupaa? 30.6. YLE uutisoi ainakin näin:

"Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote aloittaa 12–15-vuotiaiden koronavirusrokotukset elokuun loppupuolella.

Nuoret rokotetaan koulujen käynnistyttyä eli viikosta 34 eteenpäin. Rokotukset hoidetaan kouluterveydenhuollossa.

Alaikäisten rokotuksista on ongelmana ajanvaraus. Nuorella ei välttämättä ole verkkopankkitunnisteita eikä vanhemmat voi varata aikaa ilman alaikäisen lupaa. Jotenkin näin menee byrokratia.

Tampereella tähän on varauduttu siten, että Messukeskuksessa aletaan piikittään drive-in-perusteella. Nuori voi kävellä siis vain rokotukseen.
 
F

Flonaldo

Kokeillaan tällaisella esimerkillä.

Pudotetaan alkuperäisen viruksen kantaja tilaan kymmenen rokottamattoman ihmisen kanssa ja näillä on keskenään erilaisia kontakteja. Tilasta kävelee ulos 2-3 tartunnan saanutta henkilöä. Pudotetaan tilaan Delta-variantin kantaja rokottamattoman kymmenikön keskelle ja tilasta kävelee ulos 5-7 tartunnan saanutta.

Sama tila, mutta tällä kertaa kymmenestä kahdeksan on rokotettua, joista yhdellä-kahdella rokote ei ole riittävän hyvä estämään tartuntaa. Jos sinne pudotetaan alkuperäisen viruksen kantaja, on todennäköistä, että rokottamattomat säilyvät ilman tartuntaa. Jos taas Delta-variantin kantaja, on todennäköistä, että suojattomista vähintään yksi saa tartunnan.

Kyse on siis todennäköisyyksistä millä altistava henkilö "löytää" ne suojattomat.
 
F

Flonaldo

Tampereella tähän on varauduttu siten, että Messukeskuksessa aletaan piikittään drive-in-perusteella. Nuori voi kävellä siis vain rokotukseen.
Mikä on hieman erikoinen paikka juuri nuorille kohdennetuille rokotuksille, kun a) sinne ei kukaan kävele ja b) nuoret eivät aja sisään. Kyllähän sinne bussilla pääsee, mutta aika pitkä retki tulee ja vaatii jonkinlaista voimainponnistusta teiniltä sinne hakeutua.
 

Hexa

Jäsen
Eihän tartuntoja voi kokonaan pysäyttää ellei rokutuskattavuus ole 100% ja siltikin jollekin, vaikka heikon vastustuskyvyn omaavalle vanhukselle, se saattaa tarttua siitä huolimatta. Ja mikään rokote ei myöskään anna muutenkaan 100% suojaa, joten joillekin se virus voi päästä läpi rokotuksesta huolimatta. Siltikin mitä enemmän väestöä on rokotettu, niin sitä pienemmäksi jäävät tartunnat, eikä se enää silloin kuormita terveydenhuoltoa niin merkittävästi.

Nuorison ja alle 30- vuotiaiden keskuudessa on edelleen paljon rokottamattomia, poislukien riskiryhmät, mutta en pidä sitä niin suurena ongelmana, koska korona ei heille ole lähtökohtaisesti niin vaarallinen. Ilman kattavia rokotuksia Delta-variantti tulee kuitenkin helposti leviämään ensi talvena juuri heidän keskuudessaan. Sen ei pitäisi kuitenkaan muodostaa suurta uhkaa jo rokotetuille vanhemmille ikäryhmille, koska Pfizer ja Moderna lupaavat rokotteen antavan hyvän suojan myös Intian varianttia vastaan. Aina tietysti löytyy poikkeuksia joille virus rokotuksesta huolimatta pääsee läpi. Mutta ei pitäisi silti olla kyse suuresta laajuudesta.
 

Krepo

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Málaga CF
Tuolla aiemmin joku kysyikin, että löytyykö mistään dataa noista uusista tartunnoista. Itsekin olisin kiinnostunut tiedosta, että onko tartuntoja tullut millä osuudella 1, taikka 2 rokotetta saaneille? Tuskin kaikki sairastuneet kuitenkaan ovat rokottamattomia? Julkaistaanko tälläistä tilastoa edes missään?
 
Suosikkijoukkue
IFK
Tartunnat kohdistuvat erittäin vahvasti näihin rokottamattomiin väestönosiin - eikä niiden nuorten sairastamisella kovin suurta merkitystä yhteiskunnalle ole. Jossain määrin viruksen laajamittainen leviäminen tarkoittaa toki myös sitä, että se pääsee kiinni niihin riskiryhmäläisiin ja vanhuksiin, joilla rokote ei sitä parasta suojaa ole tuonut.

Jotka sairastuttuaan vievät taudin sairaaloihin ja hoitolaitoksiin. Intian-muunnos aiheutti Kantahämeen ryppään, jossa saikutti henkilökunnan aika tehokkaasti:

"Hoitohenkilökunnasta 42 sai koronatartunnan. Heistä 17 oli saanut täyden rokotesarjan eli kaksi rokotusta. Kaksi hoitohenkilökunnasta oli saanut ensimmäisen annoksen ja toinen heistä oli jo kerran sairastanut covid-19-taudin."

Terveysjärjestelmän kantokyky ei ole pelkästään korona-potilaiden lukumäärää, vaan myös hoitohenkilökuntaa, mikä olisi ehkä syytä muistaa sekin.
 

Hexa

Jäsen
Jotka sairastuttuaan vievät taudin sairaaloihin ja hoitolaitoksiin. Intian-muunnos aiheutti Kantahämeen ryppään, jossa saikutti henkilökunnan aika tehokkaasti:

"Hoitohenkilökunnasta 42 sai koronatartunnan. Heistä 17 oli saanut täyden rokotesarjan eli kaksi rokotusta. Kaksi hoitohenkilökunnasta oli saanut ensimmäisen annoksen ja toinen heistä oli jo kerran
Pfizer ja Moderna ovat ainakin julkisesti luvanneet heidän rokotteen antavan hyvän suojan myös intialaista varianttia vastaan. Samalla he ovat kuitenkin myös ilmaisseet olevansa hieman huolissaan Delta-variantin suhteen. Tässä on tietysti pientä ristiriitaa lausunnoissa. Minkähän rokotteen nuo henkilöt olivat saaneet, todennäköisesti juuri edellämainittujen.
 
F

Flonaldo

Jotka sairastuttuaan vievät taudin sairaaloihin ja hoitolaitoksiin. Intian-muunnos aiheutti Kantahämeen ryppään, jossa saikutti henkilökunnan aika tehokkaasti:
Mistä syystä on tarpeellista tarkastella infektiokontrollin toimia ihan eri tapaan kuin toistaiseksi. Sally Leskinenhän oli sitä mieltä, että he olivat tehneet kaiken suurinpiirtein täydellisesti ja silti tällainen epidemia tuli.

- vain alle puolet henkilökunnasta oli rokotettu
- potilaita ei säännönmukaisesti testata, kun he tulevat osastoille
- potilaat eivät käytä maskeja
- henkilökunta käyttää vain kirurgisia maskeja (pl. koronaosasto)
- henkilökuntaa ei säännöllisesti testata

Minun nähdäkseni ainoa infektiokontrollin toimenpide oli siis henkilökunnan kirurgiset maskit. Ei kovin ihmeellistä, että tuossa ympäristössä virus voi levitä.
 

TrafficIsland

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Otetaan käsittelyyn mikä tahansa variantti ja millä tahansa tartuntapotentiaalilla. Mikäli meillä on käytössä rokote, joka on tehokas sitä vastaan niin mitä merkitystä rokotuskattavuudella on laumasuojan kannalta? Eikö laumasuojan pitäisi muodostua samalla prosentuaalisella rokotekattavuudella variantin tartuntapotentiaalista riippumatta?

Tietenkin tehokkaammin leviävä variantti ehtii tehdä tuhojaan enemmän kuin heikommin leviävä, mutta mielestäni niiden pitäisi kyllä tukahtua samalla rokotekattavuudella.

Alkuperäinen toive ennen rokotuskampanjoiden alkua oli ainakin itselläni, ja varmasti monella muulla, jopa virologeilla, että parhaat rokotteet ja hyvä rokotekattavuus estäisivät tehokkaasti tartuntoja ja sitä myöten koronan kiertoa populaatiossa silloinkin kun yhteiskuntaa pidetään auki. Nyt näyttää UK:n ja osin myös Israelin tilanteiden perusteella siltä, että tuo toive ei kyllä näyttäisi toteutuvan, ainakaan niin hyvin etteikö virus pääsisi rokotemuurista läpi, nyt delta-variantilla ja myöhemmin sitten jollain muulla. Rokotteiden teho hiipuu ajan kuluessa ja ihmisiä ei yksinkertaisesti ehditä rokottaa niin paljon, että rokotemuurista tulisi niin tiivis, että se estäisi myös tartuntojen syntymistä, vieläpä joka puolella maailmaa.

Tämä tarkoittaa että meidän ei kannata enää edes toivoa nollapäiviä tai viime kesän tilannetta, ainakaan lähikuukausina tai ehkä jopa lähivuosina. Tai no, nollapäiviä voi tulla mutta toisesta syystä: kun lopetetaan laajamittainen testaaminen tai tulosten julkaisu.

Jokainen tartunta ei silti ole vaarallinen. Ei ole tähänkään asti ollut, ja rokotekattavuuden kasvaessa yhä pienempi osa johtaa edes varsinaiseen covid-tautiin, saati hengenvaaralliseen tautimuotoon. Toki tämä pelikenttä voi vielä muuttua, jos tulevaisuudessa tulee joku entistä vaarallisempaa tautia aiheuttava muunnos. Tämänhetkinen tilanne kuitenkin käsittääkseni on, että mikään nyt tunnetuista virusmuunnoksista ei ole ollut merkittävästi alkuperäistä vaarallisempi, ainoastaan tarttuvuus on ollut erilainen.

Alla olevassa artikkelissa, joka ehkä on tännekin jo ehditty linkittää, yksi lause pisti itselleni eniten silmään. Brittiläinen virologi ja professori Paul Hunter toteaa näin: "Covid will never go away. It's inevitable that we're going to catch it repeatedly for the rest of our lives, whether we have had the vaccine or not.

 
Suosikkijoukkue
IFK
Mistä syystä on tarpeellista tarkastella infektiokontrollin toimia ihan eri tapaan kuin toistaiseksi. Sally Leskinenhän oli sitä mieltä, että he olivat tehneet kaiken suurinpiirtein täydellisesti ja silti tällainen epidemia tuli.

- vain alle puolet henkilökunnasta oli rokotettu
- potilaita ei säännönmukaisesti testata, kun he tulevat osastoille
- potilaat eivät käytä maskeja
- henkilökunta käyttää vain kirurgisia maskeja (pl. koronaosasto)
- henkilökuntaa ei säännöllisesti testata

Minun nähdäkseni ainoa infektiokontrollin toimenpide oli siis henkilökunnan kirurgiset maskit. Ei kovin ihmeellistä, että tuossa ympäristössä virus voi levitä.

Mun pointti oli siinä, että 42 sairastunutta oli poissa töistä. Se on mielestäni merkittävä asia terveydenhoidon kantokykyä pohdittaessa. Täällä ei ole nähty kuin yksi luku, eli montako potilasta on teholla.
 
F

Flonaldo

Mun pointti oli siinä, että 42 sairastunutta oli poissa töistä. Se on mielestäni merkittävä asia terveydenhoidon kantokykyä pohdittaessa. Täällä ei ole nähty kuin yksi luku, eli montako potilasta on teholla.
Kyllä - koska ei ollut juuri mitään infektiokontrollia. Jos koko henkilökunta olisi tuplarokotettu ja heidät säännöllisesti esim. pikatestattaisiin vuoron aluksi, a) nähdyn kaltaista epidemiaa ei olisi tullut ja b) juuri kukaan ei olisi ollut poissa töistä. Tältä osin toki tilanne on jo nyt hyvin erilainen, kun yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta se henkilökunta on tuplarokotettuja.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Mun pointti oli siinä, että 42 sairastunutta oli poissa töistä. Se on mielestäni merkittävä asia terveydenhoidon kantokykyä pohdittaessa. Täällä ei ole nähty kuin yksi luku, eli montako potilasta on teholla.
Tässä taisi olla kyseessä massatestaus, jossa löytyi paljon oireettomia ja sitä kautta jouduttiin eristykseen. Näitä voi tulla jatkossa silloin tällöin, että jossain tulee paikallinen epidemia, joka aiheuttaa jonkun yksikön sisällä aika ison kaaoksen.

Tuossa jutussa silmiinpistävää oli myös se, että 2 kertaa rokotetut jäivät ilman vakavia oireita.

Mutta oikeassa ilman muuta olet, että kantokykyä uhkaa myös jos henkilökunta on sairaana, karanteenissa tai eristyksessä.
 

Hexa

Jäsen
Hoitohenkilökunnasta 42 sai koronatartunnan. Heistä 17 oli saanut täyden rokotesarjan eli kaksi rokotusta. Kaksi hoitohenkilökunnasta oli saanut ensimmäisen annoksen ja toinen heistä oli jo kerran sairastanut covid-19-taudin."
Ja jos Pfizerin rokote antaa sen 88% suojan, niin jäähän siihen kuitenkin 12% prosentin todennäköisyys tai mahdollisuus. Yllättävän monelle tuplarokotetulle tuo tartunta tuli kuitenkin. Olkoonkin, että oireet ovat silloin lievempiä.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tunnen itseni tyhmäksi, mutta vääntäkää nyt vielä rautalangasta joku selkokielellä seuraavaan selitys:

Otetaan käsittelyyn mikä tahansa variantti ja millä tahansa tartuntapotentiaalilla. Mikäli meillä on käytössä rokote, joka on tehokas sitä vastaan niin mitä merkitystä rokotuskattavuudella on laumasuojan kannalta? Eikö laumasuojan pitäisi muodostua samalla prosentuaalisella rokotekattavuudella variantin tartuntapotentiaalista riippumatta?

Flonaldo tuon jo kertoikin, mutta yritän itsekin.

Jos meillä on kaksi varianttia, A ja B, joista A:n tartuntapotentiaali on kolme henkeä, ja B:n viisi henkeä, niin on tuossa oikeasti iso ero.

Epidemia hiipuu, kun jokainen tartuttaja tartuttaa keskimäärin alle yhden henkilön. Raja, missä epidemia pysyy vakaana, on taas yksi henkilö.

Ensimmäisessä tapauksessa, jossa A-variantti tarttuisi keskimäärin kolmeen muuhun henkilöön, pitäisi näissä potentiaalisissa kohtaamistilanteissa olla kahden henkilön kolmesta immuuneja virukselle, oletetaan nyt rokotusten kautta. Silloin A-variantin keskimääräisistä kolmesta tartunnasta kaksi jää syntymättä. Jos rokote tarjoaisi täyden suojan, niin kattavuuden ollessa yli 2/3, eli 66.7%, jokainen sairas tartuttaisi A-varianttia keskimäärin alle yhteen henkilöön, ja epidemia hiipuu.

Matemaattisesti: (1-2/3) x 3 = 1.

B-variantin tapauksessa pitää estää vähintään neljä tartuntaa viidestä. Eli kattavuuden pitää olla yli 80%. Matemaattisesti: (1-4/5) x 5 = 1.

Mitä kävisi sitten, jos meillä olisi A-variantin laumasuoja, mutta B-variantti vallitsIsi? Rokote estää tartunnoista 2/3, mutta kun sairastaja tartuttaisi ilman rokotteita keskimäärin viisi muuta, tuolla rokotekattavuudella hän tartuttaisi (1-2/3) x 5 = 1.67 muuta. Eli epidemia kasvaisi edelleen.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Onhan se tosissaan aika synkkä kuva siinä mielessä mitä @Sistis esittää, eli tuolla 80% rokotepeitollakaan ei tätä peliä voiteta, näin niinkuin suoraan.

Tokihan tässä edelleen paistaa kaikista eniten läpi se, että jos omaa turvallisuuttaan ajattelee, niin kaksi rokotetta ja hyvä perusterveys, niin riskit kohtalokkaaseen infektioon on todella, todella pienet. Joten taas palataan siihen, että se rokote toden totta kannattaa hankkia ja välittää propagandaa rokottamisen puolesta.

Rokoteketjussahan on ollut esillä ne tilastot siitä, kuinka a. Jenkeissä koronavainajat ovat lähes kaikki rokottamattomia b. Miten briteissä on laskettu, että rokotukset ovat estäneet yli 30 000 kuolemaa ja oliko 8 000 000 tartuntaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös