Husin infektioylilääkäri
Asko Järvinen pitää
norjalaisen rokoteasiantuntijan tuoretta arviota rokotteen ja koronaviruksen sairastamisen tuottamasta ”superimmuniteetista” uskottavana.
– Rokote antaa suojaa piikkiproteiiniin ja sairastettu infektio laajempaa vastustuskykyä virukselle, joten on loogista, että näiden yhdistelmällä saa parempaa immuunivastetta. En ehkä kuitenkaan käyttäisi sanoja ”super” tai ”huippu”.
– Myös he, jotka on kolmesti rokotettu ja kohtaavat viruksen, mutta eivät sairastu oireisena, parantavat immuniteettiaan, Järvinen pohtii.
Järvinen yhtyy kollegoidensa kantaan, että virusta ei kannata hankkia tarkoituksella. Mutta entä jos tautia ei tiedä sairastaneensa eli sen on sairastanut oireettomana? Voiko silloin kolmannesta rokotteesta olla haittaa tai jopa vaaraa?
– Pitäisin vaaraa todella pienenä eli en usko, että on mitään merkittävää vaaraa. Jos on ollut hyvin vähäoireinen tai oireeton, rokotereagointi on yleensä pientä.
THL on linjannut, että kolmas annos kannattaa siirtää otettavaksi suositusten mukaan eli 3–6 kuukauden päähän taudin sairastamisesta.
– Sitä suositellaan, ettei ihan heti sairastetun taudin perään oteta rokotetta – erityisesti tämä koskee alle 30-vuotiaita miehiä, joilla on riski saada lievä sydänlihastulehdus, jos rokote otetaan heti taudin päälle, Järvinen jatkaa.
Toistamiseen koronavirukseen sairastuminen kertoo Järvisen mukaan samasta asiasta kuin rokotteidenkin jälkeen sairastuminenkin.
– Tehosterokotuksilla ei pidetä tautia poissa eikä immuniteetti pysy parhaalla tasolla, kun virustartunnasta on jo aikaa.
Tulevaisuuden kysymys on, tarvitaanko tehosterokotuksia jatkossa ylläpitämään suojaa vaikeaa tautimuotoa vastaan.
Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen ei näe oireettoman koronavirustaudin sairastamista merkittävänä riskinä tehosterokotteen ottamiselle.
www.is.fi