Tämä nyt liipaisee ainoastaan ketjua, mutta sellaista olen pohtinut viime aikoina, että mihin julkisuudesta tutut tukahduttajat positioivat itsensä tässä uudessa tilanteessa? Pandemiaa toki seurataan vakavalla naamalla, mutta mielestäni yksi liian vähän huomiota saanut näkökulma on se, miten asiantuntijat kriisin aikana positioivat itseään uudestaan. Sinänsä tieteen kannalta ei ole merkitystä, kuka on oikeassa ja kuka on väärässä - mutta tällä julkisuuden tasolla sillä luonnollisesti on ihmisille merkitystä. Tässä kohtaa lienee vähintään perusteltua ainakin nimetä asiantuntijat, joita minä nyt tässä jahtaan:
Eeva Ruotsalainen, Lasse Lehtonen, Marjukka Myllärniemi, Pasi Pohjola, Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Taneli Puumalainen
Vaikka ministeri Kiurua ei voi pitää asiantuntijana niin hän on voimakkaasti tullut tutuksi näiden takaa.
Mielenkiintoista on se, että oikeastaan tämä koko porukka on esittänyt melkoisen tahdikkaita vaatimuksia koronaviruksen tukahduttamisesta koko epidemian ajan, mutta ainoastaan asemansa vuoksi jatkuvasti julkisuudessa olevat puolustavat linjauksia, jos niiden totuuspohja alkaa murentua. Kiuru katosi joulun jälkeen jo ennen sairaslomaansa, Myllärniemi vaikuttaa siirtyneen kannattamaan ilmastointiratkaisuja ja Eeva Ruotsalainen on taas kadonnut kuin maan nielemänä. Pohjola & Voipio-Pulkki kertovat samat jutut viikosta toiseen ja kummatkin vaikuttavat erittäin heikoilta keskustelussa. Puumalainen ja Lehtonen yleensä työnnetään selittämään muuttuneet linjaukset julkisuuteen, jonka takia Puumalainen saa mielestäni näistä eniten rapaa, kun muut eivät suostu puolustamaan linjaansa julkisesti tai katoavat kuin maan nieleminä.
Se, onko näillä pohdinnoilla varsinaista totuusarvoa - tuskin - mutta selvää liikehdintää tapahtuu koko ajan. Asiantuntijat eivät edes tässä tukahduttamisen porukassa enää vaikuta keskenään kovin samanlaisilta vaan yhä enemmän tuntuu, että osaa ohjaillaan naruista ja toiset alkavat kadota porukasta. Näistä ehdottomasti mielenkiintoisin on silti Ruotsalainen, joka katoaa kuin maan nielemänä, kun pitäisi päästä kysymään, miksei virus hänen hyvistä ideoistaan huolimatta tukahdu.
Eeva Ruotsalainen, Lasse Lehtonen, Marjukka Myllärniemi, Pasi Pohjola, Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Taneli Puumalainen
Vaikka ministeri Kiurua ei voi pitää asiantuntijana niin hän on voimakkaasti tullut tutuksi näiden takaa.
Mielenkiintoista on se, että oikeastaan tämä koko porukka on esittänyt melkoisen tahdikkaita vaatimuksia koronaviruksen tukahduttamisesta koko epidemian ajan, mutta ainoastaan asemansa vuoksi jatkuvasti julkisuudessa olevat puolustavat linjauksia, jos niiden totuuspohja alkaa murentua. Kiuru katosi joulun jälkeen jo ennen sairaslomaansa, Myllärniemi vaikuttaa siirtyneen kannattamaan ilmastointiratkaisuja ja Eeva Ruotsalainen on taas kadonnut kuin maan nielemänä. Pohjola & Voipio-Pulkki kertovat samat jutut viikosta toiseen ja kummatkin vaikuttavat erittäin heikoilta keskustelussa. Puumalainen ja Lehtonen yleensä työnnetään selittämään muuttuneet linjaukset julkisuuteen, jonka takia Puumalainen saa mielestäni näistä eniten rapaa, kun muut eivät suostu puolustamaan linjaansa julkisesti tai katoavat kuin maan nieleminä.
Se, onko näillä pohdinnoilla varsinaista totuusarvoa - tuskin - mutta selvää liikehdintää tapahtuu koko ajan. Asiantuntijat eivät edes tässä tukahduttamisen porukassa enää vaikuta keskenään kovin samanlaisilta vaan yhä enemmän tuntuu, että osaa ohjaillaan naruista ja toiset alkavat kadota porukasta. Näistä ehdottomasti mielenkiintoisin on silti Ruotsalainen, joka katoaa kuin maan nielemänä, kun pitäisi päästä kysymään, miksei virus hänen hyvistä ideoistaan huolimatta tukahdu.
