Tehdäänpä pieni ilkeä nosto, suomalainen käänteentekevä tutkimus maskien hyödystä on yhä nyt kohta kolme kuukautta (edellisen 4kk kestäneen vaitiolon jälkeen, jona aikana korjattiin artikkelin puhtaat laskuvirheet jotka kumosivat alkuperäisen johtopäätöksen perusteet) paikoillaan MedrXvidissa ilman uutta versiota. Herää kysymys, onko artikkelia edes lähetetty peer reviewhin ja itse artikkelin uusi versio on sikäli yhä nolo koska sisältää vieläkin ristiriidan tulosten ja sanallisten johtopäätösten osalta.
Mutta onko asiasta varsinaisesti keskustelua, onko eroonkorona-ryhmä julkaissut oikaisua? Eipä tietenkään, joten sanon sen nyt vielä uudestaan, artikkeli joka julkaistaan ns. Open accessiin ennen vertaisarvioinnin valmistumista on ja pysyy vain mielipidelirjoituksena. Toivottavasti nyt jokainen pystyy elämään sen kanssa että jos kansanterveysasioissa mennään mielipidetasolle, tulee ratkaisuita kohdella tasaveroisesti sitten myös hopeavettä, OOM-renkaita tai muita tiikerinkarkoitin-talismaaneja joita yleisesti kutsutaan huuhaaksi tai pseudotieteeksi juuri sen takia että niiden vaikuttavuutta ei ole voitu toteennäyttää ylittävän tilastollista merkittävyyttä. Minullehan on ihan sama vaikka joku näkisi että valkoposkihanhen jalka kaulakoruna suojaisi koronalta ja tahtoo niin toimia mutta populaatiotason suojauskeinoksi, huomioituna myös kustannustehokkuus saavutetusta hyödystä, ei se ehkä kuitenkaan toimisi.
Dataahan alkaa olla sieltä sun täältä mutta valitettavasti myös hätäistä tulkintaa, siksipä ennenkuin julistellaan mandaatteja ja vaaditaan talismaaneja kaulaan kaikille, kannattaa miettiä pari kertaa mitä muuta voisi vaatia samalla tietopohjalla. Siksipä meillä on tieteellinen metodi, joka tosin klikkiuutisoinnin maailmassa on harmillisesti unohtunut jopa osalta tutkijoita. Ja kun tämä on tilanne, se oikeasti myös hankaloittaa todellista tietoon ja vaikutusanalyysiin perustuvaa ongelmanratkaisua. Korona päättyy kun yhteiskunnan riskiensietokyky on epidemian tasolla, tai kääntäen kun epidemian vaikutukset alittavat riskinsietokyvyn. Sen määrittely on vain täysin auki.
Linkki siis tuohon STM:n tekemän selvityksen "kumoavaan" tutkimusartikkeliin.
Face masks to prevent transmission of respiratory diseases: Systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials*
Objective To examine the effect of face mask intervention in respiratory infections across different exposure settings and age groups. Design Systematic review and meta-analysis. Data sources PubMed, Cochrane Central Register of Controlled Trials (CENTRAL), and Web of Science were searched for...www.medrxiv.org
Tokihan voidaan katsoa niitä vertaisarvioituja maskiselvityksiäkin. Yhden vasta linkitin: An evidence review of face masks against COVID-19
Silloin kun on vahvaa näyttöä ja ymmärrystä taudin leviämisen mekanismeista ja siitä, miten maski voisi leviämistä estää, ei ole mitään syytä odottaa aukotonta näyttöä jostain tämänkaltaisissa skenaarioissa tilastolliselta voimaltaan heikoilta väestötutkimuksilta. On hyvin mahdollista ja jopa todennäköistä, että maskeista on huomattavaakin hyötyä epidemianhallinnassa. Maskien kustannukset puolestaan ovat tässä kuvassa aivan häviävän pieni hiekanjyvänen. Maskien "haitat" isossa kuvassa sivuutettavia.
Epidemianhallintaa pitää tehdä silloin kun epidemia on käynnissä, ei silloin kun vuosien päästä on kumuloitunut tarkan tilastoinnin ja tutkimuksen sekä pitkällisen vertaisarvioinnin jälkeen valtaosan epäselvyyksistä hävittävää tieteellistä näyttöä. Tällöin pitää tehdä niitä toimia, jotka odotusarvoisesti ovat nettovaikutukseltaan positiivisia. Ymmärrän hyvin että koulujen sulkemista mietitään kaksi tai kolmekin kertaa, mutta tätä maskien käytön vatvomista on ihan turha millään "tieteellisellä näkemyksellä" yrittää selittää.
Ajatus siitä että tilastollisesti merkitsevä tulos kuittaisi asian jotakuinkin "sillä selvä" tyylillä "todentaen" (tai sen puuttuminen todistaisi toiseen suuntaan) on muuten sekä vanhanaikainen että virheellinen.