Mainos

Koronavirus (COVID-19) – pelkkä räkäyskä vai ihmiskunnan loppu?

  • 9 204 371
  • 81 140
Suosikkijoukkue
HIFK
Onhan suurella osalla flunssaviruksistakin hyvin laaja kirjo oireissa oireettomasta lieviin oireisiin, vatsaoireisiin ja sitten taas rankempaan tautiin ja jälkioireisiin.

Siis tyyliin niin, että viisihenkisessä perheessä yksi on oireeton, yhdellä lihaskipuja ja päänsärky, yhdellä vatsa sekaisin, yhdellä viikon räkätauti, yhdellä kahden viikon räkätauti kovalla kuumeella ja kurkunpään tulehduksella ja jälkitautina korvatulehdus, keuhkokuume tai poskiontelontulehdus.

Toki korona on ihan oma juttunsa tuon vakavuuden ja leviämisen vuoksi. Mutta sinänsä se ei ole ”kumma” juttu, ehkä enemmänkin sen takia että tähän virukseen liittyy niin paljon asiaa mikä mietityttää ihmistä.
 

palle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Minnesota Wild, HIFK
Minä kun en lääketieteestä ymmärrä mitään, niin olen eniten noissa rokotteissa miettinyt sitä, että miksi rokotteiden tuotanto hoidetaan näin.

Miksei jokaisella maalla ole omaa valmiutta, jos nyt ei kehittää, niin vähintäänkin tuottaa rokotteita massana? Eli kun nyt joku iso rokotevalmistaja kehittää toimivaksi todetun rokotteen, niin sen sijaan, että tämä valmistaja alkaa itse sitä rokotetta valmistamaan ja lähettämään ympäri maailmaa, myisikin se jokaiselle halukkaalle maalle tämän reseptin, tai "lisenssin", jolloin tuo typerä logistinen ketju purettaisiin välistä pois. Onko tällainen edes teoriassa mahdollista?

Mietin lähinn jo seuraavaa pandemiaa, mikä ennemmin tai myöhemmin puhkeaa.
 

ultrar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Arsenal
Jokaisen pitäisi tajuta, että tämän epidemian oireet ovat poikkeukselliset ja vaihteluväli miten se näkyy potilaissa on todella suurta. Aika naurettavaa väittää, että esim. joku norovirus voitaisiin verrata tähän.

Lähipiirissäni on tullut lisää tapauksia ja jo aiemman erittäin vakavan sairastumisen ja pitkän tehohoitojakson kokeneen henkilön lisäksi on myös ensimmäinen tautiin menehtynyt potilas, lähtökohtaisesti perusterve noin 60v mies. Toisaalta erittäin läheinen tuttava, myös noin 60 vuotias mies sai lievät oireet, viikon pieni kuumeilu ja on täysin toipunut. Tasan eivät käy onnenlahjat siis ja kummallakin oli samantasoinen sairaanhoito käytössä, toinen ei sitä tarvinnut, kuin testien ottamiseen.

Nyt on oma tytär altistunut ja lähtee iltapäivälle testeihin ja myönnän, että jännitän tilannetta, koska olen vielä toipumassa Meilahdessa suoritetusta operaatiosta ja kuulun jo sen vuoksi riskiryhmään. Jos tyttärelläni todetaan tauti, niin minun mahdollisuudet saada se myös, taitaa olla aika korkea. Jos tietäisin saavani noroviruksen, niin en juuri kiinnittäisi asiaan mitään huomiota, sen aina kestää ja tarvittaessa nesteytystä, niin siitä selviää. Covidin kanssa asia on täysin toinen, ei ole mitään tietoa, mitä on odotettavissa, voi olla pieni kevyt flunssa tai ei edes sitä tai pahimmassa tapauksessa kaikki oireet ja tehohoito jne.

Omassa tuttavapiirissäni on vuoden aikana jo useampia sairastuneita, joista ei yksikään lähtökohtaisesti todella heikkokuntoinen, silti lopputulos yksi menehtynyt, toinen läheltä piti tilanne, yksi kahden viikon tehohoito ilman hengityskoneen apua kuitenkaan, pari erittäin kipeää (omasta mielestään) ja pari vain kevyen flunssan sairastanutta. Käsittääkseni kukaan ei ole vielä saanut tätä uutta mutaatiota, joka sairastuttaa vakavammin ja helpommin.

Olisin tilanteesta huolissaan nyt ja kun saisin myös nämä nuoret ymmärtämään ongelman vakavuuden, nyt tällä hetkellä meilläkin tunnun olevan syypää karanteeniin ja kaikki kiukku kohdistuu minuun. Ymmärrän hyvin kaikkia niitä, joiden hermot alkavat olla loppu tilanteen johdosta, kun itse on ollut jo lähes vuoden lähes karanteenissa golfkausi poislukien. Jos en väärin arvaa, niin tällä viikolla tulee uudet ennätyslukemat sairastuneissa ja kahden viikon päästä sairaalat alkavat olla kantokyvyn ylärajoilla, ei kuulosta hyvältä.
 
Viimeksi muokattu:

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Olisiko tuohon tunteeseen suurimpana syynä se, että asia on saanut megapaljon palstatilaa vuoden aikana ja tarinoita riittää joka lähtöön jokaiselle päivälle?

Kyllä tämä toki vaikuttaa. Mutta minusta tässä on poikkeuksellista se, että tauti on isolla osalla varsin lieväoireinen ja jopa oireeton, mutta sitten vastaavasti tauti saattaa olla todella raju ja viedä sairastajansa sairaalahoitoon tai jopa teholle, vaikka tämä olisi nuori ja perusterve, ja jonka voisi olettaa kuuluvan tuohon ensiksi mainittuun kategoriaan.

@axe: Nuo allekirjoitan. Tietämys viruksesta on lisääntynyt kovasti. Pointtini oli kuitenkin se, että itse en ole kuullut vieläkään mitään selitystä sille, miksi tauti saattaa jonkun viedä erittäin heikkoon kuntoon, vaikka kaikkien ennakko-odotusten (ikä, terveydentila, elämäntavat yms.) mukaisesti voisi olettaa hänen selviävän hyvin lievillä oireilla. Jos tästä on jotain tietoa, niin otan tuon mielelläni vastaan.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Tämä eilinen keskustelu muistui mieleen. Asko Järviseltä hieman kommenttia asiaan:


Brittivariantti vie sairaalaan ja teholle noin 30-40% todennäköisemmin usean englantilaisen tutkimuksen perusteella. Myös variantin aiheuttamasta korkeammasta kuolleisuudesta on viitteitä, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimustuloksia.

Järvisen mukaan HUS-alueella on nyt suhteessa aiempaa enemmän nuoria vuode- ja teho-osastolla. Johtuuko tämä sitten brittivariantista vai taudin painottumisesta nuorempaan väkeen, jää kuitenkin avoimeksi...
Kuten Järvinenkin toteaa, niin onhan se hyvin todennäköistä, että lisääntyvien vaikeiden tapausten mukana myös kuolemat lisääntyy, vaikkei siitä vielä lopullista näyttöä olekaan.
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
On tuo kyllä mystinen virus, kun oireiden kirjo ja voimakkuus vaihtelevat noin paljon. Ei voi muuta todeta.
Tämä juuri ja myös varsinaisen sairastumisen aikaiset oireet eivät välttämättä korreloi mitenkään sen kanssa, kuinka hyvin taudista toipuu. Tuttavaperheessä isovanhemmat (ikää 70+) saivat loppuvuodesta koronan ja molemmilla iski tauti todella rajuna ja nopeasti, mutta nyt ovat jo molemmat ihan fine ja tohisevat menemään vanhaan malliin. Sen sijaan saman tuttavaperheen isän korona oireili varsin lievästi, eli kevyttä lenssua ja päänsärkyä, mutta sen seurauksena aiemmin urheilullinen ja hyväkuntoinen mies (ikää 40+) jaksaa hädin tuskin kävellä pari kilometriä, jonka jälkeen on aivan loppu. Eli kyllä koko virus on melkoinen "box of chocolates" oireiden puolesta ja se jo tekee siitä poikkeuksellisen tavalliseen flunssaan verrattuna. Influenssassa ja vaikkapa noroviruksessa vakavat tautimuodot tunnetaan varsin hyvin ja niitä osataan hoitaa, ja influenssan kohdalla toki on varsin hyvä laumaimmuniteetti ja rokotuskattavuus olemassa vanhastaan. Koronassa ollaan vasta alkutekijöissä tehokkaan (lääke)hoidon ja rokotusten kanssa, mutta maali onneksi alkaa jo häämöttää.

Omassa kuplassa huomionarvoista on myös se, että kesti viime syksyyn asti, ennen kuin omaan lähi- ja tuttavapiiriin iski ensimmäiset tartunnat ja kun monessa perheessä taudin alkuperä tuntuu jääneen mysteeriksi, niin oma arvio on, että kouluista ja päiväkodeista "kotiutuu" yllättävän paljon tautitapauksia, kun lapset ovat usein joko täysin oireettomia tai vähäoireisia.
 

Morgoth

Jäsen
Koronassa ollaan vasta alkutekijöissä tehokkaan (lääke)hoidon ja rokotusten kanssa, mutta maali onneksi alkaa jo häämöttää.

Osaako joku sanoa miten koronan tehohoito on kehittynyt tai ylipäätään lääkehoito? Ilmeisesti tehohoito on sama kuin akuutissa hengitysvajeessa/keuhkokuumessa eikä siinä sinällään ole mitään koronaspesifistä ja mahdollinen kuolema aiheutuu kudosten hapenpuutteesta?
 

axe

Jäsen
Kyllä tämä toki vaikuttaa. Mutta minusta tässä on poikkeuksellista se, että tauti on isolla osalla varsin lieväoireinen ja jopa oireeton, mutta sitten vastaavasti tauti saattaa olla todella raju ja viedä sairastajansa sairaalahoitoon tai jopa teholle, vaikka tämä olisi nuori ja perusterve, ja jonka voisi olettaa kuuluvan tuohon ensiksi mainittuun kategoriaan.

@axe: Nuo allekirjoitan. Tietämys viruksesta on lisääntynyt kovasti. Pointtini oli kuitenkin se, että itse en ole kuullut vieläkään mitään selitystä sille, miksi tauti saattaa jonkun viedä erittäin heikkoon kuntoon, vaikka kaikkien ennakko-odotusten (ikä, terveydentila, elämäntavat yms.) mukaisesti voisi olettaa hänen selviävän hyvin lievillä oireilla. Jos tästä on jotain tietoa, niin otan tuon mielelläni vastaan.

Missasit vähän pointin. Käytännössä KAIKISSA vähänkin vaarallisemmissa taudeissa joku on täysin oireeton ja joku toinen kuolee ja joku täysin yllättävä nuori huippuihminen kokee kamalia vaikka ei vain pitäisi. Koronaa on enemmän kuin joitain muuta tauteja, joten ääritapauksiakin on enemmän. Ja kun tätä seurataan ja raportoidaan näin järjettömällä laajuudella ja osin sensaatiohakuisestikin, niin näitä pompautellaan esiin vielä suhteessa enemmän kuin normaalisti. Kyllä se nuori ja huippukuntoinen sporttilahjakkuus on kuollut treenikentälle ennenkin tai kärsinyt mystisistä vaivoista yhdeksän kuukautta tietämättä mikä oikein vaivaa. Eikä niillekään ole mitään selitystä. Taivaan tähdet tai kropan solut sattuivat olemaan sillä kerralla väärällä tavalla. Ei korona ole millään lailla poikkeus laadussa vaikka määrässä olisikin.
 

Zeta03

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, sympatiat KooKoo
Noin vuosi ollut aikaa lisätä sairaalahenkilökuntaa sekä tehohoitopaikkoja mutta edelleen niitä on niin vähän, että esim. sydänleikkauksia ja syöpähoitoja joudutaan siirtämään. Ihmisiä kuolee näihin vakaviin sairauksiin, koska hoitopaikat ja henkilökunta on valjastettu koronapotilaille. Ja nyt vielä hiihtolomatkin painavat päälle...

"Husin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen kertoo IS:lle, että toissa viikolla jouduttiin laittamaan jo 3-4 leikkaussalia kiinni.

– Meillä oli hiihtolomaviikon takia supistuksia. Ja olemme varautuneet siihen, että kun tehohoitopotilaiden määrä nousee, jatkamme samoilla supistusmäärillä edelleen. Yritämme sillä varmistaa, että tehohoitopaikkojen määrä riittää kaikille tehohoitopaikkaa tarvitseville, Järvinen toteaa"

" – Osa ei siten kestä odotusta. Se voi olla osalle kohtalokasta. Isot sydänleikkaukset ja pahimmillaan isot syöpäleikkaukset saattavat siirtyä tai pitkittyä. Sillä voi olla potilaan ennusteen kannalta merkitystä, Järvinen sanoo. "

 

nataS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans




Saako ne työpaikkaravintolat nyt olla auki tämä viikon jälkeen vai ei? Kohtuullisen epäselvää tuntuu olevan.


Tämän Hesarin jutun perusteella henkilöstöravintolat ja huoltoasemien kuppilat saavat olla edelleen auki.


Eikö työpaikkaravintoloissa tai huoltoasemilla sitten tauti tartu ihan samalla tavalla kuin muissakin ruokaravintoloissa? Työpaikoilla ainakin tilastojen mukaan tulee paljon tartuntoja, joten voisi kuvitella, että myös työpaikan ruokalassa voisi tartunnan saada. En ymmärrä myöskään, miten koronaviruksen tarttuvuuden kannalta on eroa siinä, syökö huoltoaseman yhteydessä olevassa ravintolassa vai jossain muussa ruokaravintolassa.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Missasit vähän pointin. Käytännössä KAIKISSA vähänkin vaarallisemmissa taudeissa joku on täysin oireeton ja joku toinen kuolee ja joku täysin yllättävä nuori huippuihminen kokee kamalia vaikka ei vain pitäisi. Koronaa on enemmän kuin joitain muuta tauteja, joten ääritapauksiakin on enemmän. Ja kun tätä seurataan ja raportoidaan näin järjettömällä laajuudella ja osin sensaatiohakuisestikin, niin näitä pompautellaan esiin vielä suhteessa enemmän kuin normaalisti.

Mielestäni en ole missään vaiheessa väittänyt, etteikö tätä variaatiota olisi muissakin taudeissa. Pointtini on koko ajan ollut, että tämä vaihtelu tuntuu olevan koronaviruksen kohdalla huomattavasti voimakkaampaa ja hajonta on paljon suurempiaa. Ja en lähtisi selittämään tätä vain tapausten määrällä, koska pointtini oli nimenomaan suhteelliset osuudet. Enkä myöskään median luomalla vääristyneellä mielikuvalla.
 

Juhaht

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Mielestäni en ole missään vaiheessa väittänyt, etteikö tätä variaatiota olisi muissakin taudeissa. Pointtini on koko ajan ollut, että tämä vaihtelu tuntuu olevan koronaviruksen kohdalla huomattavasti voimakkaampaa ja hajonta on paljon suurempiaa. Ja en lähtisi selittämään tätä vain tapausten määrällä, koska pointtini oli nimenomaan suhteelliset osuudet. Enkä myöskään median luomalla vääristyneellä mielikuvalla.

Mutta onko aidosti noin? Käsitykseni mukaan kuitenkin reilu enemmistö sairastaa taudin täysin oireetta tai kevyenä, flunssan kaltaisena tautina. Onko meillä riittävästi dataa, että voidaan tehdä tulkinta suhteellisista osuuksista? Itse kun luulen juuri niiden suhteellisten osuuksien olevan ihan samat kuin monissa muissa, heikommin leviävissä taudeissa. Niistä vaan ei rummuteta vuosi putkeen, joka ainoa päivä, pelko-otsikoilla kilpaillen.
 

Skeletor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, urheilullisesti avoin sarja
Noin vuosi ollut aikaa lisätä sairaalahenkilökuntaa sekä tehohoitopaikkoja mutta edelleen niitä on niin vähän, että esim. sydänleikkauksia ja syöpähoitoja joudutaan siirtämään. Ihmisiä kuolee näihin vakaviin sairauksiin, koska hoitopaikat ja henkilökunta on valjastettu koronapotilaille. Ja nyt vielä hiihtolomatkin painavat päälle...

Niin, tässä tullaan mielenkiintoiseen kysymykseen. Jos on vaihtoehtona jättää koronapotilas tai sydänpotilas kuolemaan kotiin, niin tällä hetkellä valitaan sydänpotilas. Mikä tekee koronasta tärkeämmän sairauden saada hoitoa? Voisihan sille koronapotilaalle myös sanoa, että olet kaksi viikkoa eristyksissä kotona ja katsotaan sen jälkeen asiaa.

Oletuksena, että nämä jutut ovat totta. Mutta eiköhän ne molemmat kuitenkin hoideta....
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Noin vuosi ollut aikaa lisätä sairaalahenkilökuntaa sekä tehohoitopaikkoja mutta edelleen niitä on niin vähän, että esim. sydänleikkauksia ja syöpähoitoja joudutaan siirtämään. Ihmisiä kuolee näihin vakaviin sairauksiin, koska hoitopaikat ja henkilökunta on valjastettu koronapotilaille. Ja nyt vielä hiihtolomatkin painavat päälle...
Tämä on se realiteetti, minkä vuoksi tartuntamääriä yritetään painaa mahdollisimman alas. Joidenkin mielestä se on silti jotain hysteeristä ylireagointia, ja oma oikeus käydä salilla on välttämätön tarve.

Eikö työpaikkaravintoloissa tai huoltoasemilla sitten tauti tartu ihan samalla tavalla kuin muissakin ruokaravintoloissa? Työpaikoilla ainakin tilastojen mukaan tulee paljon tartuntoja, joten voisi kuvitella, että myös työpaikan ruokalassa voisi tartunnan saada. En ymmärrä myöskään, miten koronaviruksen tarttuvuuden kannalta on eroa siinä, syökö huoltoaseman yhteydessä olevassa ravintolassa vai jossain muussa ruokaravintolassa.
Tuleehan niitä ihan kaikkialla, missä ihmiset kohtaavat. Mutta valtio/hallitus/viranomaiset käsittelevät kokonaisuuksia, jolloin pitää miettiä myös sitä, onko jokin kustannustehokasta tai järkevää.

Todennäköisesti tuossa pohditaan sitä, onko huoltoasemaruokailu sellainen kohde, jota rajoittamalla saadaan mielekkäitä vaikutuksia ilman selkeitä haittoja.

Ainakin itse ajattelen, että joku perjantai-illan fine dining on enemmän osastoa "huvittelu" kuin rekkakuskin ostama hodari aamuöiseltä ABC-huoltamolta. Se on sitten toinen juttu, onnistuuko näiden erottelu lainsäädännöllä, ja onko se ylipäätänsä mielekästä.

Jokainen tietysti uskoo mitä huvittaa, mutta aika alhaalla tuntuu olevan luottamus viranomaisiin ja hallintoon. Ikään kuin oletetaan, että nämä samat asiat eivät olisi niiden ihmisten tiedossa, jotka niitä päätöksiä ja arvioita tekevät työkseen.
 

Juhaht

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Jokainen tietysti uskoo mitä huvittaa, mutta aika alhaalla tuntuu olevan luottamus viranomaisiin ja hallintoon. Ikään kuin oletetaan, että nämä samat asiat eivät olisi niiden ihmisten tiedossa, jotka niitä päätöksiä ja arvioita tekevät työkseen.

Varmaan ison syyn tästä kantaa hallituksen todella sekava ja epämääräinen viestintä. Aina kun Kiuru pääsee ääneen, ei tiedä mitä sieltä taas tulee.
 

Oadie

Jäsen
Tämän Hesarin jutun perusteella henkilöstöravintolat ja huoltoasemien kuppilat saavat olla edelleen auki.


Eikö työpaikkaravintoloissa tai huoltoasemilla sitten tauti tartu ihan samalla tavalla kuin muissakin ruokaravintoloissa? Työpaikoilla ainakin tilastojen mukaan tulee paljon tartuntoja, joten voisi kuvitella, että myös työpaikan ruokalassa voisi tartunnan saada. En ymmärrä myöskään, miten koronaviruksen tarttuvuuden kannalta on eroa siinä, syökö huoltoaseman yhteydessä olevassa ravintolassa vai jossain muussa ruokaravintolassa.

Mitä ihmettä? Eikö tässä nyt tipu vähän taas pohja koko hommalta? Viime aikoina nimenomaan työpaikoilla tuo on isoissa määrin levinnyt niin buffet-pöytä pysyy vanhaan malliin ja porukat syö kimpassa. Sen sijaan etäisyyksiä noudattavissa ravintoloissa ruokailu ei onnistu?? Huolto-asemien kuppilat kansoittuvat seuraavaksi. ABC:n omistajat hierovat jo käsiään.

Ei silti hyvähän se on, että rekkamiehillä taukopaikat säilyvät. En usko että on muutenkaan mitään herkkuhommaa.
 

vsmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, ManU
Mitä ihmettä? Eikö tässä nyt tipu vähän taas pohja koko hommalta? Viime aikoina nimenomaan työpaikoilla tuo on isoissa määrin levinnyt niin buffet-pöytä pysyy vanhaan malliin ja porukat syö kimpassa. Sen sijaan etäisyyksiä noudattavissa ravintoloissa ruokailu ei onnistu??

Tuota asiaa voi hoitaa myös paikallisella järjenkäytöllä, vaikka sitä ei vaadita.

Minun työpaikalla henkilöstöravintolasta tulee tilatut annokset, jotka syödään toimistossa tai tuotannon osalta osoitetussa paikassa. Palaveritiloista on saatu hyvin pilkottua paikkoja, kun palaverit käydään teamsin välityksellä.
 
F

Flonaldo

Itse poistinkin jo aikaisemmin koronavilkun. Näyttää tämäkin koronatoimi osoittautunut suutariksi.

Tuo juttuhan on vallan typerä.

Tietystikään sovelluksesta ei ole lääkäreille apua jäljitystyössä, koska sen pääpointti on sen anonyymius. Jos se taas ei olisi anonyymi, ei se voisi olla olemassa.

Niillä lääkäreillä ei taas ole mitään käsitystä onko sovelluksesta hyötyä yleisesti ottaen vai ei. He eivät tiedä kuinka moni saa sovelluksesta altistumisilmoituksen, mitä he tekevät sen jälkeen ja montako tartuntaketjua se katkaisee. N. ainoa tapa millä tuota voisi selvittää olisi jokin laaja gallup ("käytätkö vilkkua" / "oletko saanut ilmoituksia" / "saitko oikeasti tartunnan" / "mitä teit").

Ja jos jäljityksessä työskentelevän henkilöstön asenne on tämä - koska eivät ymmärrä edes miten sovelluksen on tarkoitus toimia -, silloin ei varmaan tarvitse arvailla miksi niiden vilkkukoodien saaminen positiivisen testin jälkeen kestää viisi päivää. Sabotoimalla se nyt ei varsinkaan mitään tee.

Lääkärit, viikko toisensa jälkeen, eivät kykene jäljittämään n. 20-25 % tartunnoista. Jos edes osa noista oikeasti reagoisi pienempiinkin oireisiin, rajoittaisi kontaktejaan, hakeutuisi testiin jne., voitaisiin tartuntoja leikata sellaiset samat 5 % kun puuhastellaan ulkorajojen, harrastusten jne. kanssa.

Niin, tässä tullaan mielenkiintoiseen kysymykseen. Jos on vaihtoehtona jättää koronapotilas tai sydänpotilas kuolemaan kotiin, niin tällä hetkellä valitaan sydänpotilas. Mikä tekee koronasta tärkeämmän sairauden saada hoitoa?
Nämä sydänpotilaat eivät siis ole ensiavussa olevia massiivisen infarktin saaneita, vaan ihmisiä, joiden leikkaus olisi heidän terveytensä kannalta järkevä suorittaa viikon / kuukauden / neljännesvuoden sisään. Ei ketään jätetä kotiin kuolemaan. Tai jos jätetään, on yhteiskunta epäonnistunut ja pettänyt lupauksensa.
 

Raid76

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jouka Juhola, Lipiäinen ja Ässien sylkykupit.

Peltinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves

Oadie

Jäsen
Tuota asiaa voi hoitaa myös paikallisella järjenkäytöllä, vaikka sitä ei vaadita.

Minun työpaikalla henkilöstöravintolasta tulee tilatut annokset, jotka syödään toimistossa tai tuotannon osalta osoitetussa paikassa. Palaveritiloista on saatu hyvin pilkottua paikkoja, kun palaverit käydään teamsin välityksellä.

Niin meinaatko että monen sadan ihmisen työpaikoilla kaikki duunaritkin menevät syömään sinne sun tänne toimistoihin. Ja jokaiselle kannetaan ruoka eteen omaan tilaansa. Hieno ajatus, mutta käytännössä ei toimi eikä noin toteudu. Toimistomiljöössä varmasti onnistuu, mutta kun kaikki eivät voi olla töissä sellaisessa. Ja sitä järjenkäyttöä voi olla ja on ollutkin ruokaravintoloissa, mutta silti ne menevät kiinni.

Totta kai ruokalat pitää olla auki työväelle tai sitten kaikkien pitää tulla eväitten kanssa ja syödä vaikka ulkona, mikä tuskin on vaihtoehto. Hieman sarkastisesti tuossa aiemmassa asiaan viittasin, koska tässäkin rajoituksessa on holkkumaa. Ja tällä hetkellä se koskee juuri ruokailuista puhuttaessa niitä paikkoja missä tartunnan voi todennäköisemmin saada.
 

Mathieu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens
Osaako joku sanoa miten koronan tehohoito on kehittynyt tai ylipäätään lääkehoito? Ilmeisesti tehohoito on sama kuin akuutissa hengitysvajeessa/keuhkokuumessa eikä siinä sinällään ole mitään koronaspesifistä ja mahdollinen kuolema aiheutuu kudosten hapenpuutteesta?

Hoito on kuitenkin tietääkseni kauttaaltaan laajempialaista kuin esim. perus hengitysvajeessa.
Tässä vuoden aikana hoito ja esim. lääkehoito on kehittynyt ja nyt ymmärretään hyvin esim. d-vitaamiinpitoisuudet, yleislääkitys, nestehoito, kortisoni yms. Ja se potilaiden liikutus/kääntely tai tehokas hengityskoneen käytön hyöty suhteessa kuntoon. Ja hoito kehittyy koko ajan, kun tietoa tulee lisää.

Tuolta voit katsoa lääkärin vinkkelistä, että mitään tehdään yleisesti sekä tehohoidossa, linkki vie Taysin lääkäriohjeistussivuille:
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mutta onko aidosti noin? Käsitykseni mukaan kuitenkin reilu enemmistö sairastaa taudin täysin oireetta tai kevyenä, flunssan kaltaisena tautina. Onko meillä riittävästi dataa, että voidaan tehdä tulkinta suhteellisista osuuksista? Itse kun luulen juuri niiden suhteellisten osuuksien olevan ihan samat kuin monissa muissa, heikommin leviävissä taudeissa. Niistä vaan ei rummuteta vuosi putkeen, joka ainoa päivä, pelko-otsikoilla kilpaillen.

Olen yrittänyt myös etsiä statistiikkaa, mutta en ole löytänyt. Sanoisin kuitenkin niin, että vaikka korona aiheuttaa perusterveelle ja nuorelle tai keski-ikäiselle pääsääntöisesti varsin kevyen taudin, niin se vaihtelu vaikuttaisi olevan suurta.

Jos siis otetaan se kuuluisa influenssa mukaan vertailukohdaksi, niin on toki arvioitu, että sekin on yllättävän monella oireeton. Mutta jos otetaan refetenssiksi tyypillinen oireellinen influenssa, niin koronan oireet ovat isolla osalla ymmärtääkseni huomattavasti tätä lievemmät. Mutta sitten on myös yllättävän paljon tapauksia, joissa oireet ovat paljon noita rajummat, vaikka henkilö kuuluisi todennäköisyyksien puolesta tuohon lievien oireiden ryhmään.

Sitä en tosiaan tiedä, että onko tämä oikeasti näin, mutta tähän kyllä viittaavat ihan nämä mediassa olleet terveydenhuollon ammattilaisten kommentit.

Tästä olisi kyllä ihan kiva saada joskus jotain tieteellistä tutkimusta pöytään. Sellaista varmasti tehdäänkin, mutta sellainen ei silmiini osunut. Ja mainitaan loppuun, että tiedän minäkin influenssan vuoksi sairaalaan joutuneita perusterveitä. Kuitenkin, kun ottaa huomioon, miten paljon tuttuja on influenssan sairastanut vuosien saatossa, tuntuu sen tyypillinen oireiden vaihtelu olevan silti varsin suppeaa. Koronan osalta ei tällaista tietoa ole, mutta juuri näiden mediassa esitettyjen tietojen perusteella sen oireiden jakauma vaikuttaisi olevan huomattavan erilainen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös