Täälläkin on ollut jo kuukausien ajan väittelyä ja vähättelyä koronakuolemien tilastoinnista, jota keskustelua itse olen yrittänyt parhaani mukaan myös paikkailla. Monet ovat kirjoittaneet, että koronakuolemahan on mikä vain kuolema joka iskee ihmiselle, jolla nyt vain sattuu olemaan positiivinen koronatesti ja riittävän lyhyt aika tästä testistä kuolemaan. Itse olen yrittänyt todeta, että se ei ole näin yksinkertaista.
Päivän Kalevassa (11.1.) THL:n oikeuslääkäri Ursula Vala palaa tähän asiaan ja toteaa haastattelussa kysymykseen "Milloin kuolemansyyksi katsotaan nimenomaan korona?", että "Ihmisen pitää kuolla koronaoirein. On oltava selkeä peruste sille, miksi ihmisen katsotaan kuolleen juuri koronaan eikä esimerkiksi sydäninfarktiin. Se ei riitä, että ihmisellä on ollut korona ennen kuolemaa. Diagnooseja vaikeuttaa se, että valtaosalla koronaan kuolleista on ollut pitkäaikaissairauksia. Kuolemansyyn määrittäminen on helppoa, jos ihmisellä on vain yksi sairaus, johon voi kuolla.
- Asiaa monimutkaistaa myös se, että kuolintodistukseen korona on mahdollista merkitä kahdella tavalla, varmana tai todennäköisenä peruskuolemansyynä. Varma tapaus on todettu laboratoriokokeessa. Jos taas esimerkiksi kotihoidossa riehuu korona, joku kuolee samoin oirein eikä kaikista ole ehditty ottaa näytteitä, se voidaan merkitä kuolintodistukseen, mutta silloin käytetään epävarman diagnoosin koodia." (Lihavointi minun)
Tilastokeskuksen kuolinsyytilastosta sitten tutkijat jälkeenpäin katsovat erikseen varmat koronakuolemat, todennäköiset koronakuolemat ja lisäksi tällä hetkellä seurataan mahd. ylikuolemien määrää. Suomessahan tämä viimeksimainittu on loistanut poissaolollaan, toisin kuin käytännössä kaikkialla muualla länsimaissa.