Toisaalta käsittääkseni edelleen on esimerkiksi sairaaloissa käytössä eristäminen, oireettomia testataan, jäljitys ja rokotukset sitoo henkilökuntaa. Paljon siis haittaa siitä että korona on yleisvaarallisien tautien listalla käsittääkseni edelleen. Toki arjessa ei juuri nyt näy.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Peliaika kasvoi joukkueen vaihduttua − näin sujui Susanna Tapanin PWHL-runkosarja tilastojen valossaLue lisää »
-
Jääkiekkoilijoiden itsetuhoisuudesta pitää puhuaLue lisää »
-
Bruins tarjosi Panthersille kylmää kyytiä toisen kierroksen avausottelussaLue lisää »
-
Toronto teki valintansa − PWHL:n välieräparit ovat selvilläLue lisää »
-
Uutta kotimaan kiekkokautta voi jo alkaa odottaa: Pitsiturnauksen joukkueet julkistettiinLue lisää »
-
Aitio: Simo Mälkiä on JYPin uusi urheilutoimenjohtajaLue lisää »
Koronavirus (COVID-19) – pelkkä räkäyskä vai ihmiskunnan loppu?
- Viestiketjun aloittaja Baldrick
- Alkaa
- 8 956 910
- 81 126
Toisaalta käsittääkseni edelleen on esimerkiksi sairaaloissa käytössä eristäminen, oireettomia testataan, jäljitys ja rokotukset sitoo henkilökuntaa. Paljon siis haittaa siitä että korona on yleisvaarallisien tautien listalla käsittääkseni edelleen. Toki arjessa ei juuri nyt näy.
Pottakameli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- JYP
Aijaii, joudun testiin ekan kerran sitten helmikuun, jolloin viruksen sairastin. Perus räkätautia vähän päällä eli kurkku kipeä ja Pärskimistä.
Töiden takia siis testiin, muuten ei varmaan olisi syytäkään. Tuntuu turhalta.
Töiden takia siis testiin, muuten ei varmaan olisi syytäkään. Tuntuu turhalta.
Sairaaloissa sinänsä ymmärtää tietynlaiset toimet. Minusta koronaan pitää siellä suhtautua samalla tavalla kuin muihinkin voimakkaasti tarttuviin ja monisairaille potentiaalisesti hyvinkin vaarallisiin viruksiin, kuten vaikkapa noro- ja influenssavirukset.
Ajatuksena osittain myös se, että tiukemmat toimet nyt pitävät tilanteen hallinnassa myös jatkossakin.
Eli rutiinitestaus on ihan OK, ja jos joku sairastuu, niin eristys on paljon pienempi paha kuin laaja epidemia. Överiksi ei kannata kuitenkaan vetää.
Jäljitys taas taitaa olla jo historiaa, tai niin sen ainakin pitäisi olla. Hyötyä siitä ei ole aikoihin saatu. Korona pitäisi myös poistaa yleisvaarallisten tautien listalta, koska se ei täytä enää käytännössä kriteereitä, joilla sinne päädytään. Kirjaimellisesti se tietyssä mielessä täyttää vielä kriteerit, mutta vakiintuneen käytännön mukaan ei. Tätä käsiteltiin tässä ketjussa muistaakseni joskus pari kuukautta sitten. On toki huomioitavaa, että vaikka korona on tuolla listalla, niin yhteiskunnan toimet eivät (onneksi) ole enää sellaisia, kuin listalla olevan taudin kohdalla lain mukaan pitäisi olla.
Käytännössä kohtaa 3. ei ole aikoihin noudatettu. Karanteenit ja eristykset ovat käytännössä historiaa.
Miten meidän koronavastuuministeri voi laukoa tälläistä.
Minusta tällä positiivisesten osuudella ei ole mitään merkitystä, kun ei testata kuin riskiryhmät ja sotehenkilöstö.
Tärkein mittari on minusta erikoissairaanhoidon - ja tehohoidon määrä, joissa erotellaan sivulöydös koronapotilaat.
Tässä 17h sitten julkaistu twiitti:
Monista #korona luvuista tärkein nyt on seuraava: heinäkuussa oli testituloksista jopa 43 % positiivisia, nyt luku on 25 %. Koska testimäärä on vähentynyt, on tämä %-luku vieläkin tärkeämpi. Suunta on nyt hyvä, mutta ei tästä voi tulevaisuutta ennustaa.
Minusta tällä positiivisesten osuudella ei ole mitään merkitystä, kun ei testata kuin riskiryhmät ja sotehenkilöstö.
Tärkein mittari on minusta erikoissairaanhoidon - ja tehohoidon määrä, joissa erotellaan sivulöydös koronapotilaat.
Tässä 17h sitten julkaistu twiitti:
Monista #korona luvuista tärkein nyt on seuraava: heinäkuussa oli testituloksista jopa 43 % positiivisia, nyt luku on 25 %. Koska testimäärä on vähentynyt, on tämä %-luku vieläkin tärkeämpi. Suunta on nyt hyvä, mutta ei tästä voi tulevaisuutta ennustaa.
Individual
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- SaiPa, Suomi, KTP
Tuli eilen testattua itseni sylkitestillä. Lentsua päällä, mutta yhtä viivaa näytti testi. Tuo sylkiversio oli ihan kätevä, kun kepakkoa sai työnnellä suuhun nenän sijaan. :)
Pottakameli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- JYP
Joo ei se tuntunut paremmalta kuin silloin helmikuussakaan. Jännä sinäänsä...
Asko Järvisen mukaan julkisessa terveydenhuollossa tehtävien koronavirustestien määrää pitäisi vähentää, koska virus on lieventynyt ja vaikein muoto jo lähes tulkoon kadonnut. Viruksen leviäminen on myös hidastunut kun niin moni on sen kesän aikana sairastanut.
– Nyt käytetään tuhottomasti työvoimaa testaamiseen, vaikka testaamisella ei pidetä epidemiaa kurissa. En pidä järkevänä tällaista testausmäärää. Se on turha rahareikä.
/img-s3.ilcdn.fi/75a267945229d129055a79c6da82fdba047ba5899a6336e34f39c3dd76524a1a.jpg)
www.iltalehti.fi
– Nyt käytetään tuhottomasti työvoimaa testaamiseen, vaikka testaamisella ei pidetä epidemiaa kurissa. En pidä järkevänä tällaista testausmäärää. Se on turha rahareikä.
Koronatilanteessa yllätyskäänne – ylilääkäri: ”Tässä on ollut tuomiopäivän julistajia”
Koronatapausten määrä on syksyllä kääntynyt laskuun, vaikka toisin kesällä pelättiin.
www.iltalehti.fi
Hienoja nostoja Järvisen jutussa eilen. Kiva että testaamisen vieläkin vähentämistä tuodaan esiin.
Miksi jokainen tartunta pitäisi estää. Lievä tartunta vs. rokote. Kumpi sitten parempi tapa saada vastustuskykyä.
Ja en tiedä, mitä hitsin vakavaa siinä on, että ihmiset sairastaa koronaa lievänä, niihän perus kausi-influenssaakin sairastetaan.
Erityisesti omikron-muunnoksen alavariantteihin BA.4 ja BA.5 kohdistuvan rokotteen kohdalla esiin on noussut kysymys siitä, voiko rokote antaa tuntuvan suojan paitsi vakavaa tautimuotoa, myös tartuntaa vastaan.
– Nykyiset rokotteet suojaavat hyvin vakavalta tautimuodolta, mutta eivät anna kovin hyvää tai pitkäkestoista suojaa tartunnoilta. Jos olisi hyvä rokote, joka suojaisi tartunnalta, sitä olisi ilman muuta järkevää antaa kansalaisille laajemmin, sanoo THL:n rokotetutkija, ylilääkäri Hanna Nohynek.
Myös HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen odottaa suurella mielenkiinnolla tietoa uusien alavarianttikohdennettujen rokotteiden kyvystä antaa suojaa tartuntoja vastaan.
– Jos räätälöidyt rokotteet estävät ihmistä sairastumasta, sillä on pandemiatilanteeseen merkittävä vaikutus. Tällä hetkellä alavariantit, erityisesti BA.4 ja BA.5 leviävät äärettömän herkästi ja ihmiset ovat suuressa riskissä sairastua, kun he liikkuvat muiden keskuudessa.
Vertailu on hankalaa myös siksi, että valtaosa väestöstä on kohdannut viruksen, moni myös tietämättään. Näin ollen tutkittavien suojateho koronaa vastaan ei ole selitettävissä pelkästään rokotustietojen avulla.
Suomeen on tilattu runsaasti sekä BA.1- että BA.4 ja BA.5-rokotteita. Alkuvaiheessa BA.1-rokotteella rokotetaan 65 vuotta täyttäneitä ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvia.
BA.1-rokotetta saadaan Suomeen tällä tietoa jo lähiviikkojen aikana.
yle.fi
Miksi jokainen tartunta pitäisi estää. Lievä tartunta vs. rokote. Kumpi sitten parempi tapa saada vastustuskykyä.
Ja en tiedä, mitä hitsin vakavaa siinä on, että ihmiset sairastaa koronaa lievänä, niihän perus kausi-influenssaakin sairastetaan.
Erityisesti omikron-muunnoksen alavariantteihin BA.4 ja BA.5 kohdistuvan rokotteen kohdalla esiin on noussut kysymys siitä, voiko rokote antaa tuntuvan suojan paitsi vakavaa tautimuotoa, myös tartuntaa vastaan.
– Nykyiset rokotteet suojaavat hyvin vakavalta tautimuodolta, mutta eivät anna kovin hyvää tai pitkäkestoista suojaa tartunnoilta. Jos olisi hyvä rokote, joka suojaisi tartunnalta, sitä olisi ilman muuta järkevää antaa kansalaisille laajemmin, sanoo THL:n rokotetutkija, ylilääkäri Hanna Nohynek.
Myös HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen odottaa suurella mielenkiinnolla tietoa uusien alavarianttikohdennettujen rokotteiden kyvystä antaa suojaa tartuntoja vastaan.
– Jos räätälöidyt rokotteet estävät ihmistä sairastumasta, sillä on pandemiatilanteeseen merkittävä vaikutus. Tällä hetkellä alavariantit, erityisesti BA.4 ja BA.5 leviävät äärettömän herkästi ja ihmiset ovat suuressa riskissä sairastua, kun he liikkuvat muiden keskuudessa.
Vertailu on hankalaa myös siksi, että valtaosa väestöstä on kohdannut viruksen, moni myös tietämättään. Näin ollen tutkittavien suojateho koronaa vastaan ei ole selitettävissä pelkästään rokotustietojen avulla.
Suomeen on tilattu runsaasti sekä BA.1- että BA.4 ja BA.5-rokotteita. Alkuvaiheessa BA.1-rokotteella rokotetaan 65 vuotta täyttäneitä ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvia.
BA.1-rokotetta saadaan Suomeen tällä tietoa jo lähiviikkojen aikana.
Omikronia vastaan räätälöidyt rokotteet saattavat suojata myös tartunnoilta – jos ne toimivat, koko koronastrategia voi mennä uusiksi
Jos uusilla rokotteilla olisi tartuntoja ehkäisevä vaikutus, yhteiskunta pysyisi laajemmin toiminnassa ja poissaolot töistä ja koulusta vähenisivät.
yle.fi
Viimeksi muokattu:
Tuollainen tuli vastaan. Ketkä kuolivat koronan takia ja ketkä ”koronan kanssa”?
tekniikanmaailma.fi
Tekniikan Maailma
Nyt tosiaan 4 559 tartuntaa 7pv:n ajalle.
14pv:n tartuntamäärä nyt 12 718. 2 vk:a sitten 19 800. Kivasti tartunnat nyt laskee.
Kivasti tilastoitujen tartuntojen valossa epidemia nyt laskee.
Nyt siis sairaalahoidossa 412 potilasta. 3 viikkoa sitten 716 potilasta. 42% pudotusta 3 vk:ssa.
Teholla 10 potilasta. Viikko sitten 15 potilasta. Kiva 5 potilaan lasku.
14pv:n tartuntamäärä nyt 12 718. 2 vk:a sitten 19 800. Kivasti tartunnat nyt laskee.
Kivasti tilastoitujen tartuntojen valossa epidemia nyt laskee.
Nyt siis sairaalahoidossa 412 potilasta. 3 viikkoa sitten 716 potilasta. 42% pudotusta 3 vk:ssa.
Teholla 10 potilasta. Viikko sitten 15 potilasta. Kiva 5 potilaan lasku.
Eipä tässä paljon uutta ole. Mutta puhuupa HUS:n Järvinen taas fiksuja.
Hyvä että tuodaan vähän useemmin esiin, että uusinta Omikron tartunta on yleensä lievempi kuin edellinen sairastettu Omikron tartunta. Sehän takia esim. Portugalissa ja monissa muissa maissa tämä nykyinen Omikron aalto jää heikommaksi, kuin edelliset korona-aallot.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkärin Asko Järvisen mukaan sekä rokote että sairastettu tauti suojaavat uudelta tartunnalta joitain kuukausia.
– Tilanne on siten sairastetun taudin osalta samanlainen kuin muilla hengitystieviruksilla eli samakin virus voi jonkin ajan päästä aiheuttaa uuden tartunnan.
– Tällöin oireet ovat kuitenkin yleensä lievemmät ja sekä rokote että sairastettu tauti antavat hyvän suojan vaikeaa koronavirustautia vastaan.
– Samanlaisia taudinkuvia kuin nähtiin vielä viime vuonna ei koronavirus enää näyttäisi aiheuttavan.
Järvisen mukaan esimerkiksi sellaisia potilaita, joilla on vaikea hapensaannin ongelma, ei enää juurikaan ole.
– Ne ovat aivan yksittäisiä tapauksia. Ja koronavirusinfektion vuoksi sairaalaan tulevista vain kolmannes on enää ylipäätään saanut lisähappea. Näistäkin valtaosa hyvin vähän ja aivan lyhyesti.
Järvinen selvittää vielä, että korona on rokotusten, uusien lievempää tautia aiheuttavien virustyyppien ja osin myös sairastetun taudin myötä muuttunut valtaosalle kansaa tavallisen hengitystieinfektion kaltaiseksi taudiksi, joka ei aiheuta sairaalahoidon tai toimintakyvyn menettämisen uhkaa.
www.mtvuutiset.fi
Hyvä että tuodaan vähän useemmin esiin, että uusinta Omikron tartunta on yleensä lievempi kuin edellinen sairastettu Omikron tartunta. Sehän takia esim. Portugalissa ja monissa muissa maissa tämä nykyinen Omikron aalto jää heikommaksi, kuin edelliset korona-aallot.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkärin Asko Järvisen mukaan sekä rokote että sairastettu tauti suojaavat uudelta tartunnalta joitain kuukausia.
– Tilanne on siten sairastetun taudin osalta samanlainen kuin muilla hengitystieviruksilla eli samakin virus voi jonkin ajan päästä aiheuttaa uuden tartunnan.
– Tällöin oireet ovat kuitenkin yleensä lievemmät ja sekä rokote että sairastettu tauti antavat hyvän suojan vaikeaa koronavirustautia vastaan.
– Samanlaisia taudinkuvia kuin nähtiin vielä viime vuonna ei koronavirus enää näyttäisi aiheuttavan.
Järvisen mukaan esimerkiksi sellaisia potilaita, joilla on vaikea hapensaannin ongelma, ei enää juurikaan ole.
– Ne ovat aivan yksittäisiä tapauksia. Ja koronavirusinfektion vuoksi sairaalaan tulevista vain kolmannes on enää ylipäätään saanut lisähappea. Näistäkin valtaosa hyvin vähän ja aivan lyhyesti.
Järvinen selvittää vielä, että korona on rokotusten, uusien lievempää tautia aiheuttavien virustyyppien ja osin myös sairastetun taudin myötä muuttunut valtaosalle kansaa tavallisen hengitystieinfektion kaltaiseksi taudiksi, joka ei aiheuta sairaalahoidon tai toimintakyvyn menettämisen uhkaa.
Jopa 70 prosenttia suomalaista on sairastanut koronan – tällainen on suoja uutta tartuntaa vastaan
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan suuri osa suomalaisista on sairastanut koronan. HUS:in ylilääkäri uskoo, että paluuta tiukkoihin koronarajoituksiin ei ole enää odotettavissa.
www.mtvuutiset.fi
Nyt on WHO todennut, että koronaviruspandemian loppu häämöttää. Tapausmäärät ovat laskussa joka puolella maailmaa ja viime viikolla todettiin vähiten kuolemantapauksia sitten maaliskuun 2020.
edition.cnn.com
End of Covid-19 pandemic is in sight, WHO director-general says, 'so let's seize this opportunity' | CNN
The world has never been in a better position to end the Covid-19 pandemic, Tedros Adhanom Ghebreyesus, director-general of the World Health Organization, said in a news briefing in Geneva on Wednesday.
Tänään tosiaan 7pv:n ajanjaksolle 5 957 tartuntaa. Viikko sitten vastaava määrä 4 559 tartuntaa.
Pientä kasvua, mikä toisaalta johtua työntekijöiden palaamisesta töihin, joita hieman enemmän nyt testaillaan.
Sairaalahoidossa 549 potilasta. Viikko sitten 412 potilasta. Reilun sadan potilaan kasvu viikossa.
Eipä tästä määrästä paljoa epidemia kuvaa saa. Varmasti korona on jo sivulöydöksenä 80-90% potilailla.
Teholla 10 potilasta. Saman verran oli viikko sitten.
Meidän vastuuministeri Aki Lindén jatkaa taatun laatukaman jakamista. Voisi vähän kertoa numeroiden taustoista, mutta ei.
Twiitti eiliseltä:
Se, että ei ole voimassa kokoontumisrajoituksia, ei tarkoita, että #korona olisi ohi. Sairaalapotilaiden määrä Suomessa on kasvanut 100:lla, nyt 545, ja kuolleita on joka viikko 100. WHO ja EU kehottavat varautumaan tilanteen heikkenemiseen talvella. Tämä on myös STMn linja.
Pientä kasvua, mikä toisaalta johtua työntekijöiden palaamisesta töihin, joita hieman enemmän nyt testaillaan.
Sairaalahoidossa 549 potilasta. Viikko sitten 412 potilasta. Reilun sadan potilaan kasvu viikossa.
Eipä tästä määrästä paljoa epidemia kuvaa saa. Varmasti korona on jo sivulöydöksenä 80-90% potilailla.
Teholla 10 potilasta. Saman verran oli viikko sitten.
Meidän vastuuministeri Aki Lindén jatkaa taatun laatukaman jakamista. Voisi vähän kertoa numeroiden taustoista, mutta ei.
Twiitti eiliseltä:
Se, että ei ole voimassa kokoontumisrajoituksia, ei tarkoita, että #korona olisi ohi. Sairaalapotilaiden määrä Suomessa on kasvanut 100:lla, nyt 545, ja kuolleita on joka viikko 100. WHO ja EU kehottavat varautumaan tilanteen heikkenemiseen talvella. Tämä on myös STMn linja.
Näin voisi kuvitella. Tällä hetkellä tilastollinen sairaalaprosentti (sairaalapotilaiden määrä suhteessa viikkoa edeltävään kahden viikon aikana sairastuneiden määrään) on niinkin korkea kuin 4.3%. Omikron-aallon ensimmäisessä vaiheessa tammikuun lopulla lukema oli noin 0.55%.
Tauti ei ole muuttunut noin vaaralliseksi, vaan todellinen tartuntojen määrä yhteiskunnassamme olisi tuon perusteella karkeasti arvioiden noin kahdeksankertainen.
Jos tuota suhdelukua käyttää, niin sitten 7/8 sairaalapotilaista, eli 87.5%, olisi sivulöydöksiä.
Mutta tämä laskelma on vain ja ainoastaan todella karkea esimerkki. Ja muuttujia on todella paljon enemmänkin. Ainoa, mikä on varmaa, on se, että tartuntoja on pirusti enemmän edelleen, mutta niiden merkitys on hyvin vähäinen, ja sairaalaluvuissa ja kuolemissa on paljon sivulöydöksiä.
Sunnuntaina alkoivat oireet ja tiistaiaamuna sain kotitestistä positiivisen tuloksen. Muutamaa tuntia myöhemmin sain positiivisen tuloksen virallisesta testistä. Minulla on kolme koronarokotetta, mutta kolmannen sain jo tammikuussa.
Oireet ovat aika lailla samanlaiset kuin normaalissa flunssassa tai ehkä ihan vähän rajummat. Iltaa kohden lämpö nousee ja paleltaa ja öisin hikoilen lakanat märiksi. Päätä särkee jonkun verran. En oikein jaksaisi tehdä mitään eikä ruoka maistu. Nyt on jo siis mennyt yli 4 vuorokautta oireiden alusta. Ei siis mitkään älyttömän pahat oireet minulla. Ehkä tästä aika piankin toivun.
Välttämättä en olisi päässyt viralliseen koronatestiin ilman reumalääkitystäni. Tai ainakin niin ymmärsin, että ei haluta ihmisiä koronatesteihin, jos oireet ovat lieviä. Minä tarvitsin virallisen testin työpaikkaani varten, koska työnantajani ei maksa minulle sairauspäivärahaa siltä ajalta, kun sairastan koronaa, vaan minun on haettava Kelalta tartuntatautipäivärahaa. Lisäksi pitää vielä saada lääkäriltä tai terveydenhoitajalta kirjoitettu todistus tartuntatautipäivärahaa varten. Mahdollisimman hankalaksi tehdään asioita eikä huvittaisi kipeänä näitä selvitellä.
Oireet ovat aika lailla samanlaiset kuin normaalissa flunssassa tai ehkä ihan vähän rajummat. Iltaa kohden lämpö nousee ja paleltaa ja öisin hikoilen lakanat märiksi. Päätä särkee jonkun verran. En oikein jaksaisi tehdä mitään eikä ruoka maistu. Nyt on jo siis mennyt yli 4 vuorokautta oireiden alusta. Ei siis mitkään älyttömän pahat oireet minulla. Ehkä tästä aika piankin toivun.
Välttämättä en olisi päässyt viralliseen koronatestiin ilman reumalääkitystäni. Tai ainakin niin ymmärsin, että ei haluta ihmisiä koronatesteihin, jos oireet ovat lieviä. Minä tarvitsin virallisen testin työpaikkaani varten, koska työnantajani ei maksa minulle sairauspäivärahaa siltä ajalta, kun sairastan koronaa, vaan minun on haettava Kelalta tartuntatautipäivärahaa. Lisäksi pitää vielä saada lääkäriltä tai terveydenhoitajalta kirjoitettu todistus tartuntatautipäivärahaa varten. Mahdollisimman hankalaksi tehdään asioita eikä huvittaisi kipeänä näitä selvitellä.
Viimeksi muokattu:
Eipä tullut onneksi valituksi Eeva Ruotsalainen vaan Otto Helve THL:stä, Mika Salmisen tilalle.
Ylilääkäri Otto Helve on valittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvaajat-osaston uudeksi johtajaksi. Helve aloittaa uudessa tehtävässä viimeistään lokakuussa.
www.hs.fi
Ylilääkäri Otto Helve on valittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvaajat-osaston uudeksi johtajaksi. Helve aloittaa uudessa tehtävässä viimeistään lokakuussa.
Virat | Ylilääkäri Otto Helve valittiin Mika Salmisen seuraajaksi
Otto Helve on Mika Salmisen tavoin tullut suurelle yleisölle tutuksi koronakriisin hoidossa. Helve aloittaa uudessa tehtävässä viimeistään lokakuussa.
www.hs.fi
Ja tämäkös vituttaa EK/Zerocovid-jengiä. Voi tätä ilon ja onnen päivää.
Ilahduttavia kommentteja Järviseltä vahvistamaan empiriaa, jota päivittäisestä elämästä saa tätä nykyä. Korona ei siis käytännössä enää näy eikä vaikuta mitenkään katukuvassa ja päivittäisessä elämässä, mikä on aivan mahtavaa, kun miettii minkälaisena riesana tämä tauti ohjasi maailmaa parin vuoden ajan. Siitä on nyt siis virallisestikin tullut tauti muiden joukossa, joka osuu välillä kohdalla ja se sairastellaan lähes aina siinä missä muutkin flunssat.Eipä tässä paljon uutta ole. Mutta puhuupa HUS:n Järvinen taas fiksuja.
Hyvä että tuodaan vähän useemmin esiin, että uusinta Omikron tartunta on yleensä lievempi kuin edellinen sairastettu Omikron tartunta. Sehän takia esim. Portugalissa ja monissa muissa maissa tämä nykyinen Omikron aalto jää heikommaksi, kuin edelliset korona-aallot.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkärin Asko Järvisen mukaan sekä rokote että sairastettu tauti suojaavat uudelta tartunnalta joitain kuukausia.
– Tilanne on siten sairastetun taudin osalta samanlainen kuin muilla hengitystieviruksilla eli samakin virus voi jonkin ajan päästä aiheuttaa uuden tartunnan.
– Tällöin oireet ovat kuitenkin yleensä lievemmät ja sekä rokote että sairastettu tauti antavat hyvän suojan vaikeaa koronavirustautia vastaan.
– Samanlaisia taudinkuvia kuin nähtiin vielä viime vuonna ei koronavirus enää näyttäisi aiheuttavan.
Järvisen mukaan esimerkiksi sellaisia potilaita, joilla on vaikea hapensaannin ongelma, ei enää juurikaan ole.
– Ne ovat aivan yksittäisiä tapauksia. Ja koronavirusinfektion vuoksi sairaalaan tulevista vain kolmannes on enää ylipäätään saanut lisähappea. Näistäkin valtaosa hyvin vähän ja aivan lyhyesti.
Järvinen selvittää vielä, että korona on rokotusten, uusien lievempää tautia aiheuttavien virustyyppien ja osin myös sairastetun taudin myötä muuttunut valtaosalle kansaa tavallisen hengitystieinfektion kaltaiseksi taudiksi, joka ei aiheuta sairaalahoidon tai toimintakyvyn menettämisen uhkaa.
Jopa 70 prosenttia suomalaista on sairastanut koronan – tällainen on suoja uutta tartuntaa vastaan
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan suuri osa suomalaisista on sairastanut koronan. HUS:in ylilääkäri uskoo, että paluuta tiukkoihin koronarajoituksiin ei ole enää odotettavissa.
Näyttää myös hyvältä toistaiseksi sen suhteen, ettei meininki mennyt siihen, että jokaisen kansalaisen on välttämättä ravattava uudella rokotuspiikillä puolen vuoden välein. Järvisen kommenttien ja normi elämän havaintojen pohjalta taitaa olla niin, että suurimmalle osalle ne pari otettua rokotepiikkiä, ehkä päälle kerran tai pari sairastettu tartunta ja tällä hetkellä kierrossa olevat lievemmät variantit on ihan riittävän turvallinen yhdistelmä taaplata eteenpäin ilman muita toimenpiteitä, mikäli ei ole riskiryhmää. Iäkkäille ja muille riskiryhmäläisille varmasti järkevä ottaa tehosterokotetta säännöllisesti.
Itselläni on esim nyt yllä mainittu kaksi otettua rokotetta ja näiden jälkeen viime tammikuussa sairastettu tauti alla, mutta en ole pitänyt kiirettä kolmannen rokotteen hakemisessa. Saattaa olla, että en hae ollenkaan.
Loppukaneettina todettakoon, että puolisoni haki tällä viikolla kolmannen rokotteen ja sai monta päivää kestävät ikävät sivuoireet. Aiemmista hän ei saanut lähellekään samanlaisia oireita, mikä on vähän erikoista.
Aikas mukavia kommentteja taas HUS:n Järviseltä. Ja asioista puhutaan niin kuin ne on, eikä niitä vääristellä.
Koronapotilaat eivät tällä hetkellä juuri kuormita terveydenhuoltoa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Teho-osastolla koronapotilaita ei torstaina ollut lainkaan.
HUSissa oli tällä viikolla hoidossa vajaat 40 koronapotilasta. Heistä enemmän kuin kaksi kolmesta eli valtaosa on hakeutunut hoitoon jonkin muun sairauden kuin koronavirusindektion vuoksi, kertoo infektioylilääkäri Asko Järvinen.
– Vain ani harva tarvitsee lisähappea koronavirusinfektion takia. Taudinkuva, jossa hapensaanti häiriintyy, on muuttunut erittäin harvinaiseksi, Järvinen sanoo.
Tätä selittää kaksi tekijää: rokotusten antama suoja ja heikommat virusvariantit.
– Rokote suojaa vaikealta taudinkuvalta edelleen hyvin. Myöskään uudet omikron-virusvariantit eivät samassa määrin aiheuta vaikeaa keuhkokuumetta, toisin kuin aiemmat variantit.
– Moni on sairastunut tänä vuonna, mikä heikentää nykyisten virusten kykyä aiheuttaa laajaa epidemiaa.
yle.fi
Koronapotilaat eivät tällä hetkellä juuri kuormita terveydenhuoltoa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Teho-osastolla koronapotilaita ei torstaina ollut lainkaan.
HUSissa oli tällä viikolla hoidossa vajaat 40 koronapotilasta. Heistä enemmän kuin kaksi kolmesta eli valtaosa on hakeutunut hoitoon jonkin muun sairauden kuin koronavirusindektion vuoksi, kertoo infektioylilääkäri Asko Järvinen.
– Vain ani harva tarvitsee lisähappea koronavirusinfektion takia. Taudinkuva, jossa hapensaanti häiriintyy, on muuttunut erittäin harvinaiseksi, Järvinen sanoo.
Tätä selittää kaksi tekijää: rokotusten antama suoja ja heikommat virusvariantit.
– Rokote suojaa vaikealta taudinkuvalta edelleen hyvin. Myöskään uudet omikron-virusvariantit eivät samassa määrin aiheuta vaikeaa keuhkokuumetta, toisin kuin aiemmat variantit.
– Moni on sairastunut tänä vuonna, mikä heikentää nykyisten virusten kykyä aiheuttaa laajaa epidemiaa.
Koronaepidemian suuret vaikutukset alkavat olla ohi, sanoo THL:n ylilääkäri – taudin takia ei ole teholla yhtään potilasta Uudellamaalla
THL:n ylilääkärin Tuija Leinon mukaan nopeat muutokset tautitilanteessa ovat nykyisentyyppisellä viruksella epätodennäköisiä.
yle.fi
Näyttäisi ainakin Päijät-Hämeessä olevan taas melko reipastakin nousua tartunnoissa. Todennäköisesti samaa on luvassa torstaina koko maahan.
Mutta eipä tuo vaikuta mihinkään - ehkä korkeintaan otsikoihin. Selitys lienee niinkin yksinkertainen, että nyt jyllää todella monenlaista hengitystievirusta ja työpaikoilla on palattu monesti normaaleihin sairauslomakäytäntöihin. Moni joutuu nyt herkemmin hakemaan sairauslomaa työterveydenhuollosta, ja siellä kuulemani mukaan edelleen tehdään yllättävän pienellä kynnyksellä koronatestaustakin.
Siksi näitä päätyy nyt enemmän tilastoihin.
Mutta eipä tuo vaikuta mihinkään - ehkä korkeintaan otsikoihin. Selitys lienee niinkin yksinkertainen, että nyt jyllää todella monenlaista hengitystievirusta ja työpaikoilla on palattu monesti normaaleihin sairauslomakäytäntöihin. Moni joutuu nyt herkemmin hakemaan sairauslomaa työterveydenhuollosta, ja siellä kuulemani mukaan edelleen tehdään yllättävän pienellä kynnyksellä koronatestaustakin.
Siksi näitä päätyy nyt enemmän tilastoihin.
Anna Väisälä otti lapsensa pois päiväkodista, koska pelkää koronaa niin paljon – virus rajoittaa yhä monien suomalaisten elämää
Kun koronarajoitukset poistuivat kesäkuussa, monen elämä palasi nopeasti samaan kuin aiemmin: on juhlia, matkoja ja tapaamisia ihmisten kanssa. Kaikilla näin ei ole, vaan eristäytyminen on voinut jatkua nyt yli kaksi vuotta.
yle.fi
Surullisia tapauksia tällaiset.
Mitenköhän mieli muuttuu kun korona tuohonkin talouteen tulee? Olen ihan varma ettei pysty olemaan lapsiperheessä niin varovainen etteikö tauti tuonnekin löytäisi. Yle voisi vuoden päästä haastatella samaa naista uudelleen ja kysellä miten menee.Anna Väisälä otti lapsensa pois päiväkodista, koska pelkää koronaa niin paljon – virus rajoittaa yhä monien suomalaisten elämää
Kun koronarajoitukset poistuivat kesäkuussa, monen elämä palasi nopeasti samaan kuin aiemmin: on juhlia, matkoja ja tapaamisia ihmisten kanssa. Kaikilla näin ei ole, vaan eristäytyminen on voinut jatkua nyt yli kaksi vuotta.
Surullisia tapauksia tällaiset.
Yks eläkeläistuttu oli ollut myös hysteerisen varovainen, ja oli tänä kuuhun asti ilman tartuntaa. Eikä siis kuollut nyt koronaan kun sen sai. En kehtaa kysyä miltä nyt tuntuu, oliko järkeä jättää pitkä pätkä jäljellä olevaa elämää elämättä Krista Kiurun pelottelun takia.
Tänään tosiaan 7pv:n ajanjaksolle 9 571 tartuntaa. Viikko sitten vastaava määrä 5 957 tartuntaa.
14pv:n tartuntamäärä nyt 15 528. 2vk:a sitten 12 718. Jonkunmoista kasvua on nyt siis tilastoiduissa tartunnoissa.
Pääkaupunkiseudun 7pv:n ilmaantuvuus nyt 298 ja muun kuin HUS:n alueen 7pv:n ilmaantuvuus 357.
Selvästi siis muualla kuin pääkaupunkiseudulla leviää tartunnat nyt paremmin.
Helsingissä tilastoidut tartunnat on kyllä Helsingin on seurannan mukaan aika tasaisessa vaiheessa tai jopa pienessä laskussa. Joka taas viittaisi siihen vähän, että pääkaupunkiseudulla nähtiin noin 3 viikon kasvu tilastoiduissa tartunnoissa ja ollaan kääntymässä taas laskuun.
43% tartunnoista sijoittuu nyt 40-60v:lle. Varmasti ihan hyvä, että nämä ikäluokat saavat tätä kautta nyt immuniteetin.
Sairaalahoidossa nyt 593 potilasta. 2 vk:a sitten 412. Selkeästi ollaan siis tultu parissa viikossa ylöspäin.
Toki suurin osa näistä on näitä sivulöydös potilaita.
Erikoissairaanhoidossa nyt 242 potilasta. 2 vk:a sitten 155 potilasta. Selkeää kasvua siis parissa viikossa.
Teholla 10 potilasta. Tehomäärä pysynyt 2 vk:a samassa 10:ssä.
Kuolemia viikossa raportointipäivän mukaan 70. 2vk:a sitten vastaava lukema oli 78.
Ehkä nämä rokotukset ja lisääntyvät tartunnat vähentää näitä kuolemia.
14pv:n tartuntamäärä nyt 15 528. 2vk:a sitten 12 718. Jonkunmoista kasvua on nyt siis tilastoiduissa tartunnoissa.
Pääkaupunkiseudun 7pv:n ilmaantuvuus nyt 298 ja muun kuin HUS:n alueen 7pv:n ilmaantuvuus 357.
Selvästi siis muualla kuin pääkaupunkiseudulla leviää tartunnat nyt paremmin.
Helsingissä tilastoidut tartunnat on kyllä Helsingin on seurannan mukaan aika tasaisessa vaiheessa tai jopa pienessä laskussa. Joka taas viittaisi siihen vähän, että pääkaupunkiseudulla nähtiin noin 3 viikon kasvu tilastoiduissa tartunnoissa ja ollaan kääntymässä taas laskuun.
43% tartunnoista sijoittuu nyt 40-60v:lle. Varmasti ihan hyvä, että nämä ikäluokat saavat tätä kautta nyt immuniteetin.
Sairaalahoidossa nyt 593 potilasta. 2 vk:a sitten 412. Selkeästi ollaan siis tultu parissa viikossa ylöspäin.
Toki suurin osa näistä on näitä sivulöydös potilaita.
Erikoissairaanhoidossa nyt 242 potilasta. 2 vk:a sitten 155 potilasta. Selkeää kasvua siis parissa viikossa.
Teholla 10 potilasta. Tehomäärä pysynyt 2 vk:a samassa 10:ssä.
Kuolemia viikossa raportointipäivän mukaan 70. 2vk:a sitten vastaava lukema oli 78.
Ehkä nämä rokotukset ja lisääntyvät tartunnat vähentää näitä kuolemia.
Surullista että joihinkin ihmisiin on pelottelut tehonneet vähän turhankin hyvin eikä kotoa uskalleta poistua minnekään. Itsellä ei ollut mitään vaikutusta, ihan samalla tavalla olen tehnyt juttuja kuin ennen pandemiaakin. Olin kesällä Tanskassa jossa reissattiin veljen kanssa täpötäydessä lähijunassa, jossa ei kellään näkynyt maskeja. Ei tullut tartuntaa siltä reissulta, vaikka Tanskassa on ollut enemmän koronaa liikkeellä kuin Suomessa.
Viimeksi muokattu:
Yllättävän positiivista juttua THL:n ylilääkäri Hannila-Handelbergilta.
”Se kuitenkin tiedetään, että koronavirus on levinnyt koko Suomeen ja että tartunnan saaneita on ollut paljon”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg.
”Käytännössä tartuntatautirekisteri yhdistää yhden henkilön useammat positiiviset testit yhdeksi tapaukseksi, jos näytteet on annettu 12 kuukauden sisällä. Tartuntatautirekisteristä voidaan kuitenkin tarkastella samasta henkilöstä tulleita positiivisia tuloksia myös lyhyemmällä aikavälillä. Kahden kuukauden aikavälin mukaisia uusintainfektioita on tähän mennessä havaittu runsaalla 53 000 henkilöllä.”
”Töihin voinee palata, kun oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä riittää yksi oireeton päivä, jotta tietää, että oireet ovat väistymässä”, hän sanoo.
Hannila-Handelberg korostaa, että maskin käyttäminen on jokaisen oma päätös.
”Olemme aina kohdanneet erilaisia tauteja. Niitä ei tietenkään ole tarkoitus tieten tahtoen mennä haalimaan, mutta koronataudin sairastaminen on kasvattanut perusterveiden, rokotettujen ihmisten vastustuskykyä vakavaa tautia vastaan. Sairastamalla taudin ja ottamalla rokotukset he ovat saaneet hybridi-immuniteetin ja siten paremman suojan.”
”Varianttirokotuksen kanssa olisi hyvä ottaa yhtä aikaa myös influenssarokote”, Hannila-Handelberg sanoo.
www.hs.fi
”Se kuitenkin tiedetään, että koronavirus on levinnyt koko Suomeen ja että tartunnan saaneita on ollut paljon”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg.
”Käytännössä tartuntatautirekisteri yhdistää yhden henkilön useammat positiiviset testit yhdeksi tapaukseksi, jos näytteet on annettu 12 kuukauden sisällä. Tartuntatautirekisteristä voidaan kuitenkin tarkastella samasta henkilöstä tulleita positiivisia tuloksia myös lyhyemmällä aikavälillä. Kahden kuukauden aikavälin mukaisia uusintainfektioita on tähän mennessä havaittu runsaalla 53 000 henkilöllä.”
”Töihin voinee palata, kun oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä riittää yksi oireeton päivä, jotta tietää, että oireet ovat väistymässä”, hän sanoo.
Hannila-Handelberg korostaa, että maskin käyttäminen on jokaisen oma päätös.
”Olemme aina kohdanneet erilaisia tauteja. Niitä ei tietenkään ole tarkoitus tieten tahtoen mennä haalimaan, mutta koronataudin sairastaminen on kasvattanut perusterveiden, rokotettujen ihmisten vastustuskykyä vakavaa tautia vastaan. Sairastamalla taudin ja ottamalla rokotukset he ovat saaneet hybridi-immuniteetin ja siten paremman suojan.”
”Varianttirokotuksen kanssa olisi hyvä ottaa yhtä aikaa myös influenssarokote”, Hannila-Handelberg sanoo.
Koronavirus | Korona on vihdoinkin yksi tauti muiden joukossa, sanoo THL:n ylilääkäri – Töihin voi palata jo yhden oireettoman päivän jälkeen
Työpaikoilla on THL:n asiantuntijan mukaan mahdollisuus tehdä omia ohjeistuksia, mutta yleensä koronataudin sairastamisen jälkeen riittää yksi oireeton päivä.
www.hs.fi
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy